Uskon mielelläni hyvää
hallituksen herroista ja rouvista, mutta en usko mitä tahansa. Ennen kuin
katsoin kunnolla kuvasta eräitäkin ay-rouvia en tiennyt, että naisetkin
harrastavat nykyisin vapaaottelua.
Pari päivää sitten
kuvitettiin kai sopimusneuvotteluja näyttämällä – urheiluruudussa – miten ponteva
nuorukainen hakkasi kanveesiin saamaansa vastustajaa nyrkillä kasvoihin ja sai
siitä hyvästä paljon rahaa.
Tylyt äijät sanoivat
menettäneensä luottamuksensa hallitukseen. Jos he todella tarkoittivat
luottamuksella luottamusta, he olivat väärässä keittiössä. Luottamus lasketaan
eduskunnasta ja siitä äänestävät kansanedustajat.
Ensi kertaa elämässäni
kuulin ay-johtajien antavan maan hallitukselle epäluottamuslauseen. Kyllä niin
on, että nyt on luettava perustuslaki uudelleen.
Tähän päivittelyyni ei
muuten sisälly mitään kannanottoa hallituksen eikä sen vastapuolien
neuvottelutarjouksista ja torjunnoista. En osaa laskea sellaista yhtälöä, jossa
sekoitetaan algebra ja aritmetiikka eli ollaan johtavinaan numeroita usean
muuttujan ja monen tuntemattoman yhtälöstä. Sellainen surkuteltava muuttuja on ”kysyntä”
ilman mainintaa hintatasosta. Taloudellinen kasvu on selvä asia. Se lasketaan
perinteisin tavoin kansantalouden tilinpidosta ja on rahasummana yhtä
epäluotettava kuin yrityksen ylijäämä. Mukana on niin paljon mielivaltaisesti
arvostettuja eriä, siis saman sukuisia kuin yrityksen poistot, ettei voi kuin
arvata, paljonko rahaa todella on.
Annan tässä Kaitsu
Ekholmille pienen vihjeen, joka valitettavasti taas kerran on ilmainen.
Ajattelen Kansalliskirjastoa, joka on joutunut juuri sellaiseen
kuristusotteeseen, jota näytettiin Urheiluruudussa.
Perusta
julkisoikeudellinen säätiö. Siihen tarvitaan laki, mutta malli on sama kuin
SITRA:n. Sen jälkeen kirjasto on säädepääomansa turvassa ja voi ottaa vastaan
lahjoituksia ja harjoittaa tarkoituksensa rajoissa elinkeinotoimintaa eli ottaa
kohtuullisen korvauksen esimerkiksi tallenteiden toimittamisesta yleisölle.
Ennen kaikkea tekijänoikeuslain muuttaminen on helpompaa, kun
vapaakappalekirjaston erikoisasema on kirjoitettu lakiin. Sen aineistosta ei
ole tekijänoikeusmaksuja menevä. Laissa nyt olevat myönnytykset tieteelliselle
kirjastolle ovat riittämättömiä.
Ei voi välttyä
vertaamasta eräiden päättävien tahojen asennetta siihen varmaan pohjaltaan
kunnolliseen murhamieheen, joka tapettuaan kirjojen keräilijä Matti Pohdon
Viipurissa Tetrin talon pihassa vuonna 1857 sai varmaan tietää, ettei Pohdolla
ollut takanaan rahaa eikä viinaa, tuskin kunnon kirvestäkään. Hän oli, hullu
mies, keräillyt monta tuhatta kappaletta täysin arvottomia vanhoja kirjoja
yliopiston kirjaston johtajan yllytyksestä, vanha varasto kun oli tuhoutunut
Turun palossa.
Nyt tämä murhamies,
Juhana Niilonpoika Rein, on siis saamassa kannatusta. Vanhat kokoelmat joutavat
mäkeen. Rahaa ei tipu. Kansalliskirjasto sanokoon irti ennen kaikkea
konservoijat ja digitoijat, jotka ovat näihin asti työskennelleet, jotta
julkaistut kirjat säilyisivät edes jossain.
Ajatus on juuri sama kuin
määrättäisiin leikkausten tai elvytyksien nimissä sulkemaan puoli Päijänne-tunnelia
eli jättämään pääkaupunkiseutu hyvin vähälle vedelle, tai pysäyttämään
sähkönjakelu valtion säästötoimenpiteiden tavoittamiseksi kahdeksi
vuorokaudeksi joka viikko. Rakennusten lämmittäminen olisi joka vuosi
kiellettyä tammikuun ja helmikuun…
Nykyinen kulttuurimme
perustuu kuoleman kieltämiseen eli siis teeskentelyyn. Ei saa sanoa, että
ihmisiä kuolee ja uusia syntyy mutta esimerkiksi vanhoja kirjoja ei tule lisää.
