Sivun näyttöjä yhteensä

28. kesäkuuta 2017

Leinin lyömä


Otsikon sanapari ei ole kaikkein uudenaikaisinta suomea. Olen siis luuvalon runtelema. Syystä tai toisesta lääkäri kirjoitti paperiin ”kihti”. Olen luullut, että se on merenselkä Turun ja Ahvenanmaan välillä, ja että sen vieressä on Teili.

Ehkä lääkäri, joka vaikutti kyllä asiansa osaavalta henkilöltä, oli niitä, jotka seilaavat Turun ja Åbon välillä, vaikkei maata näy kuin kukkapurkissa.

Siinä saa olla tarkkana, että jos piukea nahka saa naarmun, siitä ryömii sisään erilaisia bakteereita, ja siksi päällä on se antibiootti, vaikka se autakaan kihtiin, joka luetaan tieteellisesti kusitauteihin.

Se oli kuitenkin kiva, että silmälääkäri ei löytänyt erityistä huomautettavaa. Ajoittain etenkin hämärässä esiintyvä häikkä johtuu yleisestä, ei erityisestä rappeutumisesta.

Hiukan ihmetyttää. Myös eräiden lukijoiden mielestä lääketieteellinen ongelmani on päähän kohonnut kusi. Mistä sitä on vasempaan jalkaan norunut, se jää nyt arvoitukseksi. Elostelevasta elämästä on tietenkin tingittävä.

Kusipäisyydestä puheen ollen ajattelin kirjoittaa pari sanaa yhdellekin kommentoijalle, mutta en viitsinyt. Kautta aikojen on ollut pikkulapsia, joita kiinnostaa esitellä pottansa sisältöä tai tuhria ympäristöään. Sangen monet oppivat toisille tavoille, mutta kaikki eivät.

Muistelisin että eräässä Bunuelin myöhäiskauden elokuvassa paremmat päivälliset on katettu vessaan, jossa on pytty kullekin, ja sankarit seurustelevat sitten plyykinä. Kyllähän se oudolta näyttää, vaikka toisaalta tietty metaforisuus käy katsojan mielessä.

Sain sormiini opinnäytetyön nimenomaan kielikuvista, erityisesti hiihtokilpailujen lehtiselostuksissa käytetyistä.

Työ oli hyvä ja herätti ajatuksia. Metaforaa (perustyyppi ”myrsky eduskunnassa”) ei enääkäsitetä vain kielelliseksi ilmiöksi. Kognitiivinen lähestymistapa on antoisampi. Siten nähtynä sanojen ja kuulijan kokemuspiiri ja tunnemaailma saavat merkitystä.

En tiedä, millaista perua on sanonta ”tukka putkella”. Raatamista harrastetaan niska limassa tai perse ruvella. Talviurheiluissa ”verkot tötterölle” on kekseliäs ja helposti käsitettävä mutta ehkä vähän kaukaa haettu.

Jääkiekon syvästi arvoituksellisen ”ylämummon” selitys löytyy suoraan netistä. Tampereen ensimmäisen jäähallin Pyhäjärven puoleisen maalin kohdalla oli, ehkä näkyikin, ruotsinkielinen vanhainkoti De gamlas hem. Mummojen puolelle ylänurkkaan kuulostaa siksi uskottavalta selitykseltä. Onko se totta ja onko se Jutilan keksimä, sitä en osaa arvioida.

Sanonnoilla on oma makunsa. Hiihtäjä, joka ryntää sutena viestiosuudelleen, on aivan eri maata kuin joku toinen, joka vilistää kuin pulloperse sika, kolmas joka menee kuin viitamaan jänis, ja neljäs joka lähti kuin kuppa Töölöstä.

Oikeastaan vertaukset eli sanonnat joissa on sanan ”kuin” ovat jotain muuta, vertauksia. Mutta rajalla ei ole suurta merkitystä.

Käytän itsekin joskus kuvioita, jotka tiedän vanhoiksi. Länget kaulassa on ihmisellä, joka peruu puheitaan tai haluaa esimerkiksi peräytyä tekemästään kaupasta. Muutoin länkiä käyttivät vain hevoset.

Luennoille keräsin joskus ilmiselvää maatalousyhteiskunnan kieliainesta. Onko rahkeissa varaa? Luulen että saa kotvan etsiä ihmistä, joka osaisi selostaa oikein, mikä kohta hevosen varustuksessa on rahje. Antti Tuurin ”Talvisodassa” viitataan rahkeenkin merkitykseen kerrottaessa, että pohjalaisilla hevosmiehillä oli sormi suussa Karjalan kunnailla, kun hevosen mäkivyön kanssa pelaaminenkaan ei tahtonut auttaa. Ylämäessä hevosen pitää päästä vetämään tehokkaasti ja jyrkässä alamäessä on remmit aseteltava niin etteivät kärryt tule hevosen koiville.

