Turhanaikainen sättiminen
ei johda mihinkään. Niin ei tämäkään, Trump ja Pariisin sopimus.
Kiitelty liikemies
presidenttinä käsittää sanan ”sopimus” liikemiehen tavoin. Puhe paremman
sopimuksen neuvottelemisesta on bisneskielessä ”reneg” eli renegotiation, ja se
on tavallistakin. Hyvin usein se on parempi vaihtoehto kuin välimiesoikeus tai
oikeudenkäynti – jos siis asiat ovat menneet tasapainosta, mutta osapuolet
kuitenkin tarvitsevat toisiaan.
Esimerkiksi Nokialla oli ja
on ehkä edelleen sellainen tapa, että jos alihankkijan palvelut alkavat
takerrella pahasti ja syy on se tavallisin eli rahan puute, asianomaiselle
voidaan jopa ruveta maksamaa lisää. Oikeudellisesti Nokia voisi päinvastoin ruveta
jopa vaatimaan itselleen korvauksia, mutta se ei ehkä olisi viisasta. Uuden ja
paremman alihankkijan löytäminen voi viedä kohtalokkaan paljon aikaa.
Valtioiden sopimuksia on
monta lajia, ja ikuinen ongelma on täytäntöönpanovoiman puuttuminen. Kyllä
muutkin kuin Suomi ovat tehneet rauhansopimuksia, joissa toiselta osapuolelta
ei ole kysytty mitään. Niin tehtiin esimerkiksi Saksalle 1919.
Ilmastosopimus on nippu
julistuksia, joiden takana on vain taloudellisia painostuskeinoja.
Irrottautumalla USA ei
tee mitään varsinaisesti lainvastaista (vaikka tuosta tilanteesta on kyllä
laajat määräykset). Tämän päivän kritiikki koskee päätöksen viisauden puutetta.
Takana on ilmiö, joka ei
varsinaisesti ole populismia. Jokunen päivä sitten joku ay-henkilö oli
kuohuksissaan siitä, että köyhiä rangaistaan taas lomarahojen viemisellä. Miksi
ei oteta niiltä, joilla on siihen varaa!
Tätä samaa kysymystä
poliittinen vasemmisto on toistellut nyt 100 vuotta eikä siis moni jaksa enää
vastata. Rikkailta ei saa tarpeeksi rahaa, vaikka heiltä otettaisiin veroina
koko omaisuus vuodessa. ”Rikas” tarkoittanee kymmentä tai yhtä prosenttia
verovelvollisista. Silloin ei oteta huomioon yrityksiä, etenkään ei pankkeja,
joilla on paljon rahaa.
Vain keskituloisten
verotuksen kiristämisen ongelma on kulutuksen väheneminen. Yritysten kautta se
vähentää verokertymää, koska sekä tehtaat että kaupat panevat väkeä pois,
jolloin myös työttömyys kasvaa.
Tämä vastaus ei kelpaa
ay-liikkeelle. Vastaukseksi ei käy sekään, että erilaisten tulonsiirtojen
jälkeen köyhät ja pienituloiset eivät todellisuudessa maksa veroja lainkaan eli
he saavat valtiolta enemmän kuin maksavat.
Nämä ovat vaikeita
asioita. Esimerkiksi progressiivista verotusta pidettiin mahdottomana
suunnilleen näistä syistä, ja oikeisto puolestaan vastusti jyrkästi ensin
köyhäinapua ja sitten kansaneläkettä, koska niiden vaikutukset arvioitiin
turmiollisiksi.
Nyt merkittävä osa USA:n elinkeinoelämää
näyttää vastustavat ilmastosopimuksesta vetäytymistä. Syy ei liity
vajaaintellektuellien keskusteluun, onko ilmasto muuttumassa vai ei. Syy on
selvä: nykyisiä energiakuluja voi alentaa. Miksi hiili väistyi mm. rautateiden
polttoaineina? Painoonsa nähden liian huonotehoista. Miksi sähköautoja
rakennellaan nyt? Koska bensiinikäyttöinen polttomoottori on niin onnettoman
huono energian lähde – liike-energiaksi siirtyy alle 10 prosenttia polttoaineen
sisältämästä energiasta. Puhutaan automatisoinnista ja robotiikasta. Muutos on
nopeaa, mutta siinä on yksi heikko kohta, energia ja etenkin energian hinta.