Ja tämän päivän uutuus on huomenna eilinen.
Miksi meluta kirjoista? Kirjaston
polttaminen on ihmisten polttamista. Muistojen tuhoaminen on toivon tuhoamista.
Latteasti on sanottu,
että kirjallisuus on kansankunnan muisti. Todellisuudessa kansakunnan muisti on
suullisesti, osittain sanoitta välittyvä perimä ja ihminen voi elää aivan
mainion elämän tietämättä, missä päin tai missä kaupungissa on
Kansalliskirjasto, entiseltä nimeltään Helsingin yliopiston kirjasto.
Asia vain on niin, että
kirja on ylivoimaisesti paras tunnettu lääke dementiaan ja siitä tuskin kukaan
on eri mieltä, että nyt eletään nopeasti etenevän dementian aikakautta.
Säästäjä, siis kirjoja
syrjivä ministeri ja hänen hengenheimolaisensa varastavat vanhuksilta ja
pieniltä lapsilta.
Nähdessään ojentuvan
käden, kyhmyisen tai palleroisen, he potkaisevat sitä kättä.
Kirjojen korjaaminen
vertautuu siihen työhön, jota tehdään sairaalan saleissa, ihmisten
korjaamiseen. Kirjaston työn tulokset vain ovat pysyvämpiä.
Tämän kirjoituksen
kuvassa oleva Matti Pohdon hautakivi, suljettu kirja, on mutkikkaiden vaiheiden
jälkeen kuljetettu Viipurista hautausmaalta Kansalliskirjaston pihaan.
Kansalaiskeräystä
odoteltaessa tuosta kivestä voitaisiin kiireesti valmistaa valos, joka
voitaisiin työntää kottikärryillä valtionneuvoston portaille tai opetus- ja kulttuuri
(!) ministeriön alaoven eteen.
Tästä kirjoituksesta käy
selvästi ilmi, että yritän olla lempeä, asiallinen ja tasapuolinen.
Siksi en ehdota tuon tai
muunkaan kiven ripustamista kenenkään kaulaan enkä asianomaisen syöksemistä
saaristomeren syvyyteen.
Minulle riittää aivan hyvin,
että muutamalle ministerille hankitaan keräysvaroin jouhipaita, jota he voivat
pitää yllään kulkiessaan ruoskimassa itseään julkisen katumuksen merkeissä.
Niin 101 % samaa mieltä. Voisin lainata kottikärryjäni.
VastaaPoistaairi
Kerro lisää Matti Pohdosta.
VastaaPoistaHautakivi kertoo hänen kuolleen ennen aikojaan.
Nyt olisi vain selvitettävä kuka sylkäisi kirjojen vihaajaa kasvoihin (Appleqvist 1959, s.66), niin voitaisiin murha lieventää pikaistuksissa tehdyksi tapoksi ja jatkaa kirjastojen tuhoamista.
VastaaPoistaEvàt sentààn ole ehdottaneet vielà pòrssiin panoa, kirjastojen, nimittàin. Lopettaminen kuristamalla tulee varmasti kalliimmaksi, kirjojen polttamisesta puhumattakaan, mites kàvikààn tàssà joku aika takaperin?
VastaaPoistaHallitus on hyvin, hyvin vihainen ja käsi on joka suuntaan karttuisa. Toimien pitemmän aikavälin järkevyys punnitaan vaaleissa. Mutta HY:n talous ei aivan kuralla ole, sijoitustoiminnan tuototkin kymmeniä miljoonia euroja. HY:n kirjaston ongelmat ovat myös HY:n johdon valintaa siitä, kuinka säästöjä kohdennetaan. Rakenteiden uudistamisen ja säästöjen priorisoinnin voisi yrittää tehdä järkevästi: näin ison organisaation kaikki ratkaisut tehdään isossa näyteikkunassa. Jokaisesta toteutustason tyhmyydestä en hallitusta läiskisi. Rahoituksen turvaaminen myös huomenna on ajatuksena kelpo, vaikka lokaa lentää niskaan tänään.
