Sivun näyttöjä yhteensä

5. maaliskuuta 2009

Sattui



Sattui somasti. Kuvan Tekniikan Maailma-DVD odotti siivosti pöydällä yhdessä uuden numeron kanssa, kun suvaitsin saapua kotiin. Eilen kirjoitettuun ja tänään kommentoituun nähden kukaties ensimmäinen järjen välähdys kotimaan graafisella alalla.

Hyvä, Yhtyneet Kuvalehdet. Olen maksava tilaaja. Syyttäjä tuskin saa töitä.

Voi olla, että kun kirjoitin toissapäivänä toisen housuilla tuleen istumisesta ja ripustin Saloniuksen nimen uistimeksi, johon professori tarttuisi, tein sen nähdäkseni, kummasta päästä ihmiset kurkistavat kaukoputkeen, kärpäsen vai härkäsen.

Vastauksen tiesin kyllä jo ennalta.

Lentäjät puuhaavat lakkoa pian päivänsä päättävässä Finnair-yhtiössä eläkeasiasta, joka antaa ammattijärjestöille aiheen tehdä välikysymyksen hallitukselle – vaikka oikeastaan välikysymyksiä pitäisi esittää puolueiden – eläkeasiasta, joka on suuri, mutta paljon pienempi kuin se taloudellinen kurimus, jossa kiepumme.

Niin onhan se selvää, että oikeudellinen kulinarismi kiinnostaa enemmän kuin järkyttävä todellisuus.

Mutta lehden viime vuosikerta flashinä (hiukan hidas) ja pdf:nä on loistava veto juuri tuolta lehdeltä, joka luetteloi hintoja ja teknisiä tietoja. Minua, kuten tunnettua, kiehtovat kamerat, autot eivät niinkään. Löysin Panansonic Lumix G 1:n tiedot tietyn numeron sivulta 138 vaivattomasti.

Keskusteluamme kommentoin sanomalla, että ei joko kirja tai digi, vaan sekä että. Uppoudun irtonumeroon keittiössä alkaen kello 00.07 nauttiessani lakimääräiset kolme appelsiinin lohkoa ja lasin piimää. Kumpikaan ei liene hyväksi sähköisille laitteille. Uskokaa tai älkää, edes hienoin espresso ei tee varsinaisesti hyvää pienoislaitteen kosketusnäytölle.

Viime loppuvuoden TM:n irtonumerot vein onnen tuntein paperijätteelle tarkoitettuun laatikkoon.

Tarkoitukseni oli vain pistäytyä ansiokkaan päivälenkin päälle, ennen infoa Aalto-yliopistosta, kirjakauppaan. Mukaan lähti itsensä Esko Häklin (ent. Yliopiston kirjasto) toimittama ”Ingen dag utan Papper”, kokoomateos paperista ja sen tehtävästä kulttuurin kannattajana. Puolet kirjoittajista on tuttuja. Lisää tietoa ruotsalaisista ja saksalaisista patenteista, joiden varastaminen 1870-luvulla pelasti meille itsenäisen isänmaan…

Voi vakuuttaa omasta ja herra Putinin puolesta, että paperi ja sen raaka-aine on ainakin yhtä mutkikas kysymys kuin ”sähköinen muste” eli erilaiset näyttöteknologiat paholaisen keksimine erikoisine tiedostomuotoineen.

Tuohon tikunkeittämiseen (muiden teekkareiden pilkkanimi puunjalostusteekkareille ja heidän professoreilleen) palaan viipymättä. Suomalainen paperiteollisuus on kukaties kuollut, mutta leipäkorteista ei ole esitelty digitaalisia versioita. Oma yleisostokorttini vuodelta 1947 on tallessa odottamassa usein mainittuja ”uusia haasteita”. Ammatikseni on merkitty ”lapsi”, mutta meneehän se.

Isoisäni oli saada ”leipäkortin” silmien väliin 1918. Säännöstelykupongeissa oli näet silloinkin numeron lisäksi musta täplä, joka muistutti erehdyttävästi teloituslaukauksen menoaukkoa.

