Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
Sivun näyttöjä yhteensä
30. lokakuuta 2009
Kuvitelmia sodasta
Sotaelokuvia ei pitäisi katsella. Jos elokuva on huono, kuten yleensä on, siitä harmistuu. Jos se on hyvä, siitä kauhistuu.
Historiantutkija Norman Davies on paksun Europe-kirjansa vuoksi sankareitani. Hän on siitä erikoinen britti, että on opiskellut myös Ranskassa ja osaa myös puolaa. Niinpä hänen Eurooppaansa sisältyy myös Itä-Eurooppa, kohdittain vieläpä Suomi. Kirjassa ”Europe at War” on hyödyllistä numerotietoa ja lisäksi hyviä katsauksia eri maiden virallisiin kuvitelmiin sodastaan.
Keskeisen osan niistä muodostavat elokuvat. Daviesin lista on tällainen.
Hathaway, The Desert Fox – Erämaan kettu (Rommel) 1951
O’Ferrall, Angels One Five – Viimeinen lento 1954
Friend, The Cruel Sea – Julma meri 1953
Wise, The Desert Rats
Anderson, The Dambusters – Taivaalla palaa 1955
Ferrer, The Cockleshell Heroes – Itsemurhapartio (kommandot kanooteissa)
Hamilton, The Colditz Story
Gilbert, Reach for the sky – Sankarilentäjä (Douglas Bader)
Wajda, Kanal – Kanal – kirottujen tie (Varsovan kansannousu 1944)
Norman, Dunkirk
Buczkowski, Orzel (sukellusvene)
Gilbert, Sink the Bismark 1960
Aldrich, The Dirty Dozen 1961
Wajda, Generation (vastarintaliike)
Thompson, Guns of Navarone
Annakin , The Longest Day – Atlantin valli murtuu
Sturges, The Great Escape – Suuri pakoretki1963
Annakin, Battle of the Bulge – Taistelu Ardenneilla
Hutton, Where Eagles Dare – Kotkat kuuntelevat
Crispino, Sullivan’s Marauders – Commandos, itsemurhapartio
Melville, L’armée des ombres – Varjojen armeija
Hamilton, Battle of Britain – Taistelu Britanniasta
Schaffner, Patton
Johnson, The Execution of Eddie Slovik – Teloitusjoukon edessä
Attenborough, A Bridge Too Far – Yksi siltä liikaa 1977
Peckinpah, Cross of Iron – Rautaristi 1977
Peterson, Das Boot – Sukellusvene U-96
Klimov, Come and See – Tule ja näe
Wajda, Korczak
Parikka, Winter War – Talvisota
Vilsmaier, Stalingrad 1993
Spielberg, Saving Private Ryan
Irvin, When Trumpets Fade – Kun aseet vaikenevat 1998
Mostow, U-571 (Sukellusvene)
Madden, Captain Corelli’s Mandolin
Annaud, Enemy at the Gates - Stalingrad
Polanski, Pianist
Saarinen, Ambush – Rukajärven tie
Taub, The Fallen – Sodan kasvot
Taub, Letters from the Dead
Hirschbiegel, Downfall – Perikato 2004
Kertokaa omistanne. Siinähän Halloweenia niille jotka eivät vietä Pyhäinpäivää.
Itse kummastelen toisen sukellusveneklassikon puuttumista – The Enemy Below – Vihollinen syvyydessä (Dick Powell, 1957).
Puoli vuosisataa sitten minuun teki vaikutuksen saksalainen ”Koirat, ettekö kuole” (Hunde, wollt ihr ewig leben, Frank Wisbar, 1959) Stalingradista ja tavallaan myös kohdittain humoristinen ”08/15” –sarja, joka perustuu Hans Hellmut Kirstin romaaneihin. Muistan kohdan, jossa kunnon saksalainen yrittää soittaa Beethovenin sonaattia, ja paha saksalainen kaataa kaljaa pianoon.
Listalla oleva Klimovin ”Tule ja näe” melkein ylitti kestokykyni. Se on erittäin hyvin tehty ja erittäin kauhea. Sama koskee tavallaan Lina Wertmüllerin Pasqualino Settebellezze eli Mies joka osti elämänsä (1975). Pier Paolo Pasolinin (Salo) sukua.
Olisin kiitollinen, jos joku tietäisi minulle neuvostoliittolaisen spektaakkelin Kurskin panssaritaistelusta. Olen mielestäni nähnyt – ja arvostellut – sen muinaisessa elokuvateatteri Capitolissa. En ole koskaan sen jälkeen löytänyt siitä jälkeäkään. Vaikutuksen tekivät tuhannet avustajat ja varmaan 500 panssarivaunua, joita kuvauksissa oli käytetyy.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Olisiko tämä освобождение eli vapautus?
VastaaPoistahttp://www.imdb.com/title/tt0151852/
Joo. Kemppisen juttua kelattuani tuli mieleen elokuva Atlantin Valli Murtuu, mikä muistaakseni esitettiin Suomen telkkarissa, telkkarin alkuaikoina n. 1965-1970.
VastaaPoistaSitten tulikin sen tärsky, että Kemppinen oli listalleen listannut ym. leffan.
Mutta kaiketi AVM-kirjaa oli myyty aika monia teoksia suomalaisiin koteihin, ennen kuin ohjelmaa telkkarissa tuolloin ryhdytiin esittämään. Liekkö ollut näin.
