Ylen
uutisten nykyiseen hyvään maineeseen on vaikuttanut sarja onnettomuuksia,
joista on toivuttu: Eino S. Repo, Reino Paasilinna, Ralf Friberg, Tshernobyl,
Estonia, WTC 911, Tsunami.
Ehkä tämä
vaikuttaa loukkaavalta. Ehkä se onkin. Uutistoiminta oli kuitenkin Repoon asti
pelkää Suomen Tietotoimistoa ja niin virallista, että meilläkin oli maassa
STT-ääntämys, hiukan niin kuin Englannissa on edelleen BBC-ääntäminen. Tiedätte
– ei aspiraatiota, ja nalkuttavan alentuva puhetapa. Suomen kielessä äännetään ’venet
tulee’ ja siis ’tietotoimiston nuutiset’.
Viestinnän
yksi sääntö on tämä: sillä aseella, jonka te keksitte, teidät teloitetaan.
Esimerkiksi pistooli on hyvin kertakaikkinen viestintäväline. En tiedä,
mahtoiko NKVD maksaa 1945 osingon Waltherin pistoolitehtaan
omistajaliikemiehille. Mainittu luotettavan poliisin organisaatio kuitenkin piti
P38 –pistoolia oivallisena. Katynin kaltaisissa virkatoimissa tahtoi sormi
väsyä, jos käytti neuvostolaisia välineitä.
Mainitut
herrat ja eräät muut kehittivät radion ja television nykyaikaisen uutismallin,
ja siihen he kukin vuorollaan kaatuivat. Malli osoittautui niin toimivaksi,
että sen kehittäjistä oli päästävä, ja toiminta saatettava puolueiden käsiin.
Ja seuraavaksi se kääntyi puolueita vastaan. Tuntuu että etenkin menneiden
vuosikymmenien keskeinen operoija Keskustapuolue olisi saanut tuntuvan annoksen
sähköistä viestintää niskoilleen.
Sosiaalinen
media ei pysty hoitamaan uutistoimintaa, eikä välitä. Sen rooli on
osoittautunut ratkaisevaksi monissa maailmantapahtumissa. Ero on suuri.
Verkossa elävät ihmiset tekevät historiaa, uutiset kertovat siitä.
Yhdysvalloissa,
Ruotsissa, Suomessa ja Kiinasas halutaan yhä laajempia vakoiluvaltuuksia.
Väitetään vakoilun kohdistuvan lähinnä vierasmaalaisiin tai muuten vaarallisiin
ihmisiin. Se tuskin on totta.
Yritän
ymmärtää tilannetta sen varalta, että Orwellin 1984, jonka olen myös tässä
blogissa useita kertoja hylännyt toteumattomana kauhukuvana, osoittautuisi
sitten edessä olevaksi kauhukuvaksi.
Pyrkimys
valvoa eli urkkia ihmisiä perustellaan aina olevia oloja horjuttavien ihmisten
pahojen vehkeilyjen tukahduttamisella. Tähän mennessä tuo selitys ei ole
koskaan pitänyt paikkaansa. Kyllä tsaarin santarmi tiesi bolshevikit; lain koko
ankaruutta ei kuitenkaan tullut pantua toimeen ennen kuin oli myöhäistä
yrittääkään.
Juuri
uutisista kuulemme ihmisten tarkkailua koskevia asioita. Viranomaiset
ponnistelevat hiki päässä, jotta me, hyvät ihmiset, voisimme nukkua yömme
rauhassa. Valtiollisen television uutistoiminta on tietysti osa valtiota. Se
nauttii julkista luotettavuutta. Suomessa uutistoiminta nauttii, kuten eilenkin
totesimme, myös yksityistä luottavuutta. Uutisiin uskotaan.
Viimeksi
uutiset ovat vyöryttäneet meidät hyväntahtoisiksi ympäristöaktivismille.
Aikaisemmin ydinaseiden ja sitten ydinenergian vastustaminen on ollut yksityisasia.
Nyt yksi ja toinen on siirtynyt ajattelemaan, että ehkä asiat tulevat esiin
kaikessa monimutkaisuudessaan, kun villitymmätkin saavat sanansijan.