Trumpin pittsburghilaisilleen
osoittama ele tarkoittaa juuri samaa kuin siirtyminen eli paluu valistamaan
terästä polttamalla koksia sulatossa. Sähköhän tuli terästehtaiden energian
lähteeksi 150 vuotta sitten.
Sähköllä on hintansa,
mutta siihen hintaan voi vaikuttaa. Kysykää norjalaisilta. Kysykää miksi
kantaverkoista ja kaapeleista puhutaan niin vähän.
Asiasta voi siis riisua
pahuuden ja ilkeyden kokonaan pois. Trump pelaa pelkkää rahaa ajatellen
kilpailijoittensa (Kiinan) käteen, unohtamatta Venäjää, jossa ei tunneta tuskia
ydinvoiman rakentamisesta.
”Narri kartanon valtiaana”
sopisi näiden tapahtumien otsikoksi. Nyt alkaa hahmottua, että republikaanien
osa, mahdollisesti enemmistö, on päässyt liiketoiminnassa liian vähällä ja
unohtanut, mitä kaupankäynti on. Teollisuusmiehet ovat katsoneet televisiosta ”diiliä”
ja luulevat, että sellaista se on. Kiinteistöliikemies Trump sivuuttaa
eksternaliteetit eli kysymyksen haittavaikutuksista.
Sitä sopii oudoksuakin.
Luulisi kiinteistöalan ihmisen tietävän, miksi tonttimaa on Leipzigissä niin
halpaa. (Vuosikymmenien teollisuusmyrkyt maaperässä ja pohjavedessä – siis eksternaliteetit).
Kaupan kohteena on
muutakin kuin kaupan kohde.
Miksi Hitler hävisi ja
Stalin voitti? Öljyn ja mineraalien vuoksi. Speer taloudellisena
suunnittelijana käsitti ensimmäisenä, että sodan rahoituksessa oli liikaa
riskejä, ja siten hyökkäyksen suuntaaminen sekä Kaspian merelle että
Stalingradiin eli sotavoiman jakaminen kahtia oli se virhe, joka ratkaisi
sodan. Romanian öljy ei riittänyt ja keskeisiä metalleja tuotiin Ruotsista ja
jopa Suomesta (kupari).
Jo kymmenen vuotta sitten
aloin seurata huolestuneena, käykö Yhdysvalloille samalla tavalla kuin
Neuvostoliitolle kävi. Arvaukseni oli että kyllä käy. Maailman vahvin valtio on
– historiassa – yleensä romahtanut noin kerran 400 vuodessa (Egypti, Kiina
jne.) ja joskus lopullisesti.
Hajoamissotia on
harjoiteltu Euroopassa tuhat vuotta. En haluaisi olla ylidramaattinen, mutta
pelkään, että Trump on saamassa paikan maailmanhistoriassa.
Kuvassa D. Trump (katso hymy).
Keskusteluun ay-liikkeestä voi suositella Rahul Jainin dokumenttielokuvaa Machines (2016), jossa nähdään, millaista on elämä ilman ay-liikettä Intian valtavissa tehtaissa. Samanlaista kuin Englannissa ja Suomessa 1800-luvulla ennen työväen järjestäytymistä.
VastaaPoistaYhdysvallat pelastuu hajoamalla.
VastaaPoistaHajoamalla nykyistä itsenäisyyttään itsenäisimmiksi osavaltioiksi vetäytyen maailmanpolitiikasta keskittymään oman mantereensa asioiden hoitoon.
Muu niin sanottu läntiseksi itsensä kokeva maailma saa tai joutuu tulemaan toimeen omillaan ja siinä on Suomen tilaisuus ryhdistäytyä Venäjän läntisenä kuvernementtinä hoitamaan Eu:n suhteita siinä vaiheessa kansalliskiihkoisen Venäjän kanssa...
