Olisipa ollut joku neljäs henkilö tai olisinpa viitsinyt laittaa kameran jalustalle, olisi saatu komia kuva. Kaksi naishenkilöä, nimittäin toimitusjohtaja ja huoneenhallituksen puheenjohtaja napsimassa papereita ja painotuotteita ja minä kuin mikäkin Mooseksen veli sauvalla osoittelemassa, että tuokin paksu kirja joutaa pois. Tiheää lainoppia, mutta sen verran pahasti vanhentunut, että pitää pannan roskiin. Lapset muuten oppivat siitä hullutuksia.
Vaikka ei siitä koskaan tiedä. Eero vei 1948 ilmestyneen Lakiasiain käsikirjan, oletettavasti siksi, että äitini oli ommellut siihen paidan hännästä suojakannet ja ristipistellyt kankaaseen että kemppinen.
Minulle tuli vähän hätä piilottaa paperinkeräykseen menevien laatikkoon valokopio valokuvasta, joka esitti lapsia orjatyössä. Jumalattoman laihana ja uhkaavan isoisäni siinä vahti lapsiaan, joita oli rapanevalla nostamassa polttoturvetta kuivumaan, ja niitä lapsia oli metsänrantaan asti. Vuosi näyttäisi olleen tyyppiä 1938. Äitini ei ollut silloinkaan mukana. Hän oli hymyilemässä kirjakaupassa.
Minulla oli tarkoitus kirjoittaa tänään horisontaalisesta geenin siirrosta, josta en paljon ymmärrä, siinä kun ovat asialla virus, arkkibakteeri ja bakteeri ja eräiden väitteiden mukaan esimerkiksi pandemia osoittautuu luonnon prosessiksi. Näkymättömät oliot siinä selvittelevät välejään.
Mutta nyt aamulla tulin isänmaalliselle mielelle, kun televisiossa kehuttiin, että on itsenäisyyspäivä.
Niinpä tulin malttamattomaksi sanottuani juuri eilen, että tuon kirjan minä kyllä ottaisin ja mietittyäni, että noinkohan tuo ehtii jouluksi. Katsoin nimittäin, että Elisalla oli kympillä e-kirjana Juha Hurmeen nyt ilmestynyt ”Suomi”.
Eli tulihan se sitten heti ostetuksi, ja alkusivujen perusteella tohdin sanoa, että kovasti on isänmaallinen ja itsenäinen kirja ja tuntuisi olevan jopa parempi kuin edellinen, ”Niemi”.
Kai siitä on jo kaksi vuotta, alun kolmattakin kukaties, kun seisoskelin tämän Nurmeen kanssa jutskailemassa ja huomasin, että ei se hullu ole. Se vain näyttelee.
Ja kirja on siis taas tosi kuin vesi. Ja pitää kuin seula. Hyvää itsenäisyyttä vain, itse kullekin säädylle.
Vanhoihin valokuviin ilmestyy ajan mittaan asioita, joita niissä ei alkujaan ollut.
VastaaPoistaSilloin kun puhelinlankoja, mukulakivikatuja, hevosenlantaa ja puuveneitä näki yleisesti, ei edes huomannut minkä malliseen viikatteen varteen ukki nojaili.
Ei niitä säilyneitä kuvia pidä hävittää. Kopiostaha Kemppinen puhuikin.
"Vanhoihin valokuviin ilmestyy ajan mittaan asioita, joita niissä ei alkujaan ollut."
PoistaEritäin arvokas huomio.
Vanhat valokuvat muuttuvat ajan myötä muutenkin. Uutta valokuvaa arvostellaan vaikkapa kekseliäisyydestä tai sommittelusta tai siitä miten se kuvaa ottajansa omaa napaa. Vanhan valokuvan arvoa määrittää varsinkin se "mitä se esittää" ja mitä se kertoo meille asioista jotka ovat kadonneet.
