Sivun näyttöjä yhteensä

13. tammikuuta 2008

Konsepti, formaatti

Konseptiohjelmassa Venla palkittiin ohjelmakonsepteja. Viihdyttävää. Olin kyllä aika pahasti pihalla.

Tekijänoikeuden opetuksessa on nykyisin syytä sanoa, että ohjelmakonsepteihin eli formaatteihin ei ole tekijänoikeutta. On syytä jatkaa, että niistä maksetaan ja maksetaan paljon, täsmälleen samalla tavalla kuin valmiina ostetuista ohjelmista eli suojatuista teoksista.

Vielä voi mainita, että ellei maksa, vaan rupeaa tekemään jotain maanjussia omin nokin, saa katua. Kauppojen syntyminen alkaa jatkossa kiikastaa. Hyvin pahantahtoinen ihminen voisi pysyä kytkykaupan ja kiristämisen välimuodosta.

Juuri viihteessä ja etenkin televisiossa on erittäin paljon rahaa tekijänoikeuden tavoin käyttäytyvässä kamassa, jota tekijänoikeus ei koske.

Rajuin esimerkki on urheilu. Televisiointioikeuksista maksetaan vaikka mitä. Kisoihin ei ole yksinoikeutta, ei edes lyhytkasvuisella herra B. Ecclestonella Formula ykkösiin, vaikka onkin Englannin kolmanneksi rikkain mies.

”Ota tai jätä” sai Venla-palkinnon, varmaan ansiosta. Muistan 50-vuotiaana kuolleen Tauno Rautiaisen, joka muuten saattoi olla ilmavoimien miehiä, kuten Jaakko Jahnukainenkin. Hän toi tietokilpailut radioon ja käynnisti ne. Muistan hyvin erikoisuuden – hän oli aika häijy. Se oli siihen aikaan erikoista, kun esiintyjät yleensä kätkivät mahdollisen luontaisen ilkeytensä asiallisuuden tai makeuden alle. (Te varmaan muistatte seuraajat Timo T. Kaukosen tai peräti Jyrki Otilan.)

En tiedä vastausta tähän kysymykseen: miksi nämä muinaiset tietokilpailut tuntuvat ”oikeammilta” kuin melkein kaikki nykyiset?

Aku Ankassa (Barks) vilahtaa USA:n television kuuluisa tietokilpailuskandaali, joka tuhosi ”formaatin” pitkiksi ajoiksi. Eräässä jaksossa veljenpojat (joilla on Pelle Pelottoman keksimä laulava kissa), eivät yllättäen selviydy kysymyksestä. Eräässä toisessa jaksossa Roope pääsee kisailemaan, mutta yrittää verotussyistä hävitä. Molemmissa kysymykset on rukattu vastaajalle varmoiksi.

En tiedä vastausta tähänkään kysymykseen: miksei ei puhuta konsepti-elokuvista ja konsepti-kirjoista? Miksi siis korkeahkon taiteen puolella korostetaan omaperäisyyttä, vaikka sellaiseen ei ole mitään aihetta. Konseptin kehittäjä ja soveltaja ovat suuruuksia ja aito omaperäisyys johtaa köyhyyteen ja lääkehoitoon.

Nerokkaimmat korkeakirjailijat (esimerkiksi Paul Auster ja mielestäni myös W.G. Sebald) käyttävät hienosti konsepteja mystery (dekkari), action ja lukuisia muita, kuten vakavahenkisen elämäkertatutkimuksen konsepti. Auster julkaisi taannoin ”tutkielman” mykkäfilmin klassikosta, jota ei ole koskaan ollut olemassa. Jo Bellow ja Doctorow olivat tavattoman hyviä tässä konsepteissa seilaamisessa – mutta Suomessa siihen ei ole päästy. Meillä romaani (Tuuri – vapaussota) luetaan historiantutkimuksena ja historia (Ylikangas) romaanina.

Jos olisi pakko yrittää kirjoittaa hyvin nopeasti kasaan sievoinen summa rahaa, kirjoittaisin väärennetyn elämäkerta-tutkimuksen esimerkiksi Mika Waltarista eli sekoittaisin faktoihin pötyä.

Kari Aronpuro julkaisi yli 40 vuotta sitten runon nimellä ”Tarzanologian” kurssivaatimukset. – Pitäisi päivittää ne. Muistaakseni saksankielinen perusteos oli nimeltään ”Kun ensimmäinen huuto kajahti”.

Hm. Awareness of Gendrer Prejudice of Chimpanzees in Edgar Rice Burroughs’ Early Work

Kyllä tuolla otsikolla saisi ainakin apurahan. – Koska se on konsepti.

