Kuva: D. Heimonen
Ostaisitteko
pelkän kuvan perusteella käytetyn miehen?
Tähän
mennessä ei ole ostanut. ”Naimakauppa” on kielikuva; en ole kuullut, että
tuossa yhteydessä käytettäisiin selvää setelirahaa.
Aika monet
ovat kysyneet vuosien varrella, tienaako blogeilla hyvin. Moni ei usko, kun
vastaan, etten tiedä toisista, mutta itse en ole ansainnut kolikkoakaan.
Epäilen että jotkut blogit ovat todellisuudessa elinkeinotoimintaa. Muodista ja
asusteista kirjoittavat kuuluvat saavan vaatetusta ja kukaties rahaakin.
Verkkokirjoittelun
vähäpätöisyyden olen itse tullut tuntemaan siitä, että esiteltävien kirjojen ostaminen
tuntuu ikävästi kukkarossa. Ostan ne kaupasta, vien kotiin, luen ja kirjoitan
aiheesta esittelyn. Aika kauan sitten kysyin ilmaiskappaleita WSOY:ltä, josta
johtaja ilmoitti sihteerin välityksin, että minulla on varaa ostaakin ne
kirjat. Otavalta en ole hirvinnyt kysyäkään. Siltalan poikien firma on
lähettänyt kolme kirjaa. Laskua ei ole vielä kuulunut.
Sama koskee
musiikkia eli levyjä ja konsertteja. Joskus ihmettelen, miten
sanomalehtipuolella Isopuro, Siren ja ne muut jaksavat maksaa. Kyllä siitä
kertyy pitkä penni, siis pääsylipuista ja arvonlisäverollisista levyjen hinnoista.
Ehkä he ovat perineet?
Helsingin
Sanomien toimittajan Kuukausiliitteen jutussa mainitsema mielihyväni oli aitoa.
Etenkin ne, jotka tietävät, että vähän väliä ostan Amerikasta eli Amazonista
aivan liian kalliin ja paksun kirjan, luen sen, kaikki 800 sivua, ja kirjoitan
kahden liuskan jutun, pitävät toimintatapaani täysin vastuuttomana.
Myös
kysytään, miksi en kirjoita oikeaa kirjallisuutta. Vastaus on tietenkin, että
en osaa. Menneillä vuosikymmenillä tuli kyllä julkaistua, ja itse asiassa ne
kirjat saivat oikein hyvän vastaanoton, mutta toisaalta kustantajan edustajat
olivat mielestäni vaivalloisia ihmisiä. Otavassa ja WSOY:llä heillä oli taipumus
vaatia itseensä kohdistuvia palvontamenoja. Ei siinä mitään, mielellään sitä
heittäytyy pitkin pituuttaan suuren vallan haltijan eteen, potkii takajalallaan
ja uikuttaa.
Blogilla ei
ole kustantajaa, ei toimitussihteeriä eikä muuta vastuullista päätoimittajaa
kuin kirjoittaja itse. Tämä on pieni hinta palkattomuudesta. Tällaista
sanottiin minun nuoruudessani ”vapaudeksi”.
Blogeilla
on toinenkin verraton puoli. Kommentoijien ansiosta ne eivät ole yksinpuhelua
vaan dialogia. Oman blogini kommentoijat ovat joko hyviä tai erinomaisia, ja
lisäksi he ovat sitkeää tekoa.
Ajoittaisilla
asiattomuuksilla ei ole väliä. En jaksa hermostua sellaisten ihmisten
mielipiteistä, joita en arvosta.
Kiitollisena huomionosoituksesta sanoisin kuitenkin, että olen hiukan eri mieltä HS:n kuukausiliitteen toimituksen kanssa. Ei ole Suomen eikä maailman parasta blogia kuten ei ole romaania tai runoakaan. Kaikki ne on suhteutettava aikaan ja lukijoihin. Palkinnot ja nimeämiset ovat mainio markkinointikeino, hiukan kuten Finlandia-palkinnot. Juuri kukaan ei sellaisia vastusta. Myös palkittu on tyytyväinen. Eihän kukaan kirjoita itselleen – vaikka Sinuhe egyptiläinen uskotteli sellaista.
Blogin kirjoittamisen sielulliseksi syyksi arvellaan usein kirjoittajan sairaalloista itsetehostuksen tarvetta. Ajatus on houkutteleva. Kirjoittaja on jatkuvasti suuna ja päänä. Niin on myös luokanopettaja koulussa. Yhtä vähän kuin opettaja yrittää vain loistaa lasten silmissä verkkoon kirjoittava kiillottaa omaa kilpeään.
Tässä on ero kirjoihin. Olen nähnyt ihmisten hyväilevän ja suutelevan kirjoittamiaan kirjoja. Painotuotteissa on jotain maagista. Se että blogikirjoituksista tulee kuitenkin nyt kohta kirja, on yritys palvella kaikkia niitä tätejä, jotka eivät käytä elektroniikkaa. Äidilleni tulostetaan näitä kirjoituksia; viimeksi keskustelimme Kilpelän Köystistä ja Sahan Mantasta.
Kukaan ei ole huomannut, että ratkaisin mielestäni 15-vuotiaana muistelmien kirjoittamisen ja päiväkirjan pitämisen ongelman. Aloin julkaista. Nyt näitä tunnelmapalasia on yli 10 000 sivua. Se että Kansalliskirjasto haluaa muodostaa niistä erillisen kokoelman, on sekin suuri ja ansaitsematon kunnia. Perustelu on, että niissä heijastuu aikakausi. Se onkin kirjoittajan ylin, saavuttamaton tavoite. Heijastella näkyväistä ja näkymätöntä maailmaa, ei itseään.