PoistaAW
Ainakin viime vuosituhannella Kuopion rannoilla oli mustanaan trvantuoksuisia puuveitä. Mietimme joskus poikein kanssa, mikä olisi materialistisesti leimallisesti omaperäisintä, mitä savolaiset ovat ihmiskunnalle antaneet. Ei se ainakaan se kalakukoksi sanottu läskinsekainen kalapaistos ole. Pääsyimme esineenä savolaiseen suoutuvenheeseen, jos kohta niissäkin on eroja sinnä missä frakissa tai shaketissa. Hevonkakkaa olen Kuopion kadulla nähnyt vosskakuski Niirasen ruunan antina. Rauha heidän tomuilleen. Mukulakivikatuja en ehtinyt Kuopiossa asuessani kokemaan ja kaupungin viimeinen nupukivin päällystetty muutaman metrin tienpätkä Vuorikadulla häiritsi kaavoittajaa niin paljon, että se piti asvaltoida. Täällä Turussa on vielä vanhoja mukulakivikatuja, joita passaa saapastella. Kuopion komea keskusaukio piti pilata, ettei se entisen satunnaisen kaupunginjohtajan mielestä enää olisi kuin vanha venäläinen sotilaslentokenttä. Hyvä, etten enää ole muutosta näkemässä. Helsinkikin on alkanut ahistaa. Ei tuoksu enää Hämeentiellä Elo-leipä eikä paahtuva kahvi.
PoistaVenemestari tekee veneen tilauksen ja tarpeen mukaan.
PoistaLapsuudenkotini aittaan on varastoituna äitini enon aikanaan tekemä vene. Savolainen, niin kuin tekijäkin. Ja puutavara takametsämme korpikuusikosta. Kokkapuu ja perä luonnonmuotoisista kuusen juurakoista.
Venettä tehdessään mestari oli sanonut, että tekee veneestä tavallista leveämmän ja siten vakaamman, kun tulee järvelle jolla on isompia selkiä. Ja kun perheessämme oli meitä lapsiakin.
Vene on tehty kuusesta niin on kevyempi ja helpompi soutaa. Nyt jo viitisen vuosikymmentä ikää, pitäisi taas joskus tervata ja viedä vesille.
Tuo kirja tuli isänpäiväksi ja ensimmäisten 30 sivun jälkeen se alkoi vetää kuin kantakirjaori. Ilahduttava oli tavata Toivo Kärjen sisarusparven nimilista muiden sivumennen huomautettujen detaljien ohella.
VastaaPoistaKirjoittajan pää pyörii kuin pöllöllä.
Tänään liputtaa Kunnaksen Ilkka
Hyvää itsenäisyyspäivää vaan! Yhtenäistä kansakuntaa kyllä edistäisi, jos hallituksen edustaja kävisi puhumassa jonkin muun tahon kuin aitosuomalaisen Suomalaisuuden Liiton järjestämässä Suomen lipun nostossa. Siis järjestäjästä johtuen suomeksi ja vain suomeksi. Merkittävä ero tasavallan päämiehen puheisiin. God självständighetsdag ändå!
VastaaPoistaNostivat lipun vanhan ruotsalaisen linnan valleille.
PoistaNäyttää aika ikävästi siltä, että Suomen itsenäisyys on luovutettu EU:lle ilman laukauksia ja minkäänlaisia sotatoimia. Pikku hiljaa hivuttamalla olemme antaneet periksi.
VastaaPoistaOlet saattanut sen luovuttaa. Me muut emme.
PoistaTämä nykyinen itsenäisyys on vain erilaista kuin aikaisemmat, siihen tulee totutella ettei rupea tuntumaan samalta kuin jarrupalasta.
PoistaMitään luovutettu. Kaikki se on mitä tarvitaankin.
PoistaUskoiskohan nyt tuota. Mutta jos jotain on mennyt, niin mieluummin se kuin luovutus sotatoimin idälle.
Poistanimenomaan
Poista. . . hieno olla itsenäinen ja eurooppalainen.
VastaaPoista
VastaaPoistaKansallisosakepankki perustettiin sata vuotta Ranskan Vallankumouksesta. Ei sittenkään toisinpäin vaikka jo 1989 olisi ollut perusteltua luulla.
Tuohon vuoteen tultaessahan rahan laita Suomessa oli sekaisin kuin 1793 Ranskassa. Jakobiinien käsissä. Tästähän olisi kirjakin olemassa. Yrjö Blomstedtin Kansallis-Osake-Pankin historia II. Sitä vain jakobiinit eivät julkaisseet. Osan I onneksi sentään, ja sen kertoma onkin upeata. Ja upea on myös lyhyt tiivis ja Suomalaisella Nuijalla kohdalleen isketty Wikipedia artikkeli pankista 1889-1995.