(Blogivaeltaja)
Ei Venäjästä todellisuudessa ole luomaan mitään kuvernementteja ympärilleen. Hakua olisi, mutta kykyä ei. Italiaa pienempi kansantalous, alle kymmenesosa USAn tai EU:n kansantaludesta. VAnheneva väestö. Tuottaa raaka-aineita ja joiltain osin suorituskyvyltään kohtalaisen kilpailukykyistä sotilasteknologiaa, mutta muuten teknologisesti ja taloudellisesti jälkeenjäänyt. Eikä pysty enää nousemaan kuin korkeintaan alueelliseksi mahtitekijäksi. Jäänyt jo Intiankin taakse talouden koossa.
PoistaNoilla eväillä saahan se kansalliskiihko nousta, mutta täysi avoin konflikti ketään edes Suomen kokoista naapuria vastaan kaataisi koko valtion. Naapureilleen Venäjä voi olla kiusallinen, mutta ei suoranaisesti vaarallinen. Kyllä venäläiset itsekin tietävät sen, ettei mossella mahottomia.
Keskeiset metallit 1939--45 saksalle olivat muiden muassa rauta, kupari, alumiini ja nikkeli. Ilman nikkeliä ei tehdä kunnon luoteja eikä luoteja ja ammuksia kestävää panssaria. Ensimmäisen maailmansodan aikainen nikkeli-embargo pani saksalaiset huomaamaan sen strategiseksi metalliksi ja sai sodanjohdon kiinnittämään huomionsa sen saatavuuteen. Sen suurin lähde Neuvostoliiton lisäksi oli Kanadassa Sudburyssa, paikassa jonne moni suomaalainenkin suuntasi tuottaviin hommiin. Saksassa ymmärrettiin että saartosota lopettaisi sotametallin tuotannon, rakennusteräksestä puhumattakaan. Euroopan vallattujen maitten vähäisemmät nikkelit kuuluivat niiden omaan teollisuuteen (joka siis kuului Saksalle sekin).
VastaaPoistaOnneksi Suomen Petsamosta Jäniskosken vieriltä löytyi tunturillinen nikkeliä. Sen koekaivaukset paljastivat saksalaiselle yhtiölle rikkaan laadun, ja piankin Saksa alkoi esittää Suomelle kalastustukikohtaa Petsamon rannoilta. Asian takana oli kylläkin muu kuin kalajauho.
Kun seuraava kahnaus sitten syttyi, varmisti Saksa ensi hätään nikkelin tarpeensa aika suurella pohjolan sotajoukolla, joka pysytteli siellä -- kunnes neuvostoliittolaiset ottivat koko alueen kerralla 1944 -- turvaamassa metallin saantia ja sen kuljetusta. On kirjoitettu (kiistelty) kirja tästä nikkelihommasta ja väitetty, että se olisi ollut ainakin jatkosodan todellinen syy, jollei jopa Suomen itsevarmuuden takana ennen talvisotaa. Välirauhan aikana Paasikiven aika meni yrittäessä torjua Molotovin kyselyitä siitä milloin Neuvostoliitto pääsee kaivoksen omistajaksi ja sen hallitukseen.
Anteeksi mitä kysyitte?
PoistaJatkosodan suhteen Hietalahden kirjan (johon ER viitannee) tulkinta nikkelin merkityksestä Suomen ja Saksan yhteistoimintaan on varmaan ok, mutta talvisodan selittäminen sillä vaatii aikamoista ajatuksellista akrobatiaa.
PoistaHietalahti päättelee näin:
1) 30-luvulla sotaan valmistuva Saksa tarvitsi Petsamon nikkeliä, mutta koska Suomi oli luvannut sen jo toisaalle, tarvittiin rajua painostusta.
2) Niinpä Saksa solmi Neuvostoliiton kanssa sopimuksen, jossa se luovutti Suomen Neuvostoliiton armoille, tunnetuin seurauksin.
