Sanomalehdentoimittajat kirjoittivat ennen ammattinimikkeensä yhdyssanaksi ja julkaisivat vappulehtiä, joissa he sanoivat itseään neekereiksi. Luultavasti tämä kauan sitten asiattomaksi muuttunut nimitys liittyi työlle asetettuihin vähäisiin vaatimuksiin hengenlahjoja ajatellen ja korkeisiin vaatimuksiin puuduttavuuden sietämistä ajatellen.
Mahdollisesti päätoimittajalla oli nahkaruoska, jollaisia näkee lännenfilmeissä. Erilaisista muistelmista päätellen suurlehden päätoimittaja joutui kuitenkin kuuntelemaan kaikenlaista sontaa ja lisäksi Paasikiven kiljumista puhelimessa.
Mäkikotkaa en ole löytänyt huolellisestikaan laadituista luetteloista, vaikka niissä kerrotaan, miten Benjamin Franklin vastusti lajin Haliaeetus leucocephalus (valkopäämerikotka) ottamista valtion tunnukseksi ja ehdotti tilalle kalkkunaa (turkey). Tällä hetkellä sana ei ole ihmisestä käytettäessä mairitteleva, eivätkä iltapäivälehdetkään puhu mäkikalkkunoista.
Toimittajien tehtävä on ansaita rahaa toisille ja kirjoittaa mainosten ympärille sopivaa tekstiä. Nyt huvittelin tutkimalla, miten laajaa raivoa kommentoijissa olivat herättäneet jonkun iltapäivälehden toimittajan kirjoitukset, joissa oli pöllytetty jotakuta mäkikotkaa.
Kalsarikansan olemassaolosta on helppo vakuuttua yleisillä keskustelupalstoilla, mutta ehkä yllätyin hitusen 50-luvun hengestä, joka näyttäisi vallitsevan penkkiurheilupiireissä.
Mäkikotkat ja muut urheilijat ovat isäntiä, toimittajat renkejä, julisti muuan.
Säpsähdyttävä ajatus. Olin ajatellut, että mainostajat ovat lääninherroja, median edunsaajat isäntiä ja katsojat karvaisia sikoja, jotka ensin keritään, sitten kaltataan että saadaan nahka talteen, ja lopuksi pannaan pataan.
Puoli vuosisataa sitten haisti katsomoon asti, mikä oli pohjalaisen joukkueurheilun idea. Kun käräjillä ei käyty enää kansanliikkeenä ja markkinatkin olivat hiipuneet, hevos- ja pallourheilu väräyttivät vaakaa merkittävästi kotioloihin verrattuna. Mutta silloin toki linja-automatka Nurmosta Vimpeliin oli uhkaretki tuntemattomaan.
Suomi oli DDR:n merkittävä edeltäjä ja esikuva hyvässä ja pahassa. Kansallinen mainonta, jossa DDR oli niin hyvä, lienee keksitty meillä, ja samoin sala-ammattilaisuus, jossa avustivat etenkin Alko ja armeija. Sinivalkoiset seurat haalivat TUL:n edustajia jo 1920-luvulla (esim. Hannes Kolehmainen), ja urheilujohtajuus oli suurempien tehtävien hautomo (Urho Kekkonen). Ennen sotia mestariurheilijoissa oli hyvin vähän ylioppilaita ja ruotsalaisnimisiä (sellaisia kuin Gunnar Höckert).
Kultamitalin voittajista ei ole tapana muistaa vuorineuvos Weckmania (paini) eikä kiloittain kultaa voittaneita taitoluistelijoita, Ludovika ja Walter Jakobssonia. Isäntä oli Kone Oy:n tekninen johtaja, rouva syntyjään saksalainen.
Taitoluistelun MM-kisat muuten järjestettiin ennen maailmansotaa useita kertoja Pietarissa.
Suomalaisuuden ikoneista laajemmin puhuen Georg Malmstén, venäläisen äidin ja suomenruotsalaisen isän poika, oli perustyypiltään venäläinen kuplettilaulaja. Perisuomalaisista Metro-tytöistä kaksi oli Kiteen Väkeväisiä ja kolmas Muolaan venäläisiä (äidinkieleltään). George de Godzinsky oli tyylikäs Venäjän pakolainen (työllistetty).