Kirjoittajalla on ollut edessään myös tuo takavarikoitu osa II ja koettuna Kansallispankin vaiheita Matti Virkkusen aikakaudelta. Virkkusen "voimakas persoona hallitsi Kansallispankkia ja suurta osaa suomalaisesta liike-elämästä. KOP:n tehtävänä oli tukea suomalaisten yritysten toimintaa, jotka pyrkivät luovimaan kylmän sodan jakaman maailman ristiaallokossa yhtäältä lujittamalla ja syventämällä yhteyksiä länsimaihin ja toisaalta jatkamalla diplomaattista kaupankäyntiä Neuvostoliiton kanssa."
Kirjoitan someuikuttajana tästä Smk asiasta koska Teemu Keskisarja pe 4.12. Ruben Stillerissä fennomaniasta voimasanat antoi. Omalta kohdaltani sanoisin vain että pankin osakepääoman kokoaminen taisi olla kansanliikkeistä väkevimpiä. Kohtahan niitäkin assignaatteja valmistettiin säkkikaupalla eikä pysytty ilmavan tuokkosen mitassa ja laadussa.
Nyt 2020 kuudes joulukuuta kävely Hämeentietä pitkin näytti mitä asemakaavavallan yksityistäminen, privatisoiminen, privilegion kavaltaminen valtiolta/kunnalta voi ärjyimmillään ja tylppäsormisimmissa käsissä tehä.
Ja kysymys kuuluu kuka näiden assignaattien valmistusvärkit tuhoaisi. Keskisarja arvelihe että Suomi on jäämässä välivaiheeksi kulttuurin kuvottavassa tärveltymisessä ICT räkään.Jukka Sjöstedt
"Nyt 2020 kuudes joulukuuta kävely Hämeentietä pitkin näytti mitä asemakaavavallan yksityistäminen, privatisoiminen, privilegion kavaltaminen valtiolta/kunnalta voi ärjyimmillään ja tylppäsormisimmissa käsissä tehä."
PoistaNo mitä sellaista Sjöstedt sitten oli näkevinään Hämeentiellä, joka ilmentää hänen kokemiaan hallinnollisia vääryyksiä?
Pyydän nyt selvennystä, kun ei helsinkiläiselle, Hämeenkatua aika ajoin kulkevalle ole tuo asia paikan päällä silmään pistänyt.
Aivan tavallisia kantakaupungin kortteleita ovat Hämeenkadun varret. Alkupäässä Hakaniemen torilta lähdettäessä työn alla oleva kauppahallin remontti, siitä eteenpäin kadun eteläpuolella 1980-90 -luvuilla rakennettuja asuinkortteleita, joissa on jopa aika hyvät asuntopohjat ja niin viihtyisät pihat kuin siihen aikaan vain osattiin rakentaa. Kadun pohjoispuolella komean 1970-luvulla rakennetun ympyrätalon jälkeen vanhempia, 1920-luvulta eteenpäin rakennettuja umpikortteleita. Kivijalkakerroksissa liikkeitä. Eteenpäin mentäessä vanha osuuskaupan pääkonttori ja Kurvissa liike- ja asuintaloja ja siitä vielä eteenpäin 1950-luvun asuintaloja. Aivan hyvää kantakaupungin pääkatuympäristöä kaikkiaan.
Se on käynyt selväksi, että Sjöstedt ei viihdy maailmassa, kun kaikki on hänen mielestään nykyään pielessä. Mutta se ei kyllä selviä, mikä ihan yksilöidysti mättää, ja milloin asiat olisivat olleet paremmin.
Osaiskohan kukaan mietiskellä lisää tästä "asemakaavavallan yksityistäminen, privatisoiminen, privilegion kavaltaminen valtiolta/kunnalta"?
Poista
PoistaKiitos kysymästä. Vankkoja talojahan siellä. Sellaisen Sinä minä ja Kalle Päätalo nostaisimme tuolloisilla tekotavoilla -jos arvaan kolmanneksella siitä mitä "arvoksi" välittäjä nyt sanoo. Ja ehkä kymmenyksellä jos Pekka Niska tulisi porukkaamme.