King Vidor: ”The Big Parade” (1925)
VastaaPoistaBuster Keaton: ”The General” (1926)
Laurel & Hardy: “The Block-Heads” (1938)
Akira Kurosawa: “Shichinin no samurai” (1954)
Stanley Kubrick: “Dr. Strengelove” (1964)
Niskanen-Tarkovski: ”Pojat - Ivanovo detstvo” (1962)
Amos Gitai: ”Kippur” (2000)
Eritoten tuota Gitain elokuvaa Jom kippur -sodasta suosittelen, jos osuu kohdalle.
Mutta missä ihmeessä on hieno klassikko Kwai-joen silta?? Vai luinko väärin?
VastaaPoistaAlec Guinnesin esittämä jäyhä, sotilaallinen ja epäinhimillinen brittiupseeri vääristyneine kunniakäsityksineen kertoo meille oleellisimman sodan järjettömyydestä.
Guinnesin esittämä Colonel Nicholson oli varmasti mukana Sommessa, jossa sotilaita; eli äitien pikkupoikia ja pientenlasten isiä, lähetettiin brittiupseerien käskystä ihmisaaltohyökkäyksiin tapettavaksi lähinnä ei minkään vuoksi.
(Guinnes nettosi muuten hirveän rahasumman StarWars-roolistaan; ja deletoi kaikki fanipostinsa, jotka oli lähetetty Obi-Wan-Kenobille. Väärin.)
Ja Ilmestyskirjakin puuttuu.
Matka joen yläjuoksulle on matka ihmismielen pimeyteen ja pahuuteen; ja elokuva osoittaa sodan reippaaksi ja mielettömäksi urheilulajiksi, jossa lainelautailu onnistuu hyvin Napalmin tuoksussa ja tohinassa. Reipasta menoa kaiken kaikkiaan.
Kylmä ja niljakas Brando on löytänyt pimeyden ytimen ja siellä kaikki onkin yllättäen niin valoisaa ja selvää.
Opettaja, opettaja...
VastaaPoistaMilloin käsitellään Juha Siltalan uutta kirjaa Sisällissodan psykohistoria?
Ja, ja... lain valvoja Virolaisen blogissa on taas armotonta tavaraa Johannes Koskisesta!
pekka s-to.
Tämä kommentti ei liity tähän aiheeseen, mutta tähän blogiin yleensä. Törmäsin sivuun google-haulla ja jäin lukemaan sitä. Kiinnostavia aiheita ja mainiota tekstiä. Taidanpa ottaa tavaksi... :)
VastaaPoistaOnkohan se kadonnut elokuva se, joka löytyy YouTubesta esimerkiksi haulla: Battle of Kursk movie - olikos se vakiokalustoa edustava Sergei Fjodorovitš Bondartšuk siinä - niin muistaisin.
VastaaPoistaMitä tuosta listasta nyt sitten pitäisi ajatella - Nicolas Cage ja Penélope Cruz . . jaa jaa. . no sympathy heh heh heh - ja pitäisikö sitä sitten laajentaa esimerkiksi sinne Vietnamiin ja ottaa se Pentti Unhon kuvaama siihen mukaan - huoh. No tuo Attenboroughin A Bridge Too Far jäi kyllä mieleen muutamasta hienosta kohtauksesta, kuten vaikkapa tästä:
http://www.youtube.com/watch?v=lfv-19f8ZG8
No entäs tuo Roland Joffé ja se Fat Man and Little Boy. Sitten Stanley Kramer ja Judgment at Nuremberg - Judy Garland oli melkoisen hyvä siinä. Taidanpa kirjoittaa että Paths of Glory on hyvä elokuva ohjaajasta huolimatta - Kirk Douglas ja ne pitkät otokset. Minusta Kubrick ei sitten enää tuolle tasolle päässytkään. Esimerkiksi tämä pätkä siinä teki melkoisen lähtemättömän vaikutuksen;
http://www.youtube.com/watch?v=gPtVNDvwGMo
Caine Mutiny ehkä ja vielä se Roma Città Aperta - tai ehkä sittenkin La vita è bella - Life Is Beautiful. Ja tehdäänhän niitä edelleen kuten vaikkapa se Quentin Tarantinon Inglourious Basterds, tai Levent Semerci'n - Nefes: Vatan sagolsun, joka on käsittääkseni kuvattu melkoisen hankalissa olosuhteissa noin 2300 metrissä jossakin Jumalan selän takana.....
http://www.youtube.com/watch?v=2zHyP6wxndA
Oscar Wilde kirjoitti (Dorian Gray - Kai Kaila): Ajoittain hän piti pahuutta vain keinona, jolla saattoi toteuttaa käsityksensä kauneudesta, ja se jotenkin sopii hyvin yhteen myös näiden sotaa käsittelevien elokuvien kanssa aina vaivaksi asti. A rebours - eli dekadenssi ja se kun se Baudelaire haaveili niistä kukin ja jalokivin koristelluista naisistaan - ja nyt se aseilla koristeltu Hollywood sankari. Olisivatko jotenkin sukulaissieluja ainakin sen pakkomielteisyyden puitteissa, siis sen, että se elämän ja kuoleman kiertokulku on melkoisen nopeaa heillä. Vai mikä niissä kiehtoo sitä maksavaa yleisöä. Siis esimerkiksi se Platoon, miten se siinä mielessä eroaa Rambosta.