Päivän kolmas yhteensattuma oli Teeman hieno ohjelma näyttelijä Erland Josephsonista, joka vertaili Bergmanin ja Tarkovskin tyylejä ja tarkoitusperiä – ja esitti olennaisen osan näytelmästä ”Nainen ja sylikoira”, jonka olin eilen lukenut ääneen iltasaduksi.

Vaikutti siltä, että pieni koira, joka järkyttää Gurovin mieltä, ei ollut villakoira eikä sylikoira, vaan Josephsonin esittämän mukaan ”kääpiöpyrystykorva”, mikä se sellainen lieneekään.

En muuten suosittele tuota novellia. Lukijaa viedään siinä kuin Jokerien puolustusta. Vaikka kertomus ei rakennu selluloosapohjaisella eikä sähköisellä paperilla, vaan lukijan mielessä, se tapahtuu Ässäarpojen raaputustekniikalla. Lukija luulee koko ajan tietävänsä, missä mennään, mutta kuva pelkistyy aivan erilaiseksi.

Tuo novelli on kuvitelmien korkea laulu – Jalta, harmaapukuinen nainen, pieni koira. Kaikki ovat osittain kuvitella, ja siksi niiden elämää räjäyttävä voima on niin suuri. Tekniikan Maailma on toista. Iltayöstä luettunakaan se ei tunkeudu uniin. Eilen kuuntelin puoli yötä trappilinnun ääntä, vankkureiden kitinää ja sirkkojen siritystä.

22 kommenttia:

  1. Eläkeleikkauksesta varjonyrkkeileminen on perin kiinalaista paperinukketeatteria.

    Maassa on muka konsensusta ja kolmikantaa, jotka on rikottu ja kumottu. On perinjuurin petettyjä - loukkaantumista teeskenteleviä, mutta todellisuudessa pientä kiitollisuutta sisimmässään tuntevia työmarkkinajohtajia. Eipä menekään lasku kokonaan minun piikkiini.

    Kiva hallitus, kun ottaa vastuun työeläkelaitosten sijoitusten arvon romahtamisesta. Eipä tarvitse tarkemmin miettiä, ketkä sijoituksia ovat hoidelleet ja millaisia sijoitusohjeita on takavuosina laadittu. Olisihan se perin noloa, jos työnantajat ja -tekijät joutuisivat moisen itse, aivan kolmikantaisesti toteamaan ja kertomaan eläkkeelle jääville: rahat meni, tavataan myöhemmin.

    Tämä talouskriisi kahden vuoden eläkkeet leikkaa. Jokainen varjonyrkkeilevä paperinukke, joka vaikenee työeläkelaitoksista, ei ansaitse tulla kuulluksi. Oli eläke Varmaa, nyt on vain kuolema varmaa.


    T.

    VastaaPoista
  2. Ostokorteista puheenollen:

    useimmilla kotitalouksilla on nytkin ostokortti. Sitä vain ei onneksi tarvitse käyttää. Auton rekisteriotteen takana on ruudukko, jossa ruutuihin on painettu numerot 1–14. Tämä on polttoaineen säännöstelyä varten painettu kortti. Jos tulee tarve asettaa polttoainesäännöstely, on viranomaisilla peräti kaksi viikkoa aikaa postittaa autoilijoille bensakortit. Siihen saakka selvitään rekisteriotteilla.

    VastaaPoista
  3. Tämmöinen pieni maa ei pidä hurahtaa minkäänlaiseen "uskoon": ei ilmastonmuutosuskoon, ei hyväntekeväisyysuskoon eikä mallikansalaisuskoon. Olemme 5 milj ihmistä eli pienempi kuin moni kaupunki. Venäjällä on kymmenen yli miljoonan kaupunkia. Pietarissa asuu enemmän kuin 5 miljoonaa ja on ihan vieressämme. Miksi me olisimme palokuntalaisina edellä ja silti voimme ajatuksissamme olla sitä: kehittää tietoisuutta ja olla edellä asenteellisesti kuten Ruotsi. Laskea mitä on olemassa ja miksi ja miten paljon roinaa tarvitsemme. Ei tarvitse silti pelotella kuten Nokia minua tai Opeko (kumpi?) vaan voi silti pitää huolen mm lapsista.