Olisin hyvilläni, jos joku puoltaisi venäläisyyden aatetta yhtä pontevasti kuin islamin omaksuneet suomalaistytöt uskontoaan. Milloinkaan ei ole sattunut silmiini luetteloa venäläistaustaisista, Pietarissa koulutetuista tai siellä tai Moskovassa uran luoneista siviileistä.
Eipä sillä. Huomauttaessaan tsaarin ajan vankileirien kirjavista kansallisuuksista Tshehov muistaa aina, sekä novelleissa että ”Sahalinissa”, mainita suomalaiset.
Tshehovin Suomeen tuonut myöhempi kansallisteatterin pääjohtaja Eino Kalima oli opiskellut vuodesta 1904 teatteria Pietarissa ja Moskovassa, jossa hän yritti kovasti päästä Stanislavskin piiriin. Stanislavski puolestaan asusti eräässä vaiheessa Kauniaisissa…
Vanja-eno (Serebrakov):”…ostetaan kesähuvila Suomesta.!”
(Kuva: Wikipedia)
jaa.. ilman googlea esitän uhkarohkeasti, että weckmanin etunimi oli verner ja olympialaset 1923. en todellakaan tiennyt, että hän oli vuorineuvos. ennen vai jälkeen vóiton.
VastaaPoistaai ai... itsestäni varsin tietoisena henkilönä ylentää kovasti mieltä, että blogisti vaivautuu jälleen viittaamaan kalsareihin ja siis känniin, jota ilman ei kaakaomiehen mielestä voine harjoittaa niin outoa sanailua, johon eräät nimeltä mainitsemattomat - ehkä allekirjoittamatonkin niiden joukossa - aika ajóin syyllistyvät. Jääköön tuo illuusio.
VastaaPoistaMutta siitä olen huolissani, että Jussin tarinoita en ole saanut lukea pitkään aikaan. En mitenkään tahdo moittia HG:tä, jonka ylevät ja kriittiset miehiä paheksuvat lausunnot saavat mieleni kuohuksiin, mutta Jussi... minne hän on kätkenyt kynttilänsä.
Petjahan on selvästi in kaasu. Mukava on lukea.
Perskärpäsiä tässä ollaan, mutta minkäs teet. Oma haju ei houkuta.
kyse on Ollista, joka ei pakinoi. Antakaa kotkan liitää. Ajan kyllä mieluusti autolla mäkeä vastakarvaan talvella, mutta laskemaan minua ei saisi pirukaan. Puuttuu se reikä päästä. En tosin tiedä miksi ja miten sen saisi... benjikään ei miellytä.
VastaaPoistaKyllä Muolaan tai paremminkin Kyyrölän venäläiset olivat ihan aitoja etnisiä venäläisiä (lahjoitusmaahoveihin tuotettuja maaorjia) eikä pelkästään venäjänkielisiä. Suomalaisten tekemä etninen puhdistus hajasijoitti venäläisvähemmistön Hämeenlinnaan ja Järvenpäähän.
VastaaPoistaUrheilu-uutiset eivät ole uutisia, vaan leikkeitä siitä kuinka vaikkapa kiekko saadaan maaliin, jotta katsoja voisi kokea eräänlaisen orgasmin. Henki on sama kuin rakkausromaanista luettaisiin vain yhdyntäkohtaukset.Henkisesti usein murrosikäiset urheilijat melskaavat kehissä ja toiset samanlaiset katsomoissa. Lisäksi urheiluviihdetilaisuudet ja urheiluvälineet saavat täysin ansiotonta mainosaikaa.
VastaaPoistaUrheilutoimitukset voisi liittää viihdetoimituksiin ja urheilulähetykset ennen tai jälkeen oikeita ohjelmia. Mutta osalliset eivät halua luopua saavutetuista eduista.Liikuttavaa on myös tuo urheilutilastojen plaraaminen ja se että jääkiekkourheiluviihdetaiteilijoita pitää seurata joka päivä aina amerikasta saakka.
Urheilulla oli aikoinaan merkittävä rooli Suomalaisen itsetunnon kehittämisessä jaa mieskunnon ylläpidossa. Kunto on nykyisin romahtanut kun tietty joukko ”urheilee” tietokoneen ääressä. Urheilu saattaa yksitoikkoisuudellaan tyhmistää ja aiheuttaa joukkohysteriaa. Kun silmä seuraa television ruudun kiekon tai pallon liikkeitä, on katsoja transsissa, jonka keskeyttää vai jääkaappiretkeily.