3) Saksan suunnitelma oli tämä:
a) jos Suomi selviää, se hädissään turvautuu Saksaan ja antaa sille Petsamon nikkelin.
b) jos Suomi ei selviä, Saksa jatkaa liittoa Neuvostoliiton kanssa ja saa siltä Petsamon nikkelin, jonka turvin se sotii länsivaltoja vastaan.
Voihan se noin ollakin, mutta sehän vain korostaa Suomen ja sen päättäjien syyttömyyttä sotiin ja tekee meistä vielä suuremman uhrin kuin tähän asti olemme kuvitelleetkaan. Emme olleet edes ajopuu, vaan härskin pelin pieni nappula, joka taisteli elämästään.
Nikkeliä, jota saadaan monesta paikasta, ei ollut läheskään niin tärkeä metalli kuin molybdeeni, jota saatiin vain harvasta paikasta ja tärkeimpänä Mätäsvaarasta.
PoistaMitenhän se peli olisi jatkunut Hietalahden teorian mukaan siinä tapauksessa, että Suomi olisi 1939 suostunut Neuvostoliiton ehdottamiin aluevaihdoksiin.
PoistaJos Suomi olisi suostunut aluevaatimukseen ja kokenut luonnollisesti Baltian kohtalon eli tullut miehitetyksi, niin Hietalahden mukaan olisi toteutunut kohta 3) b: Saksan ja Neuvostoliiton kumppanuus olisi säilynyt ja Saksa saanut nikkelinsä.
PoistaNo, koko teoria on niin hataralla pohjalla, ettei sitä usko itse päkmannikaan.
Tällä kertaa lopetin blogin lukemisen alkuunsa kun huomasin blogistin takellellen päätyvän siihen absurdiin tulokseen, että köyhiltä pitääkin leikata ja jättää rikkaat rauhaan, koska rikkaita on niin vähän.
VastaaPoistaJuu, näinhän se kannattaa tehdä. Lopettaa lukeminen heti, kun joku haastaa oman kiveen hakatun maailmankuvan. Taivas varjelkoon meitä uusilta ajatuksilta.
PoistaTrumphan ei tekisi noin kuin blogisti...
PoistaMainiota, en yleensä luekaan muiden kirjoittamia tekstejä. (Tosin Kemppinen on blogi. Se on aivan totta.) En siis suosituksestanne lukenut alkua ja jätin lopunkin lukematta, Kiva kun viitsitte olla tarkkaavainen, yritän ahkerasti minäkin.
Poistavasen 90
Matin Auto
oikea 90
Outin Rengas
- tiedät kyllä missä...
Yhtiöitä koskevassa lainsäädännössä. Ninnon!
Itse penäsin aikanaan mahdollisuuden antamista Trumpille: "antakaa miehen yrittää rauhassa älkääkä häiritkö ja räksyttäkö". Minulla oli jopa odotuksia hänen suhteensa. Ehkä pragmaattinen bisnesmies todellakin järkkäilee win-win -diilejä ja saa sodatkin loppumaan. Ensimmäiset reilut 100 päivää ovat osoittaneet, että odotukseni olivat turhia. Bisnes on bisnes ja politiikka on politiikka. Jonkinlainen intuitiivinen käsitys on itsellenikin on muodostunut siitä, että jenkkilä kohta vielä romahtaa. Oli se jo ennen Trumpia, mutta Trump näyttää vain katalysoivan romahdusta.
VastaaPoistaItse en penännyt mahdollisuuden antamista, eikä minulla ollut odotuksia hänen suhteensa.
PoistaPragmaattinen bisnesmies on jotain aivan muuta, paljon korkeatasoisempaa, kuin mitä hän on.
Jos Trumpia ei olisi hänet pitäisi heti keksiä. Mies tekee kovalla tarmolla tavattoman hyvää työtä rikkoessaan Republikaanipuoluettaan suureksi ja höyryäväksi sontakasaksi. Tuskin kukaan muu edes kykenisi moiseen suureen palvelukseen USA:lle ja maailmalle.
