Sivun näyttöjä yhteensä

15. heinäkuuta 2008

Edistyneisyydestämme

Työpaikkani HIIT kävi ennen lomia läpi tieteellisen neuvottelukuntansa vierailun ja tarkastuksen.

HIIT on siis Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun yhteinen erillislaitos ja tutkii tietotekniikkaa aika avarasti ja suurin voimin.

Asiantuntijat, lyhyesti SAB, tuskin aiheuttavat inttämistä. Mukana on Randy Katz ja Hal Varian Berkeleystä, Ross Anderson Cambridgesta ja väkeä mm. Max Planck –intistuutista, Hollannista ja myös muista suomalaisista yliopistoista.

Henkilötyövuosia tehtiin viime vuonna 129, ja uusia julkaisuja syntyi 187.

Julkaisuissa on paljon himoittuja kansainvälisiä review-artikkeleita. Ennen kuin paperi julkaistaan, lehti hankkii siitä sivullisten asiantuntijoiden lausunnon. Joukossa on IBM:n nimen alla ilmestyvän julkaisun teksti, jossa olin itse mukana, tosin siipimiehenä ja joukon jatkona.

Puhe oli verkkopalvelujen erittäin vaikeista järjestelyistä. Erityisongelma, jota me muutamat HIIT:in vain-juristit olemme pitäneet esillä, on yksityisyyden ja tekijänoikeuden ”vektorivaikutus” palveluihin.

Kirjoitan lainausmerkeissä vektorivaikutus, koska näillä oikeuksilla on sekä suunta että voima, ja yleensä ne nuolet ovat aika pahasti ristissä.

Kun siis kommentoin oman blogini kommentteja, tyydyn sanomaan, että eräillä tieto- ja tietoliikennetekniikan alueilla meitä kuunnellaan vakavasti ja pitkään Yhdysvalloissa, Kiinassa, Intiassa, Britanniassa, Saksassa ja monissa muissa paikoissa. Ranskan kohdalla on reikä, jonka tukkiminen voisi olla minun tehtäviäni. He eivät ole näissä asioissa lainakan niin huonoja kuin amerikkalaiset väittävät.

Suomalaisen tutkimuksen vahvuus? Minun on ehkä viisainta pitää suuni supussa perustutkimuksesta, koska en ymmärrä siitä juuri mitään. Olen kuitenkin vakuuttunut, että meillä on Suomessa 5 – 10 maailman huipputason tutkijaa. Kasvamassa on toinen mokoma.

Soveltavassa tutkimuksessa panostetaan erittäin paljon ”arjen tietotekniikkaan” eli käyttäjän kokemuksen ja näkemyksen selvittämiseen.

Tämän hetken Internet ei ole painopiste. Kansainväliset asiantuntijamme eli SAB kehaisivat erityisesti ”Network Society” –ryhmää, jota vetää professori Marko Turpeinen. Maininnan sai end-to-end –tutkimus, eli siis yritys selvittää kokonaisuuksia – esimerkiksi palvelun tuottamista valtiovarainministeriön kirstulta aina potilashuoneen peiton alle.

Kun sattuneesta syystä vierailen taajaan sairaalassa, vähän väliä tulee mieleen sama: monet nyt elävät näkevät vielä keskussairaalajärjestelmän alasajon. Se on vanhanaikainen ja tuloksiinsa nähden liian kallis ja kylmä. Hoito- ja hoivapalveluja voidaan samanaikaisesti parantaa ja halventaa keskittymällä – kuten nykyisin jo tehdään – hoivattaviin eikä pelkästään hoivaajiin.

Meillä on nyt myös kirjallinen kiitos monitieteisyydestämme eli siitä, että luonnontiede-taustaisten tohtoreiden joukossa on kauppakorkeakoulun ja taideteollisen väkeä ja jopa juristeja.

Juristien ongelmista juttelin viimeksi eilen Gronowin kanssa. Kehittelimme ilkeää ajatusta laskea radion aineistosta, mikä yli 50 vuotta sitten julkaistujen äänitteiden rahallinen merkitys on.

