Sivun näyttöjä yhteensä

31. lokakuuta 2009

Pyhäinpäivä



Kulttuuri sirpaloituu, kuten kuuluu. Halloween on täälläkin täyttä totta ja kauppiaita naurattaa. Jopa Yhdysvalloissa tuo juhla herätti minussa vastenmielisyyttä, saati Suomessa. Se on oma vikani.

Henkilökohtaisessa almanakassani varmaan lukee edelleen ”Pyh. miest. p.”. Tämä näet oli ennen Pyhän miesten päivä, vaikka minulle tuotti vaivaa käsittää, miksi allakassa lukee ”pyh.”.

Viisas Internet kertoo, että oikeastaan vasta sotien jälkeen tuli tavaksi juosta hautausmailla ja muistaa kuolleita tänä nimenomaisena päivänä.

Kirjoitin että kansakunta on nykyhistorian syöpä.

Ilmeisesti koukku näkyi ja mato säästyi, koska raivostuneita kommentteja ei juurikaan näkynyt.

Turhiin rauennut tihutyöni oli painottaa sanaa ”historia”. Menneisyyden ja siis nykyhetken eli myös tulevaisuuden näkeminen kansakunnan ehdoilla tarkoittaa väistämättä paperien historiaa, jossa pienet ihmiset unohdetaan ja hyvin pienet ihmiset unohdetaan ehdottomasti.

Mutta pyhäinpäivä on kaikkien kuolleiden muistopäivä, ja kuolleet ovat vaaratonta väkeä.

”Väki” tarkoitti ennen voimaa. Väkevä tarkoittaa edelleen voimakasta.

Kuolleissa meillä on voimaa. Käynti hautausmaalla riittää todistamaan, että emme ole täällä ainutlaatuisia vaan satumme vain olemaan tällä hetkellä vetovuorossa, ja sitten tulevat remmiin toiset.

”Kansakunta” on vaikeaselkoinen sana. Ennen vallankumousta ja Napoleonia Ranskassa, Saksassa ja Englannissa oli moukkia (peasants) ja Suomessa ja Ruotsissa oli maailmansotaan asti yhteistä rahvasta (allmoge). Nämä olivat vaivalloisia, alempia olentoja, jotka oli pidettävä kurissa.

Suurten vallankumousten julistusta tasa-arvosta ei totisesti tarkoitettu vakavasti otettavaksi, eikä sitä otettu vakavasti. Mutta Napoleon, tuo Hitlerin ja Stalinin veroinen mutta jostain syystä joidenkin ihailema himomurhaaja, jätti jälkeensä Euroopan, jossa puhuttiin yhä enemmän ”kansoista”. Ja kansaan luettiin myös maanmoukat, jos olivat sopivan värisiä ja puhuivat otollista kieltä. Venäjällä näin ei toki tapahtunut. Musikka mikä musikka.

Napoleonin sodissa armeijoiden koot kymmenkertaistuivat, ja ennen pitkää aika oli muuallakin kuin Preussissa kypsä asevelvollisuudelle, ja se puolestaan veti perässään kansanopetuksen ja jonkintasoisen kansanterveystyön.

Sodissa sitten sangen moni kelpasi kuolemaan ihan kansakoulupohjalta.

Saarnoja on tapana esittää kirkossa, harvemmin blogissa. Niinpä ylle kirjoitettu pohjustaa mielipidettäni kiinnostavaan ajatukseen: miksi Ruotsi ja Suomi eivät nyt tekisi valtioliittoa, jonka Neuvostoliitto ja Saksa estivät 1940 (ja josta myös Ruotsi olisi luultavasti livennyt, jos asia olisi edennyt).

Kansallisvaltio on keksintö, joka presidenttien W. Wilson ja F. Roosevelt käsissä osoittautui heiveröiseksi totalitaarisen väkivaltajärjestelmän edessä. Jotkut onnelliset, kuten Suomi, selvisivät kuitenkin, vaikka eväät olivat laihat.

Luuloni mukaan mittakaava on kaikki kaikessa budjettiyksikköjen menestyksen kannalta. Valtioiden yhdistäminen on vanhanaikainen ajatus. Monikansallisista yhtiöistä ja järjestöistä (tyyppiä Punainen Risti) oppia ottava horisontaalinen liittoutuminen on järkevä ja kannatettava ajatus.

Liittoutuminen on mahdollista vain itsenäisyyden ehdoilla. Vaihtoehto on fuusio – vahvempi syö.

Suomalaisella siviilihautausmaalle tulee tunne, että on suuri kunnia olla suomalainen. Tämän tunteen siirtäminen perinnöksi on asiallinen tehtävä.

Huomenna jatkan esittelemällä Norman Daviesin listan sotakirjoista. Eilisestä, sotaelokuvista, puuttui laineen ”Tuntematon” luullakseni siksi, että kaikki listan elokuvat esittelivät käsityksiä, kertomuksia, totuuksia tai valheita tietyistä paikoista tai operaatioista. ”Tuntematon” on niin varhainen ja niin Neuvostoliiton varjossa kirjoitettu, että se tapahtuu vain ”siellä jossakin”, Laatokan takana, ja ainoa todella nimetty paikka on Petroskoi.

Elokuvassa ja romaanissa on 1950-lukua sekin, että lopputaistelut jätetään oikeastaan kuvaamatta. Perääntyminen vain jotenkin oudosti päättyy.

Pyhäinpäivänä mainittavaksi teos sopii mainiosti – on harvinaista, että sotakirja ja sotaelokuva kuvaa siviilien sotaa. ”Sotilas” on ammatti.

Hautausmaa on sitä yhteisöllisyyttä, johon itse uskon.