Esko Kivikoskesta olisi täytynyt tehdä Helsingin Yliopiston kunniatohtori. Hän taisi olla Keskon varastolla töissä. Herra X:stä (Antero Manninen) tuli kunniatohtori, mutta ei varmaan siksi, että hän oli tietokilpailujen uranuurtaja ja sankari radiossa. Oli muuten jyry mies; ei hänen poikansa Ohto M. kyllä hänkään sijoittuisi hymypoikakilpailussa, vaikka on viisas mies.

Herrat Manninen ja Kivikoski muuten istuivat samanaikaisesti Viisasten kerhon jäseninä.

Yksi kerhon jäsenistä oli Helsingin raastuvanoikeuden oikeusneuvosmies Helge Rontu, todella viisas mies ja jokseenkin varmasti ainoa selkeä pitkän linjan vasemmistolainen koko tuomioistuinlaitoksessa sangen pitkään eli 1960-luvun lopun suureen muutokseen. Hänellä oli vähän surullinen lähtö virkakunnasta, ehkä usko, että moni muistaa enää hänen nimeään.

Ehkä viisaita ja kerhoja ei enää ole.

Se on sääli. Google ei ole tehnyt millään muotoa tarpeettomaksi triviaaliksi väitettyä tietoa.

Triviaali (suomeksi ”joutava”) tieto on kukaties tärkeämpää kuin kouluissa hankittu faktatieto. Faktat löytyvät tietokannoista nopeammin, ajanmukaisempina ja täsmällisempinä kuin muistista. Trivia (ja siihen liittyvä ilo ja innostus) tekevät ihmisestä ihmisen.

Mieleni lämpenee, kun näen kaljakapakassa leikittävän tietokilpailua. En osallistu. En myöskään pärjäisi.

18 kommenttia:

  1. No, no Kemppinen. Edesmennyt kansantaloustieteen professori Lauri af Heurlin opetti aikoinaan luennollaan, että vaatimattomuus kaunistaa, mutta harvoin valloittaa.

    VastaaPoista
  2. Ei pidä väheksyä ,D Kyllä tässä pihassa parikin henkilöä muistaa Rontua, syystä että ollaan samaa sukua ja huonetta. Welhotarkin alkaa lähestyä hiljallensa oikeudenkäyttöfoorumeita, omalla vähäpätöisellä tavallaan, tiedoksi Kemppiselle.
    Oli sitä muitakin vmäisiä radio- ja TV-esiintyjiä, eihän Markus-setäkään mikään lasten ylin ystävä ja kiva kaveri ollut. Myös Salmensuusta ja Tauriaisesta olen kuullut tarinoita.

    VastaaPoista
  3. Ad Polgara:

    Hauska kuulla.

    Ei puhettakaan väheksymisestä - muistan Ronnun poikkeuksellisen kyvykkäänä ihmisenä.

    Tässä toimessa vain oppii, että sukupolvilla on terve tarve unohtaa edeltäjänsä. Tuomarikunnassa esimerkiksi Niilo Luukanen ja jopa K. Kuisma eivät sano useimmille mitään.

    Nähdäkseni sama kohtalo on nerokkailla insinööreillä ja suurilla lääkäreillä.

    VastaaPoista
  4. Mitä mieltä Kemppinen olisi ajatuksesta, että ohjelmaformaatin luvaton lainaaminen olisi sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa?

    Miksei esimerkiksi Formula Ykkösiin voi olla yksinoikeutta? Yksityistilaisuuden järjestäjällä on käsittääkseni hyvin yleisesti (siis monissa eri maissa) ymmärretty olevan oikeus määrätä yksityisyyden rajoista (ainakin niitä tiukentaen), joten jos järjestäjäorganisaatio kieltää kaikilta paitsi yhdeltä tapahtuman suoran lähettämisen/taltioinnin, eikö kyse ole ainakin varsin lähellä yksinoikeutta olevasta tilanteesta?

    "Korkeassa taiteessa" eli vaikkapa vakavassa kirjallisuudessa tai taidemusiikissa teoksia luodaan harvoin avoimena elinkeinotoimintana, eikä meillä siksi ole sellaisia esimerkiksi rahoituksenhakutilanteita tai tuotemessuja, joiden logiikkaan ohjelmaformaattien olemassaolo käsittääkseni perustuu. Esimerkiksi tekijäryhmä ilman omaa track recordia saa rahoitusta/ohjelma-aikaa todennäköisesti helpoiten muiden menestykseksi osoitamaan formaattiin.

    USA:n TV-tietokilpailuskandaali tunnettaneen nykyisin Aku Ankkaa paremmin sitä kuvaavasta Robert Redfordin (ohjaus) elokuvasta "The Quiz Show" (1994).

    PS Minun käsittääkseni Nelosen "Ota tai jätä" ei ole millään muotoa tietokilpailu.

