Tästä saa hyvän syyn mainita oikeusvaltiosta. Päivän
uutisaihe, värillisen nuorukaisen ampumista koskeva suuren valamiehistön
ratkaisu USA:ssa, sisältää tarvittavat elementit.
Ratkaisu tuntuu suomalaisittain oudolta ja palauttaa mieleen
epäluulon valamiesjärjestelmää kohtaan. Suomalaisittain käsillä on silti
tilanne, jossa ”oikeusohje” on Johannes Virolaisen nimeen liittyvä ”pulinat
pois”.
Tuo iskulause tarkoittaa, että päätös näyttää olevan väärä
ja äänestäjät tyhmiä, mutta minkäs teet. Kun ratkaisua ei voi muuttaa, joko
ruvetaan miettimään järjestelmään parannuksia tulevaisuutta varten tai sitten
jatketaan toimintaa niin kuin sököringissä, katsotaan millainen käsi tulee, kun
pakka on sekoitettu ja kortit jaettu uudestaan. Selvä vihje sanoo myös, että
korttiporukassa, puoluekokouksessa ja valamiehistön ulottuvilla ei pidä heilua
puukkojen ja pyssyjen kanssa. Pelin säännöt eivät tunne sellaisia.
Yhdysvaltain oikeuslaitoksessa riittää haukkumisen aiheita.
Sekä tavallinen valamiehistö, joka ratkaisee todisteiden arvioinnin eli
syyllisyyden rikosasioissa, että suuri valamiehistö, joka päättää syytteen
nostamisesta, ovat ”lähidemokratiaa”. Mielestäni ne ovat huonompia järjestelmiä
kuin virkamiesvetoinen, tässä tapauksessa tuomareiden ja syyttäjien systeemi.
Oma perusteluni on kansalaisten eli maallikkojen taipumus
romanttiseen haihatteluun. Vaikka tosiasiat tuodaan esiin menettelyn yhteydessä
pontevasti, asenteisiin vaikuttaminen ei ehkä onnistu. Suomen julkisuudessa on
näinä päivinä ollut paljon aineistoa tunnetusta avioliittoa koskevasta
kysymyksestä. Se on joillekin pohjaltaan tunne- eli asennekysymys ja joillekin
järjellinen, ihmisten tasa-arvoa koskeva ongelma. Molemmilla perusteilla sekä kannanotto
puolesta että vastaan on hyvä. Tärkein on prosessi eli keskustelu ja ratkaisu.
Koska tällä blogilla ei todellisuudessa pyritä vaikuttamaan
kenenkään mielipiteisiin, paitsi kirjoittajan omiin, tuota keskustelua ei
avata. Sille on tilaa muualla.
Valamiehistöä ei tiettävästi ole tuotu sataan vuoteen
mihinkään maahan, jossa sillä ei ole historiallista taustaa. Tavallisemmin
maallikkojen osuudesta on vähä vähältä tingitty. Suomessa jossa
valamiesjärjestelmää ei ole koskaan ollut lautamiesten käyttöä on jatkuvasti
vähennetty. Aika yleisen mielipiteen mukaan sen merkitys on rasituksiin
verrattuna vähäinen.
Vakava vastaväite on tämä: ”yleinen oikeuskäsitys” ja ”oikeudenmukaisuus”
ei kykene seuraamaan olojen muutosta. Ihmisillä on parempaakin tekemistä kuin
testata omia vakaumuksiaan uusia tosiasioita vastaan. Luennolla voi hyvin
esittää esimerkin, joka ei ehkä ole tosi, että Amerikassa hirtettiin
hevosvarkaat, koska suurilla preerioilla ja etenkin erämaiden äärellä, hengissä
selviytyminen oli hevosesta kiinni.
Poron varastamista ei erääseen aikaan pidetty Lapissa kovin
ihmeellisenä tekona, koska poroja oli joka tapauksessa paljon. Valitettavasti
en tiedä, mikä oli kansantapa ja mikä viranomaisten suhtautuminen ainoan
ajoporon varastamiseen talviaikaan, ja tapahtuiko sellaista. Suomalaisistakin
kertomuksista (M.A. Castrén) ymmärtää heti, että Inarin ja Kautokeinon välillä
hengissä pysyminen oli oikeasti ajoporosta kiinni. Castrén veti kerran rinteessä
täysillä puuhun, mutta Lönnrot jeesasi. Pelastushelikoptereita ei ollut vielä
keksitty.