49 kommenttia:

  1. Himmee historioitsijalauantaina, 31 lokakuuta, 2009

    Missä tahansa olenkin, vierailen aina paikallisella hautausmaalla. Ne opettavat enemmän kuin matkaoppaat.

    Pohjois-Norjassa ihmettelin kerran yhteishautaa, jossa lepäili kahdeksan miestä, kaikilla eri nimi. Suntio kertoi, että siinä oli kalastuslaivan miehistö. He tekivät työtä yhdessä ja kuolivat yhdessä.

    Hautausmaiden yhteisöllisyyteen uskon minäkin.

    VastaaPoista
  2. Älä nyt, herran tähren, Kemppi!
    Jos Sinä ja Davies ette tunne paikkoja joissa Tuntematon tapahtui, monet tuntevat ja ovat siellä tapelleet! (niin Miljoonalla kuin pikku miljoonallakin ym.)
    -70 luvun alussa Tikkakoskella tuli telttaamme res.majuri, joka esittäytyi "siksi Linnan Lammioksi" ja Keski-Suomessa kyllä tiedetään...
    pekka s-to.

    VastaaPoista
  3. Kannatan lämpimästi. Kuningas Tukholmassa ja pääministeri Helsingissä. Valtionvarainministeri saa olla kuka tahansa, kunhan nimi on Wallenberg. Ei tarvitse olla vaikeaa.

    VastaaPoista
  4. K:
    ...miksi Ruotsi ja Suomi eivät nyt tekisi valtioliittoa, jonka Neuvostoliitto ja Saksa estivät 1940 (ja josta myös Ruotsi olisi luultavasti livennyt, jos asia olisi edennyt).
    ?
    Siinä ikään kuin vaikuttaisi yhä jotain sellaista, jotain ahdasta ja tympeää, mikä kuvastuu esim. siinä, että Venäjän vallan alettua tässä takapajulassa (mitään Ruotsi-Suomi-nimistä valtioa ei ole koskaan ollut olemassa) tyhjennettiin ensitöinä tyrmä, jossa virui böhmeläisen uskonsa takia kuolemaan tuomittu mies.
    Alueilla joihin Ruotsi ei pannut tikkua ristiin taloudellinen kehitys ja toimeliaisuus, kansansivistys kulkivat sittemmin rinnan, hitaasti, mutta toivossa.

    Jonkin marginaalisen russofobisen meikäpopulan mielenrauhan turvamaisen vuoksi en nyt lähtis enää uusia liittoja virittelemään.

    VastaaPoista
  5. Tuskin se rajapinta joka erottaa elävät kuolleista siellä hautausmaalla kulkee, siellä taitaa enemmänkin risteillä niitä hiekkakäytäviä.

    Siis tuo rajapinta tuli mieleen siitä, että ne hautakivetkin vanhenevat nopeasti, ja jollei satu olemaan kuuluisuus, tai jollei se jälkikasvu ole erityisemmin kiinnostunut sen haudan olemassaolosta, tai jos niitä jälkeläisiä ei ole, niin se hienokin kivi lähtee sieltä haudalta aika vikkelään - esimerkiksi nyt tuolta Hietaniemestä on lähdössä eräskin kivi jonka toinen asukas tuli haudatuksi 10.2.1990. Toinen kahdeksaa vuotta aiemmin.

    Ei siitä nyt niin pitkä aika ole - ainakaan minusta, mutta ehkä sitä voi sitten pitää sen unohtamisen virallisena mittana eli kadotuksena.

    Eräskin seurakunta kippasi 1970-luvulla läheisessä metsässä olleeseen rinteeseen niitä vanhentuneita hautakiviään. Tiedän paikan noin metrin tarkkuudella, ja sitten erään joka on sieltä käynyt hakemassa aittansa oven eteen niitä, sitä kulkuaan helpottamaan.

    Nyt se kivien hävittäminen osataan kai tehdä huomaamattomammin, mutta silti ihmetyttää että miksi, siis jos kysymys on siitä, että se haudan hoitaminen maksaa, niin miksei sen sitten anneta olla hoitamatta, vai onko se muka liian epäsiisti hoitamattomana.

    Olen käynyt Prahan juutalaisella hautausmaalla muutamankin kerran, samoin kuin esimerkiksi Cimetière du Père-Lachaise'lla ja olen joka kerta muistanut ihmetellä sitä eroa siellä ja täällä.

    Suomi on siis siinäkin suhteessa enemmän kertakäyttöisempi paikka. Maaseutu autioituu pikkuhiljaa, pellot kasvavat monin paikoin metsää ja niissä taloissa taitaa asua enemmänkin niitä kesäasukkaita.

    Joskus ajattelin että se elämä on paennut sieltä kyliltä niille hautausmaille, ja että kirkon olisi pitänyt jo ajat sitten ymmärtää, että nuo hylätyt tai sellaisiksi pian tulevat hautakivet, ovat kohta ainoat jäljelle jääneet muistot niistä ihmisistä jotka siellä joskus sitä elämäänsä ovat eläneet, ja että sillä on ikäänkuin pysyvä velvollisuus puolustaa tuota joskus ollutta.

    Joskus funtsin, että noiden hautakivien hävittämistä pystyy monessakin mielessä vertaamaan vain siihen kirkon polttamiseen, mutta toisaalta kun en ole sattuneesta syystä ev.lut. niin mitäpä se minulle kuuluu.

    http://www.youtube.com/watch?v=54YhQZN5Uq8&feature=related

    VastaaPoista
  6. Taidanpa jatkaa vielä hiukan tuota juttuani, mutta en enää hautakivien kohtalosta, vaan pikemminkin kuninkaan kohtalosta.