    VastaaPoista
  5. Welhoa on lyöty: aivan kuten Tanja Saarela tänään ilmaisee: naisena oleminen on formaattina sellainen, että sitä saa lyödä ihan miten vaan ilmeisesti: ja kun on lyöty niin sitten saavat luvan lyödä (juoruilu on yhtä kamalaa kun siinä ei ole mitään totta: se on kuin perheväkivaltaa pahimmillaan: jos iskuihin tottuu niin tottuu myös valheisiin ja siihen automaattiseen valheiden syömiseen minkä kulttuuri ilmeisen helposti syö).

    Sitten kysytään mikä estää. Se, että ei ole enää tahtoa altistaa itseään millään.

    Se estää: kun iho on rikottu ja rikkojat jatkavat suurella innolla. Kansa hurraa.

    VastaaPoista
  6. Minä taas muistan Rontusta kuulleeni Demlassa. Erokaan ei ollut ehkä niin häpeällinen. Osoittipa ehkä jonkinlaista selkärankaakin?

    VastaaPoista
  7. Täsmäkysymys Kemppiselle kirjojen formaateista.

    Tähän voisi ottaa esimerkiksi monta muutakin tapausta, mutta otan nyt seuraavan. On olemassa formaattikirja idealla "parodinen matkaopas kuvitellusta maasta". Formaatin mukaan on tehty ainakin kaksi kirjaa, jotka Otava on julkaissut suomeksi käännettyinä:

    1) Molvania - Itä-Euroopan hyljeksitty helmi

    2) Phaic Tan - Auringonpistos naurettavan halvalla.

    Ajatellaan, että joku meikäläinen kustantamo, suuri tai pieni, nyt haluaisi teettää ja julkaista omin päin aivan samoihin perusideoihin perustuvan kirjan vaikka jostakin kuvitellusta afrikkalaisvaltiosta -tyyliin "Bugawuga - Afrikan himmeä jalokivi".

    Bugawuga-kirjan sisältö, rakenne ja kuvitus olisivat hyvin pitkälle tai jopa täysin samankaltaisia kuin Molvanian ja Phaic Tanin, mutta kirjassa ei olisi suoranaisesti yhtään Molvaniasta tai Phaic Tanista vohkittua lausetta tai kuvaa. Olisiko kustantamo silti jotenkin heikoilla jäillä? Jos olisi, niin miksi?

    (Kyllä, maailma on parempi paikka ilman typerää formaattikirjaa Bugawugasta. Mutta olisiko kustantamon syytä pelätä jonkinlaisia lakiin tai kustannusmaailman pelisääntöihin perustuvia ikäviä seuraamuksia?)

    Onko tästä olemassa suomalaisia oikeustapausesimerkkejä?

    VastaaPoista
  8. Aronpuron kirjallisuusluettelon parissa minä viihtyy yhtä hyvin kuin Borgesin seurassa.

    Cum laude -vaatimuksista löytyy:
    L.Kannenbauer: Wenn das Geschrei gehört wurde. Muuta: J.Mischkulin: Lehrbuch der Nasen- und Halskrankheiten. P.Saarikoski: Tarzan is in, Jesus out. Kiinnostavin opus kuitenkin on jo Appron kirjallisuudessa: L.Sievinen: Vihtori, Adolf ja minä, automatka halki Afrikan.

    Nykypäivän vaatimuksissa olisi kolme kautta Selviytyjät-sarjan jaksoja.

    VastaaPoista
  9. Aki Kämäräinen on toimittanut triviaalista tiedosta Editan kustantamana opuksen nimeltä "Turhan tiedon käsikirja. ” Toimittaja tituleeraa itseään Pelastakaa pingviinit ry:n puheenjohtajaksi.

    Eilisessä blogissani on muutama esimerkki kirjan sisällöstä.

    Virkistävien tietojen lisäksi kirjassa on tosin Kämäräisen omiakin lausahduksia, jotka eivä ihan niin sykähdyttäviä ole

    VastaaPoista
  10. Ad Rienzi:

    1. On mahdollista mutta ei ole kunnollista sanktiota. Uhkasakko on äkkiä kierretty. Lisäksi turvaria tuskin saa ja ratkaisu viipyy Markkinassa kolme vuotta

    2. Yksinoikeutta - käytin sanaa pedanttisesti. Onhan Suomessakin myyty mm. häitä "yksinoikeudella" iät ajat. Taustana on kotirauha tai julkisrauha, ei tertiusta vastaan turvattu yksinoikeus.

    Ei sillä - olympiakomitea on yrittänyt kieltää jopa tosiaikaisen kirjoittamisen urheilutapahtumista...

    VastaaPoista
  11. Ad Anonyymi (täsmäkysymys)

    Ei ole estettä. Oikeustapausta ei ole. Analogia - oppikirjat; niitä on säänönmukaisesti useita täsmälleen samoilta, sisällöltään virallisesti vahvistetuilta alueilta kuten esim. lukion lyhyt matematiikka.

