Sivun näyttöjä yhteensä

9. marraskuuta 2014

Vahingossa viisastuu





Talvivaaran prosessi on hieno. Nyt se on suuri ympäristöuhka. Talvivaaran bisnesajatus oli hyvä. Tämä ajatus ei taida nyt lohduttaa.

Innovaatio on monien mielisana, eikä se aina unohdu edes rahaa sijoitettaessa. Kun olen itse vähä vähältä siirtynyt tyrkyttämään kokemuksiani, tässä on vuorossa taas yksi. Taustana on myös jokin määrä tieteen ja teknologian historiaa.

Rautaisen lain mukaan rohkea uudistus epäonnistuu silloinkin kun se ei voi epäonnistua. Kun se kuitenkin kuin ihmeen kautta onnistuu, silloinkin edessä on pitkä korpivaellus. Askia on niin tuttu, että sillä on nimikin, Kuoleman laakso.

Sen jälkeen kun jokin, esimerkiksi kosketusnäyttö, on saatu kaupallisesti kohtuulliseen alkuun, seuraa notkahdus.

Vanha hyvä esimerkki on penisilliini. Muutkin kuin Nobelin asiasta aikanaan poiminut Fleming panivat merkille, että laboratoriossa ajelehtimaan viljelmään kasvanut home vaikutti haitallisesti eräisiin toisiin pieneliöihin. Kai sitä oikein ajateltiinkin, että kas vain, sieni syö bakteereita.

Kului viisitoista vuotta ennen kuin havainnoista tehdyt kirjaukset kaivettiin puoliväkisin esiin ja amerikkalainen lääketehdas ryhtyi tutkimaan, saisiko tuosta lääkkeen. Saihan siitä. Fleming teki havaintonsa stafylokokeista 1928 ja Merck pääsi yrittämään tosissaan ensimmäisen antibiootin valmistamista 1943.

Johdonmukainen lääkkeen valmistus kestää nyrkkisäännön mukaan kymmenen vuotta ja maksaa miljardeja. Silti penisilliinin vaiheissa on helppo nähdä hölmöilyä ja velttoutta. Samanlaisia esimerkkejä, vaikka ei ehkä yhtä lyhyesti kerrottavia, löytyy todella paljon. Vastakkainen esimerkki on Salvarsan, Ehrlichin kuppalääke, joka valmistui runsaassa vuodessa keksijän järkeilemästä havainnosta 1909.

Suurelle epäonnistumiselle – Talvivaara – olisi aina tehtävä ruumiinavaus. Suuronnettomuuksien tutkinta on hieno asia. Estonian tapauksesta on nyt 20 vuotta. Putin ei tiettävästi ole pitänyt onnettomuustutkimusta Berliinin muurin kaatumisen johdosta, josta on nyt 25 vuotta. Reaalisosialismin romahtaminen on edelleen yhtä salaperäinen asia kuin ensimmäisen maailmansodan syttyminen. Syitä on tiedossa vaikka mitkä määrät, mutta niiden vaikutuksia ei tunneta. Vaikka ajattelisimme katolta putoamista, syitä on esimerkiksi kymmenen, mutta aina on epäselvää, vaikuttivatko ne syyt esimerkiksi samanaikaisesti vai peräjälkeen.

Maailma valitettavasti on pysyvästi täynnä katteetonta vouhotusta. Hyvin usein välineenä ovat älyttömät yleistykset. Silti: biologia näyttää olevan yhä selvemmin se kova juttu myös perinteisen tekniikan täydentäjänä. Talvivaara saattoi hyvinkin olla hankkeena kymmenen vuotta aikaansa edellä. Nähtävästi teollinen toiminta ei ollut alkuunkaan hallinnassa, vaikka ajatus hapettavien bakteerien käyttämisestä malmin pelkistämiseen on oikeastaan jo vanha ja toimivaksi todettu.