VastaaPoistaSattumalta, aivan tosi sattumalta, matkustin tila-auton etupenkillä karttaa lukien ja välillä tulkkina toimien poikki USA:n. Edellisen kerran olin siellä 1970 syksyn, kesken opiskelujen, "stipendiaattina" taimitarhalla töissä. Pomo kysyi lauantaiaamuna työnjaolla kello seitsemän. Kuuliko kaikki, että huomenna ollaan töissä vain kello neljään asti. Joku mutisi päivän mittaan jotain siihen suuntaan, että olisin ollut sunnuntain mieluummin kotona perheeni kanssa, ei siitä sen enempää. Silloin ajattelin, että sopiva työnteon ja sen teettämisen välinen suhde on jossain Suomen ja Amerikan systeemien välissä.
VastaaPoistaAutomatka tehtiin keväällä 2014 New Yorkista Kanadan Sudburyn, Wisconsinin, Chicagon ja sieltä, Historic Route 66 seuraten, Santa Fen, Grand Canyonin ja Las Vegasin kautta Santa Monican rannalle ja siellä varpaat kastettiin Tyyneen Mereen. Tämä oli ollut päivänsankarin tavoite. Rantaa pitkin jatkoimme vielä San Franciscoon, jossa ylitimme Golden Gate sillan sekä kävellen, että autolla. Lensimme sieltä New Yorkiin ja kävimme vielä katsomassa sukulaisia Long Islandin maaseudulla.
Kertoessani noin kuukauden mittaisen matkan kokemuksista sanoin, että USA:n parasta ennen päivä on ohitettu. Olikohan se jo Eisenhowerin aikana vai oliko kuussa käynti se huippu, aika näyttää. Monet täällä lausahdustani ihmettelivät. Me neljä eläkeukkoa taisimme nähdä lähinnä Trumplandian. Maalaispoikina emme paljon kaupungeissa viihtyneet.
PT.
Muskin sähköautoteollisuus käyttää polttoaineena käteistä ja rajoitukset polttomoottoriajoneuvoille ovat sen elinehto. Tony Abbott halusi selvittää, että onko ilmaston lämpenemisestä kertovia mittaustuloksia manipuloitu ja tuli syrjäytetyksi. Goldman Sachsin tulevaisuuden triljoonavoitot olivat riippuvaisia päästökauppabisneksestä. Nyt Trmp astuu samoille varpaille. Kuinkahan käy?
VastaaPoistaJatkossa Kiina haluaisi ostaa öjyä Saudi Arabialta juaneilla petrodollareiden sijaan. Se voi tuhota dollarin aseman reservivaluuttana ja kiihdyttää imperiumin alamäkeä. Onko Yhdysvalloilla voimaa vaikuttaa kehitykseen? Taitaa olla viimeiset jyvät tuutissa.
https://dailyreckoning.com/china-destroy-dollar/
Nyt kun Suomi vielä onnistuisi liittymään NATOon, jota ei enää ole.
Olisipa meillä Chaplin niin saisimme jatkoa Napalonin ja Hynkelin seikkailuille. Miltä kuulostaisi:"Trams ja Pipin vauhdissa!"?
VastaaPoistaKatsomossa Kunnaksen Ilkka
"Tätä samaa kysymystä poliittinen vasemmisto on toistellut nyt 100 vuotta eikä siis moni jaksa enää vastata. Rikkailta ei saa tarpeeksi rahaa, vaikka heiltä otettaisiin veroina koko omaisuus vuodessa. ”Rikas” tarkoittanee kymmentä tai yhtä prosenttia verovelvollisista. Silloin ei oteta huomioon yrityksiä, etenkään ei pankkeja, joilla on paljon rahaa.
VastaaPoistaVain keskituloisten verotuksen kiristämisen ongelma on kulutuksen väheneminen. Yritysten kautta se vähentää verokertymää, koska sekä tehtaat että kaupat panevat väkeä pois, jolloin myös työttömyys kasvaa."
"Ne on laskeneet kalorit, taikka mitä perkeleitä ne on, - - lyödään semmonen rätinki etees, jossa todistetaan, ettei sinulla voi olla nälkä."