Ja entäs se Star Wars sitten. Ennakoiko se tulevaa - tai Terminator.
http://www.youtube.com/watch?v=n0X1vyWU6bw
Kun jokseenkin nuorena näin Klimovin elokuvan Tule ja katso, ajattelin (järkytykseni ohessa, leffahan on sinänsä vaikuttava), että nyt on neukku lipsahtanut propagandan puolelle - miksi ihmisiä tuolla tavoin elävinä poltettaisiin, ja mikä hemmetin marsupilami tuolla yhdellä natsilla keikkuu olkapäällä.
VastaaPoistaVuosia myöhemmin luin Dirlewangerin joukkojen tekosista, ja leffan väkivalta alkoi vaikuttaa lähes maltilliselta. Ja perimätiedon mukaan eräällä siviiliväestöä teurastaneella SS-upseerilla tosiaan oli jokin pörröinen otus mukana, ihan vain lemmikkinä.
Muistin varassa, koska näkemisestä on aikaa, voisi tyrkyttää elokuvaa Bernhard Wicki: Silta (Die Brücke, BRD 1959). Wikissä on hyvä esittely, elokuvan loppulause säväytti: "This event occurred on April 27, 1945. It was so unimportant that it was never mentioned in any war communique."
VastaaPoistaAmerikkalaisen kantin tarjoili huolellisesti rakennettu tv-sarja Taistelutoverit (Band of Brothers) sangen etevästi.
Ilmojen Korkeajännityksen tapaan kiinnosti taas Walter Grauman: Laivue 633 iskee (Squadron 633, UK 1963), jossa Mosquito-laivue suunnittelee ja tekee vaikean iskun norjalaisen vuonon perukoille. Sama lentokoneiden viehätys auttoi kiinnostumaan elokuvasta Michael Caton-Jones: Memphis Belle (UK 1990), joka on aika saippuaoopperaa.
Sama tunne Klimovin suhteen. Harkitsin vakavasti teatterista poistumista. Missähän tuon voisi nyt nähdä? Mitä se nyt herättäisi? Muistoissani elokuvan nimi tosin on ollut Tule ja katso.
VastaaPoistaVoiko blogi muodostua instituutioksi?
VastaaPoistaInstituutioksi, joka TV1:n ja TV2:n tavoin toistaa moneen kertaan näytettyä Hitleriä, keskitysleirejä, Stalinia ja rangaistusvankeja katsojien ahdistukseen saakka.
Läntisen ajattelun suuriin oivalluksiin kuuluu myöntää että todelliseen muutokseen tarvitaan uusi sukupolvi.
Voi olla, että muistan väärin, mutta luulen, että tuo "Tule ja näe" kiersi Suomen elokuvateattereja nimellä "Tule ja katso".
VastaaPoistaNo nyt on hyvä mieli kun pääsi niuhottamaan. Laitanpa seuraavaksi lyijykynät pituusjärjestykseen...
Minä tilasin ulkomailta dvd:nä Fires on the Plainin, kun olin lukenut Shohei Ookan Tulia tasangolla.
VastaaPoistaHarvinaisen onnistunut elokuva klassikkokirjasta, suosittelen. Sen on ohjannut Kon Ichikawa.
Osa taitaa ollakin JK:n listassa, mutta länsimainen - ei siis globaali - näkemys sodasta löytyy esimerkiksi näistä:
VastaaPoistaThe Eagle Has Landed,
Cold Mountain,
The Birth of a Nation, Regeneration,
El Cid,
Cromwell,
Gone with the Wind,
Ride with the Devil,
Oh! What a Loveley War,
Enigma,
The English Patient,
From Here to Eternity,
Troy,
300,
Three Kings,
A Matter of Life and Death,
Master and Commander: The Far Side of the World,
Patton,
Empire of the Sun,
Lawrence of Arabia,
Henry V,
The Last of the Mohicans,
Kelly's Heroes,
All Quiet on the Western Front, The Pianist;
Good Morning, Vietnam,
Casablanca,
Enemy at the Gates,
Spartacus,
Gladiator,
MASH,
Where Eagles Dare,
Born on the Fourth of July,
Dr. Strangelove,
The Thin Red Line,
Braveheart,
The Deer Hunter,
The Dam Busters,
The Bridge on the River Kwai, Black Hawk Down,
Zulu,
A Bridge Too Far,
Platoon,
Full Metal Jacket,
Schindler's List,
The Great Escape,
Apocalypse Now
Saving Private Ryan.
Pasolinin Salò on todella järisyttävä elokuva ja vasta sen nähtyäni ymmärsin miksi markiisi de Sade on useille ranskalaisille 1900-luvun tärkeimpiä filosofeja.
VastaaPoistaSyy on hyvin yksinkertainen, miksi ja miten joku voi hallita jonkun toisen fyysistä ja psyykkistä minään ilman mitään kontrollia. Se on fasicmin vastainen ajatusmaailma. Kuten muuten se uusin ja viimeinen Harry Potter-kirjakin.
Catulus ja muutkin. Antaako välähdyksen jos toistan tässä Kemppisen kirjoittaman "Kirjassa Europe at War" Kaakkois-Aasia tai Death Star tuskin lukeutuvat tuohon kategoriaan.
VastaaPoistaAd Omnia: Daviesin lista koskettelee vain sotaa Euroopassa ja vain sotaa. Siksi varmaan Kubrick on poissa. ("Kunnian polut" = I WW)
VastaaPoistaKiitos muistutuksesta: "Silta" teki järkyttävän vaikutuksen. Näin sen saman ikäisenä kuin elokuvassa (romaanissa) kuvatut pojat.