Itse
uutisten hyvä journalistinen taso näkyy heti, kun siirtyy katsomaan
ajankohtaisohjelmaa, esimerkiksi keskustelua. Uutisten katsoja on oppinut
siihen, että asiat taustoitetaan korkeintaan kahdella lauseella. Muuhun ei ole
aikaa. Kun keskustelulle on sitten varattu puoli tuntia tai kolme
neljännestuntia, ja keskustelijoilla ei sittenkään ole mahdollisuutta enempään
kuin esittää ne kaksi lausetta, puheen tyhjänpäiväisyys tarttuu katsojaan, joka
vaihtaa kanavaa.
Kai
keskustelemattomuus on meissä tosi syvällä. Uutisissa kaikki ymmärtävät, kun
kysytään, onko tilanne vakava, ja vastataan, että on, siellä ammutaan ihmisiä.
Ja näytetään vielä sama kuvina.
Keskusteluohjelmissa
kysytään valmiiksi mahdottomia. Pitäisikö keskiolut siirtää takaisin Alkoon?
Jos joutuisin mukaan tuollaiseen keskusteluun – olen kyllä ollut – en osaisi
olla vastaamatta:” Ei. Joka kerta kun täällä Venäjällä on ruvettu hillitsemään
viinankäyttöä, seurauksena on ollut vallankumous, kuten 1917 ja 1989…”
Kirjassaan "Suuri keinottelu" Haavikko väittää, että tsaarin santarmi ja ohrana kyllä tiesivät mitä Eugen Schaumanilla oli mielessään ja vielä varustivat hänet päällystakilla. Kyse oli hankalasta virkamiehestä, liian jyrkästä jota ei voinut erottaa tai hänen toimiinsa puuttua, joten oli helpointa antaa vastustajan hoitaa asia. Päällystakki siirtyi teon jälkeen Ruotsiin ja sieltä Englantiin; Schauman kirkkomaahan.
VastaaPoistaMonen mielestä varmaan oli parempi, kun radiossa sanottiin: "Es/Äs Tee Teen uutisia" sen sijaan että olisi sanottu: "Es/Äs Dee Peen uutisia". Sanomalehtikatsauksessa käsiteltiin harva se päivä "kairolaista arvovaltaista al Ahram-lehteä".
VastaaPoistaSiitä ja vastaavista luennoista kehittyi kansan suussa sanonta: "V---t, kirjoittaa Maakansa, ja lehti jatkaa: - Pian koittaa aika, jolloin veri punnitaan, ja porvareilta perse tervataan."
Tenori Henry Theel oli tanssipaikalla kuuluttanut seuraavan tangon: "Punaiset lehdet - Kansan Uutiset ja Vapaa Sana."
eikös se ollut "puolivirallinen al Ahram", eikä arvovaltainen.
PoistaTuosta sormen väsymisestä. Olen jostain lukenut, että Neuvostoliitossa telotusporukkaan kuului myös hieroja, joka raskaan työpäivän jälkeen hieroi ampujat kuntoon seuraavan päivän askareihin. Tiedä häntä pitääkö tieto paikkansa, mutta kenties siellä ainakin yhteiskunnan avaintoimialoilla pidettiin huolta myös työterveydestä.
VastaaPoistaKuva on hieno. Jäin vain kysymään iltseltäni: onko säle todellisuutta? Vai onko säle vain minun silmässäni?
VastaaPoistaNäin tässä koetetaan ajatella
leoantero
Hauska että huomasit. On se naapurin seinä, johon heijastuu kuvaajan selän takaa aurinko ikkunoista. Ja kuvasta on tiputettu Photoshopissa sävyt vähiin. Kuuva haluaa sanoa: kangastus? Heijastus?
PoistaBlogisti yhdisti keskioluen ja vallankumouksen mielenkiintoisesti. Taas osuvaa Kemppistä. Kiitos!
VastaaPoistaAspiraatiolla tarkoitetaan kielitieteessä sitä ilmiötä, mikä esiintyy usein englannin klusiilien k, p ja t jäljessä (myös monissa muissa kielissä). Esim. sanoissa tower ja power t ja p eivät äänny aivan samaan tapaan kuin t ja p suomessa. Kemppisen kuvaaman ilmiön nimi on lähinnä geminaatio.