Ennen sanottiin ”terve sielu terveessä ruumiissa”, nyt urheilijoille pätee ”ylikehittynyt minä sairaassa ruumiissa”. Ja kansa hakee maagisia kosketuksia urheilijoihin ja muihin julkimoihinsa.
Suomulle halutaan lentomäki. Yksinkertaisella laskulla voidaan osoittaa, että yhden laskun hinnaksi tulee moninkertaisesti kompensoimattoman oopperalipun hinta. Hulluus ei ole halpaa.
Urheilu urheiluna on kuollut. Urheilu on vain viihdettä. Yksi tapa tylsistyä.
Aamutelevisiossa Hämeen-Anttiloilta kysyttiin urheilusta. He eivät katso urheilua ja se vastasivat kierrellen ja kaarrellen, jotta eivät olisi suututtaneet urheiluviihdeuskonnon kannattajalaumaa. Suomessa voi loukata uskonnollisia tunteita, mutta urheilu on tabu.
Ad LG
VastaaPoistaIlahduttavaa päästä joskus olemaan samaa mieltä kanssasi, vaikka yleensä mieluummin väärässä herramiesten kanssa kun oikeassa niiden perkeleitten.
Olen monasti miettinyt kuinka paljon hyvää kansanterveydelle voitaisiin saada sillä rahalla joka käytetään urheilun hyväksi, siirtämällä ne varat liikunnan tukemiseen?
Koskaan en ole hävennyt ajatusta suomalaisuudesta niin paljoa kuin silloin kun Suomi voitti lätkän maailmamestaruuden. Se kaduilla möykännyt paskasakki avasi silmäni näkemään ihmiset sellaisena kuin he ovat.
Lehtineekeri-nimitys tuli kai siitä, että entisaikaan toimittajat tuhrivat itsensä musteeseen lukiessaan oikovedoksia. Henkiset kyvyt eivät tähän liity.
VastaaPoistaOlisin hyvilläni, jos joku puoltaisi venäläisyyden aatetta yhtä pontevasti kuin islamin omaksuneet suomalaistytöt uskontoaan.
Tuollaista porukkaa löytyy helposti internetin ihmemaasta.
"Holi rait!" (Pekka ja Pätkä neekereinä).
VastaaPoistaLehtineekeri-nimitys johtunee siitä, että taannoisina vuosina lehden teko oli niin kokonaisvaltaista, että toimittajakin vieraili usein painon puolella, missä sotkuiset painoväripuntut likasivat helposti käsiä ja hihoja, ja sitten työn tiimellyksen tuottamaa hikeä pyyhkäistessä naamakin saattoi mustua. Kulttuuritilaisuuksissa sitten ison kameran kera heiluva tuhruinen toimittaja yleisön mielestä muistutti tuota ulkomaan elävää, joita oli nähty vasta Helsingin olympialaisissa urheilemassa ja sosa solaa juomassa.
Mitä taas DeeDeeÄrrään tulee, niin siellä julkaistiin suomenkinkielistä DDR-Revue-nimistä aikakauslehteä. Vuonna 1984 lehdessä on muiden muassa suomalaisten Saksan Demokraattisessa Tasavallassa opiskelleiden lääkäreiden kirjelmä, jonka Kotkan paikallisosaston johtaja tri Pentti Tiusanen luovutti Helsingissä vierailleen DDR:n valtuuskunnan johtajalle.
Kirjeessä sanottiin mm. näin:
"Olemme saaneet nauttia erinomaisen koulutuksen kaikista mahdollisuuksista DDR:ssä. Arvostamme suuresti tätä koulutusta, koska se antoi meille samalla tilaisuuden toimia rauhan, kansainystävyyden ja kansojemme välisen asiallisen yhteistyön hyväksi. Kunnioitamme suuresti myös DDR:n rauhanpolitiikkaa. Pidämme ydinaseettomien vyöhykkeiden luomista KeskiEurooppaan tärkeänä askeleena oikeaan suuntaan. Tuemme sellaisia vaatimuksia kuten pidättymistä atomiaseiden ensikäytöstä ja hyökkäämättömyyssopimuksen solmimista Nato-valtioiden ja Varsovan sopimusmaiden välille. Toivotamme DDR:n kansalle kaikkea hyvää sekä jatkuvaa menestystä talous-, sosiaali-, kulttuuri- ja urheiluelämän aloilla."
