Sivun näyttöjä yhteensä

21. maaliskuuta 2015

Runon siteeraaminen





Vastaan kun kysytään, kysyn kun vastataan. Kokonaisen runon siteeraamiseen ei ole erityistä estettä tekijänoikeuslain mukaan. Yhdysvalloissa on ollut käytäntö – ei laki – ettei sellaista suvaita, mutta siellä tekijänoikeudelliset tavat poikkeavat suuresti eurooppalaisista. Lakikin oli ennen aivan toisin rakennettu. Yhdenmukaistaminen on edelleen osittaista. Eikä sitaattikaan ole englanniksi ”citation”, vaan ”quotation”. Tämä runositaatti on sallittu, koska kirjoitan tässä tuosta runosta ja toimin siis "hyvän tavan mukaisesti tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa". Tuota määrettä sanotaan vetoamisfunktioksi.

Jarkko Laine, hänen pitkäaikainen ystävänsä Hannu Mäkelä ja hänen runovalikoimansa toimittanut Martti Anhava ovat kaikki poissa Otavasta. Minä osaan luetella sieltä eri huoneiden ihmiset 60-luvulta ja 70-luvulta ja muistan useiden kirjahyllyjen kirjan ja seinien taulut. En ehkä ole käynyt siellä kerroksissa useaan vuoteen. Kai pelkään, että siellä näyttäisi samalta kuin WSOY:lla Bulevardilla. Sellaista ei ankarakaan ateisti arvaisi tuonpuoleisesta elämästä.

Luin Koskenniemen Kootut teokset. Mitä huonommiksi runot kävivät, sitä enemmän pidin niistä. Jarkko Laine aloitti runot kohta sen jälkeen, kun taltan kalkutus kiveen oli häipynyt runojen hautausmailta (kirjoista). Kokoelmia ilmestyi kovin paljon, ja tässäkin tapauksessa sekundalaatu viehättää suurimmin.

Jarkko Laine jollain tavoin johtaa rock-lyriikkaan. ”Fiilaten ja höyläten” oli ehkä päähänpisto, samoin kukaties ”Pilvet karkaa, niin minäkin”. Miten kauas kirjojen runous olisi eksynyt kitaroiden maailmasta ilman Lainetta!.

Laine on kuollut. Hänen esikoisrunonsa sisältää kaiken myöhemmän. Kiinalaisen ärrättömyys panee epäilemään myös älliä. Runohan on aina olennaisesti vitsi. Säännöt ovat samat. Runoja on turha hakata kiveen kuin päätään.

Jarkko Laine (kuva Wikipedia – Edward Hopper)

Tulun ja Polin lääni on punainen

Jaappanin lohikäälme on mulskattu.
Amelikan kuljat impeliastit on voitettu.
Lauhassa voidaan istua katukäytävän leunalle
                 ja levittää takin punainen vuoli näkyviin.
   se on silmälle kaunis
                    mielelle tyyni
                 vallankumoukselle pippuli ja suola.

Minä istun huoneessa ja kiljoitan.
                 Setä Samuli, minne nyt tylkytät dollaleitasi?
                 Klemlin levisionistit, miten nyt käy
                    Uklainan vehnäsatojen?
   Jaappanin keisalilliset hinttalit,
                 minne nyt lykkäätte tlansistolinne?

Minun lunoni julkaistaan Tulun Sanomissa,
                    mutta minulle ei makseta lahassa,
                                   minä saan punaisen luusunauhan,
                 luusunauhan ja teläslistin.