Mutta kun talonrakennus onkin muuta kuin talonrakennusta. Luottomäärien kohottamisesta kyse on ja olisiko elinkeinotoimialan nimi jotain varallisuuden kehittämistä ja arvon kasvattamista. Keille ? Heille kun sen talon nykyhintalapun päivän näyttöön arvioi. Se nousee aina vaan. Talo kaupataan yksinkertaisiin rakennusmenoihinsa nähden moninkertaisella hinnalla.
Välittäjä kodinvaihdattaja on näkyvin. Hän ei myy halvemmalla vaikka asikkaansa soisi. Tulee kaiken sortin jobbareita kalastelemaan ja rakentaminen päättyy. Olisi sopimatonta mennä alepäiville. Alalla on vakiintuneet hyvät toimintatavat ja muuta valetta tulee.
Miksipä ei jos välistäveto kiehtoo. Saalistusmyynti kiskontahintaan tuo provikaa myös lainanantajalta. Pankki on rahan paisutusta varten. Siitä piisaa konsulttiväen sopimuskynäilijöiden ottaa omansa. He ovat omine yhtiöineen mukana ja omine velkasyteemeineen ihka pienillä omilla pääomilla, joille koko tuotto ohjautuu jahka tämän erillisrevohkan kustannuksia on paisuteltu toisten vertaisalihankkijain kanssa.
Verkko, joka heitetään nuorperheen / sinkun ylle. Lyhennysten ei väliä, vuokra veisi palkan ja näkymät kun aina vaan arvo kohoaa ja jos vaikeuksia, niin myy nousseeseen hintaan. Eivät varpaat kastu. Asunnonvälittäjä tarinoi ja kuittaa moniosaisen palkkionsa alansa vääristämällä naamallaan ja lupaa vaikka tulla myymään jos tilanteet vaihtuvat. Ihan kuin Amerikoissa, missä sentää paha sai palkkansa.
Ja sitten se katutyö. Kaupunki ottaa velkaa surutta ja rakentaa toistamiseen ja taas, maapohjaa. Funktiot eivät muutu. Kadunvarsikaupat ja kuppilat katoavat, ajoväylät kehittyvät ohiajoväylinä. Kotona odottaa ällötv ja Volt ja pizza ja Alepa. Brasilian ruoka. Kiinakoneet. Pakistankuteissa. Vietnamkalusteissa. Suomi kehrää rahaa ja roroaa sen ulos. Tilastot humpuukkia, isoin vientitavaralaji on diesel ja tokana Mersu. Onko yhtään suomalaista komponenttia, osaa noissa.
Rahaa kyllä osataan valmistaa. Maanrakennukseen kuormurit kauhurit saadaan Kevasta. Asuntolainat myydään pankista toiseen ja siellä ne ovatkin jo omaisuuspuolella. Osto on iisiä sen kun kirjoitat talletusta myyjäpankille tai muun "ei-laillisen" rahainstrumentin. Sen saa kyllä vaihdetuksi junttirahaksi.
Ja kriisin alla se muuttuu hetkessä Suomen Pankin euroon. Tällainen paniikki koettiin talvella ja koko tuo alihankintaketju pääsi äkkisti arvossa alentuneista saamisistaan, velkojen takaisinvaatimuksista eroon valtiotaseeseen. Ensin Suomessa heti puolitoista miljardia ja kohta äkisti roskautuneet SP meikattuina toimitettiinkin EKP:n korkeisiin säiliöihin Frankfurtiin. Pysyvästi ?
Firmoihin kytketään oikeusvaltioissa uutta EKP euroa. Varsinkin huonojen pankkien nostamiseksi tyhjästä taas lainaamaan. Jotta se pankkiunioni syntyisi ja sitten taas muuta Liittoa lahjakkaiden kauniiden koulutettujen silmälläpidon alla. "Koulutettujen" miten ja mitä asiaa palvelemaan.JS
Sjöstedt kuvaa edellä enemmän omaa mielenmaisemaansa kuin fyysistä todellisuutta.
PoistaInfran funktiot todellakin muuttuvat. Kaukolämpö-, kaukokylmä-, erillisiä hule- ja jätevesiviemäreitä eikä eri operaattoreiden tietoverkkokaapelointeja ollut olemassakaan Kalle Päätalon aikoihin. Eikä niitä toimintoja myöskään rakennuksissa. Talonmiehet lapioivat hiiltä tai lappovat halkoja uuniin pannuhuoneissa.