Joo kyllähän blogistin lauseessa jokin särähti korvaan. Että voiko hänellä ajatuksenjuoksu tosiaan mennä niin että jos köyhille antaa rahat he eivät kuluta sitä? Tai siis kuluttaisivat sen verran vähemmän kuin keskituloiset että tehtaat ja kaupat joutuvat panemaan väkeä pois.
PoistaSen ajatuksen kyllä ymmärtäisin että keskituloisen mielestä köyhät kuluttaisivat nekin rahat väärin, mutta että lisäksi vielä kansanataloudellisesti väärin...
Minua huolestuttaa myös Yhdysvaltain kestävyys valtiona. Kovasti toivoisin sen kestävän, sillä USA:n kansainvälisen vaikutusvallan romahtaminen merkitsisi isompaa geopoliittista järjestystä kuin Neuvostoliiton romahtaminen, ja jollei jotain nopeasti tehdä, jäämme tuollaisessa romahduksessa häviävälle puolelle.
VastaaPoistaSamaa pohdintaa harrastaa moni muukin. Saksalaisten ja ranskalaisten kasvanut kiinnostus EU:n kehittämiseen selittyy nähdäkseni juuri tällä perusteella; EU:n on kasvettava nopeassa tahdissa suurvallaksi ja järjestettävä itselleen toimiva suhde Kiinaan, jotta emme menisi pinnan alle amerikkalaisten mukana. Ilmastosopimuksen puolustaminen samassa rintamassa Kiinan kanssa puolustaa sekä ihmiskunnan tulevaisuutta että luo edellytykset hevosen vaihtamiseen. Kun kuunteli keskiviikkoista eduskunnan keskustelua, saattoi todeta tunnelman olevan sama myös Suomessa. Kristillisiä, vasemmistoliittoa ja Sampo Terhoa lukuunottamatta kaikki kannattavat sotilaallisesti vahvempaa, yhteisvastuullista EU:ta.
Toisaalta jo pelkkä tämä pohdinta syö Yhdysvaltain supervalta-asemaa. Suurvallan olemus on se, ettei kukaan haasta tai epäile sen mahtia. Nyt Yhdysvaltain heikkenemiseen aletaan varautua, mikä tarkoittaa vaihtoehtoisten järjestelyiden hakemista. Jo pelkkä pyrkimys syö USA:n aseman perusteita. Koomista kyllä, kun Trump vaatii eurooppalaisia käyttämään enemmän rahaa sotilasmenoihin, hän samalla edistää juuri näiden vaihtoehtoisten ratkaisujen hakua ja oman maansa aseman heikkenemistä.
Tuossa käy äkkiä niin kuin pankin konkurssissa. Eräänä perjantai-iltana kaatuvan pankin vekselit eivät enää kelpaakaan ja maanantaiaamuna on uusi maailmanjärjestys.
Itse itseäni korjaten: järjestystä po. järistystä. Älypuhelimen automaattikorjaus on joskus hirveä asia.
PoistaKyllä Venäjän on otettava johtava rooli Euraasian unionissamme ja koko maailmassa.
Poista"EU:n on kasvettava nopeassa tahdissa suurvallaksi ..."
PoistaUtopiat eivät vielä(kään) ole kuolleet. Kaunista ja hämmästyttävää hyväuskoisuutta, mutta ei tästä maailmasta.
Venäjä on jo nykyisellään hyvin pitkälti Kiinan satelliitti hiukan Pohjois-Korean tapaan: hankala, aggressiivinen ja puolittain itsenäinen, mutta loppujen lopuksi Kiinasta taloudellisesti ja sotilaallisesti riippuvainen.
PoistaVenäjä on Italian kokoinen kansantalous, jossa on käynnissä demografinen katastrofi. Maa-aluetta on paljon, mutta Venäjä hallitsee Kaukoitäänsä vain Kiinan suosiollisella suostumuksella. Sotilaallisia mahdollisuuksia alueen hallussapitoon ei ole. Ei niillä rahkeilla voi hallita maailmaa. Korkeintaan voi häiriköidä lähialueilla.