Yleisemmällä tasolla oikeudenmukaisuuden ongelmat menevät
paljon vaikeammiksi. Omaisuuden suoja suhteessa ihmishenkeen? Yhdysvalloissa
ammutaan taloon tunkeutuvia varkaita pihalta päin, eikä syytettä tule.
Ampujalla on niin vahva oikeus suojella omaisuuttaan. Suomessa asia on täysin
päinvastoin, luultavasti myös enemmistön mielestä. Verrattaessa ihmishenkeä
ikkunan särkemiseen tulos on selvä. Vaikka kohti ampuminen olisi jostain
erikoisesta syystä ainoa keino estää asiaton sisään tunkeutuminen, ei ole lupa
ampua. Myöskään poliisi ei saa pysäyttää pakenevaa rosvoa ampumalla.
Hätävarjelutilanne on ehkä käsillä, jos rosvo on tulossa päälle.
Edelle kirjoitettu on laimeaa peruskamaa. Sen toistelemiseen
on syy. Vaikka olisimme itse mielestämme kunniallisuuden ja henkisen
tasapainoisuuden perikuvia, kuten varmaan olemmekin, ympärillämme on
toisenlaisia ihmisiä. Suomessa ei kai toistaiseksi ole tapahtunut yhtään
itsemurhapommitusta, vaikka Haanpään kirjassa Kenttä ja kasarmi on todeksi
uskottu tapaus, jossa asevelvollinen räjäyttää itsensä ja pahan esimiehen
tahallaan.
Olen ajatellut perustaa itselleni elokuva- ja
keskustelukerhon luovuttuani bisnesajatuksesta ”Kemppisen musiikki ja
makkaraliike”. Sidney Lumetin ”Valamiesten ratkaisu” (Twelwe Angry Men, 1957)
olisi hyvä tällaisen miettimisen yhteyteen. Muistelen että kun näytin elokuvia
luennolla 1980-luvulla, tämä olisi ollut yksi niistä. Prosessioikeudesta Wilderin ”Todistaja” (Witnes for Prosecution)
on kyllä jännittävämpi. Täytyy kysyä rouvilta.
http://s3.documentcloud.org/documents/1370883/grand-jury-volume-5-darren-wilsons-testimony.pdf
VastaaPoistaKun mustaihoinen poliisi ampuu valkoihoisen, niin sitä ei edes uutisoida, mutta kun valkoihoinen poliisi ampuu mustaihoisen, niin se on aina rasistinen teko. Näinhän se menee jenkkilässä. Syvät ovat menneisyyden haavat edelleenkin.
VastaaPoistaHarry Wallin puhui fiksuja tuosta tasa-arvoisesta avioliittolaista tämän päivän Ilkassa. Omasta kannastaan siihen. Tuli mieleen että joudunkohan keväällä sellaisen tilanteen eteen, jotta olisi äänestettävä sosiaalidemokraattia eduskuntaan. Olen kyllä pitänyt sitä mahdottomana ajatuksena, mutta nyt se on lähellä.
VastaaPoistaKahdentoista valamiehen elokuvaan lisäämme Nikita Mihailkovin version ("12", 12 razgnevannyh muzhchin) Lumetin aiheesta. Raina on nähty pari vuotta sitten televisioissamme ja syyllinen on tsetseenipoika, ottoisänsä murhasta. Oikeudesta siinä äänestetään, mutta emme osaa sanoa onko Venäjällä kahtatoista valamiestä.
