Sivun näyttöjä yhteensä

27. toukokuuta 2011

Teloitus viihteenä




Muuan kirjoitti, että murhamiehet olisi työnnettävä uuniin. Hän ei sanonut, olisiko leipurin tehtävä näin elävälle vai kuolleelle murhamiehelle.

Teloitukset ovat järjestyneen yhteiskunnan viihdettä.

Murhamiehet uuniin on sama lause kuin ”rosvot rautoihin” (Vennamo, kiertoilmauksin Soini). Molemmissa halutaan sanoa, että pahat ihmiset on poistettava tehtävistään, eliminoitava, likvidoitava tai ratkaistava lopullisesti tai toimitettava hengiltä muitta mutkitta, ilman tarpeettomiksi arveluja tutkimuksia ja selvittelyjä.

Media pyrkii kaikin voimin tilanteeseen, jossa otsikko ”NN:ää epäillään namusedäksi” riittäisi ainakin hänen eristämiseensä muusta yhteiskunnasta joko sosiaalisesti tai pakkokeinoin, suotuisassa tapauksessa asianomaisen itsemurhaan.

Surmaamisesta mieleeni tulee äänestäminen ja joukkomurhasta vaalit. Molemmat ovat vallankäyttöä. Lisäksi niissä on selvä seksuaalinen elementti. Muut nisäkkäät tosin eivät soidin- ja parittelumenoissaan yleensä surmaa toisia yksilöitä, mutta poikkeuksia on.

Runeberg, joka oli tyhmä ihminen, kuvaa kyllä uskottavasti Döbelniä Juuttaalla, joka puolestaan on erittäin vähäpätöinen kyläntapainen lähellä Uuttakaarlepyytä. Döbeln kuljeskelee runon mukaan katselemassa ruumiita taistelun jälkeen. Runoilija ei kerro, potkiiko hän niitä tai hyppiikö hän veressä. Todellisuudessa napoleonmaisiin mittoihin paisutettu ”taistelu” oli vähäinen kahakka, jossa menetti henkensä muutama sotilas. Hukkuivat humalapäissään puroon.

Tapa tepastella taistelukentällä oli yleinen. Esimerkiksi Fredrik Suuresta kerrotaan, että hänellä oli aina kova hinku päästä tutkimaan, mitä tällä kertaa oli saatu aikaan taistelukentällä. Siinä piti olla hyvät saappaat.

Tuo vallankäytön piirre näkyy siinäkin, että koskaan ei ole tullut vastaan mainintaa, että ”omien” keräilypaikoille olisi ollut tungosta. Isänisäni palveli jatkosodan aikana KEKissä eli kaatuneiden evakuointikeskuksessa. Sen vähän perusteella, mitä hän kertoi, sain käsityksen, ettei työ ollut miellyttävää, etenkään kesäisin. Paavo Rintalan ”Sodan ja rauhan äänien” riipaisevimpia lakonismeja on maininta Portinhoikan seuduilla olleesta suomalaisten kaatuneiden kasasta, johon tuli lentopommin täysosuma. ”Metsä tuli omituisen näköiseksi”, Rintalan kertoja sanoo.

Ruumiin häpäiseminen on vanha perinne. Ristiinnaulitseminen oli juuri sitä. Vielä 1945 Mussolinin ja hänen rakastajattarensa ruumiit ripustettiin teloituksen jälkeen nilkoista porttiin ajoväylän varteen ihmisten ihmeteltäviksi.

Ruumiin balsamointi pysyvää näytteillepanoa varten (Lenin) on samaa asiaa: tämä mies voitti kuoleman! Erikoista että kun Stalin poistettiin mausoleumista ja hänet haudattiin, kukaan ei keksinyt tallettaa hänen ruumistaan pulloon. Ehkä sprii oli vähissä. Pyhiinvaeltajia olisi riittänyt Suomesta asti. – Vai ettekä te ole ihmetelleet, oliko aikoinaan todella tarpeen käyttää säilöttyjä ihmissikiöitä oppikouluissa luonnonhistorian havaintovälineinä?

Lääketieteen opetuksessa ruumiista oli pulaa, kun leikkely 1800-luvulla lopulta sallittiin. Lontoosta ja Pariisista on kertomuksia yritteliäistä henkilöistä, jotka järjestivät kandidaateille havaintomateriaalia, ja vastaavasti opiskelijoista, jotka eivät olleet häiritsevän uteliaita ostostensa alkuperästä.

