Sivun näyttöjä yhteensä

11. kesäkuuta 2017

Keksitty maantiede



Poliittisista mullistuksista riittää yksi lause. Vallalla on tietämättömyyden juhliminen, tyhmyyden pyhitys. Samuel Johnson mainitsi Boswellin mukaan 1700-luvulla, kun patriotismi ja nationalismi olivat syntymässä, että isänmaallisuus on roiston viimeinen veruke.

Kansallisuusaate on tuontitavaraa ulkomailta. Suomeen se tui Ruotsista, johon se oli saatu Saksasta. Herder oli miettinyt pohjat tilanteessa, jossa saksaa puhuttiin etenkin Itävallassa eli Pyhässä Roomalaisessa keisarikunnassa. Erittäin suuri vaikutus oli ollut Napoleonin sodilla. Romantiikan taiteilijat alkoivat sitten pohtia, mikä ja millainen se isänmaa olisi.

Suomessa asia tuli ajankohtaiseksi, kun alueemme ja kansamme liitettiin Venäjän keisarikuntaan 1809. Johdonmukaiseen tapaan monet maan merkkihenkilöt olivat Porvoossa juhlimassa uutta ja oikeampaa hallitsijaa, keisari Aleksanteri I:ta, kun sotaväki kaikkine suomalaisineen kävi vielä taisteluita samaa keisaria vastaan ja kuoli myös nälkään ja tauteihin.

Suomalaisuuden määritteli maantie Pohjanmaalle ja osittain siitä Ouluun. Runeberg osoittautui suureksi järviromantikoksi, varmaan laskien, että hänellä oli Ruotsinmaallakin paljon lukijoita, ja Ruotsissakin on järviä. Hänen perusmaisemakseen tuli Ruovesi, tarvittavin osin myös Saarijärvi. Topelius oli ajanut kärryillä kotinsa Uudenkaarlepyyn ja Helsingin väliä sen kymmenet kerrat ja valikoinut perussuomalaiseksi maisemaksi Kangasalan.

Hyviä valintoja. Aikalaisista Fr. Cygnaeus liehui laveammin ja toisin kuin Runeberg liikkui myös ulkomailla. Hän toi tietoisuuteen jännitteen ikivihreän etelän ja vuodenaikojen kurittaman pohjoisen välillä.

Topelius piti ensimmäisen professoriluentosarjansa yliopistolla Suomen maantieteestä ja löi kaikki toiset laudalta tekemällä vaimonsa kanssa 1851 todella pitkän kiertomatkan Imatralle, Punkaharjulle, Kuopioon ja viimein Uuteenkaarlepyyhyn.

Topelius oli oivallinen poliitikko ja etevä liikemies. Professori hänestä tehtiin aika vähin ansioin ja yliopiston rehtori vielä vähemmällä. Hänellä oli kyky ja taito tasapainotella hallitsijan mielisuosiossa ja selittää asiat parhain päin. Kirjailijana hän pääsi erinomaisiin tuloihin matkakertomuksillaan (En resa i Finland), keksimällä Suomella menneisyyden Välskärin kertomuksia), sieppaamalla etenkin H.C. Andersenilta taidesadun idean ja viljelemällä sitä etevästi monen sukupolven iloksi (Lukemisia lapsille), ja tietenkin kirjoittamalla mitä ahkerimmin sanomalehtiin. Todellinen paukku oli kaiken Suomesta kertova Maamme-kirja. Mitä siinä ei kerrottu, se ei ollut Suomea.

Topelius oli äitinsä puolelta juutalainen. En ole nähnyt, että siitä olisi tehty numeroa.
Suomalaisen maiseman suurmiehistä äidinkieleltään suomalainen oli Lönnrot. Hänen laaja matkailunsa ehkä pikemmin hämmensi kuin selvitti, missä on Suomi. Hän kulki Vienan lisäksi Kuolan niemimaalla ja M.A. Castrenin kaverina Inarissa asti.

Ruotsalainen tunturiromantiikka ei levinnyt Suomeen lainkaan. Olisiko asiaan vaikuttanut hiukan sekin, ettei ennen vuoden 1860 rajasopimusta kukaan oikein tiennyt, mihin valtakuntaan Lappi kuului. Matkailijat kulkivat ihmettelemään tunturiluontoa Aavasaksalla, johon sentään pääsi. Varhaiset tutkimusmatkailijat eivät hevin poikenneet pitkälle Tornionjoesta, joka tarjosi venekyydin. Reitti Kemistä Rovaniemelle oli hyvin vaikea, vaikka takaisin tullessa olisi käyttänyt valantehneitä koskenlaskijoita.