VastaaPoistaMikä pohjimmiltaan onkaan ero isis-johdon ja meidän hallituksemme välillä suhteessa fyysisten kulttuuriarvojen olemassaoloon, vai onko sitä? Eroa ei ole ainakaan siinä, että oma oikeassaolo kummallakin jyrää yli kaiken muun, toisella lapsekas markkinausko ja toisella joku muu.
VastaaPoistaPoliittinen kiintiökorrektiusko sen tekee, että valtioneuvoston jäseninä pitää nykyisin välttämättä olla näitä muurikkikatseisia keskenkasvuisia, jotka eivät mitään tunnu ymmärtävän.
VastaaPoistaKuviot on kyllä tasan tarkkaan junailtu näin, ja junailijat kyllä hyvin ymmärtävät.
Poista"Kirjaston polttaminen on ihmisten polttamista. Muistojen tuhoaminen on toivon tuhoamista."
VastaaPoistaEipä tuohon ole lisäämistä! Sen vuoksi ay-liike voisi järjestääkin yleislakon ja ajaa tämän hallituksen sinne missä pippuri kasvaa.
Sillähän kaikki ongelmat katoaisivatkin. EG
PoistaAh, näkipä edes yhden kerran elämässään ministerin tai muun politiikon, joka katuisi jotain tekoaan!
VastaaPoistaMainittu Matti Pohto Ylistarossa. Wikipediassa on syntymäpaiksi mainittu Isokyrö.
VastaaPoistaHISKI Ylistaron syntyneistä:
7.3.1817 9.3.1817 Topparla Påhtå Bd. Isaak Jacss. Lena And:dr 38 Mathias
Kansa on äänestänyt suuressa viisaudessaan meille nykyisen kaltaiset päättäjät, miksi kiukutella turhaan.
VastaaPoistaSanni Grahn-Laasonen kumppaneineen ovat normitalkoissa. Heidän tarkoituksenaan on tehdä maastamme kilpailukykyinen, keinoilla ei ole väliä. Muuten, mitä on tuo kilpailukyky oikein tarkoittaa???
Cicero sanoi aikanaan, että ”talo ilman kirjoja kuin ruumis ilman sielua.”
Hallituksemme touhu on ollut melko sielutonta. Stubb treenaa mieluiten kroppaansa, Sipilä rakentelee kakkaroita ja tykkää sorvata ja Soini viihtyy parhaiten matkoilla sekä raviradoilla.
Että silleen…
/Y
... "Talo ilman aitan polulla astelevata kirjaa on niinkuin pilvinen päivä, ja..."
PoistaÄsh.
Vinkki yritysjohtajistolle: tulisi yrittää kieltää lukeminen työaikana.
VastaaPoistaLukemattomiin viisauksiin tukeutuvia menestyjiä.
Elintarviketyöntekijät ilmoittivat ettei hallitus kyennyt vastaamaan tyydyttävästi kahteen kysymykseen kolmesta. Kuka piittaa siitä mitkä olivat kysymykset?
PAM. Päälle mätkähti 220 000 tyytymätöntä palkoistaan huolissaan olevaa tappion tuottajaa ja vauraan luokan laiskottelijaa? Menoeriä valtion budjetissa?
Ei näin voida jatkaa. Joko hallitus ei suoriudu tai se menestyy. Kyllä eduskunta voi toimia kuin Suomi olisi yritys mutta sillä erolla että sillä on valta erottaa kannattamaton hallitus. Hallituksella on valta tehdä kannattavia päätöksiä.
Kuka siis on kannattava?
Tulopoliittinen kokonaisratkaisu on oltava aikaansaatavissa, ei sitä käy kiertäminen.
Miten tuntuu kuin tosiasioiden tunnustaminen olisi vaikeinta?
Hallituksen valta ei ole itsestäänselvyys. SAK ei ole valtion vihollinen vaan etujärjestöjen keskusliitto jota ei voi erottaa. EK on puotipuksujen karuselli johon päästäkseen kukin järjestö pyörittää vuorollaan mutta kyytiin ei pääse sittenkään.
O sancta simplicitas!
Mitä ne nyt ovat ne peräänkuulutetut tosiasiat?
PoistaTämä on täysin perusteetonta toiveajattelua, että yhteiskuntasopimus = palkanalennussopimus toisi tullessaan 35.000 uutta työpaikkaa.
Mistä tällainen harhaluulo on kotoisin, jotta sisäinen devalvaatio = velkadeflaatio aiheuttaisi taloudellista kasvua.
Onnistuessaan palkanalennukset vain pahentaisivat talouskurimusta.
