Akateemikko Ilmari Hustichiin miellyin löydettyäni
antologiaani vaikka mitä hänen silloisen työnantajansa Suomen
Matkailuyhdistyksen 1930-luvun julkaisuista ja sitten hänen hyvin kirjoitetun
ja poikkeuksellisen asiantuntevan raporttinsa matkasta Oulusta kesäkuun alussa
1945 Inariin ja Utsjoelle katsomaan, mahtaako siellä olla saksalaisten
poistuttua metsiäkään jäljellä (Tuhottu ja tulevaisuuden Lappi, 1946). En ehkä tiedä toista yhtä vaikuttavaa tekstiä
Lapista, en miltään vuosisadalta.
Itse nähtyä täydentävät muistot ja kerätyt tiedot.
Harvinainen ja todella kiinnostava lisä on kirjoittajan samana vuonna Ruotsin
Lappiin tekemän matkan kuvaus. Tunturit kuuluivat olevan täynnä rivakkaa nuorta
väkeä reppu selässä rientämässä.
Lappi on Suomen ylivoimaisesti tärkein alue ja muun maan
mittari.
Näin ei kai kukaan ajattele. Lappi on pikemmin takapiha,
jossa on joko liikaa hyttysiä tai aivan liikaa pimeyttä.
Jäämereltä löytyy sekä koko Skandinavian varhaisin asutus,
niin sanottu Komsa-kulttuuri, mutta myös varhaisimmat rautaesineet.
Avain on Golf-virta. Perimmältään maapallon pyörimisliikkeen
ja pasaatituulten liikkeellä pitämänä se on maailman suurin joki, vesimäärältään
verrattomasti suurempi kuin kaikki Atlanttiin laskevat joet. Mahdollisesti sen
hyvin tärkeä merkitys on plankton ja koko valikoima mikrobeja. Näkyvä ja
tuntuva piirre on Euroopan keskuslämmitys. Pelkkä karttapallo osoittaa, että
vain auringonvalon turvin täällä ei olisi mitään sen kummempaa kuin
Pohjois-Kanadassa ja Siperiassa.
Tässä asiassa on tehty katala erehdys. Pohjoisinta Suomea on
ajateltu eräänlaisena siirtomaana, josta saa halvalla energiaa ja puuta ja
jonka voi sitten jättää pahuutensa valtaan rikki ryöstettynä. Lappi-romantiikka
on sekin jotenkin oudon nationalistista. Jos haluaa verrattomia, pohjoisia
retkeilymaastoja, parhaat ovat Ruotsissa Abiskon suunnalla.
Teollinen vallankumous tapahtui 10 000 vuotta sitten.
Epäselvistä syistä miljoonia vuosia mainiosti pärjäillyt mammutti katosi.
Syyllisiä olivat luultavasti ilmaston lämpeneminen ja ihminen. Pelin menetti
myös Neanderthal-ihminen.
Proteiinit ja tärkeimmät oheistuotteet, kuten polttoaine eli
öljy, otettiin yhä useammin merestä. Vielä mannerjään viipyessä ylivoimaisesti
tärkein oli Golf-virran ruokkima Jäämeri.
Meidän kulmilla tärkein tuote oli hylje. Ennen pitkää idästä
tulivat peura, kuusi ja hirvi.
Nykyisen Suomen kannalta ratkaiseva yhdistelmä oli kosteus
eli siis suot ja lämpö. Ruotsin tuntureilla ilmastollinen tasku näkyy. Meren
pilvet ja sateet eivät pääse Kölin vuorten yli. Lähes ihanteellinen ilmasto
makaa nykyisen Ruotsin ja Suomen päällä ja osissa Karjalaa. Tulokset näkyvät
kivikauden löytöinä, puhumattakaan pronssikaudesta.
Ruijan rannan kuuluminen johonkin valtioon oli epäselvä asia
1860-luvulle asti. Suomessa ei ole uhrattu kovin paljon ajatuksia Skandinavian vuoden
1905 tapahtumille. Siitä ei ollut sotakaan kaukana, kun Ruotsi lopulta suostui
personaaliunionin purkamiseen ja Norja jatkoi itsenäisenä valtiona hurjaa
kehitystään. Se oli ja lienee edelleen kauppalaivastoltaan todellinen
maailmanmahti. Jo ennen sotia merellä kulki myös 20 000 kalastusalusta. Ja
nyt Norja on ehkä maailman rikkain valtio. Sivullinen voisi myös sanoa, että se
on poliittisesti myös erittäin hyvin hoidettu.
Jäämerellä on nyt koko maailman sotilaallinen painopiste.
Jäämerellä ja Pohjanmerellä ovat tulevien kymmenien tärkeimmät öljyvarat. Niiden
jättäminen käyttämättä ei ole todennäköinen kehitys.
Suomen tasavallan energia otettiin pohjoisen koskista ja metsäteollisuuden
puu metsistä. Nyt energiaa – etenkin nesteytettyä maakaasua ajatellen –
kostautuu Suomen päättämättömyys; rautatietä Jäämerelle ryhdyttiin puuhaamaan
1870-luvulla. Hanke ei ole toistaiseksi edistynyt.