Sisävesilaivat muuttivat paljon ja rautatiet lopunkin. Topelius kuvaa Euroopan matkakertomuksessaan, miten hän ensimmäisen kerran pani henkensä alttiiksi ajamalla ihan rautatiellä, ja miten merkillinen ihme oli kaasuvalo.

Luonto oli ja muuten edelleen on monille tökerösti maalattu kulissi, jonka edessä seisten voi revitellä ihmeellistä itseään ja kaikenkarvaisia tunteitaan.

Muutakin on väitetty, mutta Runeberg pysytteli enimmäkseen antiikin topoksissa niin ettei hänen ympärillään näkemänsä kaikin kohdin poikennut vuosituhantisista pastoraaleista. Joutsen on kieltämättä mainio oivallus – menneen ajan lihakas riistalintu – joka yllättäen ylistääkin käheällä laulullaan armasta Suomenmaata.

Kolmansille – Topeliuksesta Koskenniemeen ja edelleen, luontonäky johtaa johonkin syvämietteiseen ajatukseen, joka on moraalista tai uskonnollista laatua.

Oman aikamme kirjallisuuden luontokäsityksen tuli leimanneeksi T.S. Eliot – Autio maa. ”Waste land” tarkoittaa tosin joutomaata, ei pelkästään asumatonta.

Professori Pirkko Alhoniemi kirjoitti kauan sitten tutkimuksen ”Isänmaan korkeat veisut”.
Siihen olisi lisättävää. Aleksis Kivi, Eino Leino ja Otto Manninen olivat runoilijoita, jotka näkivät maisemissa kovin usein omia tuntojaan. Sama koskee Sarkiaa. Yrjö Jylhää on hiukan vaikea ajatella ilman joki-kuvastoa.

Alhoniemi huomauttaa, että Runeberg keskitti huomionsa järviin, kun taas Topelius sisällytti maisemiin myös meren. Entä kuka olisi suon kuvaaja kirjallisuudessamme? Väin Linna, jolle Runebergin tavoin suo on pahan juuri, joka on kukistettava. Samaa mieltä tuntuisi olleen luonnontieteilijä ja tohtori Aaro Hellaakoski.

Ekologisesti ajatellen molemmat herra erehtyivät.

Vaikka meillä on tai on äskettäin ollut eteviä luonto-runoilijoita, kuten Risto Rasa, kielellinen akvarellismi tuntuu olevan heidän alansa.

Maisema ja siis luonto on representaatio, kuva tai heijastuma jostain. Tuon peili-ajatuksen kuuluisa edustaja, kuka ties keksijä, oli kirkkoisä Augustinus, jolle kaikki maailmassa oli vain huoo heijastuma taivaallisesta Jerusalemista.

Runous ei ehkä ole ottanut sitä askeletta, että kirjoittaja todella käsittäisi olevansa osa luontoa. Sääli, koska paikalleen kivettyneiden kuvien maailmassa taide on muutoksen mahdollisuus.
Jopa viime vuosikymmenien erilaiset vihreät, aina Linkolasta lähtien, sivuuttivat luonnon muuttuvana ja siis jännitteisenä ekologisena systeeminä. He eivät ehkä olleet päässeet pidemmälle kuin vanhan tähtitieteilijät tai fyysikot, joille kaikki oli kappaleita ja niiden välisiä voimia.
Politiikan tutkijat sen ymmärtävät. Politiikka on peli, jossa huonosti käy lähinnä sen, joka yrittää pysäyttää muutoksen esimerkiksi diktatuurilla tai vain ideologialla.

Siinä hengessä ja muutoksen nopeutta ja suuntaa miettien liitän jutun kuvaksi valokuvan perussuomalaisista.


Asia ei liene ajankohtaisuutta vailla.a

29 kommenttia:

  1. "Siinä hengessä ja muutoksen nopeutta ja suuntaa miettien liitän jutun kuvaksi valokuvan perussuomalaisista"

    Aamulehden etusivu tänään iso kuva Halla-ahosta ja ytimekkäästi kissankorkuisin:

    JÄÄKAUSI.

    Golf-virran kääntäminen lienee hänen ennustettavista teoistaan toistaiseksi mahtavin. Ei ihme, että HS:kin nimittää häntä Mestariksi.