    Meillä ei olla enää tajuttu mikä on soveltava tiede. Jotenkin ollaan siinä uskossa että tiedettä sovelletaan vanhaan autoteollisuuteen, vanhaan paperiteollisuuteen ja vanhaan sotateollisuuteen. Ikäänkuin lähtökohtaisesti olisivat ne, joihin kaikki muu pitää istuttaa.

    Soveltava tiede on siis perseellään: miksi ns tieteentekijät eivät voi ajatella, että tiede kuin tiede sovelletaan ihmiselle eikä tavaran vaatimalle tilalle? Jotta ihminen voi hyvin voi olla tavaraakin mutta ei pelkästään tai tavaran ehdolla.

    Aristoteles kirjoitti aivan loistavan tieteen ihanteen (syllogismit) mutta tajuan kun sitä luen, ettei olla sovellettu. Ollaan saivarreltu ja vispattu - ei sovellettu.

    Sattuipa silmään.

    Sano niille, joiden pää osaa laskea , että alkavat uudestaan ja ilman näitä uskoja ja vanhojen filantroopien mielitekojen höösäämistä. Kylmät luvut ja puhdas paperi kuten Eero Paloheimokin ehdotti tässä muutama vuosi sitten. Ei kuunneltu vaan tikkitäkki tuli esille heti: stakes rupesi parsimaan jotain jonkun sotateollisuus-auttamis-järjestön mukaan asiat. Ja sadismi kasvoi. Ja turhuuden temppeli.

    Sattui. Päähän tällä kertaa.

    Ja minä en povaa kenellekään huonompia päiviä; äärioiikeiston ja sotahullutkin saavat ihan normaalin elämän; mutta eivät pääse sotimaan - kas kas. Sattui.

    VastaaPoista
  4. "Meillä ei olla enää tajuttu mikä on soveltava tiede. "

    Ei myöskään ole tajuttu, että luonnotieteet ovat universaaleja tieteitä, mutta yhteiskuntatietessä lakien "keksiminen" voi muuttaa noita lakeja:

    http://www.kolumbus.fi/lauri.grohn/yk/teksti/typologia.html

    Voi siis kysyä, ovatko yhteiskuntatieteet tieteitä ollenkaan. Ja kertauksen vuoksi: taiteet ovat etiikan teknologiaa.

    VastaaPoista
  5. Siitä uudesta Tekniikan Maailmasta:

    Siellähän se Osmo A. Wiio vielä näkyi (vastoin oletuksiasi) kirjoittavan.

    Vaikka Erkki Kauhanen onkin mielenkiintoinen kirjoittaja myös, toivon kyllä OAW:n jaksavan vielä pitkään.

    VastaaPoista
  6. Toiselle anonyymille:

    Tiedän olevani perin juurin tylsä, mutta kommenttisi ei paljon jätä vaihtoehtoja.

    Ensinnäkin on hiukan epäilyttävää yrittää kaivaa esiin salattuja tyytyväisyydentuntemuksia muista ihmisistä. Minusta monilla tahoilla on aivan aito halu pottuuntua hallituksen sekä sisällötään että menettelytavoiltaan typerästä manööveristä.

    Toiseksi työeläkeissä valtion rooli on minimaalinen, eli tällainen päätös ohittaa keveästi maksajatahot.

    Kokoomus-retoriikassa on vedottu analogiana Kela-maksun poistoon ja sitä kautta kolmikannan merkitykseen. Se päätös oli taas siinä mielessä outo, että loppulasku koituu veronmaksajille eikä alkuperäisille rahoittajile. Eli näitä asioita ei voi verrata, vaikka Benin ja Kimmon niin mieli tekisi.