Perinteisen tekijänoikeuden ja patenttioikeuden paha ongelma on ennallaan. Ne eivät ole ratkaisevasti pidemmällä kuin yksityisyyden suoja. Perustelut – kuten kannustusvaikutus – ovat uskonkappaleita, joiden tukena ei ole riittävästi tosiasioita.

Ja kukaan ei tiedä, mikä on järjestelmän sisäinen hitaus eli tuottaako esimerkiksi patenttijärjestelmä enemmän kustannuksia kuin hyötyä.

Toisin sanoen eksternaliteetit ovat aika pahasti hukassa.

21 kommenttia:

  1. Suomalainen terveydenhoito ei ole erityisen kallista kansainvälisessä vertailussa. Maailman kallein ja tehottomin terveydenhoitojärjestelmä on Yhdysvalloissa, jossa kustannukset ovat lähes kaksi kertaa enemmän suhteessa bruttokansantuotteeseen verrattuna Eurooppaan. Lisäksi Yhdysvalloissa koko väestöä ei ole sairausvakuutettu, vaan kokonaan vakuuttamattomien osuus on 15-25% (riippuen lähteistä) väestöstä. Osan vuodesta vakuuttamattomien määrä on myös suuri. Esimerkiksi työpaikkaa vaihtaessa voi joutua olemaan ilman sairausvakuutusta. Ainoastaan yli 65-vuotiaat on kattavasti vakuutettu.

    Suomalaisen terveydenhoitojärjestelmän ongelmat eivät ole suurissa kustannuksissa, vaan johtamistaidon puutteissa. Sairaaloiden ylimpään johtoon ei missään tapauksessa saisi valita lääkäreitä, vaan ammattijohtajia. Tämä lisäisi objektiivisuutta ja vähentäisi ammattikuntien sisäpiireihin ja kuppikuntaisuuteen liittyviä ongelmia. Lääkäri ei koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella ymmärrä talousasioita muuta kuin omien etujensa kannalta.

    VastaaPoista
  2. YLE uhkaa lähettää v. 2017 saakka tv-kuvaa sd-laatuisena (standard, sdp), samaan aikaan Ruotsin SVT on jo aikoja satsannut hd-laatuun (high definition.

    HS:n mukaan FST5 lähettää meille musikoille laatukuvaa, mitä emme osaa kyllin arvostaa.

    VastaaPoista
  3. Ad Anonyymi:

    Ja meiltä puuttuu oppiaine "public governance", jota kaivattaisiin myös mm. koululaitoksen piirissä. Kunnanjohtajillakin on vaikeuksia.

    Sosionomin tutkinto ei taida oikein korvata tätä aukkoa.

    VastaaPoista
  4. Public governancesta; useista julkisista palveluista (malliesimerkkinä KELA) tai niiden ympäriltä puuttuu mainitsemasi "hoivattavan näkökulman" huomioon ottaminen käytännössä kokonaan.

    Näin esim. erilaisten etuuksien toimivuutta ja tasoa tarkastellaan vain makronäkökulmasta ja silloinkin vain etuuden suuruutta ja sen kytkeytymistä muihin etuuksiin ja maksuihin. En ole huomannut kuin taustamutinaa siitä, että järjestelmä esim. työttömyys- ja toimeentuloturvan osalta _siihen oikeutettuja henkilöitä_ nöyryyttävä ja niin monimutkainen, että edes Kelan oma henkilökunta ei osaa neuvoa asiakasta oikein. Vastikään on julkisuudessa puhuttu jopa puoleksitoista vuodeksi venyneistä uudelleenkäsittelyajoista, tämä on vain yksi indikaattori siitä, että Kelan systeemi on läpimätä.

    Systeemin ongelmakohta on se, että se mahdollistaa päätöksentekijän ja toimeenpanijan välisen vastuunpakoilun. Kela vetoaa lakiin, jonka on eduskunta tehnyt. Eduskunta taas nojaa lakeja tehdessään asiantuntijoihin, eli mm. Kelan suunnittelijakatraaseen, koska systeemi on niin monimutkainen. Tästä räikeä esimerkki oli käsittämätön opintotuen takaisinperintä, jossa tukirajojen ylityksestä käytännössä perittiin rajan ylittänyt tulo, eikä liikaa maksettu tuki. Systeemiä on onneksi opiskelijajärjestöjen painostuksesta nyt muutettu. Tämä systeemi oli käytännössä suoraan Kelan pääkonttorissa kirjoitettu.

