Sivun näyttöjä yhteensä

13. tammikuuta 2010

Raivohullut valloillaan



Kommentista kimmokkeen saaneena toistan suunnilleen saman, minkä muistaakseni kirjoitin Ylioppilaslehteen vuonna 1966 ja myöhemmin joitakin kertoja.

Kansallislauluista Marseljeesi ja virallisista tai puolivirallisista lauluista Porilaisten marssi, joka on itse asiassa Marseljeesin plagiaatti, ovat sairaan mielen tuotetta. Sanat ovat niin kammottavat, että tekstit kuuluisi kiireesti kieltää ihmisoikeuksien vastaisina ja muutenkin kaikin puolin sopimattomina.

Suomessa samaan kauhistuttavaan sarjaan kuuluvat V.A Koskenniemen Lippulaulu (Siniristilippumme cha-cha-cha) ja Nuijamiesten marssi.

Isät, veljet verellään / vihki sinut viiriksi vapaan maan. / Ilomiellä sun jäljessäs käymme / teit' isäin astumaan.

Ja:

Meill' on hanki ja jää, meill' on halla ja yö, / meill' on ankarat käskyt kohtalon.
Kenen kerran nuijamme maahan lyö, / se maassa on.

Kansallislauluista vanhimmat ovat Espanjan, Hollannin ja Tanskan, kaikki 1700-luvulta, Englannin ynnä muiden God Save the King / Queen, ja Saksan, sävel Haydnin keisarihymni, sanat Hoffman von Fallersleben, seuraava vuosisata.

Alkaen Marseljeesista, joka oli kiireesti sommiteltu Reinin armeijan marssi, tekstinä on ”me”, joita uhkaavat ”ne”. Toinen, sävyisämpi perinne sisältää puhuttelun ”sinä”, joka keskittyessään ”sinun”, maan eli kotiseudun tai isänmaan suurenmoisuuksien kuvailuun, voi olla viaton kuin makkaramainos.

Omasta ”Maamme-laulustamme” on karsittu muu ja säilytetty vain kaksi ”sinä” -säkeistöä. Siellä välissä olisi eri säkeistöissä auroja, miekkoja ja miettehiä sekä isien sotia, mutta niitä ei lauleta. Suomennoksessa on päästy välttämään sanaa ”meidän”, jolla laulu alkukielellä eli ruotsiksi alkaa.

Heikki Nurmion ”Jääkärimarssilla” saattaisi saada nyt esitettynä passituksen tahdonvastaiseen hoitoon.
Oli rinnassa yö, tuhat tuskaa, / vaan yks' aatos ylpeä, pyhä: / Me nousemme kostona Kullervon, / soma on sodan kohtalot koittaa.

”Tähtilipun alla” on mainio sävelmä – brittiläinen juomalaulu. Kolmas säkeistö käsittelee perinpohjaisesti englantilaisia. Siinäkin pestään verellä. ”Their blood has washed out of their foul footsteps' pollution.” Porilaisten marssin vakiintunut suomennos on kyllä suurisuuntaisin: ”… voi vainolaisen hurmehella peittää maan.”

Oma suosikkini on hidas mollimarssi, ”Kaarle XII:n Narvan marssi”, jonka sävel on tiettävästi irlantilainen juomalaulu ja sanat Geijerin 1800-luvun alusta.

Hurjistuneet ylioppilaat alkoivat perustaa Napoleonin sotien jälkeen salaisia ja julkisia seuroja ja osakuntia sekä lauluköörejä. Ensimmäinen oli Berliinin Liedertafel, perustajanaan herra Zelter.

Uppsalan ylioppilaiden kuoro ”Allmänna sången” perustettiin 1830. Aikaisemmat sukupolvet ja minä osasivat ulkoa Gunnar Wennerbergin kaksiääniset ylioppilaslaulut, Gluntit. Ensimmäisessä laulussa maisteri kysyy gluntilta, tokko tämä muistaa, miten he kohtasivat toisensa ja ratkesivat ryyppäämään vuonna 1832, kun Allmänna sången kulki ympäri toria. Lauluun (nro 1) on jopa otettu suora sitaatti Narvan marssista ”Viken, tidens flyttiga minnen” ja että meneillään oli Kaarle kahdennetoista päivä. Vielä mainitaan, että molemmat herrat astelivat bassossa – laulut on kirjoitettu baritonille ja bassolle.

Uppsalan soihtukulkue marsseineen riutui vasta joitakin vuosia sitten.

Narvan marssi herätti huomiota ja kiihkeitä kysymyksiä Kekkosen hautajaisten johdosta. Se oli jotenkin päässyt unohtumaan. (Etsi YouTubesta, ellet muista – siellä esiintyvä tieto, että säveltäjä olisi Haeffner, on väärä. Tämä herra vain sovitti jo tunnetun sävelmän.)

Tiedossani ei ole keinoja kvantitatiivisen tutkimuksen tekemiseen. Pidän silti uskottavana tietoa, jonka mukaan ”Oi kallis Suomenmaa” (Klemetti) ei ollut erikoisen suosittu ennen sotia. Ensimmäinen levytys on vuodelta 1935. Laulusta tuli ensin sankarihautajaisten ja sitten sotien symboli. Sanoissa on eleginen sävy, ja ”Ateenalaisten laulun” (sanat Tyrtaios – Rydberg – Leino) kuolemankiihko on poissa.

Television ”Prisman” mainio selvitys musiikin vaikutuksesta aivotoimintaan vie takaisin asiaan – musiikilla (ja runoudella) on luultua vähemmän tekemistä semanttisen sisällön eli merkityksen kanssa. On yhdentekevää, mitä sanoissa sanotaan. Laulu vaikuttaa hermostoon, sen tuottamiin aineisiin ja aiheuttaa mielihyvää.

Suosittelen Narvan marssia mielihyvän aiheuttajaksi. Sen sanat ovat niin vaikeaa ja omituista ruotsia, ettei niistä ole haittaa. Komea mollimarssi. Niin hidas ettei saattoväki hengästy.