Julkiset teloitukset olivat mahtavia kansanjuhlia, joista on nykyisin luovuttu. Nykyisessä Latviassa myytiin lippuja juutalaisten joukkoteloituksiin. Kaupunkilaiset tulivat oluittensa, makkaroittensa ja perheittensä kanssa nauttimaan ulkoilmajuhlasta.  Neuvostoliiton NKVD puolestaan harjoitteli niskalaukaustekniikkaa, joka on tottumattomalle vaativa.

Normaali perustelu on virheellinen. Mitä siitä, että yhteiskunnan kehitystason näkee siitä, miten se huolehtii huono-osaisista, kuten vanhuksista ja vangeista. Oikeampi perustelu on se, että vieroksuminen ja laiminlyöminen ei pääty mihinkään. Se on lumivyöry. Jos pahimpia murhamiehiä teloitettaisiin, pian surmattaisiin myös alaikäisiin sekaantuneita. Jos vanhuksia laiminlyödään, ennen pitkää unohdetaan viidennes väestöstä. Tai on jo unohdettu.

28 kommenttia:

  1. Kyllä, kyllä. Rikollisuudeksi luokiteltavan toiminnan yhteisöllisen välttämättömyyden, tai sen määritelmällisten rajojen eskaloitumisen - kuinka vaan - olemassaolon todisti jo Émile Durkheim Sosiologian metodisäännöissään vuonna 1895.

    VastaaPoista
  2. Onko oikeuden tehtävänä syyllisen rankaiseminen, syyttömän/uhrin puolustaminen vai jokin muu?

    VastaaPoista
  3. Kaiketi oli hyva, etta Anneli Aueria ei teloitettu; han saattoi saada kovemman tuomion kuin kuolema.

    VastaaPoista
  4. Einar Vihmakin tepasteli Ihantalassa taistelukentalla, mutta hanella ei tainnut olla saappaita? Laatikainen sailyi, kun ei vaivautunut taistelualueelle. Selvia johtamisongelmia molemmat!

    VastaaPoista
  5. Kirjoituksessa on vahva lataus, mutta - hieman heikkosaattoinen kun olen - en oikein saanut selvää, mihin se kohdistuu ?

    Jos kyse on siitä, että "kansa" äänesti väärin "murhanhimossaan", tilanne on varsin mielenkiintoinen noin demokratian kannalta. Suomi on sentään maa, jossa asuu yksi maailman koulutetuimmista väestöistä (PISA) ja jossa väki on lopulta varsin harkitsevaa ja ääriliikkeitä vieroksuvaa. Saksan kanssa sotiessammekaan natsismi ei täällä täällä kukoistanut. Ja kommunismikin jäi lopulta suutariksi.

    Miten siis toimia, kun kansa yhdessä maailman kansakuntien eliittiin kuuluvassa maassa äänestää väärin ? Tiukempi kuri ja järjestys malliin Ordung muss sein ? Vai vaihdetaanko kansa ?

    Vai katsotaanko hieman pintaa syvemmälle, miksi "kansa" toimi niin kuin se toimi ? Mikä oli demokratian viesti päättäjille.

    VastaaPoista
  6. Focaultin näkemykset ei tainnut olla tuolla viihteen vaan vallan puolella ja julkisista teloituksista luopumisena järjestyksen ylläpitämiseksi...

    VastaaPoista
  7. Hyvä puheenvuoro, Kemppinen.

    Oikeuden tehtävä on mielestäni turvata oikeudenmukaisuuden toteutuminen, mitä kaikkea se sitten onkaan. Ihmiset ovat luonnostaan solidaarisia, jos oikeudenmukaisuus vallitsee, esim. kaikkia koskevat samat oikeudet, lait ja velvollisuudet. Vapaamatkustajia ei sallita. Jos siitä ei ole takeita, tulee vaikeuksia. Ongelma on siinä, että asia koetaan hyvin subjektiivisesti ja tunnetasolla.

    VastaaPoista
  8. Onko oikeuden tehtävänä syyllisen rankaiseminen, syyttömän/uhrin puolustaminen vai jokin muu?