VastaaPoista"Vene tulee" ja "tietotoimiston uutisia" on tekstissä rinnastettu hieman epätarkasti. Jälkimmäinen voi toisinaan ääntyä blogistin ilmoittamalla tavalla, mutta kyse on eri asiasta kuin "vene tulee" -tyypissä. Sana uutisia alkaa vokaalilla, jonka eteen yleensä äännetään glottaaliklusiili, mikä samalla osoittaa sanarajaa; sanoja ei siis sidota samalla tavalla kuin italiassa.
Vene-tyyppisissä sanoissa on sen sijaan alkuperäinen sananloppuinen konsonantti kadonnut, mutta ennen katoamistaan se assimiloitui välittömästi seuraavaan konsonanttiin. Vokaalin välittömästi seuratessa äännetään usein glottaaliklusiili, joskus jopa geminoituna. Vene-sanaan alkuperäiseksi loppukonsonantiksi rekonstruoidaan -š. Eräissä pohjalaismurteissa loppukonsonantti on säilynyt, joskin muuntuneena, esim. sanoissa madet (esim. Madetoja) ja kärmes.
"Yhdysvalloissa, Ruotsissa, Suomessa ja Kiinasas halutaan yhä laajempia vakoiluvaltuuksia. Väitetään vakoilun kohdistuvan lähinnä vierasmaalaisiin tai muuten vaarallisiin ihmisiin. Se tuskin on totta."
VastaaPoistaNiinpä, tuskin.
se todella tärkeä, jolla voisi olla jotain merkitystä on kryptattu tavalla joka aukeaa vain tarkoitetulle vastaanottajalle. Lisäksi lähettäjää ja vastaanottajaa ei edes juuripalvelinloki voi paljastaa.
Kaikki viranomaisurkinta tulisi siksi olla pakkokeinolaissa säädeltyä ja tuomioistuimen kulloinkin hyväksymää - siis hyvin perusteltua.
"Kaikki viranomaisurkinta tulisi siksi olla pakkokeinolaissa säädeltyä ja tuomioistuimen kulloinkin hyväksymää"
PoistaTämä voi olla mahdollista (jo tapahtunutta) rikosta koskevassa esitutkinnassa, mutta ei tiedustelussa, jossa itsetään potenttiaalisia terroristeja ja heidän keskinäisiä yhteyksiään(verkostoja).
Toinen kysymys on pitäisikö terrorismin estämiseksi kaikkien ihmisten luopua yksityisyydestään. Se kysymys pitäisi ratkaista poliittisesti.
Jopa leiskuu taas... leiskuu!
VastaaPoista"Mainittu luotettavan (luotitettavan!) poliisin organisaatio..." Ja "Katynin kaltaisissa virkatoimissa...". Mainiota, Kemppi! Ja vielä:
"Joka kerta kun täällä Venäjällä on ruvettu hillitsemään viinankäyttöä, seurauksena on ollut vallankumous, kuten 1917 ja 1989…” Silkkaa saanallista iloa ja elämöintiä asian ohessa, kiitos!
terv. pekka s-to.
Valtiollinen tiedonvälitys ajaa kuulijat tiedon virrasta sopivaan uomaan. Rajoitukset kulkevat akselilla Pohjoismaat - Pohjois-Amerikka - Pohjois-Korea. Muutaman lauseen ja parin sekunnin videon todistusvoima ei voi olla kovin laaja-alainen.
VastaaPoistaUrkinnasta:
VastaaPoista"Suurin pelkoni on ettei mikään muutu", katsoi Snowden maanantain tv-haastattelussaan.
Ja jatkoi.
"Sen sijaan että poliittinen luokka asettuisi suojelemaan kansalaistensa oikeuksia, se suojelee turvallisuuskoneistoa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa hallitus NSA:ta kansalaistensa sijasta."
Ja pieni Suomi tulee perässä.
Äskettäin tuli julki pohjoismaiden sisäministeriöiden valmistama ehdotus , jossa suositetaan "opastusta radikalismin tunnistamiseen kouluissa".