On hyvä, että Suomen lääkärit pidättäytyvät atomiaseiden ensikäytöstä.
Kuulin kerran, että DDR:ssä pullo Radebergeriä, tai vastaavaa, maksoi 2 mk, josta pullopantin osuus oli 1 mk.
- No, muuan Heinz osti 10 pulloa ja joi ne. Vei tyhjät kauppaan ja sai palautusrahoilla 5 uutta. Joi ne ja vei tyhjät kauppaan. Sai palautusrahoilla 2 uutta ja yhden markan, joi pulloista toisen ja juotti toisen yhdelle Karl-Friedrichille, otti tyhjät pullot ja vei ne kauppaan ja sai yhden täyden pullon. Juotti sen Karl-Friedrichille ja vei sen kauppaan yhdessä aikaisemmin saamansa markan kera, joten sai vielä yhden pullon, joi sen ja vei kauppaan, josta sai markan.
Näin suunnitelmataloudessa 10 pullon hinnalla sai 19 ja puoli.
Lauri G, Olisi minunkin mielestäni parempi, jos ei rakennettaisi lentomäkeä, vaan toteutettaisiin joululaulun ideaa: - Suomulle maja rauhaisa.
VastaaPoistaMyös minusta Jussin pitäisi herätä henkiin, vaikka luulenkin hänet muualla tavanneeni. Mikä siinä on, että kauneimmat katoavat aina ensin.
VastaaPoistaLue Rekomposti.blogspot.com Eero Valtaoja-päreessä.
VastaaPoistaMuuten Berliinissä, siinä Dom´ia vastapäätä, Spreen toisella rannalla, on DDR-museo. Fantastinen paikka: siellä voi katsella jopa vanhoja propagandafilmejä.
VastaaPoista"...islamin omaksuneet suomalaistytöt uskontoaan."
Suomessa on ollut tataareja Venäjän vallan ajasta lähtien. Suurin osa heistä on muslimeja ja jokainen hesalainen on varmana nähnyt kuunsirpin ja tähden siinä Uudenmaakadun varrella olevan talon katolla. Siinä on moskeija.
Kuka on Jussi. Minäkin kaipaan häntä.
VastaaPoistaVanja-eno ostaa jälleen kesähuviloita Suomesta.
VastaaPoistaEikä siinä muuten mitään, mutta kun suomalainen ei vaan edelleenkään pysty ostamaan kesähuvilaa Karjalasta, kuten HS kk-liitteessä kerrottiinkin.
Venäläinen on toki kauppamies, muttei tyhmä kauppamies.
Petja: "Se kaduilla möykännyt paskasakki avasi silmäni näkemään ihmiset sellaisena kuin he ovat."
Hetken jo säikähdin, että tässä loukataan muhamettilaisia... tai sitten eurooppalaisia jalkapallofaneja, mutta onneksi ei.
Kyllä me suomalaiset olemme sitten todella surkeita. Muualla ne osaavat sikaillakin paljon fiksummin. Helppoahan se on, kun saa harjoitella joka viikko!
Pahat kielet väittävät että urheilutoimittajat ovat epäonnistuneita urheilijoita, politiikan toimittajat epäonnistuneita poliitikkoja, kriitikot jne... Mediaa tarvitaan, mutta kansan syvät rivit arvostajat karavaanin kuljettajia enemmän kuin niitä haukkuvia koiria.
VastaaPoistaHiihdon MM-kisojen uutisoinnissa on pistänyt silmään etteivät eräät toimittajat niinkään kirjoita urheilusuorituksista vaan urheilujoiden kisan jälkeen antamista lausunnoista. Asenne tuntuu olevan että urheilija on toimittajia varten. Että suomalainen toimittaja pääsisi kääntämään lausunnon ENGLANNIKSI NORJALAISIA toimitatjia varten.
Toisaalta vaaditaan urheilijoille mediakoulutusta, toisaalta valitetaan mm nykyformulakuskien sliipattuja lausuntoja. Persoonallisuuksia toivotaan, mutta toisaalta halutaan kesyttää heidät tai jopa poistaa kilpakentiltä.
Päivän tekstin ja kommenttien yllä leijuu urheilun ja jalon urheilemisen vähättelyn henki.
VastaaPoistaKirjoittajat kaikki lienevät vanhahkoja, paksuja poikia, jotka mieluummin pistävät parasta pastaa poskeensa ja juovat sen jälkeen jälkiruokakaffet ryyneberintortun kera.