Lay Challes on bakteelien mukiloima
                                   & mykkä
(hänen sokeutensa oli väälien nuottien aiheuttama)
                 ladiosta kaikuu kaunis
                                   malssi
                 ”Tulun ja Polin lääni on punainen”
                                   minun muistini pettää minut
                 Palkinsonin tauti tekee lunoilemisen työlääksi
ja aivan tulha on ylittää laahautua
                                   kolttelin päähän
                                      diskoteekkiin

-      siellä ne kaikki tvistaa ja lumbaa läpi yön
lakkaani
almaani

minä en jaksa edes kilota
                 lakkaani haistaa taas tinneliä
                                   mon amoul

16 kommenttia:

  1. Setä tarkistaa nyt mitä "citation" voi eri merkityksineen tarkoittaa. Tällä voi aloittaa: KVG citation def.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Hopperista ja runosta. Jälkimmäisestä tulee mieleen Simo Penttilän poikakirja Kaappaus intiaanivuorilla, jossa myöskin on vakavia puhuvia kiinalaisia. Penttilän tapa eri käänteissä todistaa epärasistisuuttaan on tosin hieman epäilyttävä, kun se tahtoo mennä tyyliin "neekerikin voi olla kunnon ihminen".

    AW

    VastaaPoista
  3. Kiitämme lunosta. Niitä kulkee enää niin harvoin, ohitse, olkapäät luimussa. Terevisiossa näin Viitaa.

    Ja sitten se Hirvilammikin kuoli. Mihin tämä maailma on mykkänä menossa.

    VastaaPoista
  4. Jaahas, ja miksi tätä kuvittaa Edward Hopperin 'Night hawks'? Tuleeko siitä vielä kommentti - kuvan lainaamisesta? Sama maalaus kuvittaa muuten omaa kirja-arviotani viimeisimmän kirjallisuuden nobelistin teoksesta 'Kadonnut kortteli' - johon se sopii erityisen hyvin.

    VastaaPoista
  5. Täältä löytyy teini Laineen älliä sisältävä luno. Näin meitä suulia ikäluokkia silloin luokittiin valistelemalla agitilla ja vähän plopillakin,

    VastaaPoista


  6. No, suapiko tällee tehlä?

    SUOMEN ÄIDEILLE



    Oi äidit, helkimmät sielut!

    Kuinka lakastaa teitä liittävästi?

    Keltovatko punaluusut talpeeksi?

    Hella nähköön, palastanne aina

    olette ylittäneet!



    Oi velipalttu, kaulavelli

    ja mulojen latina linnuksilla!

    Oi lievun lentoa menoa,

    imulin hulluutusta

    ja kilkua palkua joka ei tulpaansa tuki!

    Helmoissanne loikumme, me aamuvilkut

    illottelijat,

    oli sitten tolstain sota ja lauha

    tai velhoton valjoton pyhä.



    Niin, sulvoa, laastaa, tilistää

    ja palsia, paikata, kilistää,

    haljata, taljota, koljata kokoon

    kun vielä helttaisin halvatulpa

    sun haltioilles läkii ylimäälälään!



    Mutta sulematta solomnoo ja kivat teille,

    kulahousuissaan teitä moljestaa

    uninen eskaldoona! Tää holjuva ihmiskalja!

    Pehmeät tovelit, lakkauden mateliaali!

    Ilpo Tiihonen

    VastaaPoista
  7. Jarkko Laine loi sanat noin sataan lauluun, ja hän kuului suomenkielisen suomirockin perustajiin. Kun ehdotin Martti Anhavalle, että koottujen runojen jatkoksi voisi tehdä näistäkin kokoelman, kantautui eri suunnilta samansuuntainen viesti, että Laineen mielestä niitä ei ainakaan tullut yhdistää runokokoelmiin. Muistetaan kuitenkin vaikkapa "Bensaa suonissa", "Hymyile Miss Universum", "Joulupukki puree ja lyö", "Kasvoton kuolema", "Kekkonen rock", "Käsittämätön joulu", "Lennosta kii", "Pilvet karkaa niin minäkin", "Tehkää jotakin"... Viimeksimainittu on Jörn Donnerin elokuvasta Perkele! Kuvia Suomesta, johon Laine kirjoitti monta laulua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kommentoija on häveliäs - mainitussa elokuvassa sykähdytti Arja Saijonmaan laulama juhannusilo "Pullo, pillu ja juhannusyö - siinä Suomen suvenhuipennus". Epäilemättä Jarkko Lainetta.