    Toinen ongelma on, että systeemi on rakennettu siitä lähtökohdasta, että kaikki sen asiakkaat ovat tukihuijareita. mahdoinkohan ymmärtää käyttämäsi käsitteen oikein, jos sovellan sitä näin: tässä systeemissä vektorivaikutuksessa voima on melkoinen, sen suunta asiakkaan kannalta väärä, nuolen kääntäminen vaatii usein kohtuutonta ponnistelua, resursseja haaskautuu niin asiakkaan kuin järjestelmänkin puolelta.

    Esimerkkinä sekavuudesta: työmarkkinatukeen liittyvässä päätöksessä sanotaan, ettei päätöksestä voi valittaa. Päätöksen perusteluissa on karkea virhe. Selvittelyn jälkeen ilmenee, että asia voidaan pyytää käsiteltäväksi uudelleen. Ymmärrän, että uudelleenkäsittely on eri asia kuin valittaminen, mutta väitän samalla, että asiakkaan kannalta tämä on sitä systeemin sisäistä logiikkaa, jota ei tarvitsisi tietää.

    Tällainen stukturalismi paistaa monesta muustakin systeemistä, mukaanlukien terveydenhoito. Kyse on muustakin kuin nimistä, mutta silti ihmetyttää, miksei sairaalan nimi voi olla Sairaala, miksi sen pitää puolivuosittain muuttua, ja olla tyyppiä Kerkonlahden, Suomaanmäen ja Yli-Leivonlahden sosiaali- ja terveystoimen kuntayhtymän kliinisten palveluiden osaamiskeskus.

    Postilaatikostakin käytetään edelleen nimeä postilaatikko, vaikka sen voisi nimetä myös Itella Logisticsin yksityisasiakasrajapinnaksi.

    Missä ovat Suomen "watchdogit, jotka valvovat julkisten palveluiden laatua myös käyttäjien (ja maksajien) näkökulmasta? Keskustelu on jumittunut juupas-eipäs -inttämiseksi akselille julkinen-yksityinen ja veroprosenteista kohkaamiseksi. On jäänyt vähemmälle se, mitä rahalla saa, ja se saaminenkin on pelkistetty suoritteiksi.

    VastaaPoista
  5. On tapana sanoa, että suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on kallis. Tämä ei kansaivälisessä vertailussa näytä pitävän paikkaansa. Jostain syystä ulkopuolisten mittamana Suomessa toimiva julkinen sektori onkin kovin toimiva ja timmi. Kriisiä ei silti voi kieltää. Varsinkin perusterveydenhuollon asiat näyttävät sujuvan ikävästi.

    Käytössä on sekä toimivia että haasteellisempia ratkaisumalleja. Otan esimerkiksi psykiatrian, jonka kentän väitän tuntevani tarkoin. Tason vaihtelu on uskomattoman rikkinäistä, kirjavaa tai uhanalaista -aivan kuinka haluaa asian ilmaista. Yleistäminen ei ole viisasta.

    Psykiatripulan vaivaamassa periferiassa särkymävara on usein tasoa n<1, jos päiväajan päivystys kytketään erikoislääkäriarvioon samana päivänä. Miksei kokenut moniammatillinen tiimi kokeneen yleislääkärin konsultaatiomahdollisuudella toimisi?

    Sekä hyvässä että pahassa psykiatria -tuo lääketieteen puoliverinen tunnustamaton äpärälapsi -on toiminut miinanpolkijana kustannustehokkuuden tavoittelussa.

    Pörröillä eli hurjilla ei ole vaikutusvaltaisia omaisia, sillä ominaisuus ei Haanpään sanoin tarvitse kyntäjiä tai kylväjiä -tai ainakin he pitävät päänsä kiinni.

    Toinen messun aihe on sitten Kelan vaatimus el-tason etuuslausuntoihin liittyen. Kiinnostaisi tietää, keneltä byrokratia papereita alkaa mankua, kun nykyinen suurten ikäluokkien työhön sitoutunut psykiatrikunta eläköityy? Pitääkö peräkamaripoikien tai muuten raskautettujen muuttaa Syvään Etelään?