    "Vertaa kysymystä: 'Miksi rankaisemme rikollisia? Johtuuko se kostonhalusta? Tapahtuuko se halusta ehkäistä rikoksen uusiutuminen?' Ja niin edelleen. - Totuus on se, että ei ole mitään yhtä perustetta. On olemassa laitos rikollisten rankaisemiseksi. Eri ihmiset tukevat sitä eri perusteista lähtien, lisäksi eri perusteista eri tapauksissa ja eri aikoina. Jotkut ihmiset tukevat sitä kostonhalusta, toiset ehkä oikeudenmukaisuuden halusta, jotkut taas toiveesta estää rikoksen uusiutuminen jne. Ja niin rangaistukset pannaan täytäntöön."

    - Wittgenstein, "Keskusteluja Freudista" (suom. Heikki Nyman, Parnasso 2/1974, s. 91-92)

    VastaaPoista
  9. Tuo lauseeni "rikolliset uuniin" olikin tarkoitettu provokaatioksi. Mutta näinpä saimmekin järkevän ja perustellun alustuksen tästäkin "aiheesta". Kiitos vaan !

    VastaaPoista
  10. JK: ”Jos vanhuksia laiminlyödään, ennen pitkää unohdetaan viidennes väestöstä. Tai on jo unohdettu.”

    Viidennes väestöstä tarkoittanee noin neljännestä äänestäjistä, jotka todella ovat aktiivisia äänestämisessä. - Ei unohdeta!

    Jotenkin minua nuo puheet vanhusten laiminlöymisestä etoo. Onko länsimaissa milloinkaan aikasemmassa historiassa kohdeltu vanhuksia paremmin kuin nykyään? Haasteena on, että vanhuksien poliittinen painoarvo äänestäjämassana on kasvanut suhteettomasti niiden taloudelliseen tuottavuuteen nähden. Niitä täytyy nuoleskella eli voivotella yhdessä heidän kanssaan. On muotia marista vanhustenhoidosta, kun jokaisella yksilöllä on omat vaivansa ja kolotuksensa. Kun lähtö on lähellä, ei se aina välttämättä ole kaunista katseltavaa, jos ei nyt ihmisten tappaminenkaan kuten kirjoituksesta käy hyvin ilmi.

    Yli 60 vuoden takaa naapurimme vanhalla mummolla oli tapana sanoa: ”Koskas helvetti täys on, kun yhtä saa niin toista pyytää!”

    VastaaPoista
  11. Taas kerran blogi, johon ei ole vastaanväittämistä. En usko, että ne, joista eninten tietävät (=virkatuomarit), yksikään haluaisi todella kuolemanrangaistusta, vaikkakin heikkoina hetkinään (tutun taparikollisen 10 kertaa tuomitessaan) saattavat jotain mielestään huokaista: peruuttamattoman oikeusmurhan riski olisi aivan liian suuri. Toiseksi virkatuomari näkee, että täysin pahoja ihmisiä on erittäin vähän, jos ollenkaan; sitäkin useimmin ihmisiä, jotka ovat "toinen heikompi toistaan", usein jo kolmannessa polvessa. Miten sitäpaitsi voimme kieltää rikollista tappamasta, jos yhteiskunta tappaa?
    "Onko oikeuden tehtävänä syyllisen rankaiseminen, syyttömän/uhrin puolustaminen vai jokin muu." Nykykäsityksen mukaan se on yleisestävä: rikoksen tekijä tuomitaan rangaistukseen, jotta (me) muut emme ryhtyisi rikollisiksi. Lisäksi nykyään aletaan jo vaarallisimpien taparikolisten osalta myöntää eristysvaikutus, vaikka ns. us.klassisen rikosoikeuden edustajat ovat sen parhaan kykynsä mukaan pyrkineet unohduttamaan. Onpa yksi oikeuden tehtävä, jota ei nykyisin juuri myönnetä,tarjota uhrille/asianomistajalle riittävä hyvitys/kosto, ettei yhteiskunnassa tule tarvetta ainakaan laajassa mitassa omankädenoikeuteen, ts ylläpitää järjestäytynyttä yhteiskuntaa.

    VastaaPoista
  12. Meillä Suomessa ruumiinhäpäisy on lähes jokapäiväistä. Tai jokapäiväistä normaalia toimintaa.
    Seurakunnat, saadakseen itselleen rahallista hyötyä, murskaavat ruumiit arkkuineen jo ennen haudan täyttämistä. Kaivinkoneen kauhalla tämä akti tapahtuu. Vieläkin.