Kirjoittaminen on hyvä keino estää liiallinen huojentuneisuus hautajaisissaan.
Onneksi olkoon vaan tittelistä. Eipä tullut yllätyksenä, ainakaan itselleni. Kirjoitin jo muutama päivä sitten kollegasi blogiin että tulet voittamaan tämän skaban ja yllätys, yllätys, viestiä ei julkaistu.. ;)
VastaaPoistaJyrki V ?
PoistaKyseinen herra ei julkaise yhtään kommenttia, jossa Kemppistä kehutaan. Kokeiltu on!
PoistaJoo. Mutta täälläpä en minäkään ole tullut sensuroiduksi!
PoistaEt, vaikka aihetta olisi toki ollut!
PoistaKirjoittaja on itsesensuroinut tämän kommentin.
PoistaEi juuri pahaa sanottavaa blogista saatika blogistista mutta kommentteja saisit päivittää useammin kuin 1-2 kertaa päivässä. En jaksa uskoa että eläkeläisellä olisi niin kiire ettei ehtisi moista tehdä. Vuoropuhelua ei pääse juurikaan syntymään kun kommentteja päivitetään niin harvoin.
VastaaPoistaOnnittelut ansaitusta tittelistä! Jos vanhojen hesarin Kemppis-kolumneista tulee kirja, ostan sen. Sen verran loistavia olivat. Myös Juha tantun kadunmies palsta vilisi helmiä viikosta toiseen, sekin pitäisi saada kansiin valikoimana. Jos ei ole tulossa vanhoista jutuista kuin toiveuusintoja, niin mieleen tulee se kolumni jossa hollantilaisen vanhan kirkon urkujen alimmat äänet olivat matalia "kuin maa". Parilla sanalla kuvattu sekä maisemaa ja kuuluelämystä: runoahan sen oikeastaan oli eikä kolumnia.
VastaaPoistaJoo, ostaisin myös ne Kemppis-kolumnit ja Kadunmiehet kirjoina! Tilasin siihen aikaan Hesaria; jakelu toimi vielä niin, että lehdet sai kuivina postiluukkuun vaikka satoi. Nautin kolumneista ja leikkelin niitä talteenkin. Vahinko että sittemmin piti karsia papereita. Toivottavasti joku kustantaja innostuu kustantamaan.
Poista- Anonyymi akka
Onneksi olkoon! Kunnia on ansaittu. (On myös kiva huomata, että itsekin arvostaa samoja asioita kuin journalistinen eliittimme.)
VastaaPoistaKemppinen on kansanvalistaja vanhassa hyvässä merkityksessä. Hän nostaa esiin erilaisia päivänpolttavia aiheita, mutta jaksaa myös kerrata vanhoja tärkeitä asioita, vaikka jotkut tuulihatut vaativat kehiin muodikkaampia aiheita. (He eivät ymmärrä, että niiden aika tulee sitten vuosien kuluttua - jos ovat kestäneet aikaa. Aika kun tekee muodista vanhanaikaista.)
On toki muitakin hyviä blogeja, erilaisia kuin tämä, sellaisia muun muassa, joissa blogisti astuu alas blogikansan pariin ja jutustelee heidän kanssaan hyväntahtoisen tiukasti niitä näitä, mistä vaan. Sellaisiakin tarvitaan, sillä siellä voi vatvoa samaa asiaa aina uudelleen eri kulmasta ja parhaassa tapauksessa ymmärtää oman(kin) ajattelunsa yksioikoisuus. (Tutut tietävät, että viittaan ihanaan Iinekseen.)
Onneksi olkoon merkittävästä saavutuksesta. Puhun varmaan meidän kaikkien puolesta todetessani, että olemme lukijoina hyvin iloisia blogistin puolesta.
VastaaPoistaIloitsen puolestamme. Olen keikkunut kirjallisilla kannoillanne lähes alusta asti. En juuri kommentoi, luettakoon se ansiokseni.
VastaaPoistaTavanomaisten onnittelujen, jotka hyvään käytökseen kuuluvat, lisäksi mietimme ja ihmettelemme saadaanko digitaaliselle tuotteliaisuudelle kirjojen ISBN:ää vastaava uniikki numero ja kukahan siitä tekisi standardin sekä pitäisi kirjaa? Digitaalisuus tulee rävähtämään käsiin ja näppikselle ja kohta on löytäminen se suuri ongelma, ei saatavuus. Vastaus yksihän on metadata, jota palkittukin on tuottanut kirjoituksiinsa paljon. Vastaus kaksi on määritellä kynnys, jossa pelkkä huudahdus muuttuukin "teokseksi". Tähän mennessä muunnos painokseksi on ollut se raja. Onko se tulevaisuudessa muunnos PDF:ksi. Entä koska kirjastot alkavat kokoilla sähkölainastoa johon sijoittaa aineistoa ja millaisin ehdoin. Kysymys on mielenkiintoinen monelle pöytälevyasemakirjoittajille.
VastaaPoistaMinulla ei ole kokemusta varsinaisesta WSOYsta tai Otavasta, mutta (nykyisestä) Sanomaprosta. Niinpä. Mutta siis itse asiaan: Onnitteluni nimityksestä.