Sitä vastoin arkijärkemme laahaa. Se maailmankuva, joka on kaikille selvä ja liian monille ainoa oikea, on ihmisen kokoinen, ihmismittakaavan kuva. Sallittu poikkeus on avaruus eli valtavien kokojen maailma. Ehkä maagisten ja uskonnollisten mielleyhtymien vuoksi tähtiä osataan ihastella.

Vastakkaisen suunnan siirtymä on vaikea. Viimeksi kuluneiden vuosisatojen ajan tieteellistä tietoa on jatkuvasti arvosteltu äreästikin. Olisivatko kemia ja biologia kärsineet natsien ja kommunistien mielettömyyksistä? Sekä rotuoppi että genetiikan kieltäminen (Neuvostoliitto, Lysenko) vaikuttivat monin tavoin. Meillä myös on edelleen vaivoinamme ihmisiä, jotka kirkkain silmin kieltävät evoluution niiskuttaessaan jatkuvan virusten ja bakteerien lajinkehityksen ylläpitämää nuhaansa.

Mittakaavaa vaihtaen voisi väittää, että ympäristönsuojelu suosituimmassa muodossaan on köyhää ajattelua. Ei pitäisi rinnastaa, mutta kumpi on todella tärkeä, jokin tikka vai jokin bakteeri? Emme osaa nähdä sitä luontoa, joka ei erotu paljain silmin, mutta mikroskoopilla hyvin.

Jos ilmasto, ympäristön saasteet ja biotyyppien jatkuva köyhtyminen ovat ne suurimmat ongelmat, kuten itse ajattelen niiden olevan, eikö vastausta ole haettava bakteereilta ja sieniltä.

Luonnossa ei ole puu-saastetta eikä ruoho-jätettä. Valtava eliöstön osa on erikoistunut aikojen alusta tekemään kuolleesta solukosta selvän ja palauttamaan sen kiertoon.  Ja eikö lopulta myös hometalo ole ihmisen aiheuttama häiriö sienten elämässä?

24 kommenttia:

  1. Haju haihtuu, rahat jäävät veijareiden perstaskuun.

    VastaaPoista
  2. " Kului viisitoista vuotta ennen kuin havainnoista tehdyt kirjaukset kaivettiin puoliväkisin esiin ja amerikkalainen lääketehdas ryhtyi tutkimaan, saisiko tuosta lääkkeen. Saihan siitä. Fleming teki havaintonsa stafylokokeista 1928 ja Merck pääsi yrittämään tosissaan ensimmäisen antibiootin valmistamista 1943." Olen lukenut monenlaisia versioita penisilliinin keksimisestä, mutta tätä ennen ei ole tullut vastaan versiota jossa Englantilaisten rooli olisi ollut likaisten astioitten unohtaminen lavuaariin ennen lomalle lähtöä.

    VastaaPoista
  3. Vaikka loppupeleissä isossa kuvassa meitä ei ole niin mitä tärkeämpää suojeltavaa meillä on kuin maapallon ekosysteemi...
    (Blogivaeltaja)n älyn välähdys

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomalaisyritysten kilpailukyvykkyys alkajaisiksi ja sitten vielä suomalaisyritysten kilpailukyky.
      Tässäpä suojeltavaa riittääkin pitkään juoksuun.

      Poista
  4. Minusta Talvivaaran perimmäinen ongelma on oikeastaan osaamattomuus. Tietysti ahneudella, opportunismilla ja innokkuudellakin oli osansa, mutta ne eivät olisi tuottaneet ongelmia, jos osaamista olisi ollut. Kaikki ongelmat johtavat juurensa siitä, etteivät puuhamiehet ole osanneet asiaansa. Sen sijaan, että olisi ollut asiantuntemusta altaiden tekoon tai tilaamiseen, yritettiin se ulkoistaa muualle. Ne olivat sitten paitsi vääränlaiset myöskin liian pienet. Koska osavaa prosessijohtoa ei ollut, aloitettiin sitten toimintakin ennen kuin valmistelut oli tehty ja katastrofi on valmis. Konsepti on toimiva, mutta käytännössä koko homma joudutaan aloittamaan alusta, koska toiminnan perusinfra on riittämätöntä ja kusee. Siihen upotetut rahat on väkisinkin menetetty.