57 kommenttia:

  1. Kuvan Upsalassa on kesä, eikä puissa notku suuria lumikertymiä.
    Nykyiset säätieteilijät eivät ymmärrä, jos laulajan päähän Luulajassa tippuu puusta 20 metrin korkeudelta lumijötikkä päähän, niin kaunis on kuolla.

    Hmm... Laulajan päähän Luulajassa... siinä hyvä sanoituksen alku lumisotalaululle.

    VastaaPoista
  2. Narvan marssi on loistava kipale; jylhän komea marssi, jonka raskas ja surumielinen poljento sopii isänmaalliseen surujuhlaan.

    Sanat tunnelman mukaan:

    "Hetken haave haipuos, haivu,
    mielen myrsky tyyneksi taivu.
    Aatos muistojen yöhön vaivu,
    varjojen virttä nyt laulamme.

    Kerran te nousitte sankarin rinnoin,
    kaikkenne annoitte kallehin hinnoin.
    Uhrinne muistamme polttavin rinnoin.
    Siunattu olkoon muistonne!"

    A-osa sopisi Jylhän Häätanhun jätetylle poikapoloiselle. Sille kovin tutun oloiselle.

    Marseljeesi lähti lentoon eli nousi korkeuksiin Casablancassa. Silloin Rick antoi luvan orkesterille ja laulava vallankumous oli valmis; natsien karkea Vaterland-marssi laulettiin suohon isänmaallisugrilaisin voimin.

    Hieno elokuvahetki.

    Ja ainut (fiktiivinen) voitto juustoa syöville antautuja-apinoille Toisessa maailmansodassa.

    VastaaPoista
  3. Jos tuota Narvan marssia kuunnellessa olo muuttuu vallan hilpeäksi, voi välillä kuunnella Peltoniemen Hintriikan surumarssia (alun perin ... Hintrikin ...), kaustislaiseksi väitettyä kansansävelmää, johon Helismaa teki sanat ja joka Hesarin lukijaäänestyksessä 2006 äänestettiin Suomen kaikkien aikojen synkimmäksi lauluksi. Erityisen hyvä on levyllä "Synkkien laulujen maa" oleva Tommi Vikstenin ja Riku Mattilan sovittama ja Lauri Tähkän laulama versio.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielestäni Peltoniemen Hintriikin surumarssi on kaunis kappale. Todella tunteellinen.
      Mielenkiinnolla haluaisin tietää sävellyksen taustaa, joka voi pohjautua todellisuuteenkin ehkä ....

      Poista
  4. Ei pidä unohtaa maakuntalauluja, joissa raivohulluuden ohella kukkii epärealismi, kateus ja kostonhimo. Peruskaavan mukaan missään ei ole yhtä komeissa maisemssa vaikuttavia niin rohkeita miehiä ja uhrautuvia naisia, joita olisi kohdeltu yhtä kaltoin ja viety samanlaiseen kurjuuteen. Missään he ei eivät myöskään ryhdy yhtä kiihkeään ja veriseen taistoon tämän kaiken korjaamiseksi.

    Jos johtopäätökset Suomen politiikasta pitäisi tehdä maakuntalaulujen perusteella, olisi ex-Jugoslavia aika pientä siinä rinnalla.

    VastaaPoista
  5. Kansakoulussa ope käski luokan kajauttamaan kurkku suorana Ateenalaisten laulun. Hienot sanat. Varmaankin jotakuinkin sellaisilla valmennetaan nykyään itsemurhapommittajia ammattiinsa. Olikohan se silloin 1950-luvun alussa uhrimielen ylläpitämistä ryssän varalta. Että olisi pitänyt kuolla joukkojen edessä maalaisliiton puolesta, vai miten se nyt meni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomauttaisin tähän: ATEENALAISTEN LAULU sopi hienosti tilanteeseen kun vankilassakin istuneen ja sisäministerin tuolia tuolloin häpäisseen Yrjö Leinon käskystä ratsupoliisit hajottivat isänmaallisten ylioppilaiden mielenosoituksen Suurtorilla marraskuussa -45 - ja miksi: ylioppilaat lauloivat presidentille osoitetun Isänmaan virren ensi säkeistön presidentti Rytille kun hänet väärydellä vangittuna vietiin kuin rikollinen kommunistien masinoimaan näytösoikeudenkäyntiin.

      Aika moni poliisi kieltäytyi työstä ja marssi Paasikiven eteen eroamaan tehtävistään - pääministeri sai puhua enkelin kielin ennen kuin nämä antoivat useimmat periksi, vain pari oli järkähtämätöntä!

      Leino ja poliisikomentaja Gabrielsson saivatkin Paasikiveltä sellaisen selkäsaunan että julkisesti hengiltä ruoskiminen olisi ollut tukistus sen rinnalla.

      Poista
  6. Ad Catulux: - Renoirin "Suuressa illusiossa" on kohtaus, jossa Marseljeesia lauletaan erinomaiella ponnella, kun on kuultu, että toinen Verdunin linnakkeista on taas kerran vaihtanut omistajaa.

    VastaaPoista
  7. Ad Anonyymi: - meidän kansakoulussa mietittiin Ateenalaisten laulusta, että kuka mahtaa olla tämä onneton Jouko, jonka maine mustuvi aina.

    VastaaPoista
  8. Ad Suruviesti: - Peltoniemen Hintriikin surumarssi on nimenomaan harmonialtaan niin samanlainen kuin Narvan marssi, että sitä jää ihmettelemään.

    VastaaPoista
  9. Atenarnes sångissa Rydbergille kävi hiukka nolo fiba. Mies, kirjoittaessaan Ateenalaisista, tarkoitti todellisuudessa tietenkin Spartalaisia. Mistä syystä aikoinani kovastikin ihmettelin mistä hitosta tääkin biisi oikein kertoo . . .