Sen sijaan, että lähtisivät hiihtämään Lemminkäisen tavoin Isänmaamme valkoisille, loistaville hangille.
Toki on myönnettävä L. Grohnin teesi todeksi:
"Urheilu urheiluna on kuollut. Urheilu on vain viihdettä. Yksi tapa tylsistyä."
Lopuksi on kysyttävä, että mikähän asia nykyisin ei olisi viihdettä?
Länsimaiden perikadon eräs oire on juuri hengen muuttuminen aineeksi
ja kulttuurin (ennen kaikkea taiteitten) massoittuminen ajanvietteeksi.
Eli voidaanko rinnastaa 1995 kaduilla riehunut paskasakki ja Kirjallisuuspäivien kirjamarkkinoilla tungeksiva karjalauma, joka on ostamassa juuri sen joulun kirjallista kiiltokuvahittiä.
Kirjaa, jonka elinkaari kestää parhaimmassa tapauksessa kolmesta kuukaudesta yhteen vuotee?
Lähden hiihtämään. Menkäähän tekin untelot urohot.
Olisin hyvilläni, jos joku puoltaisi venäläisyyden aatetta yhtä pontevasti kuin islamin omaksuneet suomalaistytöt uskontoaan.
VastaaPoistaTässä on pikkuisen puuroa ja vähän velliä sekaisin..
Uskontoa ei ole koettu identiteetin primääriksi uhaksi sen jälkeen kuin sen pakkovienti on lopetettu.
Se taas voitiin lopettaa Länsi-Euroopassa sen jälkeen kun holocaustin raunioilla syntyneestä suuresta hämmennyksestä toivuttuaan älymystö oli löytänyt uskonnon sijaan kansan käyttämän perinteisen kielen yhteisön ensisijaiseksi liimaksi.
Viro on paikka jossa vironkieli on turvassa, Venäjä on paikka jossa venäjänkieli on turvassa jne, kuten Lennart Meri muotoili.
Olisin hyvilläni, jos joku puoltaisi venäläisyyden aatetta yhtä pontevasti kuin islamin omaksuneet suomalaistytöt uskontoaan.
VastaaPoistaEikös itärajan takaa näitäkin löydy? Jopa reilusti enemmän, sanoisin.
Tarkastelet asiaa ehkä hieman liian valtiollisesti. Ainakin täälläpäin seurat toimivat pitkälle 70 - luvulle ja 80 - luvullekin ihan paikallisin voimin.
VastaaPoistaUrheilun muuttuminen viihteeksi on oikeastaan aika uusi ja nopea ilmiö, jota kannattaisi ehkä tarkastella lähemminkin. Kyse ei ole pelkästään urheilujohtajien politikoinnista.
Omasta mielestäni kyseessä on tietenkin verinen vääryys, joka suorastaan huutaa kostoa: Se on Kotkan Työväen Palloilijat, eikä mikään FC KooTeePee ;)
Jos haluaa aurinkoisen sunnuntain aatetta tunnustaa, voi kuunnella mitä sanoo Spektr-lehden päätoimittaja Eilina Gusatinsky:
VastaaPoistahttp://mitasuomion.fi/fin/Viikon-haastattelu/Venalaisyyden-pitaisi-olla-luonteva-osa-suomalaisuutta
Muistaakseni ystäväni Kimmo Kallonen on ollut tavalla tai toisella jonkin kirjan kanssa tekemisissä joka käsitteli Suomen venäläistaustaisen vähemmistöä.
VastaaPoistaLauri Grohnin teksti auttoi ymmärtämään miten osuvasti venäläinen kutsuukaan 0-0-peliä: сухой счот, kuiva tulos.
VastaaPoistaItsensä kypsän harvinaisena pitävistä keskustelijoista mestari on Matti-Taneli.