    VastaaPoista
  5. Vai olisiko se niin, että homeeton talo on ihmisen aiheuttama luonnoton häiriö sienten kannalta?

    Toinen juttu liittyen siihen tikkaan on se, että niiden elintilan suojelijat pyrkivät pysäyttämään metsän tilan johonkin vaiheeseen. Ei kai oikeasti vanha koivikko voi säilyä ikuisesti?

    Onkohan kukaan laajemmin tutkinut ensimmäisten edelläkävijöiden menestystä keksinnöissä, joista jossain vaiheessa on tullut menestys?
    HM

    VastaaPoista
  6. Metallien hinta kai heittelee kaivoksien kannattavuutta, ei siinä sen kummempaa. Niissä voidaan laittaa lappu luukulle ja jatkaa kaivamista kun hinnat taas nousee. Kainuulaisten onneksi Tssa tuo ei onnistu vaan työt siellä jatkuu. Myrkkyvedetkin on laitettu niin että voivat lähteä sekä pohjoiseen että etelään niin että varmasti löytyy rahaa patoihin ja puhdistukseen.

    VastaaPoista
  7. Talvivaarassa ja osin Nokiassa on viisaan kirjoihin päästetty jokainen höhlempikin epäilijä matkan varrelta. Hassua ajatella, että jos yksi rohkea ei kaikessa onnistukaan, todistaisi se kaikki muut oikeassaolijoiksi.

    VastaaPoista
  8. Ihmisen suurin ongelma on ihminen itse. Samassa pääkopassa asuu kaikenlaista viisautta ja tietoa, ja mitä moninaisimpia luuloja ja uskomuksia.

    Tarvittava tieto asioitten korjaamiseksi on usein saatavilla, me vain emme halua kuunnella ikäviä uutisia. En usko uusien keksintöjen tai parempien suljettujen prosessien pelastavan tätä palloa, uskon entropiaan.

    VastaaPoista
  9. " Meillä myös on edelleen vaivoinamme ihmisiä, jotka kirkkain silmin kieltävät evoluution niiskuttaessaan jatkuvan virusten ja bakteerien lajinkehityksen ylläpitämää nuhaansa."

    Tarkoittanet mikroevoluutiota, ei kait sitä kukaan kielläkään. Makroevoluutio onkin jo toinen juttu...

    VastaaPoista
  10. Kuvassa ympäristönsuojelun aihe. Väestöpyramidin osa. Siitäkin on tehty politiikkapäällysteinen.

    VastaaPoista
  11. Nomen est omen eli TalviVAARA oli nimensä veroinen, toisaalta uraaniakin aina tarvitaan:)

    Lääkkeiden kehittämisessä on näköjään edelleenkin sama viive kuin aikoinaan penisilliinissä, jossa sulfan ihmeellisyys jätti sen väärällä tavalla varjoonsa ja sotakin vaikutti. Näinhän ei ole ollut esimerkiksi ebolan torjunnassa, jossa on noin 40 vuoden viive, mikä on luonnollista, koska ei ole ollut intressejä aiemmin kehittää lääkettä tautiin, joka ollut vain köyhien maiden vitsaus, mutta auta armias kun yksikin eurooppalainen sairastuu, niin jopa laitetaan tuulemaan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äläs nyt. Se on ollut NIH:ssä jne. kehittelyn alla. Nyt siihen taas löytyy paniikin vuoksi rahaa käytettäväksi tai ainakin on suunnattu siihen muualta. Republikaanithan tuonkin laitoksen budjettia luonnollisesti leikkasivat, koska lamassa julkisen puolen pitää tunnetusti säästää ja koska presidenttinä on liian ruskettunut, väärän puolueen mies.