      Poista
    2. se oli silloin.

      sivistys on voittanut alaa ja tänään lähinnä:
      pullo, pullo ja
      mikä-päivä-on-tänään hani ?

      Poista
  8. Ad Omnia: tekijänoikeuslain "siteeraamisoikeus" on siis englanniksi "right to quote". Anglosaksinen käytäntö lähtee kuitenkin liikkeelle todella epämääräisestä termistä "fair use", johon sitaattikin kuuluu, siis "oikeudenmukainen tai kunniallinen käyttö".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Fair use voisi olla puhekielessä myös "reilu käyttö".

      Poista
  9. Jarkko Laine runoilijana oli varmasti parempi - jos näin voi sanoa - kuin moni muu. Paljon, paljon parempi. Mutta laulutekstintekijänä - jos näin voi sanoa - parempi oli Juha Vainio. (Ainakin paljon.)

    VastaaPoista
  10. Jarkko Laine vaikutti paljon omaan maailmankuvaani. Olin toistias (professori Pulkkisen Asiasuomen oppaan käännös englannin ilmaisulle in my teens), kun ostin Laineen runokokoelman Muovinen Buddha. Se oli esikoisteos ja voitti Erkon kirjallisuspalkinnom. Siinä oli yksi ällättelyruno. Pidin sitä lapsen maailman puolustuspuheena, en poliittisena, maolaisena kannanottona.
    Laineen upea tajunnanvirta- ja undergroundkirja Haamumaili vaikutti vielä enemmän. Hän tunnusti olevansa yhtä aikaa Karlin, Marx-veljesten ja cocacolan lapsi. Viettäneensä lapsuutensa Ankkalinnassa, nuoruutensa Tex Willerin ja Taivaan ratsastajien luona Rio Granden ruudinsavuisilla rannoilla tai Jerry Cottonin Jaguarissa Manhattanin kaduilla. Laine toi Suomen nuorison tietoisuuteen undergroundin ja tajunnanvirran. Oman sukupolveni idoli ja hieno runoilija.
    Katselen ylöspäin ja huomaan siellä utuiset Taivaan ratsastajat, Jarkko Laine yhtenä heistä.

    VastaaPoista
  11. Tiihosen kotituote on selkeä ja todenmukaisuuteen sekä tarkkaan myötäelämiseen ja havainnointiin perustuva. Lisäksi siinä on sana ylimääräräkä jota ei saa enää kirjoittaa minnekään tämän jälkeen korvaten ärrät ällillä.

    Laineen aikansa väristä voimaa saava muuntuu ja katoaa hiljalleen. Huonompiakin on, jopa Laineella. Vaikka onkin esikoisteos, kouluarvosanaksi antaisin 7-, huomautuksella että esikoisrunokokoelma on parhaimmillaan piilossa kustantajan kassakaapissa.

    Vertailu on epäkohtelias ja sikäli mieletön.
    Minä nyt vaan satun pitämään helvetin paljon enemmän Tiihosen runoista ja tottahan se onkin että harva yltää samaan.

    Ellei runoja saa murjoa ja niille nauraa niin se on paha juttu ja ongelma mutta vielä häijympää olisi tienata ja kieltää kaikki arvostelu. Kolmannen tahon vaateet taiteen suhteen, pyh! Sikäli hyvä kuva, eräs plagioiduimmista. Katsokaaskin vaikka googlen kuvahaulla niin huomaatte kuinka kuva säilyttää tenhovoimansa. Se on se Taide kun siellä luuraa ja sitä ei voi patentoida eikä kaapata kiikkiin lysolikylpyyn. Pieni on se ja liukas paskiainen mutta kun se on paikalla niin sen haistaa heti.

    VastaaPoista