    Noinkohan uusi terveydenhuoltolaki isoa laivaa kääntää. Polkupyöräilijän kypäräpakko, autoilijan handsfree-puhelut, hoitotakuu etc. ovat esimerkkejä siitä, miten kilvoittelu kohti hyvää tuo hyvän omantunnon lainlaatijoille, tuskin muuta.


    Monissa ennusteissa esitetty jako hyviin ja huonoihin, pärjääjiin ja luusereihin, voi syventyä aika nopeasti. Ne ääripäät voivat olla kuntarajan takana alueesta riippumatta.

    VastaaPoista
  6. JOHTAMISESTA:

    Onkos siis Jukka K. ym sitä mielta, että johtajia saadaan naista 'kouluista' kun vaan parannetaan koulutusta??

    Mahdetaanko sellaiseen hommaan tarvita jotain muutakin kuin oppiainetta?

    Sairaalaitoksen ja yliopistojen byrokratia ja tapa ajatella seka asioiden hoitamismenetelmät, ovat huonossa tapauksessa mestareita tappamaan/hukkaamaan johtajakasvuston.

    VastaaPoista
  7. En lainkaan epäile HIIT:n arvostusta ja huippuosaamista.
    Mutta jokin klikkaa tässä "arjen tietotekniikassa". Vaikka rahaa asiaan syötetään esmes rakennerahastojen kautta eri osioille miljardeja.
    Varsinkin tunnistuspalveluiden kehittämiseen ja käyttöönottoon tarkoitetut rahat ovat suurimmalta osalta menneet ns. harakoille. Syyttävä sormi osoittaa Tietoenatoria, Logicaa, Fujitsu-Siemensiä, Väestörekisterikeskusta ja muita vastaavia toimijoita kohtaan. Nämä "tunarit" ovat osaamattomuuttaan* aiheuttaneet miljardimenetykset Suomelle ja viivästyttäneet, että pitkittäneet niin tutkimustoimintaa ja tietotekniikan tehokasta käyttöönottoa muillakin sovellusalueilla useilla vuosilla.
    * (tarkoitetaan myös kateuttaa, lisenssipolitiikkaa, salailua, väärinkäytöksiä, osaamattomuutta, sekä puutetta sopimusoikeudesta)
    En lainkaan ihmettele ko. toimintojen menevän EU-komissioon tai Kilpailuvirastolle syynäystä varten. En halua vielä tarkemmin kirjoittaa mitä edellä tarkalleen tarkoitan.
    Itselläni oli eilen 2 erillistä tapaamista asian johdosta, joissa kummatkin osapuolet toisistaan tietämättä totesivat laskeneensa noin 3 miljardia euroa syötetyn harakoille yhteensä 8.9 miljardin euron rahoituksesta vuosilta 2000-2006. Osapuolet olivat rahoituksen ja tietotekniikan ammattilaisia EU-tasolla.

    Marko Turpeisella on mielenkiintoinen HIIT-blogi.

    Entä jos ihmiset kymmenen vuoden kuluttua innostuvat globaalisti kuuntelemaan 50-60-lukujen alkuperäisesityksiä rätinöineen. Buumi voi tulla arvaamatta.

    VastaaPoista
  8. Takavuosina valtio ei vakuuttanut tavaroitaan. Suuren määrän omistajallehan on halvempaa kärsiä toteutuvat vahingot kuin yliarvioitu toteutuma, hallintokulut ja yrittäjävoitto vakuutusmaksuissa. Eik tää pelittäis sairasvakuutuksessakin. Kilpailutettais sit niitä hoitoloita.

    VastaaPoista
  9. Sosionomin tutkinto ei taida oikein korvata tätä aukkoa.

    Tutalaisia kehiin. Sivuaineeksi tai muuten pakolliseksi lukemiseksi joku julkistaloudellisen toimintaympäristön ymmärtämistä helpottava kokonaisuus. Onnistuisiko?

    VastaaPoista
  10. Just niin, eihän Finnairinkaan toimitusjohtaja ole lentokapteeni. Asiantuntijan ja esimiehen rooli on kaksi eri asiaa.