Mielenkiintoinen tuo havaintosi Tsehovin ja Suomen suhteista. Kirjailijahan jopa moitti ystäväänsä ja kustantajaansa Suomen moitinnasta:
VastaaPoistaAnton Tsehov: Kirjeitä vuosilta 1899-1904.Otava, Keuruu 1990. Tsehovin kirje Aleksei Suvorinille, Novoje vremjan omistajalle ja päätoimittajalle Jaltalta 24.4.1899. (ote) Yhteiskunta, (ei pelkästään älymystö, vaan venäläinen yhteiskunta kaikkineen) on viime vuosina suhtautunut vihamielisesti Novoje vremjaan. On kehkeytynyt sellainen vakaumus että Novoje vremja saa avustusta hallitukselta ja Ranskan kenraalikunnalta. Ja Novoje vremja on tehnyt kaiken mahdollisen pitääkseen yllä tuota ansaitsematonta mainetta, eikä ole ollut helppo ymmärtää minkä tähden, minkä jumalan nimessä se on niin tehnyt. Kukaan ei esimerkiksi ymmärrä viime aikoina liiallisuuksiin mennyttä asennetta Suomea kohtaan, ei ymmärrä kanteluja lehdistä jotka on kielletty, mutta alkaneet mukamas ilmestyä toisilla nimillä - tätä voi kenties perustellakin »nationalistisen politiikan» päämäärillä, mutta mitään tekemistä kirjallisuuden kanssa sillä ei ole. Teistä on syntynyt sellanen käsitys, että sananne painaa hallituksessa, että Te olette julma ja heltymätön."
Tsehovin vaimo Olga Knipper muuten kävi kerran Suomessa, Imatran koskella. Hän - kuten lukemattomat muutjin venäläiset - ihailivat Suomen hyvää järjestystä ja siisteyttä, mutta piti kansaa mielenkiinnottomana.
"...nähnyt kuunsirpin ja tähden siinä Uudenmaakadun varrella olevan talon katolla."
VastaaPoistaNähty on. Olinpa muutaman vuoden töissäkin siinä talossa, moskeijan alapuolella.
Kun moititaan suomalaisia nyreästä suhtaumisesta maahanmuuttajiin, niin kannattaisi muistaa, miten me suhtaudumme Atikiin, Beniin tai Kirkaan. Eiköhän heidät kaikki ole imaistu osaksi härmäläisyyttä. Ei se ole uskonnosta tai kansallisuudesta kiinni.
Onko Jussi kuollut?
VastaaPoistaNostan jallulasillisen hienolle ihmiselle.
Tai en häntä tuntenut muualta kuin täältä, mutta ymmärrätte varmaan.
Upeita tekstejä, hyviä näkökulmanvaihdoksia. Mutta ehkä se kun se kertoi omasta elämästään ja kokemuksistaan ja mistä kaikesta, säväytti.
Outoa, moni sukulainen on kuollut ilman tällaista menettämisen tunnetta.
Werner Weckman oli Suomen ensimmäinen olympiavoittaja Lontoon kisoissa 1908. Tämähän tulisi toki jokaisen tietää! W:n laji oli paini, sarja taisi olla raskas keskisarja.
VastaaPoistaPötypuhetta Lauri Grohnilta ym., että urheilu olisi muka kuollut! Huippu- ja massaurheilu voivat hyvin. Tänäänkin Pirkan Hiihdon 90 km sivakoi monta tuhatta kuntoilijaa, mukana mm. ulkoministeri Alex. Stubb.
Catulux oli oikeassa: lähtekää hyvät ihmiset kerrankin hiihtämään ja jättäkää palstojen typerä pälätys vähemmälle! Itse yritän hiihtää lähes joka päivä ainakin 5-10 km:n lenkin.
Poliitikkojen hiihtely tosin voi olla joskus myös turmiollista. Esimerkkinä pääministeri Matti Vanhanen, joka leuhki eilen lauantaina TV1:ssä keksineensä Rukan hangilla - onkohan siellä muuten jo hankikelit - viikko pari sitten hiihdellessään idean yleisen eläkeiän nostamisesta asteittain kahdella vuodella 65 vuoteen. Palattuaan Helsinkiin Vanhanen kertoi soittaneensa Jyrki Kataiselle suunnitelmistaan, ja niin hallitus siunasi siltä samalta istumalta Vanhasen idean kahden päivän kuluttua hallituksen puoliväliriihessä. Ja sai opposition ja koko ay-liikkeen takajaloilleen!
On ilmeistä, että yhtäkkiä keksitty ja päätetty eläkeiän korottaminen saa useimmat 60 ikävuotta lähestyvät työssä käyvät ihmiset suorastaan ryntäämään mahdollisiman nopeasti sairaus- ym. eläkkeelle, sillä uudistus alkaisi tulla vähitelleen voimaan vasta vuonna 2011.
Pääministeri Vanhasen idean tuloksena tosiasiallinen eläkkeellejäämisikä siis muutaman vuoden aikana vain laskee ja samoin käy työllisyysasteelle, vaikka eläkeikä nousisikin.