Meille suomalaisille Venäjä on heikkonakin elämän ja kuoleman kysymys, sillä me olemme sen välittömässä läheisyydessä, mutta tämän ei saa vääristää suurempaa tilannekuvaa: Venäjä ei ole Pakistania tai Irania kummempi maa. Paikallinen suurvalta, jolla ei ole globaalia merkitystä. Suurvaltoja ovat USA ja Kiina sekä EU ja Japani, jos nämä tahtovat sellaisiksi tulla.
Mikäli Yhdysvallat valitsee tyhmyyden ja itsekkyyden tien, kuten tällä hetkellä, pitäisikin sen vaikutusvallan romahtaa. Pahintahan olisi, jos Yhdysvallat johtaisi ihmiskuntaa näillä vaihtoehtoisten totuuksien linjallaan. Minäkin kuitenkin toivon, että Yhdysvallat palaisi entisten ihanteittensa tielle, oikeuden ja demokratian ja järjen vaalijaksi.
PoistaKuvaavaa tälle herra Trumpin toiminnalle on, että hänen valintansa jälkeen Kiinan johtajat ja jopa Putin alkavat vaikuttaa täyspäisiltä ihmisiltä. Ehkä on todellakin niin, että muut maat alkavat, Saksa ja Ranska etunenässä, täyttää syntynyttä todellisen johtajuuden tyhjiötä.
Elämme historiallista hetkeä, jolloin maailmanjärjestys muuttuu: USA hiipuu ja Kiina nousee ohi maailman mahtavimmaksi valtioksi.
PoistaOnhan tätä povattu jo 60-luvulta lähtien, mutta vasta viime vuosina se on alkanut tuntua todelta. Ja juuri nyt se tapahtuu.
Sanoisin viimeistä lausetta loukkaukseksi Arthur Stanley Jeffersonia kohtaan. Pidän häntä inhimillisenä, älykkäänä ja hienovaraisena nerona, toisin kuin tuossa mainittua henkilöä...
VastaaPoistaKaiken tämän nykyisen surkeuden keskellä tässä teille lajitoverit toivon ja odotuksen sanomaa sir Matin Reesiltä; "I'm optimistic that within ten years or so, we will have an understanding of how life began on the Earth."
VastaaPoistaSe,joka osaa lukekoon lisää Edgestä.
"Vastaukseksi ei käy sekään, että erilaisten tulonsiirtojen jälkeen köyhät ja pienituloiset eivät todellisuudessa maksa veroja lainkaan eli he saavat valtiolta enemmän kuin maksavat.
VastaaPoistaNämä ovat vaikeita asioita."
Ovat. Voisiko olla niin, että luokat (tai tulokvintiilit, joka nyt on eri asia kuin luokat mutta kuitenkin) saavat suurin piirtein saman verran tulonsiirtoja ja taloudellista hyötyä, jos ajatellaan koko sitä hyötyä, jota valtio kansalaisilleen tuottaa, eikä vain tuloveroja? Että parempituloiset eivät hyvää hyvyyttään suostu tulonsiirtoihin, vaan siksi, että saavat siitä vähintään oman osansa. He vain osaavat kertoa paremman tarinan. (Ks. Anna Kontula, Luokkalaki) Keskiluokan osa on plus miinus nolla. Kyse on tietysti myös siitä, katsotaanko marginaaliryhmiä vai isompaa kuvaa. Tutuiltani purjehdusseurassa ei voi kansantaloudellisesti paljon viedä (vaikka eräskin suku miljardööriluokkaan menneekin), että siitä kansantalous hyötyisi, eivätkä toiset tuttuni "sossun luukulla" paljoa kustanna.
Jos ei ajatella luokkia tulokvintiileinä vaan 'habituksina', 'makuina' ja 'kielipeleinä', hyötyjistä ei ole epäselvyyttä. Näistä kannattaa vähän maksaakin.
Mitä Trumpiin tulee, hänestä saattaa tosiaankin tulla maailmalle erittäin merkittävä henkilö (vip). Nimittäin Euroopalle (auttaa EU:ta jälleen yhtenäisyyteen), Kiinalle (nostamaan henkistä ja materiaalista statusta) ja Venäjälle (tekee Putinista ja kumppaneista "tavallisia").