      Ihmetyttää mikseivät afrikkalaiset laittaneet panoksia tuohon peliin. Tai ei ihmetytä, mutta ihmetyttää miksi sellaisten maiden, joissa ei ole tautiriskiä eikä yhtään ainoata sairastapausta pitäisi ensisijaisesti laittaa tuohon paukkuja. Ei Suomessakaan käsittääkseni malariat, jne. saa suurta rahoitusta, koska Suomessa ne eivät ole ongelma. Sen sijaan toivottavasti laitetaan paukkuja puutiaisaivokuumeen, borrelioosin ja vastaavien tutkimukseen. Jos taas kysyt, miksi yksityinen puoli ei tee mitään, niin niidenhän pitää tehdä voittoa. Lukee muuten ihan osakeyhtiölain ensimmäisen luvun 5. pykälässä. Jos taas kysyt, että miksi pitää aina tuijottaa rahaa niin se on ihan oikeasti hyvä kysymys. Nytkin sen seurauksena on töitä joita pitää tehdä ja työttömiä niitä tekemään, mutta ei ole rahaa näiden saattamiseksi yhteen.

      Poista
    2. Hei nyt on viimeisessä kappaleessa viimeisen lauseen virhe korjattava, ei tahtoa näiden saattamiseksi yhteen. Porkkana on täpärähkö pärjäys, keppi on työpaikka. Työtönhän on peljättävä ilmestys, vapaa ja villi...

      Pelote on tarpeen. Käviskö äänestys? Puoluetta pukkaa...

      Poista
  12. K:"Ei pitäisi rinnastaa, mutta kumpi on todella tärkeä, jokin tikka vai jokin bakteeri?"

    Pitäisi lukea joskus uudelleen kirja..
    Wilson, Edward O.: Elämän monimuotoisuus. (The diversity of life, 1992.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House, 1995

    .. mutta se tai vastaava kirja mullisti harhaluuloni että jollain muutamalla "harvalla" nisäkkäällä tai sillä tikalla ei olisi koskaan käytännön merkitystä. Mutta se tai ne voikin olla ratkaisevia vaikutukseltaan ekosysteemiin ja sen puute mullistaa sen (dominoefekti-ketjureaktio) ja vaihtaa bakteerikantaakin maassa siinä samalla.
    Toki se riippuu, on olemassa ns. kriittisiä lajeja ja ei-kriittisiä lajeja. Edellisten kytkösten määrä on suuri tai ratkaiseva, jälkimmäisten menetys ei muuta maailmaa, ainakaan paljoa.

    Vastaavaa voisi soveltaa internetiin tai keksintöihin. Muuttuisiko maailmanhistoria, jos ei olisi ollut muutamaa hassua suurta rakettia, Fordin tehdasta, Kiirunan kaivosta tai vastaavasti pieniä: klemmaria, ruuvia tai transistoreja ?

    M

    VastaaPoista
  13. Kulttuurirahaston miehiä siirtyi Huhtamäkeen. Ja kävelevä työvoimatoimisto Lauri Puntila nosti opiskelijoitaan leipäpuuhun. Ihan konkreettisesti olihan siellä Ipnoskin. Oliko yksi näistä se Mensan puheenjohtaja, joka rationaalisesti poltti Huhtamäen arkistot pölyä keräämästä ja tilaa viemästä jahka Huhtamäen historia oli kirjoitettu. Oliko se J.Vesikansan Leipurinpojan perintö 1920-1995. En ole lukenut, Uuden Suomen historiansa luin.