    VastaaPoista
  2. "Samuel Johnson mainitsi Boswellin mukaan 1700-luvulla, kun patriotismi ja nationalismi olivat syntymässä, että isänmaallisuus on roiston viimeinen veruke."

    Niinhän tuo on tuntunut aina ja yhäti olevan vaikkapa ajatellen Suomen 1900-luvun historian murroskohtia (kansalaissota, jatkosodan vastuukysymys ym.) käsittelevän historiankirjoituksen ns. valtavirtaa.

    VastaaPoista
  3. Entäs sinfonisesti runoileva Sibelius, ei tainnut koskaan Lapissa käydä?

    VastaaPoista
  4. "...liitän jutun kuvaksi valokuvan perussuomalaisista."

    Ehkä turhankin köykäinen heitto suhteessa laatutasoon, johon olemme täällä tottuneet?

    Eilen opin, että perussuomalaiset ovat "moderni kansallismielinen eurooppalainen kansanliike", tjsp. Tuo ei oikein vastaa kuvan antamaa viestiä. Eikä todellisuuttakaan, minusta.

    Jos suomalaiset aktiivisesti delegoivat itseään ja kansallisia elinkysymyksiään koskevan päätöksenteon muille, miksi se olisi parempi ratkaisu, kuin yrittää pitää päätökset omissa käsissä edes osin? Miksi Saksa tai Ranska tekevät meitä koskien edullisemmat päätökset kuin itse tekisimme?

    - Ei se kansallismielisyys tämän kummempaa ole. (Ja esim. Raskasta, Saksasta, Italiasta jne. kansallismielisyyttä löytyy takuulla paljon ja tarvittaessa hyvinkin häikäilemättömässä muodossa. Siinä päätöksenteossa ei yksi Suomi sitten mitään paina.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perussuomalaiset edustavat kaljabaarien ihmissaastaa. Heidän puheenjohtajansa sanoi ettei tämä ilmaisu ole loukkaava.

      Poista
    2. Kaikki tämä oman päätösvallan delegointi Brysselin kammareihin johtuu vain ja ainoastaan siitä, että Suomi pelkää taas paska jäykkänä Venäjän jyrän alle jäämistä. Saattaa ollakin hyvin aiheellinen pelko, joten liittolaisuus länteen on säilytettävä hinnalla millä hyvänsä. Ja olipa tämä länteen kytkeytyminen niin kovan työn takanakin sotien jälkeen, ettei siitä nyt kovin helposti luovuta.Se luultavasti onkin viisasta. Ei pienellä maalla ole kv. politiikassa varaa kovin äkkinäisiin liikkeisiin. Muuten susi syö.

      Kunpa tuo terrorismin perkele edes saataisiin kuriin...ei oo helppoo Euroopalla ei.

      Poista
    3. "Kaikki tämä oman päätösvallan delegointi Brysselin kammareihin johtuu vain ja ainoastaan siitä, että Suomi pelkää taas paska jäykkänä Venäjän jyrän alle jäämistä."

      Venäjää on aina syytä hieman pelätä. Mutta mitenkään en ymmärrä, mitä apua päätösvallan siirrolla Brysseliin/ Berliiniin tässä suhteessa meille on. En mitenkään.

      Kun nyt jo luupäisinkin kai ymmärtää, että Naton 5. artikla on pelkkää paperia, jolla ei ole katetta toden tullen, ei kai kukaan voi kuvitella, että täysin munaton EU meidän eteemme mitään konkreettista tekisi tosipaikan tullen? No, tulista päätöslauselmaa kyllä lykkäsi ...

      Päin vastoin: EU on valmis istumaan meidän housuillamme tuleen Venäjän suhteen. Pakotteista kärsimme jo enemmän kuin juuri mikään muu EU-maa. Samaa on odotettavissa vain lisää, jos annamme Brysselin ja Berliinin päättää puolestamme. Miten muutoin voisi olla, jos Saksa tekee valintaa siitä, kumpi ensin uhrataan Saksan vai Suomen etu?

      Kannattaa yrittää ajatella edes yksi pykälä iskulausetasoa syvemmälle, jos siihen mitään edellytyksiä sattuu omaamaan.