Se, että ihmiset pystyisivät tekemään töitään oman olohuoneensa pöydän ääressä oli täyttä utopiaa. Niin kuin tällä hetkellä sadat tuhannet etätyöläiset tekevät.
Ja vanha infra tulee käyttöikänsä päähän. Hämeentiellä laukesi vähän aikaa sitten ikivanha runkojohto, ja sitten olikin korttelikaupalla taloja ilman vettä. Hämeentiellä on järkevää uusia kaikki verkostot samalla kertaa, ja samalla uusia myös pintarakenteet ja järjestää tilat maanpäällisille toiminnoille uudelleen. Autoliikenteen läpiajokadusta tehdään nyt viihtyisämpi oleskelukatu.
Se kuulostaa omituiselta, että Sjöstedt sekä valittaa rahatalouden irtautumisesta reaalimaailmasta että siitä, että rahatalous on yhteydessä todellisiin toimintoihin, kuten asuntojen ostaminen, myyminen ja niissä asuminen.
Kun Sjöstedtistä aika jättää, ei maailma siihen lopu. Nyt rakennetaan yhteiskuntaa eteenpäin seuraaviksi sadoiksi vuosiksi. Maailmanlopun ennustajia nyt on aika ollut, mutta kyllä vielä minunkin mahdolliset lapsenlapsenlapseni tulevat elämään onnellista elämää.
Itse en haluaisi palata mihinkään aikaisempaan aikakauteen. Muistikuvani alkavat 1960-luvulta, ja 1990-luvun alkuvuosia lukuunottamatta yleisesti on positiiviseen päin menty. Useista lamakausistakin huolimatta.
Ei osaisi Päätalo jälleenrakennuskauden osaamisellaan rakentaa nykypäivänä. Eikä Sjöstedt osaa kirjoittaa ajatuksiaan selkeästi ja ymmärrettävästi, kuten Päätalo. Joten jää täysin epäselväksi, miksi hän edes vetoaa Päätaloon.
PoistaSuomalaisten vanhoista runoista ja kielestä Hurme pystyy ammentamaan loputtomasti, onneksi. Suomalaisesta kirjallisuudesta hän sanoo etsivänsä viisasta naurua, mutta tehtävä on mitä vakavin. Hän uskoo, että nauru on ainoa asia, mikä voi pelastaa ihmiskunnan. Se on hyväntahtoista iloa elämästä ja sen monimuotoisuudesta. Se on ihmiskunnan hyväksyntää. Viisaan naurun elementtejä ovat itseironia ja ennakkoluulottomuus. Tyhmyys, typeryys ja ahdasmielisyys ovat sen tulilinjalla. Eriarvoisuudelle ja väkivallalle viisas nauru julistaa täystuomion. (Ei ehkä ihan sanatarkasti, siksi ei sitaatteja.)
VastaaPoistaLukisivatpa useammat Juha Hurmetta!
Yksinkertaistaen voidaan todeta, että aikoinaan Tanska antautui Saksalle puhelinsoitolla ja Norja taisteli runsaan kuukauden. Suomi sentään taisteli tosissaan, mutta nyt ei ollenkaan.
VastaaPoistaMikä meihin on oikein tullut?
Ehkä tässä luotetaan siihen että meillä on tarvittaessa vikkelät jalat. Siihen asti noukitaan rusinoita EU-pullasta jos suinkin mahdollista. EU ei ole yksinomaan rasite. Se tuo todella merkittävän edun suomalaisille yrityksille kaupankäynnissä Euroopan alueella ja edistää myös ulkopuolista kaupankäyntiä epäsuorasti. Euro puolestaan yhteisvaluuttana on todella arvokas ja hyödyllinen meille kaikille. Itse äänestin EU:hun liittymistä vastaan koska hanke ajettiin aika häikäilemättömästi läpi mutta lopputulos on ollut mielestäni positiivinen ja suomalaiset ovat sen ansiosta saaneet hyvin töitä. Jos jollain on negatiivisia näkemyksiä asiasta niin voisi olla hyvä tarkentaa miten ne ilmenevät käytännössä.
PoistaKukahan tänne nyt on hyökkäämässä? En olekaan huomannut.