Onko rahkeissa varaa on siis soma sanonta, joka näyttäisi viittaavan remmin pituuteen mutta jota käytettiin jo sata vuotta sitten vertauskuvallisesti kysyttäessä, onko toisella ruista ranteessa.

Omituinen tuo ruis ranteessa. En ole koskaan nähnyt mutta luulen, että sanonta on edelleen käytössä ja ymmärrettävä.

Englantilaistaustainen lehtimies kuuluu ihmetelleen suomen kielen outoja sanontoja. Varmasti hän tiesi, että kaikissa kielissä on mitä oudoimpia sanontoja, englannissa erityisen paljon. Kääntäjille tässä on ansoja. Kun ministeri nyt viittaa talisodan henkeen, kielikuva ei ole sotainen. Se tarkoittaa kattavaa ja alkujaan yllättävää kansallista yksimielisyyttä ja yhteistuntoa.

Vieraan kielen taustalla sävyt suttaantuvat. Jos joku tulee ja sanoo, että mitäs kinkereitä naapurit täällä pitävät, hyvänsuopa sävy välittyy, vaikka saapuvilla olevien käsitys kinkerilaitoksesta ja sen merkityksistä eri aikoina olisi aivan hämärä.

Kuinkahan kääntäjä selviytyisi suomalaisesta kuvauksesta, jonka mukaan sairaalan leikkaussalissa oli verta kuin Härmän häissä? Suora käännös johtaa välittömästi harhaan, koska Härmän häät on kansanlaulun myyttisiin mittoihin nostama tapaus – itse asiassa eräät tietyt Puustellin häät, joissa huonomaineinen joutomies Juho Leskenantti, puhuttelunimeltään Anssin Jukka, esiintyi terroristina.

Joskus jopa lakituvassa on jouduttu selvittelemään nimittelyn oikeudettomuutta. Kerrankin mietittiin, oliko loukkaavaa väittää, että asianomistajalla oli silmät kuin lampaalla.

Olisiko sitten niinkin, että kun lukija joskus tosissaan vetää herneen nenäänsä, syy olisi kielenkäytön ja sanavalintojen vastenmielisyys?

Se olisi järjellistä. Itse en ihastu, jos kirjoittaja tai lukija viljelee ahkerasti sivistyssanoja tai vieraskielisiä sanontoja sellaisissakin paikoissa, joissa kotikutoisen sielun näyttäminen ei olisi häpeäksi


À la bonheur – olkoon menneeksi.

40 kommenttia:

  1. Vaimoni opetti minulle että kuvatussa tapauksessa ollaan länget korvissa tai vedetään länget korviin. Normaalisti ne lienevät kaulassa.

    Mikäli Suomen Kuvalehden ilmoituksiin on uskominen, rahkeissa tarvitaan mänttiä. Mieluimmin mursunmänttiä.

    AW

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuosta AW:n hyvästä kommentista tuli mieleen yrittää selvittää mitä rahje oikeasti tarkoittaa, vaikka varmasti itsekin olen sen kanssa puuhaillut. Jotenkin se mäkivyö ei sopinut kuvaan. Eikä mäkivyöhön sitäpaitsi mänttihihnaa tarvita. Näyttäisi että rahje on luokkaa (pohjalaisittain, muualla Suomessa varmaan luokkia) ja ränkiä (länkiä) yhteen liittävä hihna. Molemmilla puolilla hevosta tietenkin. Se kiristyi kun veti rinnuksen kiinni ja kas valjastus oli valmis.

      Mitä "varaa" näissä rahkeissa sitten mahtoi olla? Siinäpä kysymys.

      Poista
    2. Rahkeet liittävät hevosen "hartioilla" lepäävät länget aisojen päihin, joten niihin kohdistuu voima, jolla hevonen kuormaa vetää. Jos kuormaa lisätään ja hevosella voimia riittää, herää kysymys, onko rahkeissa varaa. Luokki liitetään aisojen päihin sitä vatten, että aisat pysyvät sopivalla etäisyydellä hevosen kyljistä. Mäkivyöt liitetään samaan kohtaan aisan päihin
      kuin rahkeet. Alamäessä hevonen jarruttaa kuormaa ja mäkivyö estää että kuorma ei tule jaloille eikä länget nouse kaulalle.