    Muistaisin muuten että Matti Klinge olisi joskus ehdottanut jotakin tuollaista, kuin valtioliitto sen Ruotsin kanssa, mikä ajatus taisi silloin enemmänkin naurattaa kuin suututtaa.

    Uusista näköaloista tässä ehkä on kysymys, mutta kuinka uusista ja ei kai vain siitä, että ne ikkunat avattaisiin pelkästään sinne Ruotsiin.

    Ja tietysti se kysymys on muustakin, kuten vallan tyhjiöstä.

    En tiedä miten se liitto sitten auttaisi kamppailemaan niitä talouskriisejä ja Kiinan yhä voimistuvaa imperiumia, tai näitä muita läntisempiä imperiumeja, tai sitten sitä Venäjän ikuista uhkaa vastaan, ja miten se kaikki sitten käytännössä hoidettaisiin. Ehkä ei mitenkään tai vain huonosti.

    Siitä huolimatta kannatan tuota liittoa - vaikka en siis oikein jaksa uskoa siihen. Siis siihen että nuo uhkakuvat sen avulla jotenkin pienenisivät. En kuitenkaan kannata sitä noiden uhkakuvien takia.

    Kauniisti sanoen - olen aika kyllästynyt tähän täkäläiseen menoon, ja kannatukseni ehtona on vain se, että tuon liiton tuoma muutos olisi niin suuri, että se huuhtelisi muitakin paikkoja kuin Ruotsin laivojen laitureita - ja että se koskisi myös Ruotsia - esimerkiksi.

    Tietysti sekin vaikuttaa, että joukkotiedotusvälineiden tarjoama tieto on jo ajat sitten onnistunut hävittämään idean arvoista. Kaikki käy, vaikka toisaalta voidaan tietysti sanoa, että ihmisillä on syynsä olla hijaa - useimmat ovat pettyneet kaikkiin niihin ideologioihin johon he ovat ehtineet tavalla tai toisella altistua.

    Here comes the New Man, demoralizing himself with a halfpenny newspaper. - sanoi George Bernard Shaw

    Reality seems valueless by comparision with the dreams of fevered imaginations. - sanoi Emile Durkheim

    Arthur Rimbaud taas kirjoitti (Einari Aaltonen) - Kausi helvetissä:
    "Olin jo pitkään väittänyt, että minulla oli kaikki mahdolliset maisemat, ja halveksin nykyajan taidemaalareita ja runoilijoita. Pidin typeristä maalauksista, oviaukkojen päälle maalatuista kuvista, lavasteista, sirkusten seinävaatteista, kauppojen kylteistä, kansankertomusten kuvituksesta, munkkilatinasta, huolimattomasti kirjoitetuista eroottisista kirjoista, isoäidin aikaisista romaaneista, haltijatarsaduista, pienistä lastenkirjoista, vanhoista oopperoista, typeristä kertosäkeistä, yksinkertaisista rytmeistä. Uneksin ristiretkistä, ennen kuulumattomista löytöretkistä, tasavalloista ilman historiaa, tukahdetuista uskonsodista, tapojen vallankumouksista, rotujen ja mannerten siirtymisistä: uskoin kaikkiin lumouksiin."

    Olisiko ajassa jota elämme hiukkasen tuota samaa. Ainakin tunnistan itseni noista lauseista melko hyvin.

    VastaaPoista
  7. pekka-sto,

    Tuntematon sotilas on romaani. Fiktiota. Se ei ole totta. Tuntematon tapahtui korkeintaan kirjailijan päässä. Se että romaanissa on kehyksenä jatkosodan aika ei tee siitä dokumenttia.

    VastaaPoista
  8. Täällä me telttaillaan ja viestitellään aikamme, rahvas ja keskiluokka nykyään käsi kädessä. No, katsoitteko elokuvan Mustaa jäätä, siinäkin ylempi keskiluokka puhui rahvaan kielellä. Särisi.

    VastaaPoista
  9. Ad Omnia: - hautakivistä - nähdäkseni meillä on Arava-hautakiviä ja sitten herrasväen hautoja. Ensin mainituista seurakunta on antanut tarkat mitatkin, eikä niitä kauan katsella.

    Syntymäpaikkakunnallani ja nykyisessä kotikunnassa on hautausmaalla "parempi puoli".

    Père Lachaisella tulee mieleen se unohdettu perimä, että hautausmaa oli kaupungin keskeinen kohtauspaikka, jossa juopoteltiin, lyötiin korttia ja pariuduttiin.

    Tuota henkeä muuten on Pariisissa myös Montparnassen hautausmaalla.

    Niin... Kuinka moni käsittää "Ruttopuiston" olevan hautausmaa. Siellä on kunnostettuja kiviä ja kautakammio. Helsingin vanhempi hautausmaa jäi Suurkirkkoa ja yliopistoa rakennettaessa torin alle.

    Vielä kerran kiinnitän huomion siihen, että Vanhankirkon puistossa on parhaalla paikalla saksalaisten imperialistien hautamuistomerkki. En pidä 1918 Itämeren divisoonaa "avustusretkikuntana", vaan sotatoimena, joka teki Suomesta puoleksi vuodeksi siirtomaan.

    VastaaPoista
  10. K:
    Père Lachaisella ...keskeinen kohtauspaikka, jossa juopoteltiin, lyötiin korttia ja pariuduttiin.

    Onkos sellaista ollut myös ennen Jim Morrisonin hautaa, vai mihin viittaat?
    Tosin mailmankansalaisten kohtauspaikka.

    VastaaPoista
  11. Siirtomaapuheet ovat paskapuheita.