    Ja kuten sanoin, "konseptiin" ei ole tekijänoikeutta.

    VastaaPoista
  12. Ad Antti Kortelainen:

    Samaa mieltä. En viitsinyt täsmentää. En viitsinyt myöskään sanoa, että jotkut (arvostavat) tiedot vanhan vasemmiston lakimiehistä ovat isäni kertomaa Norssista. Luullakseni Rontu oli siellä ja Mehdon veljekset kumminkin.

    Olen yllytellyt A. Aarniota kirjoittamaan muistoja siitä, mitä todella tapahtui 1965-1972. O. Heinonen voisi toimia tukena.

    Mielenkiintoista, eikö vain?

    Demlasta löytyy Googlella vähän myöhäinen Jyrki Leivosen pikku historiikki. Olen toki itsekin ollut puhumassa Demlan kesäpäivillä.

    Demokraattisista lakimiehistä kuitenkin samaan hengenvetoon se lisäys, että kovasti mukana oli mm. Paavo Nikula (silloin lib.) ja myöhäinen puheenjohtaja oli Anneli Jäätteenmäki.

    VastaaPoista
  13. Mainitaan nyt triviaalitietona, että pääministeri Matti Vanhasen maalaisliittolainen veli Rauno Vanhanen on ollut myös Demlan puheenjohtaja.

    Jäätteenmäki valittiin Demlan johtoon Keskustan eduskuntaryhmän avustajatehtävistä. Kansanedustajaksi hänet lähetettiin lapualaisten äänivyöryllä muutamaa kuukautta Demlan valinnan jälkeen.

    VastaaPoista
  14. Aika mielenkiintoinen yksinoikeuscase taitaa olla vireillä tuolla jalkapallon puolella.

    Palloliitto vaatii osallistujilta = seuroilta = persaukisilta firmoilta, että niiden käyttämien olosuhteiden pitää olla liiton vaatimassa kunnossa. Tarkoittaa katettuja suuria katsomoita, lämmitettyjä nurmia, valaistuksia, "oheistoimintoja" jne. Muuten ei kuulemma tule lisenssiä eli oikeutta pelata.

    Parhaillaan on kolmella firmalla laiskanläksy asiassa. Aikaa on kai pari viikkoa vastata.

    Mielenkiintoista asiassa on se, että näihin vaateisiin jopa mediassa vastaavat kuntien edustajat (esim. HS ja AL). Siis toiset rahattomat.

    Käytännössä nämä vaatimukset siis kohdistuvat veronmaksajiin. Jossain puhuttiin jopa kiristyksestä.

    Siis: kuinkahan tuo yksinoikeusanalogia mahtaa täällä pelata? Tai määräävän markkina-aseman käyttö?

    VastaaPoista
  15. Ad Sattuma.Omega:

    Kaikkea muuta kuin triviaalia! Jouduin kiinni aivan housut kintussa. Tunnen Rauno Vanhasen jollain tavalla. Hän oli oikeusministeriön lainsäädäntöosastolla 80-luvun alulla näkymättömissä tehtävissä ja avusti mm. Paavo Nikulaa.

    Olen pannut merkille uran myöhemmän nousun, mutta en ole ihmetellyt sitä hetkeäkään, koska hän oli yksi näistä rauhallisen pätevistä kavereista (kuten samaan aikaan kanssani auskultoinut Seppo Riski).

    Mutta ikinä ei ole juolahtanut mieleeni, että hän olisi edes sukua Matti Vanhaselle ja siis näemmä (Kuka Kukin On) vanhempi veli!

    Vaikuttaisiko asiaan, että Rauno V. on muistaakseni tavallisen pituinen kaveri, kun taas Matti V. on liian pitkä. Eikä sukunimi tietenkään ole harvinainen.

    Ainoa ikätoveri-juristi, josta ei koskaan juolahtanut mieleeni, että hän voisi päästä pitkällekin, on Tarja Halonen. Minulla on itsepintainen mielikuva, että tämä jo nuorena erikoisen näköinen kollega pyöri raastuvassa samaan aikaan kuin minä eli 1967-1972.

    Pitää kysyä Mikko Varikselta.

    VastaaPoista
  16. OIKAISU:

    Demokraattisten lakimiesten historian
    http://www.demla.fi/historia.htm
    on kirjoittanut ystäväni, asianajaja Markku Fredman. Leivosen poika sekä monet ovat antaneet muuten vain tietoja.

    Erinomainen yhteenveto ja seassa juuri sopiva määrä yllättäviä muistumia.

    VastaaPoista
  17. Kiitos täsmävastauksesta täsmäkysymykseen!

    VastaaPoista
  18. kyllä vaatimattomuuskin valloittaa
    se se vasta valloittaakin

    VastaaPoista