    VastaaPoista
  10. Suomalaisen Ratsuväen marssissa kerrotaan kuinka hevoset uivat yli Veikselin "kuni häihin". En tiedä minkälaisista häistä sanojen kirjoittajalla on ollut kokemusta, mutta sen verran kolmikymmenvuotisesta sodasta luulen tietäväni, että menivätkö edes kellumalla rääkätyt ja nälkiintyneet kaakit aina vetten yli.

    Entä sitten nykymarsseista kummallisin? Muumilaulu, joka sopisi Suomen Puolustusvoimien kunniamarssiksi ainakin Halosen valtakauden loppuajaksi:

    "Kun Muumipeikko, Pikku Myy
    ja Muumipappa esiintyy.
    Silloin laulut kutsukoon,
    tuijottelutuokioon."

    Tuijottelutuokio? Vähämielisyyden oire?

    "Jos lähdet mukaan lupaan sen.
    Saat muumihetken mieluisen,"

    Tämä olisi sopiva lyyrillinen kuvaus, jolla maanpuolustustustahtoa ja mielenkiintoa asevelvollisuuden suorittamiseen saataisiin nostettua kenties jopa yli ns. Talvisodan hengen!

    "vaikka mörön märinä,
    voi värisyttää välillä."

    Mitä sanoo suuri ja mahtava Wikipedia möröstä?

    "Mörkö on tarinoissa esiintyvä, useimmiten pelottava satuolento. Usein sen ajatellaan asustavan esimerkiksi sängyn alla tai kaapissa. Monissa tarinoissa mörkö on outo karvainen olio."

    Sängyn alla on villakoiria, paitsi nykyarmeijassa jossa tuvan siivouksesta huolehtii ammattihenkilö. Kaapissa se ei voi olla, sillä nykyvarusmiehistä melkoinen osa on sieltä tullut ulos. Mutta karvainen olio varmasti peljästyttää säärikarvojaan sheivaavia nuorukaisia!

    Muumimarssissa mainitaan myös huuliharppua repustaan kaivavasta Nuuskamuikkusesta, unohtaen muka kokonaan että nuuska on kielletty aine.

    Mutta silti suosittelen tätä Kunniamarssiksi.

    t. Maajussi

    VastaaPoista
  11. Paljon realistisempia olivat Turkin sodan aikaiset laulut. Minä jotenkin tykkään niistä:

    Tuhannenpa verran poikia lähti
    Helsingin satamasta ja -masta.
    Tuhannenpa verran poikia lähti
    Helsingin satamasta.
    Eikä ne ennen seisahtaneet
    kuin Konstantinoopelis vasta...

    No, Konstantinoopeliinhan eivät päässeet, vaan:

    ,: Kauan on kärsitty vilua ja nälkää
    Balkanin vuorilla taistellessa. :,:
    :,: Oi kallis kotimaa, Suomi sulo Pohjola,
    ei löydy maata sen armaampaa. :,:

    :,: Musiikki se pelasi, kun pojat ne marssi
    Gornij Dubnjakin valleilla. :,:
    :,: Oi kallis kotimaa, Suomi sulo Pohjola,
    ei löydy maata sen armaampaa. :,:

    :,: Poikia on haudattuna Balkanin santaan
    toiselle puolelle Tonavan. :,:
    :,: Oi kallis kotimaa, Suomi sulo Pohjola,
    ei löydy maata sen armaampaa. :,:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pääsiväthän ne toki Konstantinopoliin. Kaarti majaili siellä pari kuukautta alkuvuodesta 1878 nykyisen Istanbulin kansainvälisen lentokentän (Atatürkin lentokenttä) alueella (tuolloin San Stefano). Moni kaartilainen kävi myös tutustumassa kaupungin nähtävyyksiin. Tuo toinen laulu on ns. kaartilaisten paluulaulu Hurraa nyt komppaniat kotiamme kohti...

      Poista
  12. Sit ei pane idän halla eikä pojat kansan urhokkaan...

    Tunnetussa joululaulussa keskeisenä henkilönä on Suomen Sodan sankarikulinaristi Sandelsin jalo ratsu:
    "Aisakello helkkää, loistaa tähdet, kuu. Riemua on pelkkää, hymyyn käy Bijou."

    Sodan jälkeen valvontakomissio tarkasteli koulukirjoja. Luku- historian- ja maantiedonkirjoista poistettiin poliittisesti sopimattomia sanoja ja kuvia. Jostakin syystä laulukirjat jäivät kuitenkin sensuurin ulkopuolelle. Esimerkiksi 1950-luvun puolivälissä painetussa (1. versio 1943, Äänislinna) Olavi Pesosen laulukirjassa on Heimohymni, Mu Isamaa, Saksalaisten laulu sanoineen, jotka kuuluvat mm.: "Synnyimaamme korkealle maailmassa nouskohon! Suojakseen se meidät vaatii pyhään veljesliittohon. Etsch ja Belt ja Maas ja Memel meidän piiriämme on". Siinä on Matti Pesonen kääntänyt runoilija August Heinrich Hoffmann von Fallerslebenin sanat. Rajat eivät enää 50-luvulla olleet aivan tässä kuvatut, tosin sanat kuvaavat paremminkin saksalaisuuden aluetta kuin konkreettisia rajoja. Onhan siinä kirjassa toki Neuvostoliitonkin hymni Elvi Sinervon käännöksenä: "Niin suuri on Lenin, hän kirkasti tiemme, kun aamuun me astuimme myrskyistä yön. Ja Stalinin johdolla taistossa, työssä me kasvoimme kuntohon sankarityön".

    En muista, oliko ihan tämä kirja meillä kansakoulussa, mutta kyllä kaikista Pesosista, Sonnisista ja Parviaisista näitä lauluja löytyi. Sen kuitenkin muistan, että ei Stalinista ja Leninistä eikä Saksan alueista laulettu. Olisi tietysti ollut komeaa kajauttaa Neuvostoliiton hymni tarkastajalle.