    Suomen valtio luovutti saksalaisten yksityisen omaisuuden tässä maassa Neuvostoliitolle tuosta vaan 1947 rauhansopimuksessa. Samalla karjalaisille maatiloja omistaneille evakoille järjestettiin vaikka väkisin maatilat muualta Suomesta.

    Mikä on se sellainen oikeusjärjestelmä, joka voi olla kunnioittamatta lainkaan tai sitten aivan liiaksikin, toisten kustannuksella, yksilön omistusoikeutta ja sen perustuslaillista suojaa sen mukaan minkä maan kansallisuus tällä sattuu olemaan?

    He on hirmuvaltio, joka sietääkin väkivaltaisen kurinpalautuksen.

    On heikkopäistä syytellä saksalaisten sotatoimia Itämerellä imperialismiksi, kun on selvää, että alueelle syntyvät valtiot ja "oikeusjärjestelmä" eivät kunnioittaisi ihmisten oikeuksia, vaan ryhtyisi Zimbabwelaiseksi.

    VastaaPoista
  12. Kun muuttaa uudelle paikkakunnalle, kannattaa katsoa KAKSI paikkaa, hautuumaa ja kirjasto. Koko kuva pitäjästä/kaupungista avautuu miltei kokonaisuudessaan ja heti.

    Kun muutin Järviseudulta Kyrönmaalle, lähellä oli hautuumaa, ja siellä oli monen ihmisen kivessä sukunimi Flaaming. Siitä saattoi päätellä että Kyrönjokea on käytetty kaupankäyntiin ja joitakin kulkijoita on jäänyt kotivävyiksi.

    Kirjasto puolestaan kertoo kaiken pitäjän kulttuuritahdosta. Samaisessa pitäjässä oli käyty taistelua uuden kirjaston rakentamiseksi jo pitkään. Tuli se viimeinen, mutta seiniin menivät sitten pitkään kirjastomäärärahat. Se entinen tila oli kyllä onnettoman pieni ja ahdas ja tunkkainen.

    Muistelen joidenkin Karjalan ja muiden itä-ugrien kävijöiden puhuneen uhrilehdoista, joilla käydään vieläkin. Samaten muistelen että jossakin historiankirjassa sanotaan, että vanhat (pakanalliset) tavata hävisivät ensiksi Länsi-Suomesta.

    Historiaa tottakai päivitetään, mutta umpilänsisuomalaisena täytyy sanoa että en ole törmännyt edes tarinaan uhrilehdosta täällä.

    VastaaPoista
  13. Kemppinen pilkkasi taannon meitä korjailevia kommentoijia. Korjailu ei kuitenkaan ainakaan osaltani ole merkki ainaisesta oikeellisuudestani, vaan juuri päinvastaisesta, tietyn poikkeuksellisuuden - blogisti lipsahtaa ja minä tiedostan - vuoksi tartun.

    1) Minun kalenterissani se on pyhä*I*nmiestenpäivä. Lempiäisen kirja Pyhät ajat on parhaillaan muuttolaatikossa, joten en pääse tarkistamaan taustoja.

    2) Hitler ja Stalin tosiasiassa johtivat jättiarmeijoita suursodassa. Napoleon teki samaa, perin konkreettisesti. Mitä muita perusteita näiden kolmen rinnastamiselle on? En ole tietoinen Napoleonin etnisistä puhdistuksista, systemaatisista valeoikeudenkäynneistä, kuolemanleireistä tai muista ensinmainittujen erityissynneistä. Myönnän, että jopa Lindqvistin populaari elämäkerta on hyllyssä - siis nyt laatikossa - vaivoin selattuna, joten historian ammattilaisen opastusta kaipaan.

    VastaaPoista
  14. Kuvan kivissäkin on monta nimeä, jotka odottavat allensa uusia nimiä.
    Ikäluokan vanhempien kivet loistavat kynttilöistä, mutta vuosi vuodelta jäävät isovanhempien kivet kiiltämättä. Muisti on sukupolvilla lyhyt.
    Tuostakin on kivi poistettu, tuossakin kivessä on maksukehotus. Kuolleet ovat varatonta väkeä.
    Kuolleet ovat vaarallista väkeä jos heidän muistoillaan voidaan rahastaa henkisesti tai materiaalisesti.
    Vielä viime Pyhäinpäivänä soitin ja kerroin terveisiä haudoilta. Tänään ei tarvitse soittaa eikä kuvailla tunnelmaa. Kunhan katselen nimiä kivissä ja he itse tuntevat tunnelman.

    VastaaPoista
  15. Viidennen kommentin linkki YouTube-sivulle, missä on pätkä minulle tuntemattomasta elokuvasta ja se laulu!! Mikä, kuka, keitä? Oli etsittävä.

    ”This track was in the opening scene of ‘Down by law’ by Jim Jarmusch(1986).

    ”Tom Waits starred in a movie called Down By Law in which he plays a disc jockey who ends up in jail..."

    Jotenkin esitys iski hermoon tänä pyhäinpäiväaamuna. Kiitos linkistä!

    Ja enkähän tiedä mitään mistään, ainakaan elokuvista enkä lauluista, kun en ole kuullutkaan ko. henkilöistä.

    VastaaPoista
  16. JK: "--saksalaisten imperialistien hautamuistomerkki. En pidä 1918 Itämeren divisoonaa "avustusretkikuntana", vaan sotatoimena, joka teki Suomesta puoleksi vuodeksi siirtomaan."

    Do dii, haavakkoa on jäljitelty.

    Ja seuraavaksi kertonet, että Suomi luovutti Pohjois-Suomen Saksalle kesällä 1941.