VastaaPoistaOn tavattoman kieroa, että Suomessa itsepuolustuksesta on tehty rikos. Päällekarkaajat ja pahoinpitelijät kun tuppaavat olemaan laitapuolen kulkijoita, joilta minkäänlaista vahingonkorvausta on turha yrittääkään periä. Tuttavapiirissäni on suoraselkäisiä ihmisiä, jotka ovat puuttuneet pahoinpitelyyn sillä seurauksella, että ovat itse joutuneet maksumiehiksi puolustaessaan joko itseään tai sivullista. Hätävarjelun liioittelu on hätävarjelun liioittelua, mutta mielestäni omaa koskemattomuutta on aina oikeus puolustaa. Jonkinlainen välimalli "ameriikan mallin" ja täydellisen avuttomuuden välimaastosta? Terveisin Caeasarion
VastaaPoistaP.S. Hieno, asiapitoinen blogi, itse olen vain kovin laiska kommentoimaan.
Kyllä minulle vain kelpaisi tuo oikeus puolustaa omaa kotia tarpeellisilla voimakeinoilla. En tiedä millaiselta siellä Kirkkonummella asia vaikuttaa, mutta täällä turkulaisessa monikulttuurisessa lähiössä tulee kyllä väliin mieleen että voimakkaammat keinot saattavat vielä osoittautua tarpeellisiksi. Ja poliisia saa aina odottaa vähintään puoli tuntia, tästä on useampia omakohtaisiakin kokemuksia.
VastaaPoistaSedis ottaa varmaankin osaa elokuva- ja keskustelukerhoon.
VastaaPoistahttp://sedis.blogspot.fi/2005/09/nuoret-vihaiset-miehet.html
USA:ssahan mustat tekevät massiivisen määrän eri rikoksia sekä suhteellisesti että absoluuttisesti, ja kun nyt ovat vaatimassa oikeudenmukaisuutta tekemällä lisää rikoksia kaduilla, on minun väärä tietoisuuteni, eli poliittisesti epäkorrekti myötätuntoni, nyt kyllä polliisin puolella. Vaikea tuntea valkoisen miehen taaakkaa tms. sellaista tekopyhää moraalista dilemmaa, kun tietää että suurta huvia yankkeelässä on nykyään valkoisten huvitteluluonteinen moukaroiminen jengin voimin teho-osasto kuntoon. Moni on kuullut hetkeä ennen sanat: Hey blonde, com here...ja sitten se on ollutkin menoa. Jos on ollut nainen, ei pelkkä mukilointi ole aina riittänyt. Ajat ovat huonot USA:ssa, poliisille ainakin multa sympatiat.
VastaaPoistaMustat töihin, latinot töihin, valkoiset töihin - ja on ihan varma että tälläistä sattuu vähemmän. Soros sun muut vasemmistosymppari-miljardöörit voisivat laittaa rahan jo liikkeelle että sitä työtä tulisi mellakoinnin korvikkeeksi.
t. repukraatti
Viime keväänä matkustin sattumalta Amerikan poikki. Chicagosta länteen lähes joka putiikissa palvelu pelasi ehkä paremmin espanjaksi. Latinot olivat töissä.
PoistaPekka Tammi, satunnainen matkailija
Tässä oli vain se, että kyseessä oli asenton, välimatkan päässä oleva 18-vuotias, jota epäiltiin sikarilaatikon anastuksesta. Ammuttiin 7-8 kertaa vartaloon, joista osa jo maahan kaatuessa.
PoistaValamiesten ratkaisua käytettiin jo 60-luvulla Teollisuuden Työnjohto-opiston psykologian opetuksessa. Filmi tilattiin vartavasten Lauttasaaren Kultaiseen lyhtyyn.
VastaaPoistaTässä nimenomaisessa tapauksessa kyse lienee syytä, että syyttäjän katsoneen toimineen sopimattomasti.
VastaaPoistaAmerikkalainen syyteprosessi perustuu ymmärtääkseni siihen, että "suuri" valamiehistö päättää syytteen nostamisesta. Prosessi on yksipuolinen: syyttäjä esittää valitsemansa tosiasiat ja todistelun valamiehistölle. Periaatteessa syyttäjän tulisi pyrkiä oikeuden edistämiseenja tasapuolisuuteen, mutta yleisesti katsotaan, että syyttäjä saa minkä tahansa syytteen läpi suuresta valamiehistöstä, jos vain haluaa. Yleensä syytejuttu on ohi alle tunnissa.