Arvannet että on kyse "perutuista" potkuista. Stubb esitti pääministerinä tätä leikkauksien perumisen muodossa. Uusi poliittinen liturgia jossa työpaikkakin on uusi työpaikka, uuden hallituksen aikana.
PoistaHallituksella on asenne. Työmarkkinajärjestöjen asenne on sama kuin ennenkin. Ne sentään reagoivat tosiasioihin asiaperustein. Hallitus ei myönnä että työmarkkinajärjestöillä on valtaa ja käyttää omaansa kuin omistaisi koko valtion työmarkkinat.
Kysyisin kylmästi mitä se kilpailukyky tarkoittaa ja erikseen mitä on kysyntä.
Vientivetureiden piiskaamista myyntikuntoon, kenties?
Olisiko nyt kuitenkin aika kokeilla palkanalennuksiakin. Velkaelvytystä ja palkankorotuksia (2008 tuloratkaisu) kun on jo kokeiltu.
PoistaSe on sitten toinen juttu, että yhteiskunnan tuet pitäisi pääsääntöisesti antaa investointiavustuksina tms työllisyysvaikutusten varmistamiseksi. Suora tuki kun näyttää tuloutuvan suoraan osinkoihin niin kuin yhteisöveroa alennettaessa nähtiin.
Ennemmin juuri toisinpäin, kaikkien pitäisi lukea edes 1 kirja työaikana. Lukeminen omalla ajalla olisi hyvä tapa helposti kasvattaa työtuntien määrää, jos omaehtoinen lukeminen siksi laskettaisiin ;)
PoistaKannattaisi myös pohtia miksi juuri tämän hallituksen aikaan ei haluta muistaa tai jättää jälkä jälkipolville. Liekö niin, että tietävät, että vaikutukset ei kestä päivänvaloa varsinkin jälkikäteen arvioituna, kun mennään vaalipolitikoinnilla koko ajan.
Pitäisikö kokeilla kilpailukyvyn pudottamista sen kasvattamisen sijaan? Ehkä se toimisi.
PoistaAinakin olisi jatkokysyttävää, mitä on voittona? Kuinka sen hyödyt jaetaan? Edellyttääkö hyvinvointi voittoa jota todennäköisesti ei tule?
PoistaSaksan talous tuskin pitää Suomea uhkana.
Onko koko EU suunnitelma jonka kriittinen massa on saavutettu ja imploosio sisäänrakennettu?
En ole kuullut tarpeeksi vakuuttavaa todistusta sen puolesta että taloudellinen yhteenliittymä tuottaa suhteellisesti enemmän etua heikommille jäsenilleen tai tasaa elintason eroja tuottavuuden viilailulla.
Liityttäessä luvattiin halvempaa autoilua, ruokaa ja viinaa. Saatiin euruokaa josta ei tiedä mistä se on, ja työvoiman vapaa liikkuvuus kannattavuusrajaa kohti, tyhjiön täyttyessä maahanmuutolla. Autovero, älkää viitsikö...
Viina jäi, jipii. Viihteelle vaan, ennenkuin fundamentalistit aloittavat virtensä kansanterveydestä. SOTE-kansankassanryöstön vaikutuksesta siihen ei nyt ole puhe, ei se ole laskettavissa eikä siitä siis kukaan tiedä mitä voitaisiin kieltää.
Uskon että toipumiseen menee likimain sama aika joka meni taudin ryöhäämiseen valloilleen. Tärkiä temokratia on täyttä hämäystä neuvoa-antavine kansanäänestyksineen ja aatteelliset seikat pois muodista. Valitkaa pakasta yksi kortti, kerron minkä valitsitte... Taikureiden aika.
Nyt kun SAK on devalvoitu, niin minultakin liikenisi aikaa osallistua siihen kärrypartioon, joka Matti Pohto-replikan roudaa ministeriön ovipieleen. Olisiko se perjantaina kello kuudelta?
VastaaPoistaKintaita hioo Kunnaksen Ilkka
Älkäämme hosuko. Harkitkaamme seuraavaa:
Poista- Saaristomeren keskisyvyys on 23 metriä.
- Jouhipaita suojaa ruoskaniskuilta.
- Kipsiin kannattaa lorauttaa erikeepperiä noin tulitikkulaatikollinen ämpärillistä kohden, näin saadaan vuoltavaa kipsiä, opetti lempeästi, asiallisesti ja tasapuolisesti Jorma Pulla.