Vanhasen olisi pitänyt tyytyä Rukalla vain "hiihtelemään hankia hiljalleen" ja jättää vouhotukset eläkeiän nostamisesta sopivampaan ajankohtaan.
Ad Omnia: - arvelen että urheilu ja liikunta ovat kasvaneet erilleen.
VastaaPoistaLiikunta, kuten hiihtäminen nyt, tuskin tarvitsee puoltolauseita. Se on osa ihmistä.
Urheilussa on mukana elinkeinotoimintaa ja politiikkaa.
Urheiluoikeudella on professuuri oikeustieteellisessä. Se voi kertoa jotain asioiden arvojärjestyksestä. Esimerkiksi sananvapaus, rahoitus- ja luottotoiminta, sähköinen viestintä ja vaikkapa tekijänoikeus ovat sirpaleita isommista oppiaineista.
(Tarkoitukseni ei ole nälväistä ystävääni Heikki Halilaa, vaan kiinnittää huomiota yliopiston erikoisuuksiin.)
JV:
VastaaPoista"Poliitikkojen hiihtely tosin voi olla joskus myös turmiollista. Esimerkkinä pääministeri Matti Vanhanen, joka leuhki eilen lauantaina TV1:ssä keksineensä Rukan hangilla - onkohan siellä muuten jo hankikelit - viikko pari sitten hiihdellessään idean yleisen eläkeiän nostamisesta asteittain kahdella vuodella 65 vuoteen."
Just. Hankikelejä ei ole tällä leveysasteella tähän aikaan.
Ja Vanhasen lausunto oli niin alokasmaisen typerä, ettei sitä voi kun ihmetellä.
Miehen sanoista kun saa käsityksen, että asiaa ei oltu valmisteltu pätkääkään ja koko maan takajaloilleen nostanut päätös oli syntynyt hetken mielijohteesta (!) hiihtolenkillä.
Ilmeisesti pissatauon jälkeen.
No. Positiivista asiassa on se, että päätökset tehtiin antipopulistisesti?
Jussihan on nähty Bangkokin koneessa - siellä bisnespuolella vieläpä!
VastaaPoistaEttekö seuraa meedioita?
Anonyymille, joka katsoo uskonnon vaikutuksen vähentyneen.
VastaaPoistaMissä maailmassa elät? Katso tilastoja, niin näet kuinka voimakas "liima" uskonto ja nimen omaan kristinusko on jopa maallistuneena pidetyssä Suomessa.
84% lapsista kastetaan
88,5 prosenttia 15-vuotiaiden ikäryhmästä käy rippikoulun.
90% hautauksista on kirkollisia
(Kirkon tiedotuskeskuksen tilasto 30.10.2008)
Lisäksi tulevat muiden kirkkokuntien ja vapaiden suuntien sekä muiden uskontojen tilaisuudet.
Uskonto on entistä ajankohtaisempi asia.
Kirkollisissa tilaisuuksissa käy joka vuosi suunnaton joukko ihmisiä. Tämän joukon suuruus alkaa valjeta, kun kirkollisista tapahtumista on alettu näyttää uutisia myös tv:ssä. Monet kesäseurat yms ovat suorastaan megatapahtumia.
Terv.
Reaalitodellisuudessa elävä nykysuomalainen
Jos urheilu ei ole kuollut, niin se pitäisi kyllä viedä saunan taakse ja lopettaa. Häiritse syö vain resurssit ja harrastuspaikat liikunnan harrastajilta.
VastaaPoistaLasten osallistuminen kilpaurheiluun pitäisi olla huostaanottoperuste.
Mutta sitten tiedoksi.
Olen ollut liikuntaharrastusyhdistyksen puheenjohtaja ja jäsen kahdessa muussa. Pari vuotta sitten vielä pyysivät yhteen, mutta seura on liian kilpailuorientoitunut.
Ennen sairastumistani, joka johti sitten 50 kilon painonnousuun 14 kuukaudessa, tanssin noin 15 tuntia viikossa.
Ammuin jousella, niin kauan kuin olkapää kesti, mutta ikinä en ole urheillut.
Jousiampujana luovuin taulusta, sillä se houkutteli vertaamaan tulosta muihin tuloksiin, kun ainoastaan jänteellä olevan nuolen pitäisi olla tärkeä.