Vanhemmissa kirjoissa puhutaan valittaen, miten Ruijan ranta
”norjalaistettiin” tylysti etenkin suomenkielisiä sortaen. Norjasta tuli
kuitenkin itsenäinen valtio vasta 1905, joten kysymyksessä oli
ruotsalaistaminen. Lukija voi tietenkin ihmetellä, miksi seutua olisi pitänyt
suomalaistaa. Jäämeren merkityksen ymmärsi Saksa. Norja miehitettiin ja
pohjoiseen siirrettiin 200 000 sotilasta, jotka olisi kipeästi kaivattu
muualla. Sota ratkesi Jäämerellä, 1941-1943.
Eikö Nearndeldalin ihminen kuollut kylmyyteen eikä ilmaston lämpiämiseen, kuten mammutti. Se hävisi jo 25.000 vuotta ennen jääkauden päättymistä.
VastaaPoistaTuskin neanderthalilainen kylmyytenkään kuoli, mutta ajoitus on oikea, kauan ennen jäätiköiden vetäytymistä. Toisaalta ilmaston lämpeneminen juuri serkkulajimme katoamisen aikoihin todennäköisesti johti siihen, että me nykyihmiset tulimme Eurooppaan.
PoistaNiinpä todellakin: kun asiaa katsoo neanderthalilaisten, intiaanien tai saamelaisten näkökulmasta, löytyy maahanmuuttokriittiseen suhtautumiseen aika hyviä perusteita.
Voi jäkä-jäkä. Päivästä, viikosta, kuukaudesta, vuodesta toiseen.
PoistaAbiskon alue on ihana. Olen siellä itsekseni tallustellut. Hotellin aulassa luin esitteitä, niitä oli kaikilla kielillä mutta ei suomeksi. Ajattelin yöpyä Hotellissa mutta kun katsoin hinnastoa niin minua alkoi huimata.Niinpä kävelin sieltä pois päin muualle. Nukuin yöni majassa jossa oli latvialaisia ihmisiä, jää oli juuri lähtenyt Tornionjärvestä, aika usea heistä kuorsasi. He olivat ensimmäistä kertaa Pohjoisessa ja ihmettelivät, "nämä vuoret ovat järkyttäviä". Niin ne minustakin olivat vaikka olin siellä kolattakymmentäkahdetta kertaa. - Sitten nukahdin.
VastaaPoistaKemppinen jatkaa huiman pitkää kiinnostavien bloggausten suoraansa. Muutama halpa välihuuto, kun en parempaa jaksa:
VastaaPoistaKun katsoo merivirtoja kartalta, on vaikea uskoa Golf-virtaa pisimmäksi. Sehän on kuin NATOn rähinäremmi, Pohjois-Atlantin yli viskattu kaista.
En ymmärrä miksi itsenäisyyden puute assimiloisi kansallisuuden, olihan Suomikil suomalainen ainakin tovin ennen vuotta 1917.
PoistaMerivirroista aivan uutta kuvaa:
http://www.esa.int/Our_Activities/Observing_the_Earth/GOCE/Understanding_the_OC_in_GOCE
Sota ratkesi Jäämerella 1941-1943.
VastaaPoistaVoi kun sais tahan lisää selvitystä.
Sehän oli blogissa. Siksi koska sitoi joukkoja.
PoistaNuorena anonyyminä tuli luettua seikkailukirja U-977. Kirjassa on mukaansatempaavasti sekoitettu faktaa ja fiktiota. Kirjan on kirjoittanut kyseisen veneen kippari, sodan jälkeen. Vaikka kyseessä on seikkailukirja, siinä käsitellään molempien osapuolten aseita, voimavaroja ja taktiikoita.
PoistaEnglantilaisethan onnistuivat kehittämään käyttökelpoisen lentokoneeseen sopivan tutkan sodan alkuvuosina. Tämä mahdollisti laajojen merialueiden valvonnan myös öisin ja pilvisellä säällä. Saksalaisten toiminta tapaan oli kuulunut akkujen lataaminen sekä veneen tuulettaminen öisin pintakulussa pimeyden turvin, nyt tämä etu oli menetetty ja saalistajasta oli tullut saalis. Kun vene oli havaittu, se ei todennäköisesti ollut ehtinyt ladata akkujaan täyteen ja sen sukellusmatka oli rajoittunut ja yhä pienenevää ympyrää oli helppo valvoa. Lopulta vene oli pakotettu pinnalle ja upotuksen teki joko paikalle saapunut sotalaiva tai lentokone.
Jäämerellä käytiin erittäin ankaria taisteluja, jossa Saksalaiset sukellusveneet yrittivät estää Muurmanskiin matkaavia saattueita pääsemästä perille, Uboat.net sivustolla on hienoja karttoja ja tilastoja, myös Barentsinmereltä.