    Sonnisen kirjassa oli "Nouse Inkeri", mutta sensuuri oli iskenyt Aleksis Kiven Kihlaus-näytelmän loppukohtauslauluun "Kosk' tulit kureerit".

    Alunperin siinä lauletaan:

    Kosk' tulit kureerit
    Ja laitoit kortteerit
    Ja kysyit: onk's talossa olutta viel';
    Ja laitoit kortteerit
    Ja laitoit kortteerit
    Ja kysyit: onk's talossa olutta viel'.

    Sonnisen versiossa olut on vaihdettu leiväksi.

    VastaaPoista
  13. Fredrik Pacius kuulema mukaili Maamme-laulun sävelen saksalaisesta juomalaulusta. Tämän on täytynyt olla poliittisessa korrektiudessaan häkellyttävän tätä päivää oleva Paavi ja sulttaani.

    Laulu alkaa jyrkän antagonistisella asetelmalla. Paavin elo on ihanaa kun raha ja viini virtaa. Mutta kääntöpuolena on että hän ei koskaan saa maistaa nuoren neidon suudelmaa.

    Sulttaani puolestaan hummailee ja haaremissaan elelee keskellä naisten viehkeäin. Toki häntä painaa koraaninsa ies joka kieltää viinin ilot.

    Loppu huipentuu synteesiin ja sovitukseen jossa eklektisesti poimitaan kumpaisenkin hyvät puolet: "Suo suukko mulle neitonen, oon sulttani ma hetkisen. Oi veikot malja täyttäkää kun paaviks ryhtyy poika tää!"

    VastaaPoista
  14. Itse olen saanut sen verran viattoman lapsuuden elää että vasta viime kesänä sukulaiseni kerrottua heidän laulaneen "Siniristilippumme" juhannuksena lipun salkoon vedettyään oivalsin että kyseessä ei varmaankaan ollut Sielun Veljien loistava "On mulla unelma" (löytyy mm. YouTubesta).

    Samalla ymmärsin, että kyseisellä kappaleella on siis olemassa selvä kommentoinnin kohde, mikä nosti kyseisen kappaleen nerokkuuden mielessäni aivan uudelle tasolle. Samalla sen aikonaan luoma kohu muuttui jonkin verran ymmärrettävämmäksi.

    Sittemmin kyllä näin Teemalta koosteen jostain 80-luvun Provinssirockista, missä Ismo välispiikeissä vakuuttelee yleisölle, että vitsivitsi, eihän tässä nyt tosissaan olla, mikä oli kyllä suuri pettymys. Voihan kyseessä toki olla täysin luonnollinen itsesuojelureaktio keskellä Pohjanmaata?

    VastaaPoista
  15. Ad anonyymi,

    tuossa maakuntalaulujen parvessa kuvaamasi näkökulma sotakiihkosta on yksi puoli, joka esiintyy ainakin Savolaisen laulussa, Kymmenen virran maassa, Satakunnan laulussa ja Vaasan marssissa. Vaihtoehtoinen lähestymistapa on uhittelu, jota edustavat Hämeen, Kymenlaakson ja Uudenmaan laulut. Niissä tyydytään uhittelemaan. "--jos toimeen tartutaan", "--toivehin ylpein sinun onneas suojellaan", "--vainolaisen torjuu." Ero on selvä. Toiset laulut on kirjoitettu avoimesti sotalauluiksi, toisissa vain muistutetaan syvää rauhantilaa eläville sodan mahdollisuudesta.

    Poikkeuksen tekevät Karjalan, Kainuun ja Varsinais-Suomen maakuntalaulut. Varsinais-Suomen laulussa korostetaan sivistystä eikä edes viitata sodankäyntiin. Kainuun laulussakaan ei viitata sotaan vaan kannustetaan innokkaampaan maanviljelykseen. Karjalan laulu puolestaan näkee sodan puhtaasti negatiivisena asiana maakunnan kannalta: "silloin kurja Karjalamme Suomen surut soittelee".

    Eri asia on, että Karjalaan liittyen on kirjoitettu suuri määrä todella hurmahenkistä musiikkia. Karjalan kaartin marssi ei ole edes pahimmasta päästä. Väinölän lapset on viattomasta nimestään huolimatta järjettömin: "Kas Suomen lahdella hyrskyt / Ja laajat Laatokan veet / Ja vuolaan Tornion tyrskyt / Ja Maanselän harjanteet /
    Ne halkoo Suomea suurta, / Ne pilkkoo kansaa sen"

    VastaaPoista
  16. Maailman museoista pitäisi myös poistaa kaikki, erityisesti nk vanhojen mestarien sotaa esittävät taulut ym. Vastaava operaatio myös kirjalisuudessa. YK asialle ja voi miten asiat paranisivatkaan!

    VastaaPoista
  17. "Käsin kerran mi tehty on täällä, kranaateilla sen pirstomme pois." Näin meillä kenttätykistössä ainakin vielä 1980-luvulla.

    Mutta vuonna 2009 Suomen bruttokansantuote romahti 9 yhdeksän prosenttia, suomalaisia jäi eläkkeelle kaikkien aikojen ennätysmäärä ja turvapaikan hakijoita otettiin täydenylläpidon ja sosiaaliturvan piiriin entisten lisäksi enemmän kuin koskaan... Ei paljon laulata.

    VastaaPoista
  18. Kansallislaulut... heh...

    Eikö aikaamme sopisi parhaiten, että niitä soitettaisiin taustalla ostosparatiiseissa, hammondurkuversioina, kokonaan ilman sanoja?

    Meille epämusikaalisille tuottaisi suurta vaikeutta erottaa nationalistia toisistaan. Kaikkein pyhin, eli tavara, vaihtaisi kuitenkin ylevän soljuvasti omistajaa.

    VastaaPoista
  19. Ad Omnia: KVG "Isänmaallisten ja muiden hurmoksellisten laulujen sanoja"

    Suhteellisen edustava.

    VastaaPoista
  20. Kemppisen sisäinen pikkupolsu on herännyt aivan turhaan.