Onhan nyt kuitenkin varmistettu se, että kansalliskirjaston toiminta ei sisällä sellaisia löysiä esim. tehottomien työtapojen tai mahdollisen rivakkuusrajoitteisuuden kautta, että sitä ei voida kerta kaikkiaan enää yhtään tehostaa? Ei yhtään löysää missään?
VastaaPoistaTulee tässä mieleen vain se, että niin kauan kun kenngän kuvia mäjähtlee tavallisen metallilmiehen ahteriin (siis sen, jonka työllä mm. kansalliskirjasto on rahoitettu) kaikki on ok ja normaalia. Turha kitistä mitään, maailma muuttuu, tarvitaan lisää tehoja tai ulos. Tämä pitää kaikkien ymmärtää.
Mutta annas olla kuin kenkä heilahtaa virkamiehen suuntaan, kyse ei enää olekaan normaalista maailman muutoksesta, johon on sopeuduttava vaan kansallisesta hätätilasta. Herrat ovat aika taitavia omia etujaan puolustaessaan. Ja juuri tässä on Suomen selviämisen haste nyt: miten lisää tehoja julkisen puolen.
En ole koskaan ymmärtänyt, mitä ne tehot ja tuottavuudet tällaisissa yhteyksissä oikein voisivat olla, kun kerran tarkoitus ei ole tuottaa voittoa eli rahaaa. Ja miten niitä lisätään? Ja siksi toiseen, maassa on jo nyt paljon vähemmän valtion virkamiehiä kuin vuosikymmeniin. Ei tosin yliopistoväkikään niihin enää kuulu. Yliopistot itse sen sijaan kuuluvat Elinkeinoelämän Keskusliittoon. Ketkähän poliitikot senkin junailivat.
PoistaHaaste piirtyy näin: mistä saamme lisää työikäisiä ja -haluisia kansalaisia? Tarkemmin kuinka saamme lisää kaikkea, mahdollisimman pienelle joukolle kuten tavallista. Siinä sitä on haaste!
PoistaMatias K. Samaa mieltä Kemppisen blogin kirjaosio meni överiksi.
PoistaTästä osasta:
"Ensi kertaa elämässäni kuulin ay-johtajien antavan maan hallitukselle epäluottamuslauseen. Kyllä niin on, että nyt on luettava perustuslaki uudelleen."
Annettakoon 10+
No, Kaitsu tulee tänä vuonna eläkeikään, joten ei hänellä nyt kovin lihavaa omaa lehmää ojassa ole. Mitä vikaa siinä on, jos joku joskus puolustaa perustuslakia ja omia alaisiaan?
Poistavuorela, tampere
Ref. vuorela, tampere, ym.
PoistaEi kai tässä yhdestä miehestä ole kysymys, vaan koko virkakunnan itsekkäästä ja arrogantista iilipuolustuksesta omien virkojensa ja etujensa suhteen. Ja puolustuksen argumentti on se, että "maailma sortuu ja Suomi tuhoutuu", jos mitään missään muutetaan. Tämmmöistä argumenttia ei ole esim. sillä irtisanotulla metallimiehellä, vaikka hänen kohdallaan se on enemmän totta.
Ymmärrettävää, mutta ei hyvväksyttävää. Ja älyllisesti helppohintaisen ja läpinäkyvän epärehellistä. Eihän hallitus tai ylioipiston hallinto ole kansalliskirjastoa lopettamassa, vaan toivoo vain kauniisti, että mitäs jos hoidettais nämä hommat vähän pienemmällä porukalla, kun niin tehdään tässä maassa kaikkailla muuallakin.
Perustuslain vetäminen mukaan taas tähänkin alkaa olla jo melko väsynyttä hommaa. Onko tässä maassa enää mitään muutosta, joka ei ole perustuslain vastainen? Jos ei ole, ei sitten muuteta mitään ja katsotaan, miten käy.
Julkisen sektorin tehon lisäämisessä on vain se ongelma, että silloin sisältö helposti kärsii. Esimerkki: hovioikeus voi suuresti tehostaa toimintaansa kun kaikki valitukset niitä juurikaan tutkimatta hylätään. Herää kysymys, haluaisiko Matias K. itse valittaa sellaiseen hovioikeuteen.
PoistaToki myönnän, että joskus virkamiesten työssä on ollut tehottomuutta, mutta kyllä löysät on otettu pois jo 1990-luvun suuren laman vuosina.