    VastaaPoista
  11. Ad Omnia:

    En hetkeäkään luule, että koulutus olisi aloitettavissa noin vain.

    Tuotantotalous - jonka aikakauden pelkään nyt päättyneen - oli joidenkin hurjapäiden toteuttama haave.

    Organisaatioiden sisältä katsellen määrällisten indikaattorien kehittäminen on johtanut viime vuosina aiva sietämättömään työilmapiiriin - tunnetuin on ehkä UPJ - YPJ, palkkausjärjestelmä.

    VastaaPoista
  12. Ad Omnia:

    Demagoginen heitto: tiettävästi suoran sosiaalituen maksaminen kuulusteluineen ja lausuntoineen maksaa enemmän kuin suorana sosiaalitukena jaetaan.

    Lieneekä poika-Hursti viimeinen vanhurskas?

    VastaaPoista
  13. TH:lle

    Tästä räikeä esimerkki oli käsittämätön opintotuen takaisinperintä, jossa tukirajojen ylityksestä käytännössä perittiin rajan ylittänyt tulo, eikä liikaa maksettu tuki. Systeemiä on onneksi opiskelijajärjestöjen painostuksesta nyt muutettu.

    Tähän en osaa mielipidettäni yhdyttää.
    Olen huvittuneena, nauraen ja säälien seurannut näitä opiskelijoiden valituksia asiasta.
    Mikä voi olla niin vaikeaa? Ilmaista rahaa jaetaan, eikä papereita osata täyttää, eikä asiasisältöä ymmärretä.

    En usko yhteiskuntamme kaipaavan tällaisia opiskelijoita.
    Voi ihmmetellen kysyä mitä tällä huonolla opiskelijamateriaalilla tehdään kun siirtyvät elävään työelämään. Varoittavia esimerkkejä tästä löytyy jo liian kanssa.
    Säälittävää, säälittävää.

    VastaaPoista
  14. Digiboxien asentaminen uhkasi käydä sairaalalaitokselle ylivoimaiseksi, mutta siitä ilmeisesti selvittiin - en tiedä montako miljardia se operaatio maksoi, enkä halua tietää.

    Kai sitä systeemissä pyörivää rahaa on ollut järkevämpää sijoittaa vaikka sinne Saksan ilmatilaan, kuin koulutukseen.

    Sillä tavalla elämästä tulee mielekästä.

    Sosiaalitanttojen hiekkalaatikolle en uskalla, enkä halua mennä, koska aletaan heti nimittelemään ja kivittämään kuoliaaksi.

    Faijan hoito olisi maksanut sille melkein 5000 €/kk, jos sitä leikkiä sillä sektorilla olisi halunnut jatkaa, kun 40 000 € oli mennyt, kyllästyin.

    Yleinen ajatus oli tässä perheen sisällä siis, että HAISTAKAA PASKA!

    En aio asiasta enempää keskustella, koska vitutus panee edelleen kädet tärisemään.

    Nyt seuraan miten mutsin broidi sieltä selviää pois, vai selviääkö, kun tuo itäisen naapurin sosiaaliturvajärjestelmä jo aikanaan lyhensi siltä toista jalkaa joka vamma nyt on alkanut vääntämään äijää hautaan.

    Toisaalta eihän tänne kukaan ole jäänyt ikuisesti elämään. Muistan kun Intiassa kerran katselin, kun kadulle kuolleita ja siinä muutaman päivän lahonneita ihmisiä siirrettiin kuorma-auton lavalle, että hyvinhän täällä siihen verrattuna vielä menee.

    Tosin - en nyt halua tätäkään tarkempaa muistella, jätän sen löytämisen ilon jollekulle toiselle - että oliko se nyt niin, että pääkaupunkiseudulla, joka tarkoittaa siis sitä aluetta, jossa asuu helsinkiläisiä ja sitten heitä jotka eivät siihen huonompiarvoiseen kaupunkiin halua kuulla, mutta ovat kyllä ilomielin valmiina käymään siellä illan oopperaesityksessä, että siis tällä alueella olisi sentään parituhatta vapautuvaa vanhainkoti paikkaa vuosittain - vai oliko se pari sataa - varattuna tarvitseville, että niihin jos yrittää, niin jonossakaan ei ehkä tarvitse olla kuin viisi tai kymmenen vuotta, vai miten se menikään.

    ja vanhuksiahan ei ole paljon, vai miten se meni. mäkin varmaan pääsen melkein täydelle eläkkeelle, kun sitten joskus olen tehnyt sen vaadittavan 75-vuotta duunia.