    Kemppinen ei ole hänen "vastenmielisiksi" leimaamien marssien tai viisujen kohderyhmää. Siksi hänen provonurinansa selvästi ylittää mauttomuudessaan hurmehiset ja sotaiset sanoitukset.

    Itseäni ne sentään innoittavat ja muistuttavat, ettei kansamme elo ja itsenäisyys ole ollut tai ole itsestään selvää. Harvat suomalaiset eivät tosin sellaista ylellisyyttä arvosta. Mutta se on jo toinen tarina.

    VastaaPoista
  21. "On yhdentekevää, mitä sanoissa sanotaan. Laulu vaikuttaa hermostoon, sen tuottamiin aineisiin ja aiheuttaa mielihyvää."

    Lueskelin juuri Lumedemokratian, jonka tekijät leimasivat tietyt taistolaiset taiteilijat "väkivaltalaulajiksi".

    Kuitenkin on ihan luvallista laulaa "Tapa sinä Kauhavan ruma vallesmanni ja minä nain sen komian lesken". Ei sitä kukaan tulkitse väkivaltaan yllyttämiseksi. Tai juomalaulujen laulamista alkoholismin ihannoimiseksi.

    Mutta kyllä sanatkin merkitsevät. Voisiko olla, että ihmisistä on mukava mentaalisesti hiplailla "kiellettyjä" aiheita.

    VastaaPoista
  22. Ad Mette, Lähtölaulu olisi vielä realistisempi, jos siinä laulettaisiin "Helsingin asemalta ja -malta".

    Savolaisen (huom. yksikkö, laulu alkaa: "Mun muistuu..") laulusta lauletaan valikoiden vain neljä säkeistöä, pahimmillaan kolme, jolloin päädytään kynnen kylmenemiseen. Kaikkiaan säkeistöjä on toistakymmentä, täällä niistä pari: http://kariav-annat.blogspot.com/2008/08/ensin-kaikki-puimaan.html

    VastaaPoista
  23. Jos oikein muistan niin Nietzcshe taisi sanoan jotani ilkeää saksalaisten kansallislaulun sanoista. Jotain sellaista että sen ensi säkeistössä on saksalaisen filosofian ydin. Siis siinä osassa joka nyttemmin on kielletty.

    VastaaPoista
  24. EA: "Kainuun laulussakaan ei viitata sotaan vaan kannustetaan innokkaampaan maanviljelykseen."

    Niin, ei viitata tässä sensuroidussa nykyversiossa.

    Siinähän vetäydytään vastuusta sanoin "miekkaa ei tarvis, tarrmoa vaan, puolesta hengen, heimon ja maan". Kyllä vainolaista naurattaa moinen ämmäily.

    Alunperin Kianto kirjoitti (ja lauloi itse, olen kuullut nauhalta) näin:

    "Miekkaa jos tarvis, tartutaan vaan, puolesta hengen, heimon ja maan."

    On siinä eri sointi. Talvisodan henkeä.

    VastaaPoista
  25. Olisi varsin mielenkiintoista miten laulun sanat vaikuttavat kollektiiviseen kansallistunteeseen.

    Jenkit laulavat kouluissaan käsi sydämellä:" Ja nyt missä se vaaniva joukkio lie,
    joka veremme, henkemme halusi viedä?
    Sen on täytynyt kulkea tappion tie!
    Tähtilippu ei sortoa, pakkoa siedä!
    Pako nielee ja tuonelan synkeys sen,
    joka sille on uhmaa ja vihollinen!", ja levittäytyvät ympäri maailmaa. Kyllä tuolla suomen laulullakin maata ainakin puolustaa.

    Mutta kannattaa miettiä kannattaako ensi jouluna enää laulaa tuota pateettisten laulujen kuningasta:
    "...hetken kestää elämä, ja sekin synkkä ja ikävä.
    Hei tonttu-ukot hyppikää nyt on riemu raikkahin aika!"

    VastaaPoista
  26. K:
    "Television ”Prisman” mainio selvitys musiikin vaikutuksesta aivotoimintaan vie takaisin asiaan – musiikilla .."
    Tällainen ohjelma eilen myöhään tuli Ylellä. Sama?
    Mielenkiintoista sinänsä tuo luovan prosessin skanneeraus. Se on uutta tietoa aivojen puolisuudesta. Paitsi, että "säveltäjänerona" siinä esiteltiin muuan newcastlelainen keskinkertaisuus, mr. teennäisyys. mitähän oikeasti neron aivoista sanoisivat nuo värkit?

    VastaaPoista
  27. Jukka, se onneton jonka maine mustuvi aina, oli tietysti minun isäni Jouko, joka oli historian ja latinan opettaja ja aivan hirvittävän isänmaallinen ilmeisesti juuri sen takia että Suomi hävisi sodan, siis Neuvostoliittoa vastaan.

    Meillä en ole kuullut enää laulettavan Vaasan marssia, sen sijaan täällä on kävelytapahtuma nimeltä Vaasan marssi. En ole hirvinnyt osallistua siihen, koska sitä kutsutaan marssiksi.

    VastaaPoista
  28. Vanhan, hiukan tympeän armeijavitsin mukaan F.E. Sillanpää nousi talvisodan alla Ruotsin-laivaan, tilasi kahvin, konjakin ja sikarin, avasi muistilehtiönsä ja kirjoitti:
    "Kun on vaaralle alttiina syntymämaa, kotiaskareet jäädä saa."
    Myöhemmin illalla, kymmenen konjakin jälkeen hän vielä riehui pystyssä ja kirjoitti: "Niin kauan on teillä turvattu lies, kun on pystyssä yksikin mies."
    Vasta sitten hän sammui.

    Vitsi pitää paikkansa vain osittain, mutta kuvaa asevelvollisten epäileviä tuntoja 60-luvulla. Enää ei kouluttajakaan sanonut "nyt kuollaan herroiksi", vaan kehotti kaikkia pysymään kaikin mokomin hengissä, koska elävästä taistelijasta on toki enemmän hyötyä kuin kuolleesta.