VastaaPoistaHeh, heh! Kuukausiliitteen Unto Hämäläisen mukaan oli mukava katsoa, miten "iso mies hyrisee tyytyväisyyttä" palkinnon saatuaan! Siis vähän samaan tapaan kuin pikku poika tikkunekun saadesaan! Blogisti näyttää ottaneen "kisan" ja palkinnon ihan tosissaan.
VastaaPoistaHS:n kuukausiliitteen kuvassa palkittu esiintyy ulkovaatteissa ja plakaatin takana. Näyttää vähän siltä, että on niitä kiloja vielä blogistillakin tiputettavana, vaikka on kerskunut jo kuukausi pari sitten laihtuneensa jo siinä määrin, että kaikki housutkin tuppaavat tippuvan vyötäröiltä!
Kateus on inhimillinen tunne, sitä inhimillisempi, kuta vähemmän sivistystä ihmisellä on.
PoistaOnnea vaan, huolimatta HS:n palkinnosta ja siitä syystä.
VastaaPoistaHienoa että blogi on pysynyt puolueettomalla alustalla houkuttelupyynnöistä huolimatta.
Paljonkin täällä on opittu ja innostusta saatu.
Onnittelut Kemppisen sedälle kultamitalista. En kai minäkään täällä olisi alusta pitäen keikkunut, jos laatu olisi ollut sutta ja sekundaa. Ei muuta kuin uutta suoleen.
VastaaPoistaEikö se ollut sama HS:n toimitus, joka noin kuukausi pari sitten toimeenpani yleisöäänestyksen siitä, kuka on "Suomen kansallissankari". Änestyksen voitti - ylivoimaisesti - Jari Litmanen!
VastaaPoistaNyt meillä on siis kaksi sankaria: Litmanen ja Kemppinen.
Ilmeisesti Suomen parhaasta blogista ei uskallettu julistaa lukijaäänestystä, vaan lehden "kulttuurihemmot" päättivät asian keskenään pienessä piirissä. Ties vaikka yleisöäänestyksessä kärkikaksikoksi olisi tullut parivaljakko Jussi Halla-aho ja Timo Soini! Se olisi ollut lehden kannalta katastrofi.
Litamnen voitti HS:n äänestyksen "Suomen kansallisaarre", ei kansallissankari.
PoistaOnneksi olkoon, en hämmästeli: juuri laaja-alaisuus - se mitä ennen yleissivistykseki kutsuttiin - on tämän blogin erityisansio, JK:n humanisuuden ohella.
VastaaPoistaOn myös hyvä, koska vain kirjat säilyvät. Elektroninen blogi kun yhtenä kauniina päivänä on ylättäen kadonnut bittien avaruuteen.
Onnea Kemppiselle! Ja huh huh... Itse olen ihmetellyt arjen kiireiden keskellä, miten usein ehdit blogiisi vastailla. Joten minun puolestani tämä tahti riittää eläkeläismiehelle aivan hyvin, jos vain lupaat jatkaa sanotaanko aluksi vaikka vielä parikymmentä vuotta kansanvalistusta.
VastaaPoistaLukeudun niihin, jotka lukevat usein, mutta uskaltautuvat kommentoimaan harvoin. Ilahduttavaa on Kemppisen Uomo-ihmislaatu, joka ei pelkää arvioida elämää yli aitojen. Blogisti itse tuntuu kyllä ymmärtävän, että hänelläkin on inhimilliset rajansa, mutta ymmärtävätkö kaikki tosikot...
Hyvää blogivuotta Jukalle ja lukijoille 2014!
Hesarin äänestyksiin sopii suhtautua kunnioittavasti sillä ne ovat jokseenkin lopullinen ja ainoa totuus. Muinoin äänestettiin suomen suurimmat intellektuellit ja top ten listalle pääsi vain yksi kokoomuslainen. En muista kuka se poloinen oli. Olisiko ollut peräti Kemppinen?
VastaaPoistaOnneksi olkoon!
VastaaPoistaOlisiko Sanomalla ketunhäntä kainalossaan? MIkä firma kustantaa Kemppisen tulevan blogikirjan?
VastaaPoistaOnnittelut bloginpitäjälle !
VastaaPoistaToivottavasti paksuja kirjoja ja huomattavaa musiikkia edelleen tilataan ja kommentoidaan; niitten lukeminen on useimmiten ilo mielelle ja sielulle, kun oma aika, kyvyt ja rahat ei riitä näin ankaraan harrastuneisuuteen.
Onneaaa!! :)
VastaaPoistaEn olisi löytänyt tätä blogia ilman HS-kilpailua. Kiitollinen siitä ja uudesta löydöstä Hienoa vuoden alkua Kuusamon hiihtoladuilta toivoo Maria Lairila
VastaaPoistaOnnittelut täältä pohjoisesta! Bloginne on etevä päivän avaus ja saa aikaan ajatustoimintaa, kuten lienee tarkoituskin. Blogin kaava -että miksataan yhteen kaksi toisistaan eri tasolla olevaa ideaa -saa merkitykset menemään mukavasti sekaisin päässä.
VastaaPoistaTämä on kai ajattelun evoluutiota. Lineaarisesta ajattelusta siirrytään yhä selkeämmin verkkomaisen, assosiatiivisen ajattelumallin suuntaan. Törmään asiaan, joka saa ajattelemaan toistakin asiaa - ja kolmatta.
-Eläköön se kolmas! Arkisemmin puhuen kyseessä on allekirjoittaneen kohdalla hajamielisyys.