PoistaSuomen taistelu Saksaa vastaan tapahtui Neuvostoliiton vaatimuksesta eikä sitä käyty ihan niin tosissaan kuin aiemmin Neuvostoliittoa vastaan. Nytkin Venäjä vaatisi meitä uudelleen samaan, mutta emme katso velvollisuudeksemme totella.
Poista"Suomen taistelu Saksaa vastaan.."
PoistaTasoja oli kolme vähintään syksyllä 1944/keväällä 1945. NL:n suuntaan esitettiin suurta halua ja valmiutta ajaa saksalaiset pois mutta pyydettiin lisäaikaa koska tehtävä oli jättiläismäinen. Saksalaisia oli pahimmillaan yli 200 000 miestä ja kymmeniätuhansia sotilasajoneuvoja, tankkeja ja kuorma-autoja ja tykistöä kaikkia järeysasteita. Kaiken kaluston siirtämiseen ei millään inhimillisillä voimilla olisi pystyneet edes saksalaiset muutamassa viikossa. Saksalaisia pyydettiin poistumaan vilkkaasti ja he ymmärsivät tilanteen mutta siirrettävä kalusto ja miehistö olivat tolkuttoman suuria. Saksan armeija oli motorisoitu moderni koneisto mutta aika soveltumaton Lapin oloihin.
Toinen taso oli esikuntataso ja poliitikot. He halusivat päästä asiasta eroon ja NL:n vaatimuksesta maamme puolustusvoimat supistettiin rauhanajan tasolle eli kotiutettiin kaikki joukot hyvin nopeasti. Jäljelle jäivät varusmiehet ja kantahenkilöstö. Kaikki näytti melko hyvältä päättäjien mielestä.
Kolmas taso olivat varusmiehet, jotka olivat noin 19-vuotiaita ja vähäisellä koulutuksella sekä hiukan vakinaista väkeä. Heidät lähetettiin ajamaan saksalaiset pois joiden lukumääräinen ja varustuksellinen ylivoima oli monikymmenkertainen. He joutuivat henkensä kaupalla juoksemaan kivääri kädessä saksalaiset ulos pitkin soita ja tuntureita ja varoen satojatuhansia miinoja joita saksalaiset olivat jättäneet maastoon. Nämä pojat joutuivat aivan tosissaan taistelemaan jotta tehtävä saataisiin suoritettua ja jotta itse säilyisivät edes hengissä. Kaatuneita oli paljon. Liian vähän ymmärretään sitä suunnatonta ponnistusta joka oli laskettu näiden urheiden poikien olkapäille.
Kiitos, Henrik. Hyvä kiteytys. Edellisen kommenttini ei ollut tarkoitus olla epäkunnioittava, varsinkaan kuolleita ja haavoittuneita tai evakuoituja kohtaan. Ikävä kyllä poliitikkojen symbolisissakin sodissa kuolee ihmisiä.
PoistaMinulle ei oikeastaan tule juuri mieleen tietoa siitä miten Saksan korkein johto suhtautui Pohjois-Suomesta vetäytymiseen, kun yleensä tässä vaiheessa oli teoriassa käytössä jonkinlainen ei tuumaakaan-politiikka. Ardennien operaation valmistelukin oli käynnissä, vedettiinkö siihen väkeä ja kalustoa Norjasta? Ainakin lentokoneita taidettiin haalia aika laajalti eikä niitä silti ollut tarpeeksi.
Juha Hurmeen "Suomi" ravistelee kansallismielisten naiivien "neitsyeiden" käsityksiä siitä mitä luulemme tai luulimme olevan ikiomaamme kulttuuria. Kaikki ovat kopioineet toisiltaan tai keksineet osan itse uudelleen. (Viinan, siis sen tislauksen, keksi arabit -> al'cohol jne).
VastaaPoistaKalevalassa, kansanrunoissa, on kerroksia useita, päällimmäisenä Lönnrotin (ja toverienkin) aivot mutta syvemmälläkin mm. Lähi-idän uskonnon vaikutteet joiden kerrosten alta emme oikein näe ei-kristillistä pakanallista "kalevalaista" wanhaa alkukerrosta kuin ehkä sumeasti.
MMM...
EuropeUnionilainen
Vanhoista valokuvista puheenollen en muista, kuka sanoi, että valokuva muuttuu, kun sen esittämä ihminen kuolee.
VastaaPoista