      Poista
    4. Ymmärrän Venäjä-pakotteiden aiheuttamat ongelmat. Mutta mikä on vaihtoehto? Hyväksyä Krimin valtaus? Vaikka EU toimikin typerästi Ukrainaa liehitellessään, itsenäisen maan alueen valtaamisen hyväksyminen tuosta vain olan kohautuksella olisi ollut väärä signalointi Putinin suuntaan.

      Ja jos olet huomannut, EU pyrkii kehittämään yhteistä puolustusta jenkkien mielenkiinnon Eurooppaan lopahdettua ja Britannian exitin myötä. Tämä taas edellyttää liittovaltiokehitystä, ei löyhiä sopimuksia mitäänsanomattomine artikloineen (ainakin eurooppaeliitti niin ajattelee, myös moni keskeinen suomalainen poliitikko). Jos haluaa olla mukana, kansallista päätösvaltaa on oltava valmis delegoimaan. Ja Suomen presidentti ja keskeiset puolueet haluavat olla mukana. Huom. en sano, että olen itse tämän kehityksen kannalla.

      Omaa puolustusta pitää kehittää, mutta yksin ei kannata taas jäädä. Sveitsin malli ei kuitenkaan taida toimia näillä seuduilla.

      Poista
    5. "...EU pyrkii kehittämään yhteistä puolustusta jenkkien mielenkiinnon Eurooppaan lopahdettua ja Britannian exitin myötä. Tämä taas edellyttää liittovaltiokehitystä,..."

      Tuo on Suomelle todella huono kauppa. Energiapolitiikka, metsäpolitiikka, sosiaalipolitiikka, veropolitiikka, Venäjä-suhteet, jne. jen. kaikki nuo meille elintärkeät asiat Saksan, Ranskan ja ehkä Italian ehdoilla? Jatkuvat tulonsiirrot verovaroistamme etelään. Yhteiset velat. Rajat auki ja se porukka, joka ei muualle kelpaa, tänne sisään.

      Ja vastikkeeksi ei kuitenkaan toden tullen saada yhtään mitään. Portugalilainen komppania yhdessä italialaisen ja ranskalaisen joukon kanssa tekemässä vastaiskua Porvoon moottoritien suunnassa? Vitsien vitsi. Jo rauhan aikana moinen aiheuttaisi niin suuren sekasorron, että ei mitään rajaa.

      Tämä ei ole toivotaan, toivotaan -tyyppinen juttu.

      Poista
    6. Kaljabaareissa ei ihmissaasta viihdy.

      Poista
    7. Niin edelleen: mikä on vaihtoehto? Käyttää 90% budjetista huippumoderniin aseistukseen ja ehkä oma ydinase ja miksei biologinenkin: "Tulkaapa vain, saatanat,niin me nuketetaan teiän suurkaupungit ja kaasutetaan maatuskat!" Vähän sellainen kuin Israelin meininki Lähi-Idässä (Suomen asemakin on melkein samanlainen, geopoliittisesti).

      Matias K. repii leukoja. Ei taidakaan ymmärtää kv. politiikasta eikä nykyaikaisesta sodankäynnistä mitään...mieti nyt vähän niiden persujen iskulauseita syvemmälle äläkä jää pintatasolle niitä papukaijamaisesti toistelemaan. Taitaakin haluta liittoon Venäjän kanssa...hehheh.

      Poista
    8. Kaljabaareissa ahkerasti päivystävänä voin ilmoittaa etten ole nähnyt kansanedustajia enkä ministerin ministeriä niissä, vielä. Vaikuttaisi epäsuotuisasti viihtyvyyteen jos näkisi. Kaljabaarien väki on rivakkaa käymään sanasotasille ja itsehillintä rajallinen. On viisaampaa että kaljabaarien väki saa olla edes niissä omaehtoisessa todellisuuskuplassa, suohan sekin ns. päättäjille omansa eikä rynni tekemään katteettomia lupauksia ja kusemaan silmään valituksi tulleita edustajia. Todellisuuskuplansa kummallakin.

      Iltapäivälehdet eivät tee kansalaisaloitteita, tässä muutama joilla verrytellä:

      - lisää julkisia käymälöitä
      - mainosstandit pois kaduilta
      - pyörätiet pois jalkakäytäviltä tai puut pois pyöräteiltä
      - juniin wi-fi -verkko
      - kossu R-kioskeihin
      - pakkovenäjä pakkoruotsin tilalle

      Sama vaihtoehtoisena todellisuuskuplana:

      - kansalaisaloitteet kiellettävä (virkamiestyöryhmä koottava, mietintö saatava, virkoja perustettava, kokonainen valtionhallinnon haara luotava, toimitalo rakennettava, leirit toisinaanajattelijoille hajasijoitettava, puoluepolitiikka huomioitava).