Tämä mahdollisti laajojen merialueiden valvonnan myös öisin ja pilvisellä säällä.
Hirviääkö tässä arvailla, mutta arvailenpa sittenkin: Länsipopula sai kuin saikin tuotua sikanautaa, saappaita, kuorkkeja ja pateja ja semmoista tavaraa, varsinkin varmaan noita kuorkkeja, joilla puna-armeijan tykinruoka usutettiin etteenpäin. Isukki-vainajakin oli aika lähellä käkäilemässä ja kattelemasssa Dektarjevin tähtäimen läpi, kun rautateitä pitkin sitten valuivat purkit ja rensselit jakeluun etelämpänä.
PoistaNorja on pol hyvin hoidettu, ymmärsivät pysyä eun ja euron ulkopuolella toisin kuin tsuhnaugrit. Natokin suojelee Saksalta joka Norjalle sama kuin meille ryssä, jolta taas nato ei suomea suojaa, itse on hoidettava.
VastaaPoistaNo miksi ruija olisi suomalaistettava? Siksi juuri miksi se oli norjalaistettava t ruotsalaistettava. Jotta suomi olisi hyvällä syyllä ottaa sen omakseen. Sinne rata jäämeren satamaan, olis ollut edelleen yksi kun toisen, liian arvokkaan Petsamon suurvalta otti pois
Eläkemummona haluaisin ajaa junalla kotikylästä Levin mökin ovelle tai kohtuullisen taksimatkan päähän. Haluaisin körötellä Saariselälle ilman vaihtoja ja vaihteita.
VastaaPoistaMutta mummon Lapinhulluus ei riitä, pitäisi olla talouselämän intressejä.
Koska matkailusta tehdään bisnestä?
Siinä tuli taas mennyt maailma ja koko pohjoisen pallonpuoliskon historia, jatkosotaa ja saksalaisia tietenkään unhoittamatta, jälleen kerratuksi pikakurssina!
VastaaPoistaPientä korjausta ehdottaisin. Ruija todellakin norjalaistettiin. Maa oli personaaliunionin heikompi osapuoli, mutta omaa päätösvaltaa oli riittävästi omien vähemmistöjen sortamiseen. Joten totta kai sitä myös käytettiin. (Ahvenanmaan suomalaisten kohtelu tulee mieleen.) Norjalaisilla oli kuitenkin myös perusteltu syy toimilleen. He pitivät mahdollisena, että Venäjä esittäisi suomalaisen asutuksen perusteella aluevaatimuksia. Myöhemmin he pitivät mahdollisena, että itsenäinen Suomi tekisi saman. Esimerkiksi Käsivarren tietä pidettiin sotilaallisen aggression valmisteluna.
VastaaPoistaMaailman pohjoisin kansa, me. 60n kohdalla Helsinki, mitä onkaan asua New Founlandin tienoilla toisen mantereen puolella. 66n pohjoisuus tuossa kuvan projektiossa on jo ylenpalttisen alleviivaava, sorry kömpelö sanankäyttö, resurssien käyttöön on oltava porukkaa jolla on muutakin kuin kaislahameen punontakokemusta. Geopolitiikkaa, kartografiaa. Harvinaisten ihmisten ja kykyjen viraston hommia. Eiku kaupittelemaan uatosta kasan päällä keikkuville kekkaheikeille. Byrokratian laatu meillä on top-of-the-line. Tsaristinen henki, preussilainen kuri ja suomalainen laatu. Pankaa paremmaksi, jos osaatte.
VastaaPoistaEnemmistö 60 pohjoisen leveyspiirin pohjoispuolella asuvista on suomalaisia.
PoistaTuntuu ainakin täällä Etelä-Pohjanmaalla nuo joet tulevan äkkiä täyteen, kun vähänkin pidempi sadejakso tulee. Olisiko vaikutusta sillä, kun metsät ovat ristiin rastiin täynnä ojia, ja lisää kaivetaan. Ja soita enää vähän jäljellä. Mikään ei pidättele vettä metsissä, vaan se hulahtaa samantien jokiin, noihin "nopeasti" virtaaviin.
VastaaPoista27.09.1918 Liikeapulainen : Suomen liikeapulaisliiton äänenkannattaja. nro. 25-27 sivu 20
VastaaPoistaMoni urho uupuu santaan, mutt' ei alle unhon laineen, Ruijan suusta Auran rantaan saapuu sana sankarmaineen....
mist' on nähnyt urhot unta, korkealle kohoaisi Suomen suuri valtakunta kruunun ylvään kantajaksi pohjan talveen, Ruijan yöhön, helmyeksi kirkkahaksi vapauden helmivyöhön. ....
Kansallisvaltiomme aamu-usvasta on noussut jos minkä moista haavekuvaa...
Mistä Golf-virta on saanut nimensä? Reikäpallostako? Englanniksi nimi on Gulf stream. Gulf tarkoittaa lahtea. Saksan kielellä lahti on Golf.
VastaaPoista