Tehottomuutta on edelleen paljon ja julkisen sektorin tehoa voi lisätä huomattavasti. Esimerkiksi:
PoistaJotkut viranomaiset ovat petranneet paljon juoksuaan sitten 1990-luvun laman, kuten verohallinto (tiedot menee pääsoin automaattisesti verottajalle, verotiedot laskettu pitkälle valmiiksi, verkossa voi tietoja täydentää, turhia toimistoja lopetettu). Samaa voisi tehdä moni muukin viranomainen
Osin tehottomuus johtuu sovellettavien normien ja säädösten turhista yksityiskohdista, päällekkäisyydestä ja ristiriidoista yms.
Hallitus on käynnistänyt "norminpurkutalokoot", joista ei ole paljon kuulunut, kun on ollut muuta uutisoitavaa. Turha odottaa kaikkea hallitukselta, viranomaiset ja normien soveltajat voisivat olla aktiivisempia ja tehdä sitä itsekin, kun moni normi tai sen tulkinta on hallintoviranomaisen päätösvallassa. Voisivat myös voimallisemmin tehdä siitä aloitteita lainsäätäjälle. Taitavat mieluummin puolustaa nykyisiä normeja, joiden puolustamiseen ja tulkitsemiseen heidät on opetettu ja palkattu?
"...löysät on otettu pois jo 1990-luvun suuren laman vuosina."
PoistaOk, selvähän tämä. Vaikka esim. tietotekniikkaa ei tuolloin vielä oltu edes oikein keksitty? Kun koko hallinto oli hyvin pirstaleinen, hajanainen, päällekkäinen, eriseurainen ja siiloutunut? Hallinto-, ei asiakaslähtöinen. Virka-, ei prosessikeskeinen? Kuten se on edelleen.
Juuri tuollainen ajattelu "koskaan ei virkani muuttua saa" on tämän maan painolasti ja myllynkivi sen kaulassa. Ja se voima ja raivo, jolla tuota muuttumattomuutta puolustetaan. "Perustuslakikin sen kieltää, että ylimääräinen kirjastoamanuenssi todetaan - ylimääräiseksi."
Verohallinto on tosiaan hyvä esimerkki siitä, miten asiat pitää hoitaa. Se toimii tehokkaasti ja hyvin. Kyllä esim. hallinto-oikeuksilla olisi paljon oppimista - ja paljon tehostamisen varaa.
Hommahan menee niin, että samalla kun väkeä ja turhaa tuhtaamista vähennetään, palvelun laatu ja nopeus paranevat. Juuri kuten verohallinnossa on käynyt. Esim. oikeuslaitoksessa saattaisi olla aavistuksen verran tehostamistarvetta sekä kustannusten, nopeuden että laadun suhteen. Kaikki tuo on saavutettavissa samalla kertaa, mutta ei niin että "virkani ei koskaan muuttua saa".
Käytiin Prismassa ruokaostoksilla. Siellä kassajonon edessä tavaranlatomispöydän päädyssä oli iltapäivälehden muutisessa suurin kirjaimin teksti: Naisten kapina hallitusta vastaan (tai jotain sen tapaista). Ai että minua suututti sillä hetkellä olla nainen. Mokomatkin, ajattelevat enemmän palkkaansa ja omia etujaan, kuin sitä surkeutta, että Suomi joutuisi Kreikan tielle (vai onko se sillä jo?).
VastaaPoistaVaikka menettäisin kansalaisluottamuksen, vaikka minut vangittaisiin, vaikka en ole poliittisesti "valveutunut", vaikka menetän itsekin PALJON, jos yhteiskuntasopimus tulisi voimaan, uskallan (haluan) sanoa, että olen täysin hallituksen puolella, ja sitä mieltä, että Suomessa tehty työ on liian kallista, se korottaa tavaroiden hintoja eikä ne mene kaupaksi kansainvälisillä markkinoilla , ja että muutenkin eletään liian kalliissa kuplassa, ja että hyvinvointi Suomi, on kaikissa suhteissa pahoinvoipa valtio tulevaisuudessa, kun jokainen inisee, jos palkka jonkun satasen vuodessa pienenee, ja joitakin etuja menetetään. Ja kaikki pitävät kiinni itsekkäästi vain omasta osuudestaan. Tulevaisuudesta viis! Mitä noista lapsista, maksakoon he valtion velkoja!