‘Elämää ei voida kirjoittaa; se on elettävä’ [Oscar Wilde]. Mutta yrityksesi on ollut varsin hyvä, ajoittain suorastaan hämmästyttävä, mitä lukeneisuuteen tulee, joten palkinto on paikallaan. Olet Blogistanin kingi, kuten olen joskus pariinkin kertaan todennut, tosin hiukan pitkin hampain, koska en löydä kirjoituksistasi mitään ‘punaista lankaa’ vaan koko ajan laajenevan tilkkutäkin, mutta olkoon tämä lähinnä minun, lukijan, ongelma, joka vain on hyväksyttävä, vaikka tiedän kyllä, etten tule sitä ratkaisemaan. Olet nimittäin niin taitava kätkemään viisautesi päivittäisiin teksteihisi, etten aina kykene niitä löytämään. Mutta kaipa ne viisaudet on sitten vain itse keksittävä siitä tekstistä, mikä lieneekin kirjoitustapasi eräs tarkoitus. Joten onneksi olkoon ja lycka till.
VastaaPoistaKröhöm? Kröhöm?
VastaaPoistaTuota, mitenkä sitä tämmönen... tuota tavallinen blogikulkuri tohtii tällaisille palkintosivuille kurkatakaan saatika ihan kommentoimaan tulla, mutta jos nyt sitten...onneksi olkoon vaan, pärjäämisestä.
Peijakas vie, että on komean näköinen mies kuvassa; silmissäkin tulta ja veitikkamaisuutta!
VastaaPoistaOnnittelut myös ansaitusta huomionosoituksesta! Nyt vaan jäitä hattuun. Niitä omakuvia alkaa jo olla turhan usein. "Itse asiassa kuultuna" ohjelmassa M.A. Numminen oli teitittelyn kautta kehittänyt mainion V-efektin, jolloin hänestä itsestään puhuminen ei tuntunut kuulijasta niin vaivaannuttavalta. Väittäisin, että eniten ihailua ansaitsee, ei Kempin ulkomuoto, ei edes laihtunut sellainen, vaan hänen valtava kult. historiallinen tietomääränsä ja hänen mainio tapansa singahdella asiasta kolmanteen, verbalistiikan leiskuessa.
VastaaPoistaUusia avauksia innolla odotellen ja myös kelpo kommentoijille vointeja toivotellen!
terv. pekka s-to.
Ansaittu arvo!
VastaaPoistaMutta ootko huomannut että tuossa kuvassa oot ihan oravan näköinen? (Vähänkös veikeä.)
Olen viitannut Kemppisen blogiin eräässä kunnianloukkausjutussa, esimerkkinä laajalevikkisestä ja laadukkaasta kirjoituksesta.
VastaaPoistaKyllä kansa tietää.
Onnittelut tuomari Kemppiselle. Arvelen että yhtäkään kirjoitusta en minäkään ole jättänyt lukematta. Muistelen, että jonkin vanhan blogimerkinnän mukaan blogisti itse hyväksyy käyttämäni sopivana tittelinä niistä monista mahdollisista. Panin merkille, että Casimir Ehrnrooth oli esitellyt itsensä myös tittelillä "tuomari" soittaessaan aikanaan Jorma Ollillalle tiedustellakseen että olisiko kiinnostusta Nokian toimitusjohtajan tehtäviin.
VastaaPoistaMyös minulta onnittelut kerrankin oikeasta vallinnasta. Kävin aamupäivällä kuusi minuuttua vaille kymmenen katsomassa montako vierailijaa blogissa oli käynyt. Niitä oli 4 567 788. Kuusi tuntia ja kolmetoista minuuttia myöhemmin kävijöitä oli 2 448 enemmän, siis noin 400 per tunti. Mahtaako olla blogin ennätys?
VastaaPoistaNäistä vääristä valinnoista. Mielestäni Ulla-Leena Lundberg, Hannu Raittila ja Kjell Westö on saanut Finlandia-palkinnon väärästä kirjasta. Mutta ei se mitään, kaikki ovat finlandiansa ansainneet.
Kirjan kustantaa ArtHouse Oy, kjuten edellisenkin.
VastaaPoistaTerveisiä vain sinne Unskille ja muille umpikokoomuslaisten Kekkos-vihaajien kerhoon; pitäkee te vain omienne puolta.
VastaaPoistaNo, saithan sinäkin, reppana, vihdoin jonkinlaisen plakaatin uurastuksestasi kylttyyrin saralla! Minullahan noista pystejä oli vino pino ja hiukka arvokkaampiakin, kuten esim. Neustadtin kirjallisuuspalkinto, kirjallisuuden pikku-Nobeliksi sanottu.
VastaaPoistaTäältä mullan alta, Paavo H.
Kerrankin joku palkinto osui oikeaan osoitteeseen
VastaaPoistaHönön kommenteista huolimatta...
PoistaVitun hesarin homekorvat, esiintyvät kuin olisivat vielä kummoisiakin vallankäyttäjiä - nämä nettiä reggressoivat besservisserit.
VastaaPoistaOnnittelut pienen ja vaatimattoman blogin pitäjältä!
VastaaPoistaBlogi on maailman paras keksintö. Mahdollisuus kirjoittaa ilman, että kukaan SIIS YHTÄÄN KUKAAN sensuroi, kommentoi, haastaa tai 'parantelee'.
Vuosia työkseni ja toisen pyynnöstä tekstiä kyhänneenä nautin blogin rajattomuudesta ja mahdollisuuksista, tämä on minun juttuni ja vain minun. En taatusti tienaa mitään, mutta saan ajatukseni omannäköisinä julki.