Nyt syyttäjä käytti useita päiviä asian eri puolten esittelyyn valamiehistölle ja sai hylkäävän tuloksen. Tällä perusteella uskotaan, ettei syyttäjä edes halunnut syytettä nostettavan.
Surkea tilanne: kun syyttäjä kerrankin toimii niin kuin järjestelmän teoriassa pitäisi toimia, pidetään juttua harvinaisen epärehellisesti hoidettuna.
Partaveitsi soikoon! Olin onnistunut etuoikeuttamaan uskonnolliset dogmaatikot argumentteineen tunteen ja järjen ulkopuolelle omaan, erityiseen kategoriaansa. Nyt riittääkin uudelleenarvioitavaa. Kiitoksia.
VastaaPoistaOlisiko historiallisena syynä valamiehistön suosimiseen se, että Amerikkaan muuttivat alkuaikoina nimenomaan ne, jotka eivät olleet saaneet oikeutta vanhalla mantereella. Virkavaltaan ei luotettu. Luotiin järjestelmä, joka olisi oikeudenmukaisempi ja demokraattisempi, kuin oli ollut Euroopassa. Ei suurella mantereella edes ollut tarpeeksi ammattilakimiehiä, joten koottiin "viisaat miehet" yhteen. Tuomareitten koulutus oli aika pikään vaatimatonta.
VastaaPoistaSaattaa olla. Joka tapauksessa on - puutteinemmikin - oikeusturvan kannalta etuoikeus asua pohjoisessa Euroopassa eikä esimerkiksi Yhdysvaltain etelävaltioissa tai Venäjällä.
PoistaOn aika avata silmät ja herätä unesta. Näitä tuomiotta jättämisiä on suomessakin. Arvot ovat vääristyneet jo kovin, mitä tulee ihmisarvoon ja oikeudenmukaisuuteen. Johtoeliitti kumartaa rahaa, ei ihmisyyttä!
VastaaPoistaMeillä on 200 valamiestä eduskunnassa.
VastaaPoistaJa rahalla saa ja hevosella pääsee!
VastaaPoistaVuosi 2067. Virat on venäjää hyvin taitavien eli käytännössä 90%:sti venäläisten käsissä, Suomi liittyi muinoin "vapaaehtoisesti" pois EU:sta Euraasian liittoon. Miliisipoliisi ampuu humalaisen suomalaisen homon, jonka kehon on lävistänyt 12 poliisiluotia, ampuja märkäkorvainen poliisikoulusta tullut moskovalainen. Syyttäjä on omituisen vetämätön ja edes poliisille ei saada syytteitä. Poliisi vapautetaan ja saa suosionosoituksia venäläisiltä.
VastaaPoistaKun jo pitkään tilanteseen turhautuneet suomalaiset mellakoivat ja valittavat tshuhnafobisesta rasismista, niin kansallismieliset venäläiset saavat aiheen syyttää: "on nekin valittajia! Kävisivät Venäjän opissa ja rupeaisivat meille töihin eivätkä pelaisi fobia-kortilla."
Tarkoitus oli näyttää se toinen mahdollinen näkökulma aiheeseen.
M
"Se on joillekin pohjaltaan tunne- eli asennekysymys ja joillekin järjellinen, ihmisten tasa-arvoa koskeva ongelma."
VastaaPoistaKyllä kielteistä suhtautumista voi perustella järjellä eli kantilaisella filosofialla: sen mukaan arvon tulisi olla yleispätevä eli soveltua kaikille. Johtopäätös: jos samaa sukupuolta olevien avioliitto olisi ylnen normi, ihmissuku kuolisi sukupuuttoon.
"Valamiehistöä ei tiettävästi ole tuotu sataan vuoteen mihinkään maahan, jossa sillä ei ole historiallista taustaa."
VastaaPoistaSanottakoon valamiesten puolustukseksi kaksi seikkaa: tilastojen mukaan syytteiden hylkäämiskynnys ts tuomitsemiskynnys on korkea. Toiseksi valamiesten käyttö on terästänyt todisteluoikeutta, joka on minusta anglosaksisella alueella korkeammalla tasolla kuin meillä, jossa luotetaan liiaks tuomarien kykyyn tehdä "vapaassa todistelunharkinnassa" oikeita johtopäätöksiä.i