    Kohta varmaan joku moittii Kemppistä siitä, kuinka hän juuri Tammisunnuntain alla kirjoittaa näin hävyttömiä.

    Näitä sotilaallisia merkkipäiviä on ripoteltu kalenteriin niin paljon, että jokainen irvileuka saa veteraanien halveksujan leiman otsaansa, sanoi hän jotain kriittistä milloin tahansa. Varsinainen miinoitettu rauha.

    Sotilaspoika m/44

    VastaaPoista
  29. Wikipediassa lukee; »Tarkkaan ottaen dublinilaiset ovat maanmiehiäni, mutta en välitä puhua heidän laillaan 'rakkaasta likaisesta Dublinistamme'. Dublinilaiset ovat toivottomin, hyödyttömin ja epäjohdonmukaisin ihmislaji, johon olen tutustunut Britteinsaarilla tai mannermaalla. Siksi heidän parlamenttinsakin on täynnä maailman pahimpia suunsoittajia." Mistä tulee mieleen, että James Jouce kuoli 13.1.1941

    »Ei ole minun vikani, että kertomuksissani leijuu tuhkapesien ja vanhojen jätteiden löyhkä. Uskon vakavissani, että viivytätte Irlannin sivistymistä, jos estätte irlantilaisia näkemästä itseään kunnolla hienosti kiillottamastani peilistä.»

    Samalle Flunternin hautausmaalle Zürichiin on haudattu myös Elias Canetti.

    ECCE PUER

    Of the dark past 
A child was born; 
With joy and grief 
My heart is torn.
    Calm in his cradle 
The living lies. 
May love and mercy 
Unclose his eyes!
    Young life is breathed 
On the glass; 
The world that was not 
Comes to pass.
    A child is sleeping: 
An old man gone. 
O, father forsaken, 
Forgive your son!


    Reinin-armeijan sotalaulun raaka käännös menee suunnilleen näin - (miksi se Wikipedian käännös on jätetty puolitiehen):

    Lähdetään, isänmaan toivot,
    kunnianpäivä on
    koittanut!Meitä vastaan on nostettu
    tyrannian verinen lippu.
    Kuuletteko, kentillä jo
    julmat laumat mylvivät!
    Ne käyvät kimppuumme
    ja
    leikkaavat kurkun
    pojiltamme,
    vaimoiltamme.
    Kertosäe:
    Aseisiin kansalaiset!
    Muodostakaa pataljoonat!
    Marssitaan! Marssitaan!
    Saastainen veri
    kostuttakoon peltomme!
    Mitä tahtoo tuo orjien,
    pettureiden,
    juonittelevien kuninkaiden
    lauma!
    Kenelle on aiottu ilkeät
    kahleet,
    pitkään taotut raudat!
    Meillekö? Mikä herja!
    Viha kuohuttaa
    mieliämme!
    Ilkeävätkö he suunnitella
    orjuuden kahleita meille!
    Mitä, muukalaislaumatko
    sanelisivat meidän
    lakimme!
    Palkkasoturito iskisivät
    maahan taistelijamme
    Oi luoja! Kädet
    raudoissako
    alistuisimme ikeen alle!
    Kurjat hirmuvaltiaatko
    päättäisivät
    kohtaloistamme!
    Vaviskaa tyrannit! Te
    katalat,
    joukkojen häpeäpilkut!
    Vaviskaa,
    murhahankkeennsaavat vihdoin palkkansa!
    Joka sotilas on valmis
    teidät lyömään.
    Ja jos nuoret urhomme
    kaatuvat,
    Ranska tuottaa uusia,
    valmiina teidät hakkaamaan!
    Ranskalaiset, jalot soturit,
    iskekää, tai iskunne
    hillitkää!
    Säästäkää surkeat uhrit,
    jotka jo katuvat
    aseisiin tarttumistaan.
    Mutta tappakaa
    verenhimoiset despootit,
    Bouillén rikostoverit,
    kaikki tiikerit, jotka
    säälittä
    raatelevat äitinsä rinnan!

    http://en.wikipedia.org/wiki/François_Claude_Amour,_marquis_de_Bouillé

    VastaaPoista
  30. Kun shamaani hulahtaa transsissa alitajuntaan, onko se sitten kollektiivinen alitajunta? Mitä sieltä löytyy? Narvan marssi, vai " Syvä iskumme on " ?

    VastaaPoista
  31. Minua on aina häirinnyt joulurauhan julistuksen päätteeksi vedetty Porilaisten marssi, joka ei taatusti edusta "katkeamatonta perinnettä jo keskiajalta asti" Mitäs se Paasikivi sanoikaan presidenttiydestä jotain, että paska homma ja Porilaisten marssiakin pitää jatkuvasti kuunnella.

    VastaaPoista
  32. Käyttömusiikin funktiot vaihtelevat.

    Ovatko juomalaulut tekosyy juoda vai laulaa? Tietysti jälkimäistä, juomiseen enää nykyään perusteita tarvitse.

    Hautajaismusiikki on kantoaalto tunteille, että voi surra yhdessä ja itkeä ääneen.

    Paraatissa marssineena ja niitä seuranneina voin kuvitella, että taisteluun ei tehokkaampaa joukkohuumetta ole. Psykofyysinen vaikutus kylmine väreineen, isorummun mukaan pumppaavine pulsseineen ja taivasta tapaavine silmineen on yhtä konkreettinen kuin kielikuva esiintymispelkoisen polviloukusta on tosi.

    Vielä vuosia valmistumisesta laittauduin Aleksilta Yliopiston avajaisiin siksi aikaa kun konsistori asteli airueiden, kanslerin ja rehtorin perässä paikoilleen Sibeliuksen Andante Festivon soidessa Yliopiston Soittajien parvelta. Kappale ei ole kummoinen, mutta tilanne suurenmoinen.