Ongelma lienee monilla tunnettuisuusvaje.
PoistaBloggerissa ei voi sensuroida kommenttitekstejä. Ne voi kylläkin jättää julkaisemmatta, tai poistaa.
PoistaSamoin, saan julki mitä elää sisälläni. Ja seon hyvä.
Sitä samaa kuin muukin lukeva yleisö, eli Onnea.
VastaaPoistaAikauden (aikakautemme) heijastuksista mainitset. Tuleehan niitä takaumiakin, mutta ajassahan niitä heijastellaan.
Luin juuri toistamiseen oman aikansa heijastelijan, TK-luutnantti Olavi Paavolaisen Synkän yksinpuhelun ja ajattelin, että olisipa sotamies isäni pitänyt myös yhtä intensiivisesti päiväkirjaa (jäljentänyt omia ajatuksiaankin eikä vain laulujen sanoja) rintamalla ollessaan niin olisi ollut hieman henkilökohtaisempaakin kontrastia niille päiville kun Paavolainen pistäytyy Rukajärvellä.
Kannattaa katsoa minkä version lukee, sillä Synkän yksinpuhelun uudemmat versiot on Paavolaisen itsensä rankasti stilisoimia.Synkän yksinpuhelun uudemmat versiot on Paavolaisen itsensä myöhemmin stilisoimia ja ihmetellä sopii kuinka liki 1000 -sivuisesta kirjasta napsittiin liki puolet poissa! Paljon on pitänyt muuttaa suunta ja kurssia. Luin jostain kuinka Synkän yksinpuhelun alkuperäinen 1. painos oli 5000 kpl. Se ei mennyt kaupaksi kuin noin 3500 kpl:n verran eli uusintapainosta ei tietenkään otettu ja loputkin tuhottiin makulatuuriksi. Siksi tuo 1. painos on harvinaisempi, mutta toki sen löytää nettidivareista ihan kohtuudella eikä hintakaan ole älytön.Paavolainen Olavi Synkkä yksinpuhelu - päiväkirjan lehtiä vuosilta 1941-1944 osat I ja II WSOY, 1946, yht 977 s., painos: 1 Paavolainen Olavi Synkkä Yksinpuhelu - valitut teokset IV Otava, 1961, 599 s. Varmaankin juuri kirjan aiheuttaman kovan alkukohun seurauksena hän itse muokkasi myöhempiä painoksia. Ainoastaan vuonna 1946 ilmestynyt kaksiosainen alkuperäisteos sisältää koko teoksen lyhentämättömänä, ja kaikki muut painokset perustuu Paavolaisen muokkaamaan ja lyhentämään laitokseen. Synkkä Yksinpuhelu lienee pitkälti pelkkää jälkiviisasta huiputusta, varsinkin loppua kohti mentäessä. OP taisi olla aluksi jopa natsien ihailija, ja sitten käänsi vikkelästi kelkkaansa kun sota maailmalla alkoi kallistua Liittoutuneiden hyväksi. Kirjan loppuosan tapahtumat ja tilannetiedotukset on kuulemma suoraan kirjoitettu Päämajan ns. "Sinisistä" tiedotuksista. Tämä kerrotaan ihan suoraan Matti Kurjensaaren kirjassa Loistava Olavi Paavolainen ja Martti Haavion Me marssimme Aunuksen teitä -kirjassa. Haavio kertoo kirjassaan Me marssimme Aunuksen teitä, kuinka OP unohti välillä pitkiksi ajoiksi kirjoittaa... Siis puheet omakohtaisesta tai henkilökohtaisesta päiväkirjasta saa kyllä unohtaa, etenkin kesän 1944 osuuden. Silloin oli Haavionkin mukaan "muuta tekemistä". Haavio kertoo ihan sumeilematta kuinkaSynkkä yksinpuhelu -kirjan alkuarkkien ollessa jo painossa, Paavolainen kirjoitti loppuosaa suoraan Päämajan Sinisistä. Sellainen "näkijä" tämä OP siis oli. Toki Haavion kerrontaa saattaa sävyttää mustasukkaisuus. Tulevalla vaimolla oli luultavasti ollut OP:n kanssa jotain sutinaa hieman aiemmin... Loppuaikansanhan tuo "herkkä intellektuelli takinkääntäjä" bunkkasi toisen "herkän intellektuellin" (:=?) eli arkkikommunisti Hertta Kuusisen kanssa... http://fi.wikipedia.org/wiki/Synkk%C3%A4_yksinpuheluOlavi Paavolainen: Synkkä yksinpuhelu. Alkuperäinen arvostelu HS:ssa Olavi Paavolainen: Synkkä yksinpuhelu 4.12.2006 KRITIIKIN KLASSIKOT http://www.hs.fi/tulosta/1135223449320"Paavolaisen alkuperäiset päiväkirjamerkinnät, joihin teos hänen mukaansa perustuu, eivät ole säilyneet."---
PoistaAno
PoistaKertasin sen 599 sivuisen version joka itselläni on. "Aitoa ja alkuperäistä" en ole käsissänikään pitänyt.
Jo tämän ikäisenä kirjallisuudenlukijana tiedän kuitenkin suurinpiirtein, mitä Paavolaisen aikakauden kirjailijoista ja mitä Paavolaisesta on kirjoitettu, mitä hän itse on kirjoittanut ja mitä mieltä hänestä on oltu ja yritetty olla. Tietyin varauksin luen näitä silkat panettelutkin huomioonottaen.