      Poista
  5. Väitteesi, että kansallisuusaate olisi tuotu maahan Saksasta Ruotsista, vetää mutkat pahan kerran suoraksi. Ruotsista tuli kyllä maahan yksi kansallisuusaate, Turun romantiikka, mutta se kuoli kehtoonsa. Arvidssonista tuli emigrantti, josta jäi Suomeen vain muisto jostakin toteutumattomasta.

    Se kansallisuusaate, joka Suomeen tuli, tuotiin tänne suoraan Saksasta, ilman kiertoteitä. Jostain ihmeen syystä Suomi oli 1830-luvulla maailman ainoa maa, jossa hegeliläisyys oli yliopiston filosofianopetuksen kiistämätön pohja. Snellman rakensi tälle pohjalle valtio-oppinsa, joka oli hegeliläisyyden pienvaltiosovellus, aidosti itsenäinen ja omaperäinen vastaus kysymykseen: "Mikä on pienen kansan maailmanhistoriallinen tehtävä?"

    Snellman vastasi kysymykseen esittämällä näkemyksen, että pieni kansa loisi oman kuteensa ihmiskunnan kulttuuriperinnön suureen, kirjavaan kudelmaan. Tämä ajatus oli todella omintakeinen, sillä perushegeliläisyydessä maailmanhistoriaa rakensivat suurvallat ja pienten kansojen kohtalona oli joko hävitä tai tulla suurvalloiksi osana dialektista prosessia.

    Snellmanilaisuuden arvo oli siinä, että se loi meille oman kansallisen ominaislaatumme rauhanomaiseen kehittämiseen perustuvan kansallisen ideologian. Tällaista ideologiaa saattoinhyvin viedä eteenpäin osana Venäjän valtakuntaa, ja itsenäisessä maassa se on tarjonnut pohjan isänmaallisuudelle, jossa alueellinen laajeneminen ei näyttele oikeastaan mitään osaa. Sen sijaan esillä ovat hyvä hallinto, vahva kulttuuri, yhtenäinen yhteiskunta ja pragmaattinen suhde maanpuolustukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Snellmanin työtä jatkaa nyt Jussi Halla-aho.

      Poista
    2. Snellman sanoi kuulemma että "luonnontieto ei ole tärkeää".
      Siksikö Halla-ahokin taputti Pariisin sopimuksesta irtautuvalle?

      Poista
  6. Kuva on vallan mainio, ja muihin oman aikansa eri kansojen allegorisiin kuvauksiin nähden varsin kesykin. Henkilöhahmoina valta, siitä tuuman verran matalampana kansalainen, ja korkeimpana kulttuuri keskellä.

    Luonto on taustaa, tai sitten eläinhahmoina alistettua. Joutsen edustaa feminiiniä suomalaisessa katsannossa, Zeukseen sitä täällä harvempi kuvan katselija osasi silloin tai nyt yhdistää. Karhu on kovin kesy, eläintarhassa masennetun oloinen nallukka.

    Alapuolella kumpujen yölle on kasattu jotain vanhaa sotarautaa hämmästyttävästä lohikäärmekypärästä lähtien. Ja aurinko nousee vääjäämättömästi, staattisen asetelman takaa. Järvimaisema, joita Suomesta löytyy tuhansia.

    Kuva on yhtä suomalainen kuin 1800-luvun arkkitehtuuri. Siis aika vähän kotoperäistä itsessään, mutta arkistuneempana versiona yleiseurooppalaisista aiheista suomalaiselle vieläkin samaistuttava. Ainakin jos sattuu olemaan yli viisikymppinen, miespuolinen.

    VastaaPoista
  7. Jah, kuvan partaukolle on suotu kantelo.
    se se tästä vielä, että höyrypäät tosi suomalaiset alkavat sekoittaa touhuaan ja teosofialla.

    VastaaPoista
  8. Kahden tieteen tohtori ja armoitetun balkan-musiikin laulajan isä, itsekin runoilija, kollegani ja ikätoverini Jorma Laitinen tapaa usein lainata Augustinusta.

    "Ajat ovat niinkuin me olemme. Me olemme ajat".