    Teemu Keskisarja kertoo tästä arkiston polttamisesta upeassa, taas, uutuuskirjassaan "Suuri tammi. Kertomuksia kulttuurista,rahasta ja Suomen Kulttuurirahastosta". Osuva otsikko 300 sivuiselle kertomukselle, terävällä silmällä noukittuja sattumuksia ja niiden relevanssin osoittamista poliittis-taloudellisessa kehikossamme, aktivistimiesten toimista ja omintakeisilla tavoillamme. Todellinen lukunautinto ja tulkintojen kukinto, puhkoo älylle tilaa haukkoa henkeä. Kiemuraa piisaa kuten ihmisten asioissa aina, vaan on kova tahto ja suora kurssi ruorimiehillä sittenkin. Motiivit ovat päältä alhaiset ruotsikateus, vihakin mutta kylvöä tehdään ja satoa korjataan. Vaan vetikö Telkkari ja mielenmädättäjäbakteerit sittenkin pisimmän tikun ? Kuvaus Bulevardi 5, Välimaan lahjoitus (Kajaani Oy), ja toimistoon jääneen nuhteettoman palvelijattaren kohtalosta tämän siirryttyä ikäihmisenä vihdoin eläkkeelle lahjatelevisisio mukanaan, on järkyttävä ja nemesis koko kulttuuri-idealismille ja kaupallisen helpotuselämän triumuffi.

    Että mynkään menee, mutta menkööt onhan sittenkin tämä pikkuinen henkipiiri, johon kuin klaaniin liittyä viettääkseen suojaelämäänsä kirjojen ja muiden harhakuviensa parissa -mitä siis tämä someiluni on. Harhoissa pyörii vaikka kuinka lukee kansainvälisiä kirjoja ja lehtiä.

    Keskisarjakin joutuu pinnistelemään supertalenttinsa ylärekisterissä selittäessään miten Kulttuurirahasto ja säätiöt muutkin (lisäisin vielä myös eläkesäätiöt/yhtiöt) selvisivät 2008 jälkeen kastumatta.

    Asia on julkilausumisen arvoinen koska Keskisarja suoriutuu vakuuttavasti, eikä heitä vaikeata asiaa sivuun ja ohita sitä. Ei, hän vääntää siihen tolkun selon -mutta ei oikeata. Ja oikea olisi simppeli, Keskisarjan oitis oivaltama mutta kun hänen kontaktihenkilönsä vaikenevat ja jättävät ylivertaisensa informoimatta. Ja miksikö? Vain koska on parempi varjella rahan salamyhkäisia virtauksia varsinkin noin rohkealta kirjoittajalta. Samaa mielenkiukkua koin myös Erehtymättömien parissa. Että kuinka mekaanokäsityksen rahasta iljetäänkään antaa vallita ja jatkaa vaikka keskustelukumppaneiksi ilmaantuvat nämä nerot ja totuudenrakastajat, vastuunkantajien osaan myötätuskalla suhtautuvat oppineet, miehistä parhaat.

    Jokohan Ehrnroothien tarina Jensen-Eriksonin työpöydälla ja kansalainen Casimirin kuntoisuusluokalla nämä myytit valaisisi? Uskon jotain puhdistavaa olevan tulossa. Eikä se vaikutuksitta jää vaikkei monikaan ymmärrä kaivata eikä uloslukemanaankaan tajua tätä sosiologisen tajunnan laajennusta -mitä rahamanipulaatio kapitalismissa on.

    Nyt juuri 5.11. Oxfordin yliopistosta Professor of Economics nimeltä John Muellbauer ehdotti vastuunkantajien somessa Project syndicatessa että pankoot EKP kullekin aikuiselle 500 € euroa jakoon ja kulutus kasvaisi jonkun 34 mrd €, bkt nousisi 1,4 % euroalueella -ja itseruokkiva nousukierre käynnistyisi. Jotain vastaavaa tulee 2015 ja meille siis vain direktiivinä ja Liikasen ylimielisenä lattasanaisuutena mitä nyt EKP:n Neuvosto hyväksemme näkeekään toimeenpanna hintavakauden nimissä.Loukaavaa.
    jatk.

    VastaaPoista
  14. jatk.
    Niin se säätiöpelastus. Ihan niin simppeliä että kun ei ole velkaa ei tase arvonlaskusta (osakkeiden tai lainasaamisten epävarmuuden vuoksi) katastrofia tarkoita. Vaan jos olisi velkaa arvonnotkahdus veisi tuloslaskelmasta oman pääoman ja edessä olisi muodollispykälällisesti konkurssi tai valtion/keskuspankin pelastuslautalle uiminen.