Pääministeri on mies paikallaan. Kuka haluaisi tosissaan siihen virkaan näinä aikoina? Vallanhaluiset? Eläköön hän, jos jaksaa (haukkumisryöppyjen keskellä). Mutta miksei hän, ja ministerit, ja kansanedustajat ja KAIKKI jotka palkkaa saavat, tehtaiden johtajat, viranomaiset, luottamustoimissa ja johtokunnissa istuvat ja kenraalit ja professorit ja suuria eläkkeitä saavat, yliopistoväki ynnä muut, eikö heitä voisi pakottamalla velvoittaa luopumiseen osasta tuloistaan, ettei "köyhät, yksinhuoltajat ja matalapalkkaiset" (ote jonkun oppositiojohtajan puheesta) tuntisi joutuvansa ainoiksi kuorman kantajiksi yhteiskunnallisissa asioissa. Se olisi minusta reilua ja itsestään selvyys.
Tätä mieltä olen. Minä Liisu pieni pikkarainen, isän ilo, äidin tuska, aikoinaan.
Toisaalta. Olen huomannut, että asiat menevät omalla tavallaan, vaikka mitä tehtäisiin. Joten ehkä turhaa huolta kannan Suomen tulevaisuudesta, olkoon se mikä tahansa. Syödään sitten pettua ja koetetaan pysytellä elossa. Miksi muuten Kreikasta ei enää kuulu kansalaisten valitusta, muuta kuin viranomaisten hätähuutoja liian runsaiden maahantulijoiden takia? Ei ole hauskaa heilläkään, jotka sodan keskeltä pakenevat. Kyllä ihmiskunta on nyt ehkä hulluutensa huipulla (tai sitten se on ollut sillä aina).
(muuten: en kuulu mihinkään puolueeseen, tässä ei ole puoluehenki takana. Pelkkää yksitysajattelua. Hullun puhettahan tämä on. Eikä tästä ole mitään hyötyä. Alistun tuomioistuimen edessä toistamaan sanani, jotka tulevat omin nokkinensa suusta. Pelkään. Voisin ihan hyvin poistaa tämän, mutta itseni uhallakin annan olla.)
Komppaan.
PoistaVähemmän lyhytnäköistä ja pelkästään omaan napaan keskittyvää itsekyyttä niiltä, joilla vielä on töitä. Siitähän tässä kysmys on.
Niin no, valtion velkahan on sellaista, ettei sitä tarvitse maksaa takaisin.
PoistaDuunari taas tarvitsee palkkansa joka päivä.
Talousyhtälö edellyttää, että palkkoja nostetaan, hintoja lasketaan ja rikkaita verotetaan.
"Tylyt äijät sanoivat menettäneensä luottamuksensa hallitukseen. Jos he todella tarkoittivat luottamuksella luottamusta, he olivat väärässä keittiössä. Luottamus lasketaan eduskunnasta ja siitä äänestävät kansanedustajat."
VastaaPoistaAnteeksi korsolaisuuteni: vittu, ne tylyt äijät missään väärässä keittiössä ollu.
Kyllä kaikki, jopa tylyt äijät ja muijat, ymmärtävät että perustuslaillisen oikeasti hallituksella ei pidä oleman muita luottamuksia kuin eduskunnan luottamus.
Tylyillä äijillä on kuitenkin täysi oikeus arvioida omaa luottamustaan hallitukseen. He ovat mukana sorvaamassa sopimusta, jonka premissejä hallitus on ollut asettelemassa ja jonka syntymistä hallitus on pitänyt hyvin suotavana. Edelleen hallitus on ilmoittanut, että se tulee arvioimaan sopimusta ennen kuin päättää omista jatkotoimistaan. Ja niiden jatkotoimien luottokelpoisuudesta on kyse.
Viime kesäkuun alusta lähtien hallituksella on ollut mahdollisuus lähettää eduskuntaan parhaiksi katsomiaan esityksiä maan asioiden kuntoon saattamiseksi. Siellä on 123 edustajaa odottanut sormi Jaa-napilla tukeakseeen hallituksen esityksiä? Juu, perustuslaillisessa ideaalissa.
Jeesus on Jeesus ja bisnes on bisnes, perustuslaki on perustuslaki ja politiikka on politiikkaa.
Hallitus arvioi oman tulevaisuutensa ja ehkä maankin kannalta parhaimmaksi, että ulkoparlamentaariset tahot tekevät keskenään diilin, jonka se voisi parhaimmassa tapauksessa esitellä omana saavutuksenaan. Muuten meni hyvin, mutta olis kannattanut odotella vielä viikko sen fist bumpingin kanssa. Treenanneet vaikka.