Veriset nyrkkeilyhansikkaani ovat vitriinissä tuolla kirjastossani. Ne eivät ole olleet kädessäni melkein kolmeenkymmeneen vuoteen.
Luovuin koska siinä lajissa ottelu on liian keskeinen tekijä.
Samoin nykyinen ulkonäköni on osin syntynyt pyöräilyharrastuksen parissa, kolmekymmentäkaksi vuotta sitten jätin osan vanhaa naamaani pyöräretkelle Turkuun. Parta peittää jäljellä olevat arvet.
Hiihtoa olen kerran kokeillut. Hiihdin Pyhätunturin ympäri helmikuussa 1977. Tylsää.
Uimista olen harkinnut, mutta en ole löytänyt uimapukuun sopivaa solmiota.
Viimeiseen liikuntaharrastukseeni, katutappeluun, on aika vähän tilaisuuksia ja pian on siinäkin aika etsiä ikämiessarjaa.
Urheiluoikeuden professuuri on lahjoitusvirka, mutta siinäkin joukossa erikoinen tapaus. Lahjoittajana on alan tavallisten epäiltyjen lisäksi opetusministeriö (ministeri Lindénin ajalta), minkä lisäksi virka saatiin täytettyä suoraan oikeuselämän huipulta, kun lahjakas, Lakimiesliiton puheenjohtajaksikin verkottunut Halila Jr. saatiin virkaa hoitamaan. En tiedä toista tuoretta lahjoitusprofessuurin hoitajaa, jonka kaliiperi riitti suuren laitoksensa (Yksityisoikeuden laitos) esimieheksi. Tällaiset suursaavutukset tietysti sopivat hyvin urheilu-uskottavuuteen.
VastaaPoistaTämä Tahko Pihkalan vanha vetoomus ainakin on onneksi toteutunut kiitettävällä tavalla:
VastaaPoistaNuoriso pois kapakoista, enemmän viinaa urheilukentille.
Parempi minusta on, että nuoriso urheilee ja ryyppää, kuin pelkästään ryyppää. Hyvässä kunnossa kalja maistuu.
Vanhasen "hanki-ideasta" olen samaa mieltä: pitäisi olla sen verran älyä ja häpyä, että ymmärtää olla edes kertomatta, vaikka se olisi tottakin!
Tähän asti olen uskotellut itselleni, että hallitus tekee päätökset harkiten. Ihan puistattaa. Kauhusta. Aikamoista alamaisten aliarviointia.
Kemppinen kirjotti:
VastaaPoista(Tarkoitukseni ei ole nälväistä ystävääni Heikki Halilaa, vaan kiinnittää huomiota yliopiston erikoisuuksiin.)
Suomen yliopistojen erikoisuuksista mainittakoon näin Kalevalan päivän jälkimainingeissa,että Suomen yliopistoissa ei ole edes suomalaisen kirjallisuuden professuureja.
Toinen kummallisuus on se,että pohjoismaisten kielten laitoksilla ei opeteta saamen kieliä, vaikka ne on vanhoja pohjoismaisia kieliä. Suomen kielestä puhumattakaan.
Vielä viiltävää analyysia sanoista.
VastaaPoistaLiikunta ja urheilu ovat mielestäni käsitteinä lähellä toisiansa.
Huippu-urheilun mukana kulkevat valitettavat lieveilmiöt, joista yllä oli puhetta.
Kritiikin kärki pitäisi kohdistua huippu-urheiluun, joka ei ole urheilua sanan täydessä merkityksessä, vaan lähinnä raakaa bisnestä ja viihdettä.
Tietenkin urheilevia esikuvia/sankareita tarvitaan, jotta nulikoille olisi esikuvia ja malleja. Ja sitten vaan urheilemaan ja liikkumaan
jokainen liikkuu terveytensä uhalla. Parempi on kävellä hiljaa mäessä?
VastaaPoistaJoo 1908. Painin kyllä tiesin. Ja tuplaween. Kiitokset kuitenkin JV:lle. Devil is in the details vai miten se meni... Tästä tulikin mieleeni kun yritin erään lukematta päin Hoota menneen tentin jälkeen liruttaa töttörööt hooteen puolelle urputtamalla tentaattorille, että ei voi vastata näin, jollei tiedä, mitä alkuosassa mallivastausta edellytetään. Huonolla menestyksellä tietenkin. Tentaattori ei ollut JV eikä JK.