    Väitetään, että ne olivat Hippoossa 400-luvulla (aD) viimeiset kirkkoisän sanat kun barbaarit jo olivat vallanneet Rooman ja lausuja tiesi kuolevansa.

    Perussuomalainen on myös jyväskyläläinen tohtori ja professori.
    Ei, ei Matti Putkonen.

    VastaaPoista
  9. Huoltosuhde. Väki vanhenee ja työssäkäyvää kohti on enemmän huollettavia. Nykyiset maahantulijat heikentävät huoltosuhdetta ja lisäävät huoltajien ja heidän läheistensä turvattomuutta. Nykyinen ruokkivan käden puremispolitiikka on Halla-Ahon kannatuksen peruspilari. Ei siinä isänmaallisuutta tarvita. Jos Persut sysätään oppositioon, niin uutta jytkyä ootellaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt vielä huoltosuhteen päälle robotisaatio! Kummat huolletaan ensin ja kummat jätetään huoltamatta, robotit vai vanhukset, sen päättää markkinat.

      Poista
    2. Väki vanhenee tosiaan ja tarvitaan entistä enemmän huoltavia käsiä. Siksi en olisi ollenkaan niin varma mitä maahanmuutosta seuraa. Kyse saattaa olla pikemminkin siitä miten rakentavasti asiaan suhtaudutaan. Maahanmuuttajissa näkyy olevan paljon koulutettuakin väkeä ja paljon nuoria, yritteliäitä ja tarmokkaita ihmisiä. Ainakin ne kannattaisi ensiksi poimia.

      Halla-Aho tosiaan väittää että tässä talous olisi nollasummapeliä. En kuitenkaan ymmärrä oikein millä perusteella se tässä olisi sitä kun se ei yleensäkään sitä ole.

      Poista
  10. ”Waste land” taitaa olla näkökulmakysymys. Suomalaiset nuoret biologit katselivat vuosituhannnen alussa perulaisia vuoristosademetsärinteitä ylitsevuotavan rikkaina ja elinvoimaa pursuavina ympäristöinä, samalla kun matkakumppani, paikallinen herrasmies, tuskaili niiden olevan tärviöllä kun ei kukaan ollut ryhtynyt viljelemään niitä.

    Joutomaa on meillä Suomessakin usein tärkeä biologisen monimuotoisuuden kannalta.

    Kuvassa on tosiaankin perussuomalaisten puoluejohtoa puoluekokouksen jälkeen, keskellä itse mestari Jussi, vierellään tuhdit aseenkantajat Teuvo ja Juho. Mutta missä luuraa perussuomen siveä Laura-neito?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jospa Lauralla on Gambialainen poikaystävä, ei hän jouda poikien kanssa puuhastelemaan.

      Poista

  11. Ei se niin rikaskaan ollut koska Bonnier maksoi huonosti. Sopimuskauden päätyttyä se uusittiin ja vahvemmasta asemasta Topelius tienasi paremmin, perilliset olisivat saaneet huikeasti jos ylisukupolvista näissä intellektuaalisissa olikaan. Mitä tulee kolmikon Topelius Snellman Lönroth virkoihin yliopistolla, niin hehän menivät troikkana Aleksanteri Toisen sisäänheittäminä, jopa opetusaloja piti jälkikäteen rukata kun kiireessä ei edes ainakaan Topeliukselta oltu keritty kysyäkkään. Mies kertoo muistelmissaan.

    Valtiovalta rupesi tekemään uutta eliittiä professoreista Yliopistolla ja kestävää kehitystä tuottikin. Entisestä kartano-aatelista ei saatu mieleistä kun ruotsikkoina sitkeästi revansisteja, ei vaikka Hypoteekkiyhdistyksen arvoparerilla luvattiin kattaa heidän peltonsa. Metsäähän sen piti ollakin, realiteetit sanelivat. Kokkolan eikä muunkaan rantaporvariston varaan voitu myöskään perustaa, heiltä kun juuri piti ottaa yksinoikeudet pois ja alkaa free trade, metsäkapitalisteja varten.