Mutta eipä anna kehuttavaa kuvaa sekään, jos Pamin pamelat torjuivat yhteiskuntasopimuksen jonkin nyrkkitervehdyksen takia. Suomi olisi pelastettava ja päättäjät käyttäytyvät kuin känniset teinipissikset!?
VastaaPoistaRakennusliiton häiskillekin tuntuu sopivan mainiosi se, että Viron pojat tekevät työt ja liiton jäsenet nauttivat ansiosidonnaista putkeen pääsyä vartoessaaan. Vägä huvitav.
Lylyä käy ihan sääliksi. Hänen tehtävänsä on yhtä toivoton kuin valtamediamme yritys pestä muslimimamut länsimaisen demokratian ja hyvinvointivaltion pelastajiksi ja naisrauhan takuumiehiksi.
Mitä se Paasikivi sanoikaan tosiasioiden tunnustamisesta? Oliko se kaiken vihapuheen alku?
J. K. Paasikiven muistomerkki on nimeltään Itä ja länsi. Se leveämpi paasi ei kuvaa Alli Paasikiveä. Harry Kivijärvi sijoitti itää kuvaavan paaden enemmän koilliseen ja lännen leveämmän paaden etelä-lounaiseen. Huomattava väli, paasilla. Hän voitti kilpailun 1975 ja paljastus oli 1980. Kivenkovia tosiasioita. Jalustassa lukee jokin tunnuslause tai miete. Joskus se tulee luettua, useimmiten ei. Se on tosiasia että se on hakattu kiveen.
PoistaPaasikivi kunnostautui erityisesti neuvottelijana. Hirmuista.
Kiitos väkevistä sanoista , iskuista paremminkin, ja sellaisista jotka jokainen osuivat. Vertauskohta oli koskettavin mahdollinen. Matti Pohto - kaipa unohdetuin suomalainen.
VastaaPoistaMartti Myllylä
Matti Pohto -nimi on kovin tuttu? Olen blogin tulosta saakka miettinyt mistä se on NIIN tuttu MINULLE? Ei minulla kuitenkaan ollut mitään muistikuvaa kirjojen keräilystä eikä surmasta Viipurissa. Mistä sitten nimen tuttuus! Olisiko voinut olla jossain oppikoulukirjoissa/opetuksessa -53 oppikoulun aloittaneella? Vaikea sijoittaa myöhemmän elämän opintoihini. Ellei sitten olisi ollut Vammalassa jonain kesänä Vanhan kirjan päivillä esitelmää … Kai Ekholm siellä on ainakin ollut.
VastaaPoistaNyt täytyy tarkistaa, mutta ettei Topeliuksen Maamme kirjassa olisi ollut kappale Pohdosta? Tai sitten se on Kyläkirjaston Kuvalehdessä tai Otavassa.
PoistaAW
Ylistaron suuret pojat ovat kaksi Mattia, sarjamurhaaja Matti Haapoja ja murhattu kirjankerääjä Matti Pohto.
PoistaNuorissa on tulevaisuus. http://yle.fi/uutiset/nuorten_sikailuun_kyllastynyt_kirjastonjohtaja_paatti_antaa_opetuksen_idiooteille__porttikielto_myos_sadoille_syyttomille/8714487
VastaaPoistaTähän on nyt sitten tultu tämän meidän nykyjohtomme onnettomien valintojen seurauksena:
VastaaPoistahttp://svenska.yle.fi/artikel/2016/03/09/helsingfors-universitet-sade-upp-intendent-gar-miste-om-testamente-pa-halv-miljon
Olimme kaveriemme kanssa rippikoululeirillä Ylistaron Virtalassa -67. Se oli körttiläisten kokoontumispaikka. Veisasimme päivittäin Siioninvirsiä. Voitin tietokilpailujen parhaana palkinnoksi Siionin-virsikirjan! Rippikoululaisten joukossa oli Pohto-sukuniminen tyttö, joka on tietääkseni tätä nykyä menestyvän lääkärikeskuksen omistaja Seinäjoella. Lienee Matti P:n sukua? Etevää sukua.
VastaaPoistaPakko sanoa, että kokonaisuuden ymmärtämistä tällä sivulla osoittivat vain Lissu ja Matias. Kemppinen ei edes yrittänyt tai kätki sen viisautensa, olkoon se 23 metriä syvempi.
VastaaPoistaPohdosta parin vuoden takaa: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/06/kirja-matti-suomen-robin-hood
VastaaPoista