    Kyllä jokaisella mielipiteitä riittää.

    VastaaPoista
  17. Pyhäinpäivän ratoksi kaksi elokuvaa.

    1. Vicente Amorim: Good
    2. Costa-Gavras: Aamen - lopullinen ratkaisu.

    Tässä järjestyksessä, ilman taukoja, kaikessa hiljaisuudessa.

    Mistähän muuten saisi punamultahautauksen. Olisin kiinnostunut.

    VastaaPoista
  18. Suomen itsenäistyessä Ruotsi olisi ollut valmis tarjoamaan kuningaspalveluita sopivaa hintaa vastaan.
    Luovutettujen alueiden väestö tuskin kierrättää hautapaikkoja. Nimenomaan paikkoja. He ovat sillai orpoja, että menneisyys on jossain tienpenkassa Vennäällä, vaikka esim. talvisodan kaatuneita siirrettiin väliaikaisista haudoista uudelleenvallattuihin kotipitäjiin jatkosodan aikana.
    Uurnahautauksen yleistyminen muuttaa asiaa siten, että ei ole enää tiettyä paikkaa.
    Keksiiköhän joku perustaa virtuaalisen nettihautausmaan. Tai oikeastaan sotasurmat -tietokanta sellainen jo on.

    VastaaPoista
  19. Halloween on yleensä sellainen kuin sen juhlija.

    Ehkäpä Halloween oli villiä menoa Kaliforniassa, mutta Amerikan ja Kanadan maaseudulla ja pikkukaupungeissa se on hauska juhlapäivä. Lapset pukeutuvat satuhahmoiksi ja kiertävät talosta taloon, koulut ja museot järjestävät juhlia, joissa harrastetaan perinneleikkejä.

    Talojen verannoilla palavat kurpitsalyhdyt ovelan Jackin muistoksi (jack-o-lantern), joka huijasi sekä pirua että Jumalaa ja heitettiin kuoltuaan ulos sekä helvetistä että taivaasta vaeltelemaan kodittomana sieluna.

    Entisaikaankin nuoret miehet hurjaantuivat Halloweenina, mutta eivät tehneet sen pahempaa kuin kaatoivat muutaman huussin tai hinasivat jonkun turhantärkeän tyypin hevosrattaat puuhun.

    Sitten alkoi esiintyä häiriköitä, jotka pistivät partakoneen teriä omenoihin ja antoivat niitä lapsille. Siksi nuo aikuisten valvomat Halloween-juhlat.

    Tänään on Halloween eli pyhäinpäivän aatto, vanha eurooppalainen juhla, ja vasta huomenna eli 1.10. oikea pyhäinpäivä. Milloinkahan se muutettiin Suomessa ja vietiin kansalta samalla yksi vapaapäivä?

    VastaaPoista
  20. Ad Rienzi: - älä vahingossakaan puhu monikossa kommentoijien pilkkaamisesta. Kysymys oli eräistä yksittäisistä tapauksista - aloin kyllästyä vastaamaan kysymykseen, miksi innostavien ja ajateltujen kommenttien joukossa on... muunlaista.

    Naponleon toteutti etnisen puhdistuksen Espanjassa. Goya sattui paikalle.

    VastaaPoista
  21. Ad Valkosuomalainen: - maininta saksalaisista ei ole Haavikkoa, vaan Mannerheimin muistelmista.

    VastaaPoista
  22. Totisesti, totisesti, minä sanon teille: on tämä totisesti aikamoisten viisastelijoiden kerho!

    VastaaPoista
  23. Minusta olisi mielenkiintoista tietää, mitä tarkoitetaan, kun uutisissa mainitaan subjektina "kansainvälinen yhteisö".

    "Arava-hautakivien" täyttämä hautausmaa on lohduton ja ahdistava näky; tuo mieleeni panssariesteiden rivit.

    Olisiko niin, että seurakunta käskisi poistaa hautausmaalta myös "herrasväen" hautakivet, jos hautamaksu määräajan jälkeen jäisi maksamatta?
    Ei varmaankaan merkittävien henkilöiden, mutta tavallisen herrasväen. Vai olisiko käytössä myös jonkinlainen taiteellinen kriteeri?

    VastaaPoista
  24. Nythän joku ruotsalainen ehdotti kaikkien Pohjoismaiden yhdistymistä yhdeksi valtioksi. Olisi kuulemma maailman 10. suurin talousalue. Kannatan.

    Tuntemattoman kuvaus sodan lopusta on ehkä siksi hieman epämääräinen, että Linna kirjoitti sen kuulopuheiden perusteella. Hän itsehän oli siihen aikaan kouluttamassa aliupseereita.

    Vai viisastelijoiden kerho... Otan tuon kehuna, sillä parempi sekin kuin kelmien kerho tai tappelijoiden klubi. Täällähän solvataan toisia hämmästyttävän vähän.

    VastaaPoista
  25. Hyvä, Kemppinen ripostoi väkevästi. Espanjan tosiaan unohdin kokonaan, se sota tosiaan oli kauhea; edes Italiassa eivät ranskalaiset, vaikka ehkä muut, olleet samalla tavoin terroria kylvämässä. Goyan kuuluisan maalauksen lisäksi hänellä tosiaan on aiheesta paljon piirroksia, niitä on Suomessakin ollut pari vuotta sitten esillä muuallakin kuin Sinebrychoffilla, olikohan Hämeenlinnassa.

    VastaaPoista
  26. Helsingissä on ollut luokkahautausmaat.

    Kaikki tuntevat Hietaniemen, joka varattiin paremmalle väelle. Myös ortodoksit, islamilaiset ja juutalaiset kuuluivat paremmalle puolelle.