    Ruumis kun hautaan vilahtaa. Lits, läts, seurakunnille säästöt kilahtaa.

    VastaaPoista
  13. Taannoinen Kemppisen kirjoitelma oikeuden tehtävästä tuomion täytäntöönpanon hidastajana oli mielestäni osuva. Jos huutoäänestyksellä ja mustatuntuu-asenteella ihmisiä tuomittaisiin, lyhtypylväät notkuisivat hirtetyistä. Kyllä niitä syyllisten osoittelijoita tästä maailmasta löytyy.

    VastaaPoista
  14. George Orwellilla on kuvaus kuolemantuomion täytäntöönpanosta. (Kun muistaisi missä.)Oleellisinta tapahtumassa hänen mukaansa oli kaikkien läsnäolevien jakama tunne, että tässä tapahtuu nyt jotain peruuttamattomasti väärää.
    Amerikan yhdysvaltojen osavaltioissa, joissa kuolemantuomioita on pantu täytäntöön, on havaittu tilastoissa väkivaltarikosten lisääntyneen teloitusten jälkeen.
    Pyromaanin taloa ei polteta, eikä raiskaajaa raiskata, miksi murhaaja surmattaisiin?

    VastaaPoista
  15. Kaminiitto ei ehkä ole seurannut vanhusten, sen tietyn osan, elämää nyky-Suomessa.

    Samoilla perusteilla voisin ihmetellä miksi jaetaan neekereille kehitysyhteistyörahoja jonnekin vitun Afrikkaan ja naisille jonnekin Intiaan, koska koskaan aiemmin aiemmassa historiassa ei neekereillä ja naisilla ole asiat olleet yhtä hyvin kuin mitä nyt. On demokratiaa ja saavat perkeleet jopa äänestää ja usein muuttaa jopa maasta toiseen.

    VastaaPoista
  16. George Orwellilla on kuvaus kuolemantuomion täytäntöönpanosta. (Kun muistaisi missä.)

    Ainakin joku Jukka Kemppinen on suomentanut sen Orwell-valikoimaansa Kun ammuin norsun ja muita esseitä. Joka on muutenkin aina suositeltava, myös esipuhe.

    VastaaPoista
  17. "...miksi jaetaan neekereille kehitysyhteistyörahoja jonnekin vitun Afrikkaan ja naisille jonnekin Intiaan, koska koskaan aiemmin aiemmassa historiassa ei neekereillä ja naisilla ole asiat olleet yhtä hyvin kuin mitä nyt..."

    "...On demokratiaa ja saavat perkeleet jopa äänestää..."

    "...ja usein muuttaa jopa maasta toiseen."

    Todella hyvä kiihdytys!!!

    VastaaPoista
  18. Kaminiitto: "Onko länsimaissa milloinkaan aikasemmassa historiassa kohdeltu vanhuksia paremmin kuin nykyään?".

    Ennen olisin ollut täysin samaa mieltä kanssasi. Nykyisin en osaa sanoa. Minusta tässä olisi hyvä tutkimuksen paikka. Varmasti terveydenhoito on kehittynyt, ja ihmiset elävät pitempään ja terveempinä. Joka tapauksessa tämä merkitsee, että vanhuksia on enemmän. Minusta tuntuu, että hoitohenkilökunta per vanhus olisi vähentynyt tässä vuosien varrella. Ehkä nykyisin ankaran lobbaamisen (vaipanvaihtolööpit yms.) ja massavammantyöttömyyden takia hoitohenkilökunnan määrä voi olla nousussa, sellainen kutina minulla on. Toisaalta edellisistä syistä ja muun kehityksen vuoksi nettotulos voi olla positiivinen, voi se siis olla negatiivinenkin. Yksi asiaan liittyvä kysymys on, että kuinka paljon ikäluokasta saavuttaa sanotaanko 65 tai 75 vuoden iän, ja kuinka vanhaksi tällaiset ihmiset elävät ja miten heidän osuutensa on vaihdellut vuosien saatossa. Sitten vanhusten kohtelusta voisi tehdä kysely- ja seurantatutkimuksia, varmasti näitä onkin.