Linkissä Snowdenin tv-haastattelu kokonaisuudessaan pakkoruotsin sijaan englanniksi.
https://www.commondreams.org/headline/2014/01/27-1
Suurin uutinen on kuitenkin se, että yhä sakeneva joukko puhuu sen puolesta että verotusta pitää laskea kaikilla sektoreilla. Keskiverto eläkkeestä, 1200 euroa, maksetaan n. 21 % veroa ja samaa veroa haluaisivat kaikki muutkin maksaa. Taustoittamattakin on selvää että yhteiskunnan palveluntarjonta kokee rakennemuutoksen.
VastaaPoistaIsopalkkaisena voit pyytää työnantajaltasi palkanalennuksen tuohon 1200 euroon niin saat sen 21% prosentin.
PoistaMikähän tuossa on sakeutusaineena? Auttaisiko jos jääkiekkomailalla hämmentäisi kokkareet pois?
PoistaKun eräs kovin laulutaitoinen britti siirtyi opettajaksi Yhdysvaltoihin, hänen radiotoimittajavaimonsa haki paikkaa paikallisradion uutisista. Brittiaksentti viehätti ja paikka irtosi. Ennen työn aloittamista daamin piti kuitenkin käydä parin viikon kurssi oikea nuotti oppiakseen. Onhan se vallalla siellä muutenkin, hevoskilpailujen selostus on tarkemmin mallinnettua kuin Schützin resitatiivi.
VastaaPoistaOnpas tassa hyvia kommentteja, kiitos!
VastaaPoistaRadiovitsi venäläisen tulkin kertomana 1980-luvulta Kostamuksesta: Ikuisuuskysymykseen kuka keksi radion Popov vai Marconi. No Marconi keksi radion ja Popov siihen ne häiriöt!
VastaaPoistaKai keskustelemattomuus on meissä tosi syvällä...Keskusteluohjelmissa kysytään valmiiksi mahdottomia."
VastaaPoistaPohjimmaltaan kai kyse on siitä, että keskustelulla ei ole mahdollista muuttaa toisen ihmisen arvoarvostelmia: hyvä esimerkki on vuoden 1918 tapahtumat, joiden nimestäkään ei tuosta syystä päästä yksimielisyyteen. Lähes kaikkeen mielenkiintoiseen liittyy noita arvoarvostelmia, joista siis ei ole mahdollista keskustelemalla päästä yksimielisyyteen.
(Tämä ei sulje pois sitä, ettei tuollainen keskustelu olisi viihdyttävää, mutta mitään todellista hyötyä siitä ei ole: osapuolet vain kaivautuvat syvemmälle omiin poteroihinsa.)
"Viestinnän yksi sääntö on tämä: sillä aseella, jonka te keksitte, teidät teloitetaan." - Pitää paikkaansa monessakin paikassa. Kehittäjä on silloin tehnyt työnsä hyvin, kun tekee itsensä työttömäksi. Minäkin kehitän töissä sellaista järjestelmää, joka tekee minut onnistuessaan työttömäksi. Samalla myös muita työtovereita joutuu tehokkuuden nimissä joko muihin tehtäviin tai kilometritehtaalle. Taka-ajatushan on tehostaa toimintaa kilpailuedun saavuttamiseksi ja tätä kautta myös ahdistaa kilpailijoita, jotka mahdollisesti myös joutuvat tehostamaan toimintaansa ja näin naru kokonaisuudessaan kiristyy.
VastaaPoistaTässä onkin dilemmaa innovaatio- ja moraalitutkijoille. Laiskuus on taivaan lahja etsiessään aina helpompaa tapaa tehdä työläitä asioita. Tekijä, ei tutkija, keksii aina tavan päästä vähän helpommalla. Kun laittaa luterilaisen työmoraalin omaavan henkilön tekemään tällaista kehitystyötä komennettuna, tekijä ei tiedä kuinka päin olla. Tehdäkö työnsä hyvin vai huonosti: pelastaako oma nahkansa sielunsa hinnalla vai pitääkö sielunsa ja kokea (tuntemattoman) marttyyrin kohtalo.
Ehkäpä se kaikki koituu kuitenkin yhteiseksi hyväksi ja edistykseksi, tai edes tavallaan omaksi hyödyksi. Kyllä tässä järjellä selitetyssä maailmassa vielä aukkoja piisaa.