    Lisäksi Vanhasen Rukan hangilla äkkäämä idea pitää sisällään myös muita heikennyksiä, ei vain työeläkeikää koskevaa ikärajan nostoa.

    Kukahan selittäisi, miten normiksi asetettu ikäraja (tai sen nosto) vaikuttaa todelliseen eläköitymisikään, kun niillä asioilla ei tähänkään saakka ole yhteyttä toisiinsa ollut.

    VastaaPoista
  7. Panasonicin Lumix G1 on muuten siitä hassu peli, että siihen voi ruuvata - sopivalla lisäkkeellä - vaikkapa Leican optiikkaa. USA:ssa ovat jo kokeilleet.

    VastaaPoista
  8. Salonius-jupakassa kyse on periaatteesta. Joko saa varastaa tai sitten ei saa. Jos saa vain vähän, niin onko se summa tasan tuo bisnesluokan paikan ug-hinnaksi mainittu 130 euroa vai enemmän?

    Tietääkö ruokakauppiaani tämän, ettei käy raiveliin kiinni kun kävelen kassan ohi nakit sisäfileeksi upgreidattuani?

    Varkaudestahan kyse on, koska me muut lentävät luupäät maksamme lahjuksen.

    Pikku-Matin eläkeideassa raivostuttaa se ylimielisen typerä tapa, jolla se esitettiin: olin hiihtelemässä Rukalla ja sain idean!

    Pomojen eläkeikä on tunnetusti 60 vuotta. Aloitetaan sieltä.

    Esitän tässä nyt oman ideani: poistetaan eläkeikä kokonaan!

    VastaaPoista
  9. Kukaties ensimmäiset CDrom/DVD-vuosikertajulkaisut teki viime vuosikymmenellä Suomen maajussien oma tietotekniikkajulkaisu Mikroviesti, RIP. Sittemmin monet. TM on jälkijunassa, kukaties viimeisenä kotimaan graafisella alalla.

    VastaaPoista
  10. Epäilen Rukan lumilla-jutun olevan saman tasoista tahnaa kuin Ikean tapaamisen.

    Osoitan kadehdittavan suurta itsehillintää olemalla sanomatta aiheesta enempää.

    VastaaPoista
  11. Tapsa P sanoi:
    "Varkaudestahan kyse on, koska me muut lentävät luupäät maksamme lahjuksen."
    Nyt ei kyllä tämän logiikka avautunut. Siis jos kauppias hyvää hyvyyttään antaa sulle ilmaiseksi ne haluamasi sisäfileet, niin SINÄ syyllistyt varkauteen? (me muuthan nekin maksamme) En tajua.
    Minun puolesta Finnairia saa syyttää tässä mistä vain, muttei lahjan saajaa varkaaksi.

    VastaaPoista
  12. Siis onko kukaan alle 40-vuotias oikeasti uskonut saavansa eläkettä?

    Kyl mää on kamalast hämmästyny

    VastaaPoista
  13. Kaikkeen elektroniikkaan, myös ja nimenomaan kosketusnäytöllisiin, kannattaa ehdottomasti hankkia suojakalvot, esimerkiksi verkkokauppa.comista. Ei se tosin espressopurolta tai appelsiiniveneeltä kokonaan suojaa, mutta pisarat eivät heti tartu kiinni.

    Jotkin lehdet ovat jo vuosia toimittaneet vuosikertansa CD-ROMpulla tms. Soisi sen yleistyvän. Hintatiedot tosin vanhenevat noin päivässä, eli niiden osalta pitäisi olla linkki, jolla voisi poimia/makro hakisi tuoreen tiedon. Ei olisi ihan helppo eikä halpa toteuttaa (sillä vaatii jatkuvaa toimituksellista tukea). Mikrobitin sivuilla on varsin toimiva ja kattava hintaseuranta, joka plottaa maksimin, minimin ja keskihinnan historiaa graafiksi.