Osaako joku neuvoa, onko suoraa tietä elokuvien suomalaisiin nimiin. IMDB ei aina auta uudemmissa elokuvissa.
Kirjojenkin nimiä joutuu hakemaan usein yliopistojen kirjastojen Helkasta, eikä sekää aina auta.
"Elonet on Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämä tietokanta, joka sisältää tietoa Suomessa esitetyistä elokuvista ja muista kuvaohjelmista sekä niiden tekemiseen osallistuneista henkilöistä ja yhtiöistä." Löytyy osoitteesta www.elonet.fi.
VastaaPoistaTerveisin Ilkka K.
Alkuperäinen lista käsitteli kai lähinnä 30-luvun lopun ja 40-luvun puolivälin rajoittamana aikana käytyjä sotia. Aihe levisi,joten tarjoan listalle vielä mainitsemattoman Ruckus -elokuvan(1981). Tämä tehtiin vuotta myöhemmin uusiksi nimellä First Blood, suomeksi paremmin tunnettu nimellä Rambo.
VastaaPoistaJK:n kyselyyn suomalaisista elokuvien nimistä saattaa löytyä vastauksia osoitteesta www.elonet.fi
Vaikka miten tavaan Daviesin listaa, en löydä sieltä Laineen Tuntematonta? Olenko tullut sokeaksi?
VastaaPoistaJos lista muiden maiden osalta on yhtä puutteellinen, niin... niin mitäpä siitä. Jos joku ei tunne Tuntematonta Sotilasta, ei tunne myöskään suomalaisten käsitystä sodastaan, virallista tai ei.
Olisiko ikä vai järki vaikuttamassa, mutta suhtaudun erittäin kriittisesti sotaelokuviin, varsinkin amerikkalaisiin, ja varsinkin kaikkiin niihin, joissa on sankareita.
Mitä on sota?
Mainitsematta on Sam Fullerin The Big Red One. Se ei kokonaisuutena ehkä ole elokuvien aatelia, mutta tuttua varoitusta lainaten sisältää voimakkaita kohtauksia, jotka saattavat olla haitallisia lapsille. Ja opiksi aikuisille.
VastaaPoistaKurskin taistelusta lienee tehty useitakin filmejä. Neuvostoliittolaisista tunnetuin taitaa olla juuri Eetu Hämäläisen mainitseman viisiosaisen Osvoboždenie (Vapautus)-sarjan ensimmäinen osa nimeltä Ognennaja Duga (Tulen kaari - Kurskin taistelualue tunnetaan venäjäksi nimellä Kurskaja Duga - Kurskin kaari). Kymmenin minuutin pätkinä filmin voi nähdä täällä.
VastaaPoistaAd Kemppinen:
VastaaPoistahttp://www.elonet.fi/
"Elonet on Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämä tietokanta, joka sisältää tietoa Suomessa esitetyistä elokuvista ja muista kuvaohjelmista sekä niiden tekemiseen osallistuneista henkilöistä ja yhtiöistä."
Olihan siinä ne nimekkäimmät ja onneksi myös Klimovin Tule ja katso, jolla nimellä se joskus Suomen telkussa tuli.
VastaaPoistaMutta siitä puuttui yksi, jonka toiseen kertaan katsominen oli itselleni lähes mahdoton ajatus: Isao Takahatan Tulikärpästen hauta. Elokuva on Studio Ghiblin tuotantoa. Studio tunnetaan paremmin Hayao Miyazakin elokuvista, kuten Totoro.
Menkää ja katsokaa.
Kurskin taistelun kuvaus on ilmeisesti osa Sergei Bondartšukin megalomaanista Šolohov-filmatisointia He taistelivat synnyinmaan puolesta. Hanke oli kahdella tasolla merkittävä: se oli ensinnäkin Šolohovin floppi ja toiseksi se oli Bondartšukin floppi.
VastaaPoistaKubrick: Kunnian polut (Paths of Glory) 1957. Näin pikkupoikana I kerran, viimeksi tässä taannoin tv:ssä. Korkeatasoinen. Kirk Douglas pääosassa.
VastaaPoistaSen neuvostoliittolaisen Kurskin panssaritaisteluja kuvaavan leffan näin RUK:ssa keväällä 1972; enkä ole minäkään kyennyt jäljittämään. Olisi kiinnostavaa nähdä, joten jos joku tietää. Taannoin metsästin Sergei Bondartshukin Sotaa ja Rauhaa, ja sainkin, 3 kasettia ja noin about 8 h. Vaikuttava suurella kankaalla; kunpa joskus vielä näkisi..
Veikko-setä
Miltään sotaelokuvien listalta ei voi unohtaa Sam Fullerin "halpis"rainaa The Big Red One (1980). Ehdotonta kärkeä!
VastaaPoistaUudemmista WWII-leffoista kärkeä on Malickin The Thin Red Line (Veteen piirretty viiva).
Nuorna miehenä vaikutuksen teki myös sotaa sivuava Nikolain Gubenkot neuvostoelokuva Siipirikot (Orvot, 1976), joka kertoo sotaorvo(i)sta.
Anonyymi jatkaa: unohtui kultaiselta elokuvakerhoajalta 70-luvulta myös mieleen jäänyt Wajdan Tuhkaa ja timantteja (1957), jossa pääosassa Puolan jamesdean Zbigniew Cybulski.