    Työväestölle oli varattu Malmin hautausmaa. Malmille johti Kalliosta oma rautatierata, jota ei nykyään ole olemassa. Kallion ruumishuoneelta hautausmaajunaan nostettiin ruumit, kukat, saattoväet ja pappi. Junavuoroja oli kerran, pari viikossa. Kyydistä noustiin Malmin hautausmaan rautatieasemalla, joka on olemassa vieläkin. Perhehautoja ei ollut, vainajat haudattiin nimettömiin rivihautoihin.

    Malmille on haudattu eniten Helsingissä.


    T.

    PS: Näkemisen arvoinen hautausmaa on Tallinnan metsäkalmisto. Käykääpä kiertämässä.

    VastaaPoista
  27. JK maininta saksalaisista ei ole Haavikkoa, vaan Mannerheimin muistelmista"

    M-heimi oli kesällä 1918 sivuraiteella poliittisesta vallasta Versaillesin rauhansopimuksen saakka.

    Vallanhimoinen venäjällä palvellut kenraali ei saksalaissuuntauksen aikana ollut kovassa kurssissa.

    Siirtomaa oli sitten hänen puolustettava mielipiteensä johon hänellä oli omat syynsä. Faktaa se ei ole.

    VastaaPoista
  28. mannerheimin muistelmatsopivat erinomaisesti sarjaan. jos puhutaan viisastelijoista.

    Herran muodollinen taikka sitten tosiasiallinen objektiivisuus saksan itämeren divisioonan legitiimeihin toimiin nähden on siinämäärin olematonta.

    Saksalaisille Mannerheim ei olisi suonut mitään roolia, vaikka he omistivat sekä Suomessa että Baltiassa suuria kiinteistöomaisuuksia ja Marskin rakas tsaarinvaltakunta ei pystynyt takaamaan tavallisten saksalaisten oikeuksia paikallisia kansalliskiihkoilevia tai bolssevistisia rosvojoukkoja vastaan. Virossa ryöstettiin aivan yhtälailla suurmaanomistajat kuin bolssevikkien maassa.

    Suomessa sentään säädettiin torpparilaki.

    VastaaPoista
  29. Kemppinen on hyvä ja valistaa itseään Viron historialla.
    Siellä Saksan itämeren divisioona ja myöhemmin von Goltzin johtama vapaa-armeija oli puolustamassa länsimaisia perusoikeuksia, omaisuuden suojaa, vallankumouksellisia voimaia vastaan.

    Viron valtiovalta sortui ryöstämään heikon ja pienen saksalaisvähemmistönsä saadakseen riittävästi voimaa bolssevismia vastaan.

    http://www.tuglas.fi/arkisto/viron+nuoruusvuosien+tarkeimmat+ratkaisut.html

    VastaaPoista
  30. Ad Omnia - ennen kuin kovasti väittää vastaan, kannattaa tutustua tosiasioihin. Saksan ja Suomen 7.3.1918 tekemä rauhansopimus ja siihen liittyvä kauppapoliittinen sopimus, jotka Edv. Hjelt teki senaatin nimissä ja oikeastaan vailla valtuutusta, tekivät Suomesta Saksan siirtomaan tai protektoraatin (suojelualueen), todetaan kaikissa tuntemissani Suomen historian esityksissä.

    Asia ei ehkä ole pistänyt silmään, koska kuninkaanvaali ja Saksan luhistuminen samana syksynä ovat kiinnostaneet enemmän.

    Asiasta on erittäin runsaasti aikalaismuistelmia - Hjeltin oma, senaattori Onni Talaksen, Väinö Tannerin jne. - laidasta laitaan.

    VastaaPoista
  31. Ad Eurooppalainen: - oli siellä Virossa myös Judenitsh, joka aloitti sitten 1919 hyökkäyksen valkoisen armeijan johdossa Pietariin. Juuri siihen hyökkäykseen Mannerheim olisi tahtonut Suomen mukaan, mutta muut valkoiset venäläiset kenraalit eivät suostuneet antamaan takeita Suomen itsenäisyydestä.

    Mutkikasta, eikö olekin?

    VastaaPoista
  32. Täällä kaikenlaisten tapsahtelijoiden joukossa HG:kin alkaa vaikuttaa älyköltä.

    VastaaPoista
  33. Ripsan mainitsemalla pohjalaisella paikkakunnalla, jonka hautausmaalla omat vanhempanikin lepäävät, on ollut aikojen kuluessa monia yhteyksiä läntiseen Eurooppaan. Siitä ovat todisteina muun muassa eräät vierasperäiset sukunimet. Kyrönjoki oli muinoin tärkeä kauppa- ja kulkureitti sisämaahan päin; sen suuosa oli tuhatkunta vuotta sitten selvästi
    idempänä kuin nykyään (maankohoaminen voimakasta). Olen itse syntynyt Kyrönjoen rannalla olevassa talossa, jonka vieressä on ollut rautakautinen päällikönhauta esineistön perusteella. Muutaman kilometrin päästä siitä on löydetty roomalainen viinikauha. Nämäkin kertovat yhteyksistä muualle Eurooppaan jo varhaisina aikoina.

    VastaaPoista
  34. Eurooppalainen sanoi...

    "Kemppinen on hyvä ja valistaa itseään Viron historialla.
    Siellä Saksan itämeren divisioona ja myöhemmin von Goltzin johtama vapaa-armeija oli puolustamassa länsimaisia perusoikeuksia, omaisuuden suojaa, vallankumouksellisia voimaia vastaan."