    VastaaPoista
  14. Näinhän se meni, eikös vain, Tapsa?
    http://kariav-annat.blogspot.com/2009/03/kannykkakeskusteluja-viii.html

    VastaaPoista
  15. Anonyymi:

    "Toiseksi työeläkeissä valtion rooli on minimaalinen, eli tällainen päätös ohittaa keveästi maksajatahot."

    Tässä olikin pikkukirjoitukseni ydin. Valtiovalta tuli ja otti syntipukin roolin asiassa, joka työeläkelaitosten todellisten valtiaiden olisi itse pitänyt tuoda esille.

    Valtiovaltaa syytellen työnantajien ja -tekijöiden on nyt mahdollista tehdä leikkaukset.

    "Kokoomus-retoriikassa on vedottu analogiana Kela-maksun poistoon ja sitä kautta kolmikannan merkitykseen. Se päätös oli taas siinä mielessä outo, että loppulasku koituu veronmaksajille eikä alkuperäisille rahoittajile."

    Kela-maksujen poisto on hyvin outo versio "sisäisestä devalvaatiosta". Selkeä tukitoimenpide veronmaksajilta työnantajille. Työntekijäjohtajat nähtävästi kokivat, että tästä asiasta ei riitaa synny. Pitäähän edes voida valita riidanaiheet. Maksumiehiksi kuitenkin joutuvat yleisten verojen muodossa.


    "Kukahan selittäisi, miten normiksi asetettu ikäraja (tai sen nosto) vaikuttaa todelliseen eläköitymisikään, kun niillä asioilla ei tähänkään saakka ole yhteyttä toisiinsa ollut."

    Oleellista lienee se, miten uudet säännökset vaikuttavat työeläkelaitosten tuloihin ja menoihin. Voihan defacto eläkkeellejäämisikä pysyä entisellään, mutta kuinka suurella eläkkeellä?


    T.

    VastaaPoista
  16. Minun tietääkseni Suomessa ei ole pakko olla työssä ollenkaan. Ymmärtäisin tuohtumuksen jos hallitus määräisi ihmiset olemaan työssä 65-vuotiaaksi. Siitä kuitenkaan ei ole ollenkaan kysymys.

    VastaaPoista
  17. nimitän aanelosia kaarnanpaloiksi. gutenbergin aikaan lyömätön näyttö. silloin oli varaa kertakäyttöisiin.

    VastaaPoista
  18. ad jami

    jos eläkeikä nousee 65:een, odotat eläketuloa siihen saakka. jos hyppäät oravapyörästä aiemmin, pitäisi saaha jostain rahhaa oottaa.

    Mutta onhan koko lailla järjetön ajatus tuo eläkeikä. Jos 55 vuotiaana huomaa, että saisi tulotason, jolla pärjäisi loppuelämän vaikka puolukoita täydennykseksi poimien, niin pitäisi voida jäädä eläkkeelle saman tien. Muu on todellisuudessa ihmisoikeuksien vastaista pakkotyötä.

    Jos maksat eläkettä, sinun pitäisi itse voida päättää milloin alat nauttimaan sitä ja minkä tasoisena.

    VastaaPoista
  19. Arvon alentumiset huomioon ottaen jokainen asuntosäästäjä on ollut töissä turhaan about viimeiset muutama vuotta.

    VastaaPoista
  20. mutta nyt olis kysyntää tarinoista ennen rahanuudistusta. silloinhan meni lujaa, kunnes desimaalipilkkua siirrettiin.

    VastaaPoista
  21. Jami: "Minun tietääkseni Suomessa ei ole pakko olla työssä ollenkaan."

    Totta. Heitä kutsutaan pakolaisiksi ja turvapaikahakijoiksi.

    VastaaPoista
  22. Hah, ei kahdesta tyhjystä tuolista toiseen istuminen istuminen ole varkaus. Kukaan ei siinä menetä mitään.

    VastaaPoista