      Poista
    3. Täsmälleen noin jos on kyse hevosen valjastamisesta reen eteen.Luokka piti aisat riittävän kaukana. Kärryissä tilanne oli hiukan erilainen mutta kyllähän luokka, rahkeet ja ränget muodostivat siinäkin aivan samanlaisen kokonaisuuden ja olivat "vetovastuussa".

      Poista
    4. Kirjoittaja lie ollut talvella tukinajossa,kun valjastus on näin selvä. Kiitokset!

      Reen kannoilla Kunnaksen Ilkka

      Poista
    5. Leo on oikeassa: edellä oli puhe hevosen valjastamisesta reen eteen, jolloin rahkeisiin ja aisoihin kohdistuu vain eteenpäin vaikuttava voima. Kärryt ovat yleensä yksiakselisia ja kuormataan hieman etupainoiseksi. Sillon aisoja alaspäin painava voima otetaan vastaan mahavyöllä. Tämä nahkainen hihna kulkee hevosen etuselässä lepäävän setolkan yli ja kiinnitetään myös aisoihin heti luokin kiinnityskohdan taakse. Mahavyö voi sen lisäksi myös mahan alitse, vaikka kärryjä ei saa kuormata takapainoiseksi niin, että mahavyö ja rahkeet alkaa "nostaa" hevosta.

      Poista
  2. Tihkumisteoria voisi kerrankin toimia...

    VastaaPoista
  3. Kyseessä ei suinkaan ole Tampereen ensimmäinen jäähalli, joka on Hakametsässä, vaan Pyynikillä sijaitseva Koulukadun kenttä. Koulukadun tekojäältä katsoen De Gamlas Hem jää vasemmalle, sillä sijaitsi osoitteessa Eteläpuisto 4. Näin ollen ylämummo olisi alun perin tarkoittanut vasenta yläkulmaa, sittemmin mitä tahansa jääkiekkomaalin yläkulmaa.

    VastaaPoista
  4. Toipumista blogistille kesävaivoista - lukijoissakin on monenlaisia, antaa osan olla. Kiitos näistä sananselityksistä, hokemiakin on hyvä välillä valaista, ei ne mitään itsestäänselvyyksiä ole!

    VastaaPoista
  5. Nyt pitää blogistin olla rohki pidättyvä sen punkun lotraamisen kanssa. Kohtuus kaikessa ja enintään pullo päivässä.
    Minusta tämä oli lapsuudessa kuvaava sanonta: mies näyttää ihan keuhkotautipasillilta ja eiköhän ole sätkä suupielessä.
    Minua ei sitten hunsvotiksi nimitellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ei kannata ketään nimitellä hunsvotiksi kilitaitoisessa seurassa. Koiranvittu on aika ruma nimitys kaikilla kielillä. Hampuusi on vähän miedompi ilmaus, hamnbuse, satamajätkä suomeksi. Sekin tosin on sukupolvikysymys. Kun joskus mainitsin mummolleni, että jätkien kanssa mennään kalaan, oli vanhan polven kansalainen kauhuissaan, että mitä, jätkiä, millaisessa seurassa sinä oikein liikut? Jätkät oli opiskelukavereita, ja sanan merkitys muuttunut muutamassa vuosikymmenessä varsin neutraaliksi. Mummo ei ollut huomannut, kun ei jätkäporukoissa liikkunut.

      Poista
    2. Olkaamme siis hanslankareita.

      Poista
  6. Iijoki-sarjasta "meni sisu kaulaan niinku korpelan varsalla". Aikamoinen aarreaitta tuo sarja sanontojenkin kohdalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. pitäisköhän "lukaista" joskus. Tartteeko voiteluainetta (kirkasta)?

      Poista
  7. Mitä tulee tuohon kusipäisyyteen niin olen kokemuksesta huomannut sille yhden selvän syyn. Sitä näemmä esiintyy joissakin luontevan itsevarmoissa ihmisissä, ainakin niiden ihmisten silmissä, joilta tuollainen varmuus puuttuu.

    Arvon bloginpitäjällämme vaiva ei ole onneksi kovin paha, mitä osoittaa hänen huumorintajuinen suhtautumisensa asiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joillain ihmisillä on niin suuri tarve olla oppositiossa, auktoriteettien vastustusta tai jotain, että kuka vain, joka sanoo varmoja mielipiteitä, nostaa niskakarvat pystyyn.

      Kun ikää tulee lisää, useimmat oppivat ottamaan rennommin. Sitten on niitäkin, joilla änkyryys vain lisääntyy ikävuosien myötä.

      Poista
    2. Mieleen on jäänyt Christer Kihlmanin määritelmä: joillakin on oppositioasenne ja suunsoitto veressä.