    Faija sai kuulokojeen kahden vuoden jonotuksen jälkeen, silloin joskus ja nyt hommaa on tehostettu, koska mutsi ohjattiin viime talvena jollekin yksityiselle puolelle ja nyt sellainen ihmeaparaatti olisi luvassa elokuun kolmastoista, että hienoa, kyllähän yhdeksänkymppisillä on aikaa odotella, kun ei niillä enää ole kiirus minnekään.


    (John Fogerty)

    Someone told me long ago,
    There's a calm before the storm,
    I know and it's been coming for some time.

    When it's over so they say
    It'll rain a sunny day,
    I know, shining down like water.

    I want to know, have you ever seen the rain?
    I want to know, have you ever seen the rain?
    Coming down on a sunny day

    Yesterday and days before,
    Sun is cold and rain is hot
    I know, been that way for all my time.

    Forever on it goes
    Through the circle fast and slow,
    I know, and I can't stop. I wonder.

    I want to know, have you ever seen the rain?
    I want to know, have you ever seen the rain?
    Coming down on a sunny day

    I want to know, have you ever seen the rain?
    I want to know, have you ever seen the rain?
    Coming down on a sunny day

    VastaaPoista
  15. Jarmom:lle:

    Taidat puhua yritysten sosiaaliluukusta ja saavutetuista eduista. Valtiokapitalismi on edelleen vallitseva järjestelmä jokaisessa ns. kehittyneessä taloudessa. Markkinafundamentalismin varjossa harjoitetaan todellisuudessa taloudellisen ja poliittisen vallan edunjakoa.

    Markkinafundamentalismin savuverho on hälvenemässä pois Yhdysvalloissa silmiemme edessä. Valtio ottaa takaisin piiriinsä keinotekoisesti yksityistettyjä toimintoja (Fannie Mae ja Freddie Mac). Willem Buiter sanoo, että amerikkalainen muoto kapitalismista on petollisin, koska se kieltää valtiokapitalismin olemassaolon. Yhtäkkiä - yhdessä yössä - havaitaan, että julkisen sektorin osuus amerikkalaisesta taloudesta on paljon suurempi kuin ekonomistit vääristelevät.

    VastaaPoista
  16. Ad JarMom:

    Verotusta - ja yksityishenkilön varallisuutta - koskevat asiat ovat vanhastaan salaisia, lukuun ottamatta kunnallisveron veroäyrejä.

    Poikkeus johtuu siitä, että kunnallisvero on jakovero (nollasumma) niin että kuntalaisilla on perusteltu aihe saada tietää toisen kuntalaisen verotuksen peruste.

    Yritysten varallisuutta koskevia tietoja saa kaupparekisteristä - vahvistetut tasetiedot.

    VastaaPoista
  17. VANHUSTENHOITO VOIS HOITUA TALKKARIMALLILLA. Kun talossa on tarpeeksi monta raihnaista, ne hommaa kimppahoitsun. Ei tarvi rakentaa uutta kotia mihkään eikä muuttaa kotoaan minnekään. Eikä maksa paljoa.
    Vartiointifirmojen lisäksi nyt vaan niitä hoitsufirmoja...

    VastaaPoista
  18. Jukka kemppiselle. Näitä julkisia verotietoja tarkoitinkin. Niiden pohjalta osaavan on helppo "kepulikonstein" selvittää esmes korkotulot ja muut puuttuvat. Vainajan nimi olisi mukava tietää ja jo tunnissa (virka-aikana) on kaikki verotiedot selvillä.

    Mutta miten tämä:

    "Tieteen ja teknologioiden soveltaminen suljetuissa tutkimus- ja kehittämisympäristöissä on jäämässä yhä pienentyvään osaan innovaatioiden kentässä. Euroopan innovaatiotutkimuksen mukaan vain noin 4 % innovaatioista perustuu yliopistolliseen tutkimukseen."

    lainaus Vesa Harmaakorvelta.