Tunsin Siilinjärven aikoinani mm. kirjailija Olavi Siippaisen lesken, kirjailija-lääkäri Laura Latvalan (k.1986) ja joskus kirjallisuustapahtumissamme keskusteltiin sota-ajoista joissa puheissa oli myös Paavolaisen tuotanto esillä. Olavi Siippainen oli Kaimansa Paavolaisen tavoin TK-miehenä rintamalla ja vilahtaa myös Paavolaisen teksteissä.
Kolmannen valtakunnan vieraana-teos on tuttu siis ja kyllä siinä Hitlerpolitiikan ihailunkalskettakin kuuluu. Mutta moniko muu, viisaskin, tuona aikana meni vipuun kuten tänä päivänä menee vipuun kokonaiset kansakunnat viisaineen, tyhmineen kulutusmarkkinoinnin ihannoinnissa?
Monet Kolmannen valtakunnankin "vieraat" tulivat järkiinsäkin ja "käänsivät takkinsa" jos tällaisista erehdyksistä sellaista nimitystä kannattaa kovin kevyesti käyttää.
Näihin seikkoihin en kommentissani kantaa kuitenkaan ottanut.
En tiennytkään, että Jukka Kemppinen on arvostellut Hesariin (6.10.1991) Jaakko Paavolaisen kirjoittaman "Olavi Paavolainen-keulakuva" -elämäkerran. Saanee tähän linkin laittaa vaikka Paavolaisesta on ollut joskus muutenkin näissä blogikirjoituksissa vääntöä, tai juuri siksi: http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053181334
PoistaArvostelu on hyvä. Ja sen kohde myös. Kurjensaaren kirjoittamasta en ole saanut paljoa irti. Ikävä lukeakin.
Palkinnon sai ainoa blogi, joka päivittäin luen. Onnittelut! Palkinto meni ehdottomasti oikeaan osoitteeseen.
VastaaPoistaNäitä kirjoituksiasi pitäisi mielummin kutsua esseiksi kuin blogeiksi, esseiksi siinä mielessä, jota lajin keksijä Montaigne tarkoitti.
Kirjoittaminen on tapa yrittää ajatella selvemmin. Ja kirjoittaessa huomaa, miten vaikeaa selvästi ajatteleminen on.
Aikoinaan - jo ennen vuotta 2005 - HS:n maanantainumero oli viikon paras - Kemppisen kolumnin takia! Leikkelin ne visusti talteen, lienevät siellä vieläkin. Iloiset onnitteluni terävälle, monialaiselle ja napakalle sanakäyttäjälle. Kiitokset ja iloiset onnittelut!
VastaaPoistaOnnea vaan kauheesti ja terveiset Porista, on tullut luettua jo monta vuotta, toivottavasti jaksat vielä pitkään ilahduttaa meitä joille tuo kirjoittaminen ei niin kovin helppoa ole.
VastaaPoistaHS tänään:
VastaaPoista"Filosofi Jaakko Hintikka kertoo entisen vaimonsa ja John F. Kennedyn rakkaustarinan
Professori Hintikka julkaisee kirjan, joka muuttaa kaiken, mitä Hintikasta olemme tienneet".
Kyllä filosofitkin osaa! Kemppinen, filosofi kai hänkin, voisi ottaa oppia Hintikasta ja julkaista kerrankin jotain raflaavaa ja myyvää vastaavista asioista omasta menneisyydestään.
Raflaavaa? Ai, tietoa siitä onko parempi, että rappeutuminen alkaa alapäästä kuin yläpäästä?! No, enpä tiedä, mutta Hintikan kirjan aion kyllä lukea.
PoistaSivistys. Sivistys. Sivistys. Ei ole montaa tällaista valoa yössä. Kiitos ja onnittelut.
VastaaPoistaValitsen nimekseni Nimetön. Vaan muunnun Anonyymiksi.
Käytetty mies, mutta ei onneksi maksullinen! Ilohan tätä blogia on ollut seurata. Onnittelut!
VastaaPoistaOnnittelut! Aloitan aina päiväni Jukka Kemppisen kirjoittamalla blogilla. Ilman sitä päivä olisi kuin aitanpolulla tallusteleva emäntä.
VastaaPoistaOnnittelut tunnustuksesta! Meni oikeaan osoitteeseen.
VastaaPoistaKerrankin olen Hesarin kanssa samaa mieltä. Kunnioittavat onnittelut blogikentän keisarille.
VastaaPoistaOnnea ja voimia! Komeasti on sinkoillut miehen aatos, viekoitellut moniin matkoihin. Oikukas kirjoitustapa saa mielen liikkeelle, myös omiin vintteihin ja kellareihin. Kiitos!
VastaaPoistaKäytän tilaisuutta hyväkseni ja kiitän kauniisti myös omasta puolestani Kemppistä. Tämä on ollut paras suomalainen blogi jo vuosikausia. Toivon, että innostus kirjoittamiseen jatkuu vielä pitkään.
VastaaPoistaViimeisen vuoden aikana kommenttiraidalle on alkanut tulvimaan varsin hilpeitä kateellisten purkauksia (ensimmäisinä vuosina ei tainnut käydä kuin Jyrki V nolaamassa itseään). Kiitos myös siitä, ettei näitä ole poistettu. Jostain syystä ihmisten pikkusieluisuuden todistaminen naurattaa minua niin kovin.
Korhon omassa blogissa on vuodesta 2010 ollut yhteensä 11 profiilinäyttöä, ehkä hän haluaa nyt hiukka kohottaa profiiliaan...