VastaaPoistaElokuvien suomenkieliset nimet löytyy Elonetistä.
VastaaPoistaVähän aikaa sitten televisiosta nähty Andrzej Wajdan Katyn oli mainitsemisen arvoinen.
VastaaPoistaElokuva käsitteli Katynin joukkomurhan sijasta pikemminkin sen aiheuttamaa traumaa ihmisille ja kansalle.
"Silta" teki myös minun nuoreen mieleeni lähtemätttömän vaikutuksen:
VastaaPoista- hävinneiden näkökulma
- nuorena kuolemisen armottomuus
- autenttinen saksankieli
- dokumentaarinen mustavalkokuvaus ym.
Mitkä päättelet syiksi, ettei Laineen Tuntematon sotilas ole Norman Daviesin listalla? (Tai Mollen Tuntematon?)
pekka s-to.
EI SOTAA VOPI KUVATA
VastaaPoistaEi sotaa voi kuvata--ei kirjassa eika filmilla. -- Nama hienot leffat esittavat jotain muuta, kuin todellista sotaa!
Asiaa on lyhyesti kasitellyt esim. Henrik Meinander uudessa kirjassaan "1944".
Elokuvien lisäksi (joissa todellisuus on aina kuvitteellista) suosittelen käsikirjaa. Lt. Col. Dave Grossman: On Killing.
VastaaPoistaSelkeyttää sodan todellisuuden.
Ehdinköhän ensimmäisenä ihmettelemään: Tuntematon sotilas ei ole Davies'n listalla, blogistikaan ei huomioinut sitä eikä kukaan kommentoijistakaan. Miksi? Onko Tuntemattomassa sittenkin jotain erikoista ettei se kuuluisi joukkoon?
VastaaPoistaLisäys: kakkosella maanantaisin pyörivä venäläinen "Rangaistuspataljoona" on aika hyvä venäläinen vastine "Taistelutovereille".
VastaaPoistaEn pitänyt Save Private Ryanista, muutoinkaan kuin Hanksin vuoksi (such a bore - mutta hän oli taustalla Band of Brothers -sarjassa, joten kaipa hänelläkin on puolensa, ruudun ulkopuolella). Erityisesti ärsytti jenkkien ja heidän talutuksessaan maailmaa katsovien meikäläisten hehkutus kuinka siinä muka ensikerran esitettiin sotakentän realismia . Täsmälleen yhtä Invalidi pointti kuin Apple Fan Boys -käsitys iPhonesta teknisenä edelläkävijänä. Toki SPR on hieno, muttei mikään uudistaja.
VastaaPoistaOlen ihaillut Sergei Bondartshukin elokuvien sotakohtauksia, niissä puna-armeijaa on ollut käytössä rykmenttimitalla.
Aihe on kyllä tärkeä. Itse en juuri kestä sotaleffojen katsomista, sen verran pahaa jälkeä Suomenkin viime sodat ovat suvulleni tehneet.
VastaaPoistaMutta ehkä voisi ajatella että huono sotaleffa on nimenomaan kauheuksilla mässäily, ilman että leffasta nousee pasifistista sanomaa. Ja se pääasia olisi kai se että MIKSI sotia on ja MIKSI kulttuurievoluutio ei ole päässyt vielä niin pitkälle kuin olisi voinut.
Sediksenkin lista oli hyvä. Niistä olen nähnyt aika monta. Isäntä on meillä kotoisin sieltä liittoutuneiden puolelta, kun siis ajattelee II maailmansotaa (en siltikään kirjoita että WWII) ja isänsä tapasi poijan vasta kun se oli 3-4 kk vanha ja päässyt kotiin käytyään ainakin Bitterfeldtissä asti.
Kumpikaan meistä ei ole kyennyt katsomaan Vietnam-leffoja, koska olimme sen sodan vastaisessa työssä vuosia. Ei vaikka moni on varmaan hyvä elokuva.
Sediksen listassa oli erinomaisen hieno elokuva, Birth of the Nation ja mieleeni tuli ehdottaa samalta suunnalta, siis kansakunnan synnyn seutuvilta, toista leffaa eli Kevin Kostnerin Tanssii susien kanssa.
Siinä elokuvassa on erityisen hieno se epilogi, jossa Kevin Kostner luettelee ne intiaaniheimot jotka intiaanisotien ja intiaanien elinympäristön, esim. biisonien, tuhoamisen vuoksi kuolivat sukupuuttoon.
Ei yleensä jäänyt kieltä eikä pienintäkään osviittaa edes kulttuurista, esimerkiksi uskonnosta. Kostner tässä elokuvassa puhuu Sioux-heimojen puolesta. Leffa on vuodelta 1990, jonka jälkeen on käyty mm. ankara taistelu Mustien vuorten omistuksesta ja etenkin siitä, että Lakotojen pyhiä vuoria käytettäisiin ydinjätteen hautausmaana.
Sotafilmi on hieman hankala käsite, koska yhtä hyvin totaalia sotaa on se mitä Venäjä käy parastaikaa hankkimalla yhä uusia öljynporausalueita, jotka tuhoavat kokonaisia kansoja kerrannaisvaikutuksillaan.
Meidän oma Markku Lehmuskallio ja puolisonsa/työtoverinsa Anastasia Lapsui ovat tarttuneet tähän aspektiin. Että siis voisi rukoilla poliittisia päättäjiä säilyttämään sen tai tämän kulttuurin antamalla ihmisten olla ja elää...