      Tämän blogin keskustelijoiden joukossa on joku (tai useakin, mistä sen tietää) Anonyymi kommentoija, enkä nyt siis tarkoita edellistä kirjoittajaa, joka nimettömyytensä suojista ampuu tyhmiä ja ilkeitä kommentteja. Ne voisi leikata pois, sillä ne levittävät vain pahaa mieltä ilman minkäänlaisia kihlmanlaisia ansioita.

      Poista
    3. Mieleen on jäänyt Christer Kihlmanin määritelmä: joillakin on oppositioasenne ja suunsoitto veressä.

      Tämän blogin keskustelijoiden joukossa on joku (tai useakin, mistä sen tietää) Anonyymi kommentoija, enkä nyt siis tarkoita edellistä kirjoittajaa, joka nimettömyytensä suojista ampuu tyhmiä ja ilkeitä kommentteja. Ne voisi leikata pois, sillä ne levittävät vain pahaa mieltä ilman minkäänlaisia kihlmanlaisia ansioita.

      Poista
    4. Minä laitan nimeni tekstien alle vain työasioissa, eli silloin kun sillä on oikeasti merkitystä. Hyvät tavat voi ihmisellä olla ihan riippumatta siitä esitteleekö itsensä baaritiskilläkin, tai satunnaisena kommentoijana blogissa. Itseäni näissä kommenteissa kiinnostaa enemmän ajatukset, ei se, kuka ne sanoo. Kemppinen isäntänä tietysti on täällä kuitenkin varsinainen author.

      Poista
    5. En tuossa moittinut nimettömyyttä sinänsä, vaan nimettömyyttä, jonka suojista ilkeillään ja sätitään. Usein lisäksi vain ilkeilyn itsensä takia, vailla minkäänlaista yleistä kiinnostavuutta.

      Nimettömyyttä voisi toki pohtia laajemminkin. Sille on epäilemättä aikansa ja paikkansa. Tällaisessa blogikeskustelussa se tuntuu tosin välillä oudolta, kun puolet puheenvuoroista on nimettömiä enkä edes tiedä keskustelenko saman nimettömän vai eri nimettömien kanssa, toisin kuin nimettömissä baarikeskusteluissa.

      Nimettömyydelle on toki useitakin syitä, mutta yksi on epäilemättä jonkinlainen viehätys säilyttää itsensä suojassa, ikään kuin koskemattomana.

      Poista
  8. Puhutahan mitä puhutahan.
    Pääasia että puhutahan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jetsulleen. Menis niin pitkälle että pippuri kasvaa.

      Poista
  9. Kemppinen taas kiusaa! Vai kiusaako sittenkään eli tahtooko hän vain aktivoida kiinnostuneen lukijan etsimään mainittua opinnäytetyötä omin avuin?
    Löytyi vain Tomi Nordlundin pro gradu -tutkielma Tampereen yliopiston Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikölle "Selostajat tulessa – jääkiekkoselostusten metaforien nykyisestä luonteesta"!

    PS Kielikuvat ovat tosiaan sikäli vinhoja että ne elävät ja kehittyvät usein täysin arvaamattomaan suuntaan sen jälkeen kun niiden alkuperäistä merkitystä ei enää tunneta. Tiedän minäkin toki mitkä länget ovat, mutta siihen se jääkin.
    Ovatko "länget korvissa" silloin kun hevonen ei haluakaan vetää kuormaa? Vähän niin kuin kaulapanta koiralla joka haluaa jäädä haistelemaan? Ovatko "länget kaulassa" silloin kun hevosmies on hävinnyt hevosensa korttipelissä markkinoilla? Vai kun hevonen on yrittänyt vetää liian raskasta kuormaa ja kuollut sydänhalvaukseen? Vai ovatko ne länget sittenkin vielä sen hevosen kaulassa?

    VastaaPoista
  10. Toipumisia blogistille myös Tampereen suunnalta, eikä kannata välittää kaiken maailman kekkeruuseista. Ja hyvä että tuli tarkka selitys ylämummon osoitteesta :)

    VastaaPoista
  11. Olen viime aikoina "ajatellut piruja ruotsiksi". Kauhavalla tuon sanonnan nuoruudessani omaksuin.

    Tarkoittanee samaa kuin "wovon man nicht sprechen kann darüber muss man schweigen".

    Enpä olisi koskaan uskonut, että sananvapaus on kotimaassani niin rajallinen, että poliisia on pelättävä sanomisistaan.