PoistaToisessa kuvassa "poika" on jo viety näemmä saunan lauteille!
VastaaPoistaOnneksi olkoon kulttuurin ja sivistyksen sekatyömies!
VastaaPoistaLukemattomia virikkeitä on tästä blogista ammennettu.
. Tero A.
En jaksa jokaista aikaisempaa kommenttia lukea, joten kirjoitan ajatukseni vaikka se on saattanut olla jo sanottu. Ilmeisesti blogissasi vierailee kiitettävä määrä vakituisia vieralijoita, mutta et ole saanut blogin takia penniäkään? Kannattaa tutustua Googlen tarjoamiin mainosvaihtoehtoihin, jolloin blogiisi (valitettavasti) tulisi mainokset, mutta taskuusi tipahtelisi muutama euro silloin tällöin. Kannattaa ainakin tutustua tuohon :)
VastaaPoistaKyllä blogaamisella (niin kuin kaikella luovalla työllä) voi rahaa tehdä ilman sen kummempaa kaupallisuutta tai bisnestä. Byrokratia pitää vain laittaa minimiin, ja antaa faneille mahdollisimman helppo keino tukea heidän idoliaan. :)
VastaaPoistaVoisit kokeilla esimerkiksi laittaa Flattr.com-palvelun mikromaksunappulan tekstiesi yhteyteen. Aivan mieluusti napsuttelisin sinulle silloin tällöin euroja hyvistä teksteistä – suoraan sinulle ilman välikäsiä. :)
Kuukausiliitteen mukaan Kemppinen "pistäytyi" tuomioistuinjuristina - samanlainen understatement kuin valita blogi vain vuoden 2013 parhaaksi.
VastaaPoistaAnsaittua onnea!
Niin, parhaat vuoteensahan, 20-25 vuotta, mies vietti KKO:ssa ja HO:ssa...
PoistaHeh, väitöskirjakin siis kai syntyi pistäytymällä...
PoistaTäällä anonyymit koulukiusatut voivat saada äänensä kuuluville rikkoen samalla luokkarajoja. Tulevaisuus on tässä.
VastaaPoistaOnnittelut Jukalle. Usein kapaiteettiaan. Hän on varsinainen harrastusten hajasijoittaja. Häntä on turha syyttää besserwisseröinnistä tai narsismista.. Netissä "Iltapaska" listasi taannoin narsistin ominausuudet:
VastaaPoistaJokainen voi huomaamattaan olla narsisti. Tarkista seuraavasta listasta, oletko juuri sinä
narsisti.
Kieltäytyy pitämästä virheellistä tietoa totena, vaikka huomaavaisuus vaatisi sitä.
Huomaa kun hänelle valehdellaan.
Ei pidä siitä että joku puhuu yhtä ja tekee toista.
Ei alistu kiitollisena kun hänet petetään.
Ei piilottele taitojaan, vaikka joku haluaisi kovasti olla parempi.
Ei kohtele jotakuta vihollisenaan, vaikka sitä vaaditaan häneltä.
Jää mieluummin joukon ulkopuolelle kuin luopuu omasta harkinnasta.
Ei halua olla nöyryytettävänä siksi, että joku haluaa tuntea olevansa mahtava
johtajahahmo.
Uskaltaa sanoa vastaan mahtavalle johtajahahmolle.
Ei piittaa siitä että hänestä puhutaan pahaa eikä alistu suoran uhkauksenkaan
seurauksena.
Uskaltaa ryhtyä pelottelun seurauksena vastatoimiin.
Ei nöyrry kuuliaiseksi apulaiseksi edes siinä vaiheessa, kun sopeuttamista terrorin
keinoin yrittänyt yhteisö on vajonnut omasta syystään syvälle paskaan ja on vaarassa
upota kokonaan.
Ylipäätään huono antamaan periksi ja pahimmillaan tulee mieluummin eteen
rakennettujen esteiden läpi kuin antaa muiden näperrellä omiaan hänen selkänsä takana.
Jos tunnistit itsesi, hakeudu välittömästi hoitoon, sillä aiheutat käyttäytymiselläsi suurta
kärsimystä muille.
Hieno lista. Tämän mukaan rakastettu blogimestarimme on myös Narsissien Kuningas.
PoistaOnnittelut Blogilakeuksien Lukolle myös täältä rajamaalta.
Tämän blogin suosion ja toimivuuden syy ei ole aivan selvästi hahmotettavissa. Viime aikoina päivän kirjoitus on usein hyppinyt aiheesta toiseen ilman havaittavaa punaista lankaa. Osa suosiosta tuleekin ehkä siitä että lukija ja kommentoija voi noukkia ja nähdä blogitekstissä sen mitä omasta päästään ammentaa, kuten taiteessa, ja kokea kuuluvansa viisaiden porukkaan.
VastaaPoistaToivotan voimia tämän blogin jatkamiseen edelleen.
Lämpimät onnittelut! Tämä palkinto tuli oikeaan osoitteeseen. Monta monituista hauskaa lukuhetkeä olen tämän blogin parissa viettänyt ja vietän vastaisuudessakin. Kiitos loistavista jutuista!
VastaaPoistaCitizen Jane
Onnittelut "nuorukaiselle". Itse olen sinua vanhempi bloggaaja, tosin vain noin puoli vuotta. Tässä postauksessa pidin erityisesti palkintokuvan alla olevasta kappaleesta. Kautta aikain on ollut aina, että yksi pitää tyttärestä, toinen äidistä tai varmastikaan muotibloggaaja ei rankkaa autoblogia korkealle. Kun määritellään paras, niin pitäisi määritellä samalla myös sanat hyvä ja parempi, sekä mielellään myös vastakohdat näille sanoille.