    VastaaPoista
  33. Millainen liittovaltiolaulu EU:lle olisi sävellettävä? Kuka sanoittaa? Lippuhan meillä jo on.

    Ehdottaisin 30-luvulta Veli Lehdon lauluja "Eunukin uni" ja "Ylieunukin uni".

    VastaaPoista
  34. VAIKUTUS

    Yksi suurimmista vaikutuksista on Edvinin Tuntemattoman lopussa, kun Finlandia soi takana ja kuolleen soturin jaykka kasi pistaa esiin kuormasta. -- Kun kotiini on tuotu
    arkussa poikia kesalla 1944, niin voitte arvata, etta sanottu Tuntemattoman kohta tekee syvan vaikutuksen.

    Siis savel ja visuaalisuus, ei sanoilla niin valia!

    VastaaPoista
  35. VERENHIMOISET JUTUT...

    Rohkenen esittaa kasityksen, etta 1900 luvulla nikkaroidut isanmaalliset yms laulut on tehty hieman asiaa tuntematta. Runoilijat ja kirjailijat, jotka istuivat lampimassa ja turvallisessa Helsingissa tai muussa kaupungissa, tekivat runoja sankarikuolemasta ja halusta kuolla isanmaan edesta jne jne.

    Yrjo Jylhalla on nakyvissa jo jotain muuta.

    Sattuuko kukaan tuntemaan laulua, runoa tai rukousta, jonka on kirjoittanut mudan, paskan
    ja suolen patkien keskella taistellut tai haavoittunut soturi?

    VastaaPoista
  36. Ja Sting on ihana. (katsoitteko ja kuuntelitteko Stingin jouluohjelman)
    Musiikki lietsoo kaikkiin tunteisiin ja helpottaa omien tunteittensa sietämistä.

    Mutta nuo kauhistuttavat sanoitukset tuolla, nehän ovat mörön (yhteisen)karkoitusta varten.

    VastaaPoista
  37. "katsoitteko ja kuuntelitteko Stingin jouluohjelman?"

    Joo, sillä öklötyksellä oli taas pilattu muuten hyvä pätkä. Mm. orkesterinjohtaja puhui asiaa soittajien briiffaamisesta.

    VastaaPoista
  38. "Suomen Turku julistaa joulurauhan..." Kuka osaa jatkaa? Se ei mene "Suomelle" vaan "Suomen Turulle". Joulurauha oli valtakunnan laissa 1970-luvulle jäänteenä muinaisista partikulaarirauhoista (markkina-, käräjä-, naisrauha jne). Kaikissa vanhoissa kaupungeissa tuo perinne on ollut ja elää elvytettynä ehkä joillakin maapaikoillakin.

    Lappeenrannassa julistus siirrettiin perinteiseltä Raatihuoneelta, joka on nätti rakennus rumassa ympäristössä, Kaupungintalolle, jossa on rikkumattoman rumaa. Sotilassoittokunta soittaa Joulun kellot ja lopuksi Enkeli taivaan, joka veisataankin, usein kuoroavuin.

    VastaaPoista
  39. Ad Kaakkoissuomalainen et alii: - joulurauha ei oikeastaan liity keskiaikaisiin rauhanrikoksiin, vaan 1895 rikoslaissa oli "sapattirikoksena" määräys, jonka mukaan sunnuntaina ja juhlapyhinä tehdystä rikoksesta oli rangaistava raskauttavien asianhaarojen vallitessa tehtynä.

    Tätä määräyhstä käytettiin viimeistään 1950-luvulla rikosoikeuden oppikirjoissa esimerkkinä desuetudosta eli tyystin vanhentuneena käytöstä jääneenä säännöksenä, jota ei voinut enää soveltaa.

    Opiskellessani rikoslaissa oli vielä sakkorangaistus sille, joka harrastaa noituutta, ja rakennuskaaressa se kuuluisa pykälä, jossa määrättiin rangaistus sikojen terhometsään laskemisesta.

    VastaaPoista
  40. MUTA, PASKA JA SUOLENPATKAT...

    Olishan hienoa kun joku saveltaisi musiikin muutamaan Lasse Heikkilan runoon. Heikkila oli pst-ryhman johtajana Ihantala nimisella seudulla; pikakoulutettu Huuhanmaessa.
    Heikkilan runoja ei tee mieli verrata ylla mainittuun "sankarirunouteen".

    VastaaPoista
  41. Rydbergin "Ateenalaisten laulusta" on ainakin kolme suomennosta, joista nykyisin useimmin kuultu ("Kaunis on kuolla kun joukkosi eessä") on Yrjö Veijolan (Weilin) suomentama.

    Sen varjoon ovat jääneet Leinon ("Kaunis on kuolema kun eturinnassa") ja Valter Juvan ("Kaunis on kuolo kun urhona joukkos") versiot.

    Näiden lisäksi runo on toki suomennettu myös suoraan Tyrtaiokselta (Oksala).

    VastaaPoista
  42. Vaasan marssi, "Miss´ laaja aukee Pohjanmaa , veet merten, virtain vaahtoaa,..." on painunut syvälle pohjalaispoikien mieliin, koska sitä hoilattiin Ateenalaisten laulun ohella innokkaasti kansakoulun laulutunneilla salin perällä voimisteluhevosen päällä istuen. Topeliuksen sattuvat sanat kaikuvat vieläkin mielessä, kun muistelee varhaisia kouluaikoja.

    Kuvan Uppsalan linnasta aukeevat myös laajat näkymät kaupunkiin, mm Linnèn eli Uppsalan yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan - mielenkiintoinen paikka kasveista kiinnostuneille.

    VastaaPoista
  43. Mielessä hyräilty Narvan marssi antaa sopivan tahdin väitöstilaisuuteen askeltavalle proponentille: Ei yli-innokasta, muttei lannistunuttakaan.

    VastaaPoista
  44. Vertailun vuoksi Die Streuner - Papst und Sultan. On siinä jäänyt Paciuksellekin vielä sävellettävää.