    VastaaPoista
  12. Tästä lähtien ei sitten kannata syödä pikkumuikkuja ja muita pikkukaloja eikä nauttia whiskyä tai muita brittilordien juomia. Kihtipotilailta ne on pannaan julistettu!

    VastaaPoista
  13. Ei tuo makkara parane pitsiverhoilullakaan.

    Liekö sininen katosviritelmä Stefan Lindforsin; näyttää vähän samalta mitä hän on joskus väkerrellyt lasikuidusta joihinkin sisustuksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo Stefan Lindforsia näyttää olevan. On tämän keekki-nimellä tunnetun musiikkiesiintyjän osin omistaman yökerhon terassin katos.

      Poista
  14. Täällä pohjantähden alla - teoksen ranskannoksessa jätetään yllättäen nimi kääntämättä kun puhe on "Tuhannen riemun Liisa"- nimisestä palveluammatin harjoittajasta.
    Näin jätetään gallialainen lukija vaille pienen, mutta virkistävän oivalluksen iloa. Yllättäen, koska ranskalaisilla on, kuulopuheiden mukaan, ennestäänkin hyvä tietämys puheenaolevalta alalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hannu Salamalla se oli "Tuhannen mulkun Maija". Tai voi olla että muistan tai kuulin väärin. (Itelläs on kulli väärä?) Joku kirjallisuustieteen yo. kumminkin laski, laudatur-ex tempore esseessään - että tuhat kertaa 15,6 cm sisään plus ulos kertaa koska tulee (siis siemensyöksy), esim. 10100 työntöä sisään ja 10099 sisältä pois... niin, siitä kuulkaas tule aika monta kilometriä. Vuosien mittaan. - kirj. mikis, pub.ikäinen

      Poista
  15. "It is raining cats and dogs." Sataa kuin saavista kaataen. Tämä on ensimmäinen oppimani englannin kielen idioomi, Biesen oppikirjasta. Opettajani Veijo Jousi sanoi, että idioomeja on englannissa paljon. Ruotsin kielessä lienee idioomeja vähän ainakin suomalaisittain katsottuna. - JIR

    VastaaPoista
  16. Oletko ihminen, joka toimii kuin salainen agentti, kun pitää päihittää vastustajat?

    Epäilen edesmenneen kaverisi antaneen sinulle kyseenalaisia käskyjä.

    VastaaPoista
  17. Hei, koskas Kemppinen käsitteli soteuudistusta vertaillen sitä Platonin Valtioon teemalla: mikä sopii kauppiaalle, ei sovi vartijalle?

    VastaaPoista
  18. Nyt vain mansikoita popsimaan, eikös niistä väitetä olevan apua kihtiin? Ja lehdetkin käyvät.
    Luuvalo kuulostaa sellaiselta Dickensin aikaiselta. Savossa muualta tulleet lääkärit olivat aikaisemmin ihmeissäään, kun potilaat kuvasivat vaivojaan ja käyttivät kaikenlaisia tautien kansanomaisia nimityksiä.
    EG

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eräs eukko Savossa väitti liäkärille että "miulla on ruusu siellä..." Lääkäri määräsi pöksyt alas ja tutki. Tutkittuaan tokaisi: "ei täällä mikään ruusu haise eikä liljat tuoksu. Pelkkää ihottumaa vain."

      Toinen lääkäri pyysi potilas akkaa tuomaan hänelle seuraavaksi kerraksi kakkanäytteen. No, mummo pasko koko kuukauden samaan pyttyyn, ja raahasi sitten sen tonkan kunnanlääkärille. - Lääkäri suuttui.

      Poista
  19. Joskus sanonnat kytketään nimeltä mainittuihin henkilöihin tai heidän nimilyhennelmiinsä. Länsi-Lapissa paikoin sanotaan kun jokin rakennelma odottamatta hajoaa: Leveni ku Sen-ja-sen reki. Jos taasen joku kyllästyi jollekin, sanotaan: Kyllästy ku Se-ja-se leivälle. – Täyttikö tällaisten sanontojen levittäminen jonkin kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön?

    VastaaPoista
  20. Luuvalo saa ihmisen valoisaksi sisältäkin päin! (Ks. lisää Oiva Paloheimo: Tirlittan)

    Tuulella Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  21. Ei pullopersesian ominaisuuksiin tiettävästi kuulu vilistäminen. Kyseinen olento muuten vai sählää puuhissaan, esim. autolla ajaessaan.

    VastaaPoista
  22. Kihti voisi parantua pelkällä ruokavaliolla mutta ei pikaisesti. Omani parani muutamassa vuodessa eikä ole sen jälkeen vaivannut kuin yhden jakson kun en ruokavaliota noudattanut.

    VastaaPoista