    Minusta on selvä, että vanhuksia on kohdeltu huonommin kuin nyt lähes koko ajan ja kaikkialla. Ainoa kysymys on, että oliko noin 70-luvun lopulla ja 80-luvulla parempi kohtelu kuin nyt.

    VastaaPoista
  19. Ad Omnia: Orwell, main. teos, WHirttäminen" s. 24 ss. - Orwell oli nuorena miehenä poliisina Burmassa ja teksti on silminnäkijän kuvaus.

    VastaaPoista
  20. "Kaiketi oli hyva, etta Anneli Aueria ei teloitettu; han saattoi saada kovemman tuomion kuin kuolema."

    Tämän sinänsä typerän ja epäempaattisen (jos nuo kaksi ovat edes eri asia) kommentin hyvä puoli on siinä, että sen avulla voi oivaltaa jotain tärkeää sivilisaation kehitysasteesta: kuolemantuomio on käytössä paikoissa, joissa ei olla varauduttu siihen, että oikeuskäsitykset voivat muuttua.

    Tästähän teloitusten - ja rangaistusten itseisarvoisen oikeuttamisen - vastustamisessa on kyse: huomiosta, että huomenna tämän päivän pahinkin rikos voi olla oikeutetumpi kuin tänään.

    Ja siitä, että heiveröisin rikos tänään voi olla absoluuttinen pahuus huomenna.

    /Kihlakunnan Kreivi/

    VastaaPoista
  21. Ad Anonyymi: - tällä kertaa en todellakaan ajatellut Perussuomalaisia. Kyky riittämättömin faktoin tehtyihin keskeneräisesti ajateltuihin "mielipiteisiin" ei tunne puoluerajoja.

    VastaaPoista
  22. Ad Omnia: - vanhusten kohtalosta kirjoitan kun uskallan. Asia pitäisi hajauttaa. Aika suuri osa niistä vanhuksista, joiden hoitoa väitetään huonoksi, saa hyvää hoitoa. Ongelma on hoidon epätasaisuus ja eräät vanhusryhmät, kuten yksinäiset mutta vaivoin kotona pärjäävät.

    Tästä asiasta väitän etukäteen tietäväni kokemuksesta yhtä ja toista. Se tietenkin on luokkaetuoikeus, että omat vanhempani saavat luullakseni parasta mahdollista hoitoa. Jo se että vanhus asuu Westendissä vaikuttaa karskeimpaankin kotihoidon työntekijään.

    Riipaisevaa on nähdä vanhuksia, joilla ei ole ketään ja joilla ei ole voimia seurustella tai ottaa vastaan viihdytystä. Jossain Kaunialassa, joka lienee maan paras ja korkeatasoisin hoitopaikka, on konserttisa, kuoroa, käyntiä, ministerivierailuja, haastatteluja jne. aivan yhtenään. Mutta kokemukseni myös Jorvin ja Puolarmetsän isoilta osastoilta ovat erittäin myönteisiä.

    VastaaPoista
  23. Jeder Schurke wird bestraft, joopa joo. Eiköhän tapaus Derek Bentley osoita kaikkein parhaiten kuolemanrangaistuksen varjopuolet. Bentley hirtettiin rikoksesta jota hän ei tehnyt, mutta josta hänet tuomittiin osallisuuspykälän perusteella - vaikka hänet oli jo pidätetty varttituntia ennen rikoksen tapahtumista.

    VastaaPoista
  24. Tässä kotikadullamme jossa jonkin aikaa olen perheineni asustellut, on jo kaksi vanhusta löytynyt halvaantuneena lukkojensa ja turvakameroidensa takaa. Toinen makasi jouluisen kylmässä eteisessään 11 päivää ja toinen sängyssään 5 keväisten krookusten kukittamaa vuorokautta. Huomattiin vasta, kun postilaatikot alkoivat kadun varressa pursua ylitse.

    Missä heidän omaisensa, ystävänsä tms?

    Kuinka tällaisille itseriittoisille änkyröille, omaisiinsa välit poikki panneille ja kuolemattomaksi tunteville vanhuksille mitään järjestelmää voisi taata, jolla turvata se, etteivät he sänkyihinsä ala mädätä kun aika lähteä kuitenkin tulee?