    VastaaPoista
  45. Eikö tuo sikojen laskeminen rauhoitettuun tammilehtoon esim. Turun Ruissalossa olisi yhä ihan adekvaatti rötös? :)

    VastaaPoista
  46. Olin vuonna 1972 seuraamassa vappumarssia silloisessa DDR:ssä Leipzigissa ja kuulin siellä yllätyksekseni sotilassoittokunnan soittavan Porilaisten marssin. Osanneeko joku kertoa ko. marssin sävelmän alkuperästä?

    VastaaPoista
  47. Aiheeseen sopiva lopetus runeberilaisessa hengessä. Tietenkin myös oma harras toiveeni.

    "Mut vakaana hän astui vain ja tyytyi kaikkihin
    ja toivoi aikaa parempaa, - niin sota syttyikin!"

    VastaaPoista
  48. Joulurauhasta Kemppisen kanssa kilpaileva selitys kirkolta:

    http://www.evl.fi/sanasto/selitysJ.htm

    Heillähän on vanhastaan yksi toimipaikka Turussa siinä lähellä, eli perimätietoa.

    Olikohan Pentti Lempiäiselläkin jotain tästä Pyhät ajat -kirjassaan, siinä oli jotain lähteitäkin.

    VastaaPoista
  49. Jukalle tiedoksi: Kauhavan tyttö aloitti Musiikin muisti-ohjelmasarjan Teemalla.Löytyy myös Areenasta.
    Pitkähuilu.Huilu ilman sormiaukkoja.Soitettu Suomessa joku tuhat vuotta.

    VastaaPoista
  50. Ad Jukka,

    Tuo sakkorangaistus noituudesta taisi olla rikoslaissa vielä 1990-luvulle saakka. Koska pykälä oli kirjoitettu muistaakseni sellaiseksi, että se kriminalisoi rahasta ennustamisen, sillä olisi voinut olla todellinen sosiaalinen funktio. Yhteiskunnalle olisi eduksi, mikäli herkkäuskoisilta, muilta heikommilta rahoja huijaavat sibyllat, selvännäkijät ja muut kansantaloustietielijät saatettaisiin rangaistukseen.

    Sen sijaan tuo pykälä sikojen terhometsään laskemisesta on edelleen voimassa olevaa oikeutta. Rakennuskaaren 12 luvun 1 § on edelleen täysin voimassa. Siitä voi tulla vielä ajankohtainen, mikäli Suomen ilmasto muuttuu lämpimämmäksi. Kun maassa on joskus tammi- eli terhometsiä, voi joku laskea niihin myös sikoja tai muita terhoja syöviä eläimiä laiduntamaan. Tällöin rakennuskaari tulee sovellettavaksi.

    Sen sijaan rakennuskaaren 7 luku humaliston istuttamisesta ja ylläpidosta on mielenkiintoinen. Periaatteessa sen mukaan jokainen Suomen kihlakunnansyyttäjä syyllistyy sakolla rangaistavaan rikokseen, kun ei pane kaikkia kihlakunnan talonomistajia syytteeseen. Näistä hyvin harvalla on lain edellyttämää kahtasataa humalasalkoa pihamaallaan.

    VastaaPoista
  51. "Kun shamaani hulahtaa transsissa alitajuntaan"

    Aliseen se hulahtaa langetessaan loveen. Alinen on eri asia kuin alitajunta. Se on paikka, jossa esi-isien henget värjyen käyvät, ja muutkin henget ja voimaeläimet. Alitajunta on myöhempää psykologiseerausta.

    "Sattuuko kukaan tuntemaan laulua, runoa tai rukousta"

    Miten olisi tämä:

    Raja railona aukeaa.
    Edessä Aasia, Itä.
    Takana länttä ja Eurooppaa;
    varjelen, vartija, sitä.

    Taikka Suomalainen rukous:

    Siunaa ja varjele meitä,
    Korkein, kädelläs!
    Kaitse kansamme teitä
    vyöttäen voimallas meitä,
    heikkoja edessäs.

    Uuno Kailashan oli Aunuksen retkellä. Eikä kai sieltä koskaan selvinnyt, syyllisyys parhaan toverin kuolemasta, jonka hän painosti mukaansa, painoi lopun lyhyttä ikää.

    Ja onpa tuossa hyllyssäni myös Lasse Heikkilän Balladi Ihantalasta.

    Säilytä rakkautesi rauhaan,
    rakkaus jonka rintamalta sait.
    Se on sinun muistoristisi.

    VastaaPoista
  52. Nuohan on hienoja lauluja, asiayhteydessään ymmärrettäviä. Väkivaltaa, järjetöntä ilman aatetta taas on elokuvissa, tietokonepeleissä jne. samoin rock musiikki uhkuu sitä tympeää. Kemppinen on tyypillinen suomalainen; heikko itsetunto. Suomen koulujen nykyinen laulukirja on varsinainen heikon itsetunnon tiivistymä.

    VastaaPoista
  53. Sotilaan sodassa kirjoittama runo:

    » In Flanders fields the poppies blow
    Between the crosses, row on row,
    That mark our place; and in the sky
    The larks, still bravely singing, fly
    Scarce heard amid the guns below. We are the dead. Short days ago
    We lived, felt dawn, saw sunset glow,
    Loved, and were loved, and now we lie
    In Flanders fields. Take up our quarrel with the foe:
    To you from failing hands we throw
    The torch; be yours to hold it high.
    If ye break faith with us who die
    We shall not sleep, though poppies grow
    In Flanders fields.»
    John McCrae (1872 - 1918)

    Sotilaslääkäri McCrae kirjoitti tämän runon ensimmäisen maailmansodan aikana sodassa kaatuneen ystävänsä hautajaisten jälkeen.

    VastaaPoista
  54. Vahinko, ettei ole löytynyt Kemppiselle mieluisaa isänmaallista laulua. Pahoittelen hänen pulestaan.

    VastaaPoista