    Eläkesäätiötä koskisi vähän erilainen teknistaseellisen logiikka tai jumalperusteinen hiusten halkominen. Sillähän, Varmalla siis, on velkaa minulle eläkkeensaajana. Jos sen omaisuuserät putoavat arvossa, niin se olisikin teknisesti kanttuvei. Sen ei tarvitse tätä lamafaktaa huomioida,vaan vastuidensa vuosikymmenisyyden nimissä ja perusteella se voi inttää saamistensa taas laman jälkeen itsestään kohentuvan arvoissa. Sen ei siis tarvitse kirjanpitää päiväarvojen mukaan. Siksi notkahdus ja pahempi vältetään, yleensä poikkeusluvalla ja kohta taas palataan päiväkohtaiseen mark to market pörssisäpinään. Että siis pirun simppeliä miksi Kulttuurisäätiö ei kastellut punttejaan. Ei olisi tarvinnut stipendienkään notkahtaa, koska ei edes osinkovirta heikkene nykylamoissa sillä sen ylläpitohan on koko pääsesikunnan silmäterä. Siksi myös FED:in ja BofE:n ja BofJ:n(Japanin) tuorerahapursutukset markkinoille. Muellbauer ehdottaa jo rahan helikopteripudotusta ihan katurahvaalle.

    Jouduin taas omille joroilleni kun piti yrittää sanoa jotain nikkelimarkkinoista ja raaka-ainejohdannaispörsseistä -tai tarkemmin niiden Over The Counter eli suomeksi tiskinalaskaupasta. Hyvä kun tila loppuu.En osaisikaan. Mutta että nikkelimarkkinoilla on jokunen iso välikäsifirma kuten Timoshenkon Gunvor ja on Goldman Sachs, joka Suomessakin tuli valtiaaksi sähkönjakeluun ja hintasäätelijäksi siis. Yhtäällä suljetaan alumiinisulattoja ja toisaalla nostatetaan yhteisten rahastojemme omistajaintressien mukaan ja voima-asetelmien mukaan. Ne ovat liikkuvia. Yksi sysäys pois tuottaja-käyttäjä selkeydestä oli Jeltsinin aikainen uusjako mm.nälänkin pakottamana. Timoshenko hankki ruokalaivalasteja vaihtokauppana öljytankkerillisia vastaan. Putin oli vastuussa Leningradista noina piiritysaikoina 1990-luvun alussa.

    Timoshenko siirtyi Helsinkiin parempien viesti- ja lentokenttäyhteyksien pariin. Täällä hän ankarasti protestoi hutiloitua ikkunaremontia eikä millään olisi maksanut laskua! Sitten 2002 hän muutti Sveitsiin mm.Suomen verottajaan sydämmistyneenä. Svetsissä valtio/kantooni teki könttäsopimuksen miehen verotuksesta, siis sellaisia, joista juuri skandaloidaan Junckersin Luxenburgista.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Over the Counter on kyllä ihan näkyvää tiskin yli käytävää kauppaa. Timtshenko, josta lienee kysymys, sai joidenkin nettitietojen mukaan Suomessa heti aluksi useita miljoonia lentokonekauppojen alveroa anteeksi, lieneekö totta, vanha asia.

      vuorela, tampere

      Poista
    2. Lystikäshän tuo käännökseni on olevinaan. Käsitettä suomeksi vastaisi hyvinkin "tiskin alta" tai "tiskinalus" kuten mustassa pörssissämme sianpotkan tai pellavakankaan vaihtaesa omistajaa -ei markkinahintaan, ei listahintaan. Ostaja/myyjä tilanne ja varovaisuus haarukoitsi uniikit vaihtoehdot.