Vahvuuksissa piilee heikkous - ja päinvastoin. Make America great again.
Öljy sitä ja tätä, sillä sitä on yritetty selittää kai lähes kaikkia sotia.
VastaaPoistaNatsien Fischer–Tropsch-katalyytti ei kemiallinessa reaktiossaan, jolla polttoaine valmisettiin, raaka-aineena käyttänyt lainkaan öljyä.
USA notkahtaa mutta ei kaadu seisovilta jaloilta ihan noin vain.
Fischer-Tropsch-katalyysi tulee oman käsitykseni mukaan kilpailukykyiseksi suunnilleen silloin, kun öljyn hinta on n. 170-180 dollaria barrelilta. Siis ihan mahdollinen hinta, mutta kaukana nykyisestä hintatasosta.
PoistaKuvan "Trumpilta" puuttuu se huulten törrötyttäminen, joka tuntuu vastenmieliseltä, kun se väkisinkin yhdistyy puheitten sisältöön.
VastaaPoistaVaikka asiasta riisuisi pahuuden ja ilkeyden niin jäljelle jää tyhmyys. Ihmiskunta on ennennäkemättömien haasteiden edessä. Pariisin ilmastosopimus on (tai oli) jonkinlaista hapuilua niiden osaratkaisun suuntaan. Trump siis kuitenkin pelaa pelkkää rahaa, eikä kai sitäkään kovin viisaasti.
Nyt ovat asiat näin. Toisin ne eivät voi olla. Miksei ay-väki ja vasemmisto tajua tätä?
VastaaPoistaEmme voi lyhentää työpäivää kahdeksaan tuntiin. Jos niin tekisimme, köyhtyisimme kaikki tuotannon supistuessa, eikä se auttaisi ainoatakaan neekeriä pois köyhyydestä.
Eräs kommentti:
VastaaPoista"Apropos Trump, Pariisi ja ilmasto. Obaman hallinto itseasiassa pelasi tämän hauskasti.
-- sopimuksen 28 artikla, jossa määritellään miten sopimuksesta voi erota.
Yhdysvaltojen osalta sopimus tuli voimaan 4.11.2016.
Irtisanominen voidaan siis jättää aikaisintaan 4.11.2019. Ja irtisanoutuminen puolestaan astuu voimaan 4.11.2020.
Yhdysvalloissa on seuraavat presidentinvaalit 3.11.2020.
Well played Obama, well played. Seuraavien presidentinvaalien teemaksi nousee siis vähän pakostakin ilmasto.
Ja jos Trump jatkaa luisuaan, on Yhdysvallat todennäköisesti ulkona sopimuksesta vain pari kuukautta. Thanks, Obama!"
Joo ei tullut. Kongressi ei ole ratifioinut sopimusta vaan Obama toimi omavaltaisesti presidentin oikeuksilla. Trump voi siis kirjoittaa uuden määräyksen jolla asia kumotaan.
PoistaLisää Trumpin viisauksia ja kepposia tulossa päivittäin, aivan kuten talvella ennustin. Minulla oli sittenkin aivan oikea käsitys heppulista jo kampanjan perusteella. Hänen nykyiset töräyksensä ovat jo sellaisia että hirvittää mitä seuraavaksi tulee. Mutta hänhän vain käy kampanjansa lupauslistaa läpi, checklistiin rasti ruutuun kun on edes aloitettu tekemään sitä.
VastaaPoistaTrump on jo päässyt historiaan tekemällä asioita joita kukaan muu USA:n presidentti ei olisi tohtinut tehdä vaikka onhan siellä pöljiä ollut ennenkin.
Itseäni järisyttää se miten Trump yhä uudestaan päästää suustaan tai twiitistään möläyksiä jotka ovat epäinhimillisiä, typeriä ja raakoja ja lisäksi omalle maalleen hyvin vahingollisia. En olisi yllättynyt jos hänet yhtäkkiä asetetaan julkiseen tutkintaan ja lopulta joku sanoo hänelle: "Mister Trump, you're fired".