Vaikka sitten elokuvan keinoin.
Kyselit elokuvien suomalaisista nimistä. Elonet
VastaaPoistahttp://www.elonet.fi/
(KAVA) antaa tarkat tiedot kaikista Suomessa esitetyistä elokuvista (jopa tarkastajan nimen!) ja jotain myös Suomessa esittämättömistä.
Tässä jotain mitä poimin listastasi:
Desert Rats, The (1953)
Ohjaaja: Robert Wise
Valmistumisvuosi: 1953
Maa: Yhdysvallat
Tuotanto: 20th Century Fox
Laji: Pitkä fiktio, fiktio
Muut nimet: Ökenråttorna (ruotsinkielinen nimi)
Erämaan rotat (suomenkielinen nimi)
Dunkirk
Ohjaaja: Leslie Norman
Valmistumisvuosi: 1958
Maa: Iso-Britannia
Tuotanto: Ealing Studios
MGM Metro-Goldwyn-Mayer Pictures
Laji: Pitkä
Muut nimet: Dunkerque - helvetinranta (suomenkielinen nimi)
Dunkerque (muu nimi)
Colditz Story, The (1955)
Ohjaaja: Guy Hamilton
Valmistumisvuosi: 1955
Maa: Iso-Britannia
Tuotanto: London Films
British Lion Films
Laji: Pitkä
Muut nimet: Sankareiden vankileiri (suomenkielinen nimi)
Hjältarnas fångläger (ruotsinkielinen nimi)
Vankileiri Colditz (televisioesityksessä käytetty nimi)
Orzel (1958)
Ohjaaja: Leonard Buczkowski
Valmistumisvuosi: 1958
Maa: Puola
Tuotanto: Zespól 'Kadr'
WFF (Wytwornia Filmów Fabularnych) Lódz
Laji: Pitkä
Sink the Bismarck! (1960)
Ohjaaja: Lewis Gilbert
Valmistumisvuosi: 1960
Maa: Iso-Britannia
Tuotanto: 20th Century Fox
Laji: Pitkä fiktio, dokumentti
Muut nimet: Sänk Bismarck! (ruotsinkielinen nimi)
Bismarckin tuho (suomenkielinen nimi)
MHI
Yritänpä hiukan puolustella tuota aikaisempaa kuvitteluani näiden sotaleffojen suhteen - siis en pane sitä tällä kertaa huonon lukutaitoni piikkiin. Siis esimerkiksi näin; "Afghanistan: Europe's Forgotten War".
VastaaPoistaSiis vaikka se Aleksanteri Suuri sotikin ne sotansa pääosin Euroopan rajojen ulkopuolella ja tuli haudatuksikin Egyptiin, niin toki kirjan nimi Europe at War antaa ymmärtää, että kirjassa on kyse sotimisesta Euroopassa, ja paljon tuota aikaa myöhemmin. Väittäisin kuitenkin, että ne kansakuntien kuvitelmat sodasta - siis vaikkapa vain nämä elokuviin liittyvät - juontuvat noihin aikaisempiin kuvitelmiin siitä sodankäynnistä ja sen luonteesta, Sven Tuuva esimerkiksi, tai paljon myöhäisempiin kuvitelmiin, eli uhkakuviin - ja siinä mielessä tuo Star Wars mahtuu juttuun mukaan (siis kyllä varmasti joku Reichswehrin rakettiaseen kehittelijä ainakin salassa haaveili jostakin sen kaltaisesta - esim Wernher von Braun).
Mutta miksi nuo kuvitelmat sitten pitäisi tässä keskustelussa rajata vain tuohon Toiseen Maailmansotaan, tai Euroopan rajojen sisäpuolelle - (sodittiinhan sitä Toista Maailmansotaakin Euroopan rajojen ulkopuolella), vaikka tuo mainio historioitsija Norman Davies niin tekeekin. Siis jos kerran pitää kuvitella ja Halloweenkin mainitaan.
Sitäpaitsi nuo "eri maiden viralliset kuvitelmat sodasta" käsittävät huomattavasti suuremman alueen Maapallosta, kuin pelkästään sen Euroopan rajojen sisälle mahtuvan ja luultavasti myös se aikajana noiden mainittujen kuvitelmien puitteissa käsittää muitakin vuosia kuin vain nuo vuodet 1939-1945, vaikka sitoisimmekin ne "kuvitelmat" pelkästään tuohon Toiseen Maailmansotaan.
Siis esimerkiksi vaikka se Francisco Franco, jonka kerrotaan suhtautuneen juutalaisiin huomattavasti Hitleriä maltillisemmin, tuo mieleen sen, että monien mielestä ne ensimmäiset Toisen Maailmansodan laukaukset ammuttiinkin jo siellä Espanjassa, ja siitäkin huolimatta, että sillä División Azul'illa ei taida olla yhdessäkään sotaelokuvassa roolia, paitsi tietenkin näissä dokumenteissa;
http://www.youtube.com/watch?v=PqpG6qrv0Q4
Entäpä tuo Puola sitten ja se toinen tasavalta. Sehän itsenäistyi uudelleen sen Ensimmäisen Maailmansodan jälkeen suurelta osin sen Woodrow Wilsonin, eli USA:n politiikan ansiosta. Eli aika moni elokuva tuossa Daviesin listalla olisi ainakin juonen puitteissa muuttunut toisenlaiseksi, jos sitä Puolaa ei olisikaan perustettu uudelleen.