    Jäljelle jäi Akatemia ja siitä sitten palvontakohde tulikin. Tehokasta katumusta kuitenkin ilmenee koskapa hallitusohjelma ei perusta uusia yliopistoja eikä uusia virkoja. Paitsi että kyllä perustaa. Mitä muuta varten nousukausi vihdoinkin on ilonamme.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  12. Taas hyvä kirjoitus - ja kuva. Se sai minut katselemaan anopilta perittyjä Topeliuksen kirjoja, ja kootuissa teoksissa tuo En resa i Finland varmaan olisi, mutta sitten sieltä löytyi mielenkiintoinen kirja, opettajille ja "aapisen lukeneille" tarkoitettu Naturens Bok, jossa esitellään koko universumi ilmiöineen. Se on tarkoitettu koulussa ääneen luettavaksi, kuuluvalla äänellä, oikeita sanoja painottaen ja välimerkit huomioiden, alussa pelkin päälausein, sitten lauserakenteisiin huomiota kiinnittäen, osa fraktuuralla. Kirjassa Anders ja Greta tutustuvat ensin lähiympäristöönsä, eläin-, kasvi- ja kivilajit sekä metallit esitellään aika tarkasti, lopussa tulee fysiikan perusteitakin ja taivaankappaleita. Välillä on runoja ja eläintarinoita. Kirja on julkaistu 1856 ja tämä kappale on 15. painoksesta vuodelta 1907, joten paljon sitä on käytetty. Etulehdellä lukee: "Tillhör Tervik-Tjusterby folkskola", - ei ole tainnut se koulu olla olemassa aikoihin. Anopin täti oli siellä ollut kansakoulunopettajana.
    Kyllä Topeliuksella on ollut suuri halu opettaa Suomen kansaa.

    Pohjois-Savon luonto inspiroi Juhani Ahoa ja Eino Säisääkin.
    EG

    VastaaPoista
  13. The Waste Land, La Terre vaine, La terra desolata, La tierra baldía, Das wüste Land, Det öde landet.

    VastaaPoista
  14. Tuo tieto Topeliuksen äidin syntyperästä varmaankin tekee ymmärrettäväksi ”Tähtien turvattien” muusta tuotannosta erilaiset, mielenkiintoiset päähenkilövalinnat.

    Topeliusta hyvin tunteva eskimo löytyi muuten joskus 90-luvulla yllättäen tanskalaisesta junasta. Vaimon kanssa olimme menossa Fredrikshavnista Saksan suuntaan, kun junaan nousi pelottavan näköinen pitkätukkainen intiaanimainen mies suuren susikoiran kanssa. Toivoimme tietenkin hartaasti ettei ei tulisi ainakaan meitä vastapäätä. Rukoustamme ei kuitenkaan yläkerrassa kuultu ja kuvatus asettui ihan nokakkain kanssamme. Lisäksi mies oli juttutuulella. Tulijan kokeiltua meihin erilaisia kieliä päädyttiin lopulta puhumaan englantia.

    Mies oli ihan pienenä Tanskaan adoptoitu eskimo ja innostui kovasti meidän suomalaisuudestamme. Puhuttiin ensin Väinö Linnan ”Pohjantähdestä”, mutta sitten ilmeni että hän oli harvinaisen hyvin perillä Topeliuksesta. Keskustelussa ei valitettavasti selvinnyt mikä tulija oli ammatiltaan. Puhe nimittäin kääntyi pian miehen mielenkiintoiseen elämäntarinaan.

    VastaaPoista
  15. Linkolan mainitsit, hänen ajatuksensa luonnosta vain säilyttäjänä, staattisesti muuttumattomana ilman ekologisia jännitteitä on hapera tulkinta. Hänen perustamansa säätiö on kyennyt suojelemaan yli 1000 hehtaaria vanhaa metsää, mutta eiväthän nekään alat ole vailla muuttumista. Sen sijaan ne ovat vailla ihmisen suoraa vaikutusta puihin, pensaisiin, aluskasvillisuuteen ja eläimistöön.

    VastaaPoista
  16. En tiedä tuleeko yllätyksenä, mutta monet ns. sivistyssuvut ja kolmasosa aatelissuvuista on ihan suomalaista pottunokka-kakkivarvas -perua. Topeliuskin oli oikeasti Toppinen. 150 vuotta sitten Kemppinen olisi varmaan ollut Kempius, jos opintielle olisi päätynyt. Ja kaikki eurooppalaiset ovat toisilleen sukua kun mennään tarpeeksi monta sukupolvea taaksepäin. Jokaisella kun on vanhemmat, neljä isovanhempaa, 8 näiden vanhempaa, 16,32,64, 128 jne. esivanhempia enemmän kuin maanosassa asukkkaita. Deduktiivisesti voimme päätellä, että aika moni on sukua toisilleen. Niinku.

    VastaaPoista