    Ymmärtääkseni von Goltz on Suomenlahden eteläpuolella saksalaisen verikoiran maineessa ja suunnilleen yhtä arvostettu kuin A. Zhdanov Suomessa.

    Vain libertaari vetää yhtäläisyysmerkit länsimaisten perusoikeuksien ja omaisuuden suojan välille; liberaali laskee jälkimmäisen osaksi edellistä. Lauseestasi ei täysin käy ilmi kumpaan joukkoon kuulut.

    VastaaPoista
  35. Anonyymi sanoi...

    Minusta olisi mielenkiintoista tietää, mitä tarkoitetaan, kun uutisissa mainitaan subjektina "kansainvälinen yhteisö".

    Maaryhmä, jolla on kansainvälinen oikeus puolellaan?

    VastaaPoista
  36. Näin buddhalaisena hymyilyttää vainainpalvonta.

    VastaaPoista
  37. Toinen Anonymi sanoi:
    Helsingissä on ollut luokkahautausmaat.

    Kaikki tuntevat Hietaniemen, joka varattiin paremmalle väelle.

    Työväestölle oli varattu Malmin hautausmaa.

    Perhehautoja ei ollut, vainajat haudattiin nimettömiin rivihautoihin.


    Höpsistä

    Malmihan on vaikka miten paljon uudempi hautausmaa kuin Hietaniemi, perustettu kun Hietaniemi täyttyi.

    Hietaniemeen on haudattu minunkin esivanhempiani - ihan pieneläjiä, renkejä ja palkollisia

    Malmi on täynnä hautakiviä. Onko Anonyymi koskaan käynyt siellä?

    VastaaPoista
  38. Mutta Jyrki - HGhan on älykkö!

    Minä taas luen itseni niihin takametsien havukka-aholaisiin itseajattelijoihin, joita tässä maassa riittää. (Onneksi.)

    VastaaPoista
  39. Eurooppalaisen mainitseman torpparilain taisi säätää Suomen tasavelta, ei kuningaskunta.

    Tuo aika on paradokseja täynnä. Ilmeisestikään sisällissodan voittamiseen ei saksalaisia joukoja olisi edes tarvittu. Toisaalta aikalaistarinoista voi ilmeisesti päätellä että kokonaan suomalaisten välisenä sota olisi ehkä ollut vieläkin verisempi

    VastaaPoista
  40. Onko muuten tehty tutkimusta siitä, montako päätöstä ns. Vaasan senaatti teki niin, että ne eivät ole laillisia eli paikalla ei ollut tarpeellista määrää senaattoreita? Suomen itsenäisyys on rakennettu heppoiselle alustalle.

    VastaaPoista
  41. Ad Valkosuomalainen. No hasstele sinä, minä pitelen hevosta. Jos sellainen oikeistolaiseksi leimattu hostorioitsija kuin Vesa Vares tuolee useissaä tekemissään kirjoissa tuollaiseen johtoäätökseen kuin Mannerhemikin, niin ohan se varmaankin oikeutettu toteamus!

    VastaaPoista
  42. Hymyilevälle buddhalaiselle:

    Eurooppalaisilla on yleensä ihan omanlaisensa teoreettinen, riisuttu, ateistinen buddhalaisuus, mutta Aasiassa buddhalaisuus on yleensä ihmisläheistä ja sisältää myös jumalia ja tuonpuoleisuuden.

    Japanin buddhalaisilla on loppukesällä juhlapäivät (Obon tai Bon), jolloin he vierailevat omaistensa haudoilla.

    Jopa Sri Lankan theravada- buddhalaisuuden päätemppelissä Kandyssa on jumalten kuvia, myös hindujumalien patsaita.

    VastaaPoista
  43. Höh, kukaan ei ole ehdottanut valtioliitosta Suomi-Venäjä. Tai ehkä Suomi-Viro. Suomen kansan alkuperähän on enemmän idästä ja etelästä lähtöisin, vaikka ruotsalaiset (germaanit) paljolti rannoillemme asettuivatkin.

    Tämä muuten saattaa kiinnostaa, vaikkei ole varsinaista erikoistumisalaasi: http://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/article342503.ece

    VastaaPoista
  44. Anonyymi kirjoitti: Tämä muuten saattaa kiinnostaa, vaikkei ole varsinaista erikoistumisalaasi: http://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/article342503.ece

    Kiinnostavaa, sekin että tuollainen juttu on tehty, vaikkei ole selvästikään ole lehden eikä kirjoittajan erikoistumisalaa.

    Tavallaan surkuhupaisin muistamani tapaus aihepiiristä oli joskus parikymmentä vuotta sitten HHO:ssa. Vanhuksen mökkiä siivonnut henkilö oli polttanut muun roskan ohella vanhan patjan, joka olikin ollut vanhuksen setelikätkö. Kysymys vahingon luokittelusta (esine- vai puhdas varallisuusvahinko).

    VastaaPoista
  45. "Ad Valkosuomalainen. No hasstele sinä, minä pitelen hevosta."

    Kiitoksia kohteliaisuudesta, se ei takuulla siirtomaan peruja:)

    Viisaana pidetty mies "vakavissaan" revittelee, että Suomesta olisi tullut siirtomaa.

    Jos ei nyt ihan kuitenkaan sitten olisi niin tapahtunut. Tulisiko mieleen kenellekään yksikään eurooppalainen siirtomaa tai alisteinen valtio.

    Kuninkaan haikailu Saksasta ja siihen liittyvä valtio/vasalliliitto ei toki osoita meistä suomalaisista itsenäisyyttä, itsetuntoa ja suverenisuuden kaipuuta.

    Sallittakoon sellainen mokailu ja sekoilu, sillä olimmehan olleet ensin ruotsalaisten ja sitten venäläisten alamaisia kaikkiaan satoja vuosia.