Mutta jos oikein tiukkoja ollaan tuon tulkinnan kanssa, niin koska USA ei ole Eurooppalainen valtio, niin ei kyllä tuo Saving Private Ryan kerro yhdenkään eurooppalaisen maan kuvitelmista sen sotimisen suhteen.
Milos Forman: Hair
VastaaPoistaUoleviS kirjoitti...
VastaaPoistaEI SOTAA VOPI KUVATA
Ei sotaa voi kuvata--ei kirjassa eika filmilla. -- Nama hienot leffat esittavat jotain muuta, kuin todellista sotaa ..
Ystäväni jenkkiarmeijan upseeri sanoi, että uudet sotaelokuvat näistä tämän vuosituhannen kaoottisista sodista, sekä Persianlahden sodasta ´90, olisivat kaikkineen varsin todentuntuisia huippuunsa vietyine efekteineen. Huomautan nyt, että hän on harvoja tai ainut niistä half-suomalaisista, joilla itsellään on kokemusta tuhoaseiden sotakäytöstä.
Etiikan keskustelumme erikseen. sinänsähän ne ovat mielenkiintoisia, kun mä pistän taskuuni baarissa käydessä, sellaisen kahden hermesetas-makeuttajanapin minipakkauksen, tämä innostuu siitä tekona moraalisaarnaan.
Tosi.
Japanista ja Koreasta löytyy lukuisa määrä hyviä ja osin koskettaviakin sotaelokuvia, kuten Otoko Tachi No Yamato, Taegukgi - The Brotherhood of War jne.
VastaaPoistaUudempi venäläinen Admiral (Kolchak)
Yleensä ottaa päähän miksi ohjaajien täytyy änkeä jokin rakkaustarina jokaiseen kunnon sotaelokuvaan.
http://www.dvdplaza.fi/reviews/etusivu.php
se nyt on vain elämää, joka teille on ehkä vierasta...
PoistaKubrick: Tri Outolempi
VastaaPoistaYtimeen osuva.
T.
Esko, olit kolmas, saat pronssisoturin arvomerkin.
VastaaPoistaOikea sotaelokuva, joka ehkä vaikuttaisi asenteisiinkin jos se pakotettaisiin jokaisen aikuisen ihmisen, etenkin päättäjän, katsottavaksi, olisi nimeltään "Näin tapahtui Katynissa".
Siinä ammuttaisiin joka toinen sekunti puolalaisen upseerin niskaan laukaus. Elokuva kestäisi 12 tuntia.
Sitä on sota.
Kevään seitsemäntoista hetkeä. Siinä Kempiskille sopivaan katsottavaa - karjalankannas se niin irredentiia, fuck off proff!
VastaaPoistaTuota Klimovin elokuvaa on näköjään saatavissa ihan dvd-muodossa vaikkapa Amazonista noin 20 eurolla nimellä 'Come and see'
VastaaPoistaSam Peckinpahin Rautaristi on helvetin hyvä.
VastaaPoistaÄlkäämme toki unohtako Anders Gärderudin ja Jürgen Haasin kokoillan puolipitkää ja mustavalkoista produktiota "Ufoilua talvisodalla."
VastaaPoistaTuntematon Sotilas puuttuun listalta sen takia että kumpikin tulkinta on huono elokuvasovitus tylsästä kirjasta.
VastaaPoistaLuin kahteen kertaan Daviesin listan. Pitääkö se paikkansa?
VastaaPoistaJos näin on, hän on jättänyt pois elokuvahistorian keskeisimmän sotaelokuvan Edvin Laineen Tuntemattoman sotilaan.
Tuskin millään muulla elokuvalla on yhtä suurta kansakuntaa ja samalla Euroopan yhteistä kokemusta ja identiteettiä rakentavaa merkitystä kuin Tutemattomalla.
Tuntemattoman sanoma elää ja vahvistuu, kun useimmat muut sotaleffat jäävät oman aikansa tapauksiksi.
"Läntisen ajattelun suuriin oivalluksiin kuuluu myöntää että todelliseen muutokseen tarvitaan uusi sukupolvi."
VastaaPoistaTämä on kaikkien totalitaristien lempiajatus Hitleristä Pol Potiin. Ovat tarmokkaasti juurineet vanhaa ja kasvattaneet uutta sukupolvea.
Sitä en tosin ymmärrä, mitä ilmansuunnilla on asian kanssa tekemistä.
Klimovin leffa valkokankaalla Elokuva-arkiston näytöksessä oli järisyttävä kokemus nuorelle opiskelijaplantulle. Vielä vuosien jälkeen elokuva on tullut uniin.
VastaaPoistaKemppi paska!
VastaaPoistaPitää Sinun kommentoida! Ei täällä kukaan huvikseen roiku, vaan meillä kaikilla on addiktio ja haluamme, että "kaikkitietävä" myös meitä ojentaa!
pekka s-to.
Elonetin moni sanoi. Imdb:stä löytyvät monet suomalaisetkin nimet, kun laittautuu osoitteeseen:
VastaaPoistaakas.imdb.com
Ootko Sedis nähnyt yhtään nykyajan sotaelokuvaa 5.1-tilaäänitekniikalla toteutettuna (?), oot varmaan. luotien ja granaattien vihellys sivussa ja selustassa, kuten ristitulikin antavat kiistatta tiettyä eloisuutta simulaatioon.