    VastaaPoista
  19. "...varmaan pääsen melkein täydelle eläkkeelle, kun..."

    Jussi puhuu yleensä täyttä asiaa hauskalla tavalla, mutta tätä kohtaa jäin aprikoimaan käsi poskella.

    Mikä on tämä kuuluisa "täysi eläke"?

    Sillä kai tarkoitetaan 60 %:n osuutta viimeisestä palkasta, mutta kaltaiseni itsellisen korvissa se kuulostaa sosialismilta. Siis siltä, että jossakin valtion seinässä on rahahana, josta voi lorottaa loputtomiin.

    Eläkehän ansaitaan, joten se on aina täysi.

    VastaaPoista
  20. Tieto-Enatorin toiminnasta sai koululaitos kokemuksen kuluvana kesänä. Opetushallitus, jonka tarpeellisuudesta käydään jatkuvaa kädenvääntöä, lisäsi tarpeellisuuttaan ottamalla toisen asteen yhteishaun kontolleen. Oppilaat hakevat sähköisesti ja asia hoidetaan keskitetysti Helsingissä. Järjestelmän yksi heikkous on se, että kun aikaisemmin kesän aikana oppilasvirtoja ovat ohjanneet toisensa tuntevat paikalliset opinto-ohjaajat, tämä tehdään nyt keskushallintoisesti - ja asia varmasti aiheuttaa erittäin paljon sekaannusta.

    Sähköisen puolen hoiti Tieto-Enator. Järjestelmä laski alleen siten, että Opetushallitus lähetti kouluihin viikon verran anteeksipyyntöjä ja selittelyitä. Opetushallituksen selittelyt sinänsä sisälsivät tahatonta komiikkaa: syy ei ollut heidän vaan palveluntuottajat (kuin hiekkalaatikolla oltaisiin), järjestelmä sai suuren suosion, koska niinjaniin monta opiskelijaa haki sen kautta (muita vaihtoehtoja ei ollut) ja lisäksi todettiin, että ruuhkan takia Opetushallitus joutui laskemaan alas järjestelmän (tahatonta konnotaatiota siihen, mistä tosiasiassa oli kyse: kuseksi meni). Sattumien huipennukseksi selityskirjeet oli kirjoittanut henkilö, jonka nimike on laatujohtaja.

    Laadusta ja sähköistämisestä on tullut lähes kirosanoja. Ne takaavat sen, että järkeä ei käytetä ja todellisuutta ei oteta huomioon. Kuuluvat samaan apukoululaismaiseen kategoriaan kuin osaaminen.

    VastaaPoista
  21. Talkkarimalli:
    Idea on hyvä, mutta ongelma on sama kuin ns. perusideassa: Talkkareiksikaan ei enää nykyään saa ketään. On pakko ottaa joku kädetön kiinteistöhuoltofirma, joka ei osaa huomauttamatta edes palaneita lamppuja vaihtaa, mutta rahastaa kaikesta.

    Toisaalta hoitoalalla on kai niin onnettomat palkat ja työolot, että tuollainen saattaisi toimiakin. Se voisi tietysti mennä siihenkin, että yksinäiset mummot sitten soittelevat hoitajalle pitkin päivää ja yötä niin, ettei mitään rauhaa tai vapaa-aikaa saa.


    Jarmom:
    Ehkäpä tuo kertoo siitä, miten huonosti yliopiston potentiaalia hyödynnetään.
    Onko tuossa 4 prosentissa mukana yritysten yliopistoilla teettämä tutkimus ja kehitys? Jos se ja muu yliopistojen vaikutus lasketaan mukaan, voi suhdeluku muuttua toisin päin.

    Ja innovaatioiden "perustuminen" kuulostaa aika epämääräiseltä. Tutkiiko (ja pitäisikö edes) yliopisto suoraan tuotteistettavia asioita? (Nämä kai ne niitä "innovaatioita" nykyään ovat.) Mitä jää jäljelle perustutkimuksesta, jos yliopistot otetaan pois?
    Ja onhan yliopistoilla myös se opetustehtävä. Onko tutkimus tehostettu pois?

    VastaaPoista