    Pitäisikö lasten ja muiden omaisten kaikesta huolimatta yrittää pitää yhteyttä, kysellä kuulumisia tai vaikka salaa käydä tarkkailemassa vanhuksiaan jo siitä syystä, että ikää alkaa olla kahdeksankymmentä ja ylikin kuten esimerkkitapauksissani? Vai ovatko he samanlaisia änkyröitä kuin vanhempansa ja tulevia yksinäisinä kuolevia? Eikö pojasta polvi paranekaan?

    Naapurina minä ainakin koin ahdistuksena nämä molemmat tapaukset koska olin asioiden laidan ensimmäisiä havaitsijoita ja apua paikalle hälyttämässä. Eikä minulla ollut heidän omaisistaan hajuakaan ennen kuin muut, lähellä kauemmin asuneet kertoivat vähän suuntia minne ilmoitella.

    VastaaPoista
  25. "Teloitus viihteenä" on elokuvankin suuria kysymyksiä. Westernin kiehtovuus perustuu siihen, että villi länsi oli tilanne vailla lakia ja järjestystä. Vallitsi oman käden oikeus ja lynkkauskäytäntö eli vahvemman oikeus eli väkivallan oikeus. Laillinen oikeus on kuitenkin yhteiskunnan perusta ja myös ihmisyyden perusta, koska väkivallan oikeus johtaa raakalaisuuteen. Fordin ja Langin kaltaiset tekijät olivat hyvin tietoisia näistä merkityksistä.

    Kuten täällä on sanottu, yleisvaroittavuus on tuomion tärkein tarkoitus. Kuolemanrangaistus sotii tarkoitustaan vastaan, sillä murhaajan kannattaa jatkaa murhaamista, kun tuomio ei siitä enää muutu. Siksikin kuolemanrangaistus raaistaa yhteiskuntaa. Kiistelty Michael Moore käsittelee näitä vahvassa elokuvapamfletissaan Bowling for Columbine.

    VastaaPoista
  26. "Kuinka tällaisille itseriittoisille änkyröille, omaisiinsa välit poikki panneille ja kuolemattomaksi tunteville vanhuksille mitään järjestelmää voisi taata, jolla turvata se, etteivät he sänkyihinsä ala mädätä kun aika lähteä kuitenkin tulee?"

    11 päivää ei ole pitkä aika kykeneville aikuisille.
    Jos taas kyse on avuttomista vanhuksista, heidän ei edes tulisi elää itsenäisesti.

    VastaaPoista
  27. Googlaamalla löytyy kuinka paljon eläkeläisiä maassamme elää pelkän kansaneläkkeen perusturvan varassa.
    Googlaamalla ei löydy niiden eläkeläisten määrää, jotka asuvat sekalaisissa vanhustentaloissa ja joille jää se perinteinen 150 euroa kuussa omaa rahaa käyttöön.
    Millainen määrä suhteellisen hyväkuntoisia eläkeläisiä makaa vuodeosastoilla?

    Mitä eläkeläinen tekee 150 eurolla kuussa asuessaan 12 kilometrin päässä lähimmästä kaupungista?
    Käy pankissa, postissa, Kelassa, sosiaalitoimistossa linja-autolla useita kertoja kuussa.
    Anoo taksirahaa kunnalta. Sorry, mutta tänä vuonna määrärahat loppu.
    Pyytää apua Kelasta. Sorry, mutta löydätte anomukset ja kaavakkeet netistä. Siitä vaan täti/setä täyttämään, niin ei tarvi täällä ravata ja jonottaa. Kyllä ne vanhainkodissa auttaa.

    Kuinka moni vanhuksista sinnittelee yksinään, jotta eläkkeestä jäisi kunnon käyttörahaa ja voisi rakkaassa kodissaan viihtyä? Joo, teillä on omaisuutta. Myykää pois niin ei tarvi täällä sussussa änkeillä. Mitään tukia teille anneta ja se myymänne omaisuuskin otetaan sitten vanhainkotimaksuihin. Sitten voitte tulla tänne. tervetuloa. Kyllä muutkin 150 eurolla pärjää...

    VastaaPoista
  28. Eräs lähisukulainen "tepasteli taistelukentällä" aseveljiensä kanssa kun kenttäkeittiö tuotiin paikkaan jossa - "ei jalansijaa löytynyt , ilman että jalan alla nuljahteli"

    Mutta nuoria miehiä.

    Ja kova nälkä.

    VastaaPoista