      Investointipankit ja hedge fundit kääntävät hintaehtoja edukseen jos isompia ja vahvempia osapuolia. Hämäriä dynaamisehtoisia olosuhteiden muuttumiseen kytkettyjä ehtoja sisällytetään diileihin, joilla nikkeliä tai Kiinaan (meiltä ja muualta) leegottavaan tehtaaseen mukaanpääsyä ehdostetaan. G 20 työntää näitä nyt johdannaispörsseihin, mutta ei tietenkään ainutkertaisten kaupojen vaan vain standardisoitavien osalta.

      Vanhanaikaista pankkilainaa tai velkakirjalainaa haluaisivat G 20 valtiomiehet myös liikkeelle,jotta saataisiin uusia haastajia. Tämän vastakohta on A.Stubbin Kesärantakokous, jossa olemassa olevat uusyritykset ohjataan enkeliyrittäjille eli rahamiesten ostettaviksi, toisiinsa yhdistettäviksi -ja ideat varastettaviksi.Ja velalla lastattaviksi. Enkeleillä ltd/oy suoja.

      Mario Draghi pauhaa tunteikkaasti haastajayritysten puolesta ja olemassaolevan rahapiirien kaikkivaltaistumista vastaan. Tuo Stubbin rakennemuutos on vääränsuuntaista, syöttää ideat ja tarmot jo paksusti voiville. Ja mikä pahinta rahainstituutioiden sisäpiiriläisille, jotka valuttavat instituutioistaan tasekeinotekoista tuliterää uusrahaa rikkaistopiirinsä elää ja toisten maksaa verot korot ja saneeraukset. No, G 20 panee vahvasti kampoihin (hurrattuaan vielä vuosikymmen sitten tälle libertalismille!).

      Heillä G 20 Summit alkaa ihan ylihuomenna Brisbanessa Australiassa. Suomeksi julkilausuman tulevana pyhänä 16.11. vääristelee Piia-Noora Kauppi. En tarkoita esiintyä edes "itsensä nimittäneenä eksperttinä". Nämä arkit ovat vain ankaran (heiveröisille kyvyille) lukemisponnisteluni hikirättejä.Jukka Sjöstedt

      Poista
  15. "Jos ilmasto, ympäristön saasteet ja biotyyppien jatkuva köyhtyminen ovat ne suurimmat ongelmat, kuten itse ajattelen niiden olevan, eikö vastausta ole haettava bakteereilta ja sieniltä."

    Ja bakteerit ja sienet vastaavat: Mehän kaiken jälkeennne jättämän perimme, nam nam.

    VastaaPoista
  16. "Talvivaara saattoi hyvinkin olla hankkeena kymmenen vuotta aikaansa edellä."

    Sehän se harmittaakin, jos joku ostaa konkurssipesästä toimivan patentin ja vie ulkomaille lämpimiin oloihin, josa bakteerit jyllää ja ryhtyy tahkoamaan rahaa suomalaisella idealla.

    VastaaPoista
  17. "kumpi on todella tärkeä, jokin tikka vai jokin bakteeri?"

    Jos nyt oikein syvälliseksi mennään se kai riippuu armotta tarkastelukulmasta ts tarkastelijasta.

    Luonnolla itsellään ei liene mitään finaalista tarkoitusta eikä siten sen ilmiöillä tärkeyttäkään. Enintään voisi sanoa, että ravintoketjusta yläpää on vähemmän korvaamaton (leijona-antiloopit).

    VastaaPoista
  18. Hyvin kirjoitettu. ES

    VastaaPoista
  19. Kirjassaan Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä Jared Diamond antaa hyvin negatiivisen kuvan kaivostoiminnasta. Kaivosyhtiöt tapaavat jättää jälkensä siivoamatta, koska toiminta on huonosti kannattavaa, on melkein pakko ottaa rahat ja juosta. Ihmettelin, miten innolla vaadittiin Talvivaaraa tilille ympäristörikkeistä, kun koko ajan oli kyse siitä, pystyykö yhtiö toimimaan ollenkaan. Jos firma olisi saatu kannattavaksi, se olisi voinut hoitaa ympäristöasiatkin, mutta ilmeisesti nikkelin hinta on kerta kaikkiaan liian matala. Hube.

    VastaaPoista