VastaaPoistaYksin efektit eivät tietenkään ole mitään, ja niihin sitä paitsi tottuu, mutta jos sodan kaoottisuuden kuvaaminen onnistuu, nuo 5-7 toistokanavaa kasvattavat elokuvakokemusta (kaaren huippukohdassa) kuin logaritmisesti.
Mitä seuraavaksi, 3D-kuva.
"Kevään seitsemäntoista hetkeä. Siinä Kempiskille sopivaan katsottavaa - karjalankannas se niin irredentiia, fuck off proff!"
VastaaPoistaJuuri tuota minä tarkoitin, mutta en osannut sanoa.
Hän on oikea Stirlitz joka puhuu intellektuellin valekaavuusa irri-jutuista.
Suosin dokumentteja elokuvien sijaan. Elokuvissa kun pakkaa olemaan faktaa vain sidosaineena, ja elokuvat jäävät täysin ohjaajien sadististen kohtausten näyttämisenhalun alle.
VastaaPoistaOfftopic.
Vastikään televisiosta tuli sarja Generation Kill. Seitsenosainen sarja kertoi varsin realistisen tuntuvasti merijalkaväen tiedusteluosaston taistelusta läpi Irakin ja johtoportaiden käskyjen.
Eräässä jaksossa merijalkaväen joukko ampuu tiesululla kohti ajaneesta autosta pikkutytön. Isä jäi henkiin.
Isä pyysi hartaasti anteeksi (näennäisestikin vähänkin valtaapitäviltä) amerikkalaisilta, että ajoi varoituslaukauksia vasten, ja pyysi tyttärensä ruumiin mukaansa.
* * *
Irakilaiset ja arabit eivät ehkä sittenkään ole tottuneet demokratiaan.
Pikkutytön kuolema oli hänen oma syynsä.
* * *
Ja nyt.
Jos valtaapitävät voimat Suomessa eivät piakkoin järjestä töitä, parempia elinolosuhteita ja tasaisempaa tulonjakaumaa, äänestän heidät pois vallasta.
Sisällissotakuvauksista Oliver Stonen Salvador nousee yli muiden. Tarkemmin sanoen se kuvaa hallituksen sotaa omaa kansaansa vastaan ja tiedonvälittäjiä ristitulessa. CIA sai kai vasiten väärennetyn soft-version käsikirjoituksesta ja tekijät sen ansiosta työrauhan.
VastaaPoistaKlimovin Tule ja katso kai otti nimensä Ilmestyskirjasta? Kuvauksissa kuulutaan käyttäneen oikeita räjähteitä ja läheltä piti -tilanteita riitti kuin neuvostoliittolaisissa sotaharjoituksissa, joissa niissäkään ei liiemmin räkäpäillä räiskitty.
Rakkaudessa ja anarkiassa olisi syksyllä mennyt John Woon palkittu Red Cliff, kuvaus punaisen kukkulan käänteentekevästä taistelusta 200-luvun Kiinassa. 100 000 Kansanarmeijan sotilaan virka-apu tekee taistelukohtauksista kuulemma tietokonetemmellyksiä autenttisemman. Skaala saattaa päihittää Bondartshukin?
Kaikkien aikojen komedia Ollako vai eikö olla (1942) on sekin sisällytetty toiseen maailmansotaan, vaikka draamaa kai tässä ketjussa haettiin.
Oliko se Haavikko joka totesi, että hyvä sotaelokuva on mahdottomuus, koska katsoja jää aina henkiin! No silti pitää ihmetellä mihin listasta jäivät Kubrickit Kunnian polut, Tohtori Outolempi ja Full Metal Jacket. Ilmestyskirjakin toki joukkoon kuuluu.
VastaaPoistaParashan on Kemppisenkin mainitsema When Trumpets Fade, jossa Ron Eldard on yksinkertaisesti loistava ja Timothy Olyphant esittää hienon sivuosan.
VastaaPoistaLeffojen lisäksi on televisiosarjat. Taistelutoverit jo mainittiinkin ja selkeästi heikommasta Rangaistuspataljoonasta mentiin sitten puhumaan samassa lauseessa - ja vieläpä "vastineena". Tai onhan se siten, että pakkohan se oli venäläisten yrittää kun kerran amerikkalaisetkin. Varsinkin maan nykyilmapiirissä...
Muita sarjoja olisi Tour of Duty (Vietnamin partio), jota ei taida alkuperäismusiikeilla enää mistään saada ja on siten kastroitu. Samanhenkinen tuntui olevan uudempi Over There (Kaukana kotoa).
Realistisempaa otetta kaipaaville on ainakin Generation Kill.
Anonyymi: "Suosin dokumentteja elokuvien sijaan."
VastaaPoistaKunhan ne nyt sitten ovat oikeita dokumentteja eikä nykyään muodissa olevaa näytelmäroskaa.
Antti Kolari: "Kaikkien aikojen komedia Ollako vai eikö olla (1942) on sekin sisällytetty toiseen maailmansotaan, vaikka draamaa kai tässä ketjussa haettiin."
Jos siirrytään pois varsinaisista sotaelokuvista, niin sitten se vuoden 1931 Waterloo Bridge on loistava.
Elem Klimovin elokuvasta Tule ja katso (Idi i smotri, Neuvostoliitto 1985) on olemassa DVD-julkaisu englanninkielisillä teksteillä. Netistä saa tilattua.
VastaaPoistaElokuva on upein sotaelokuva, jonka olen nähnyt, ja samalla ylipäätään kammottavin näkemäni elokuva.