    M-heimi vahvisti sitten valtionhoitajana vastenmielisyyttä tuntien hallitusmuodon, jossa parlamentarismin kustannuksella suosittiin presidentillistä lujaa hallitusvaltaa.

    Siitä saimme sitten kärsiä koko rahan edestä Kekkosen toimesta.

    VastaaPoista
  46. Anonyymille Höpsistä:

    "Höpsistä

    Malmihan on vaikka miten paljon uudempi hautausmaa kuin Hietaniemi, perustettu kun Hietaniemi täyttyi.

    Hietaniemeen on haudattu minunkin esivanhempiani - ihan pieneläjiä, renkejä ja palkollisia

    Malmi on täynnä hautakiviä. Onko Anonyymi koskaan käynyt siellä?"


    Malmi on perustettu 1890-luvulla.

    Malmilla yleistyi hautaaminen perhehautoihin samaan tapaan kuin muualla vasta joskus 1920- tai 1930-luvulla. Sitä ennen haudat olivat rivihautoja tai yksittäisiä.

    Malmi sijaitsi aikoinaan kaukana Helsingin rajojen ulkopuolella. Malmi (ja nykyinen Pohjois-Helsinki) liitettiin Helsinkiin vasta 1940-luvun lopulla. Köyhät eivät siis saaneet hautapaikkaa omasta kaupungistaan ja Malmilla oli aivan selvä työläishautausmaan leima. Koska kuljetus oli ongelma, luterilainen seurakunta perusti oman yksityisen rautatien ratkaisuksi. Ruumiita, saattoväkiä ja pappia vietiin Ruoholahden ja Kallion ruumishuoneilta Malmin hautausmaan rautatieasemalle. Ennen kappelien rakentamista 1920-luvulla, vainajat siunattiin Malmin hautausmaan rautatieasemalla. (Hautausmaan rautatieasema on siis eri asema kuin pääradan Malmin asema.) Junia kuljetti VR:n henkilökunta.

    Ota selvää vaikkapa Helsingin seurakuntayhtymältä, joka Helsingin luterilaisia hautausmaita hoitaa. Itse et kyllä hautausmaahistoriaa tunne. Vai Malmin hautakiviä katselemallako kaiken itsellesi selvitit?

    Olen kyllä Malmilla käynyt, hautajaisissakin.


    T.

    VastaaPoista
  47. Anonyymi:
    "Ymmärtääkseni von Goltz on Suomenlahden eteläpuolella saksalaisen verikoiran maineessa ja suunnilleen yhtä arvostettu kuin A. Zhdanov Suomessa."

    Mannerheimillakaan ei ollut hyvä maine Tammisaaren vankileirillä 1918.

    von Golzin saksalaisella vapaa-armeijalla oli oikeus puolellaan ja virolaiset olivat aseissa pelkästään ryöstääkseen saksalaisen pienen maataomistavan vähemmistön. Kyse ei ollut vapaustaistelusta vaan kotimaisen vähemmistön ryöstöstä ala juutalaisten karkotukset ja ghettojen ryöstöt kautta keskiajan.

    Sitä on varsinkin suomalaisen vaikea käsittää nykyaikana, vuosikymmenten erisuuntaisten sumutettujen historioiden jälkeen, mitä Virossa todella tapahtui ja miten erilaiselle pohjalle Viron tasavalta perustui verrattuna Suomen tasavaltaan 1920. Suomi oli konservatiivinen jatkumo, Viro oli kansallisen ja agraarivallankumouksellisen liikeen täysin uusi luomus, joka oli verisesti katkaissut siteensä konservatiiviseen eli saksalaiseen porvarilliseen luokkaan.

    "Vain libertaari vetää
    yhtäläisyysmerkit länsimaisten perusoikeuksien ja omaisuuden suojan välille; liberaali laskee jälkimmäisen osaksi edellistä. Lauseestasi ei täysin käy ilmi kumpaan joukkoon kuulut."

    Liberaali? Libertaari? Mitä helvetin laatikoita sieltä yritetään heittää kaltaiseni älyn ja viisauden villin tiikerin ylle?
    Pidä henkiset häkkisi omana ongelmanasi.

    Sillä kun ei ole minkäänlaista merkitystä väitteeen totuusarvon suhteen, kuka väitelauseen kannalta, kuka sen esittäjä on.

    VastaaPoista
  48. Sakki saa jos syökin. Sakki on pieni yhteisö, jossa toiset tunnetaan.

    Käy eespäin väki voimakas,lauloivat. Väenkala on särki, jota väentuvas syödään.

    Kansa on keksitty Suomen Suuriruhtinaanmaan rajojen sisälle, jotta voitiin alkaa puhumaan valtiosta. Keksijöinä Israel Hwasser, Lönruuti, Nelmanni, Ruuneperi, Topelius ja kumppanit.

    Nyt on sitten kansainyhteisövaihe, tämä EU. Kohta EU-valtioista tulee EU-maita.

    Seuraavaksi tulee unioinien unioni, johon kuuluu EU NAU AU ynnä muut.

    Sitten soditaan systeemit rikki ja aletaan alusta.

    VastaaPoista
  49. "Henkilökohtaisessa almanakassani varmaan lukee edelleen ”Pyh. miest. p.”. Tämä näet oli ennen Pyhän miesten päivä, vaikka minulle tuotti vaivaa käsittää, miksi allakassa lukee ”pyh.”."

    Se on jätetty sinne feminististen konnotaatioiden vuoksi. Saa nähdä koska piste muuttuu huutomerkiksi.

    VastaaPoista