VastaaPoistaBlogisi on hatunnoston arvoinen eli kuten ranskalainen sanoo: Chapeau!
Terveyttä ja voimia.
Onnea, Jukka!
VastaaPoistaOn kuin silmänisku tai lämmin käsi kädelle, kun mainitset blogeissasi paikkoja tai henkilöitä, jotka vain me entiset kauhavalaiset tunnistamme ja muistamme. Toisille ne eivät merkitse mitään, mutta joku vanha laitapuolen kulkija tai mennyt mahtimies sieltä valaisee päiväni.
Voi hyvin! LN
Onnittelut, oikea osoite tälle palkinnolle.
VastaaPoistaKäsityö yms blogien ahkerana lukijana blogisi toimii minulle "sivistysikkunana" päivittäin.
Kuvistasi olen huomannut, että perheessäsi taitaa asustaa myös taitava tikkutöiden tekijä. Terveisiä.
Onnea sinne oikeudenmukaisuuden ja ylpistymisen välimaastoon.
VastaaPoistaBlogimestaruuden lisäksi Kuukausiliitteessä oli luokiteltu kuusi kirjailijaa omiin lokeroihinsa. Saiskohan tuosta uutta tuohista luokkataistelun sytykkeeksi?
jtapio
Jukka, heti kun muutaman päivän on netittä ja lehdittä, niin sitä tapahtuu. Onneksi vain upeita asioita, jotka ovat minua mieleeni! Tuo Hesan nimitys on varmasti Kaius Niemen juuri alkaneen päätoimittajakauden suurin ja paras uutinen - toistaiseksi.
VastaaPoistaSiis onnittelut, joskin myöhästyneet, mutta sitä lämpimmät!
Tämä blogi on todella miellyttävää luettavaa. Jotkut pitävät Virolaisen blogia parempana, mutta niin ei ole. V-blogin vikoina näen selkeästi:
VastaaPoistaa) Virolaisella on tittelinkipeyttä ja jos on maininnut kateemisen tittelisä, niin heikkojakin kirkoituksia julkaistaan
b) huutomeerkkien käyttö on mennyt teinipoikamaiselle tasolle: pienetkin asiat on peräkkäisisä virkkeissä korostettu (latteasti) huutomerkeillä! Kyllä! Usein! Yhä useammin!
c) Virolainen ei ymmärrä, että blogien kirjoittaminen ja kommenttoijien kanssa keskustelu on yhteistyötä. Aivan, se ei ole blogistin itsensä toteuttamista. Olisi syytä kunnioittaa kommentoijia, koska vaikka olisi ite kirjoittanut lähes 900 yleensä idealtaan oivaltavaa tekstiä, yleisö on kommentoinut noita 30 000 - 50 000 kertaa. Viimeksi mainittu on suuri luku! - Näiden osallistujien usein kohtaama ylenkatsominen blogistin osalta on karkea virhe, minkä takia vuoden blogistin titteliä ei voi myöntää moiselle öykkärille.
JK. Mainittakoon, että olen kovalla työllä aikoinaan saanut maisterin paperit, mutta sitä en ole muutamissa kommenteissani aikaisemmin maininnut. Ja anonyyminä tätä ei voida yhdistää jatkossakaan ei-tittelillä ratsastaviin kommentteihini :)
Hyvää uutta vuotta erinomaiselle ja oivaltavalle blogistille. Paitsi asiasisältö myös muoto on hallussa =D
Heh, heh! Taas tuli ilimaista mainosta V-blogille! Ymmärtäähän sen, että anonyymiä suoraan sanottuna v******, koska Virolaisen blogissa ei julkaista kaikkien hömelöiden anonyymien typeriä ja käsiteltävään asiaan täysin kuulumattomia kommentteja!!!
PoistaV-blogi on ihan kelpo, mutta aihepiiriltään liian kapeanlainen ollakseen "Suomen paras". Sitähän lukevat pääasiassa oikeustieteilijät. Blogistilla on lisäksi outo tapa käydä monologia itsensä kanssa kirjoittamalla välillä kommentteja anonyymisti. Tämän huomaa jokainen, joka on seurannut blogia hieman pidempään.
PoistaOnnittelut !
VastaaPoistaTäällä on saanut sivistystä ja oppia sen verran, että olen usein viitannut ja lainaillut muuallakin.
Ja huokuu inhimillisyyttä. Toivottavasti jotain tarttunut minuunkin.
M
Eikös nämä kaksi blogia ole sen verran erilaisia luonteeltaan, että vertailu on turhaa kuin omenan ja päärynän vertailu.
VastaaPoistaMistä kertoo, että lämpimäisessä kunnialaatassa seisoo kuvattuna vanhaa teknologiaa, joka on jo lähes tyystin poistunut markkinoilta?
VastaaPoistaaivan, eivät he olleet täällä kun noilla ajettiin.
Perästä tullaan ja lainavaatteet ovat jääneet päälle.
Juhlakalu itte näkyy kuitenkin olevan nykyajan kanssa tekemisissä.
Onnittelijoista puuttuu enää Jukka Sjöstedt, sitten on koko seurakunta koossa.
VastaaPoistaKantakommentoijista liputtamatta ainakin Alanen, Amnell ja Petja Jäppinen.
PoistaAi helkkari... sitähän juuri olenkin tässä kaivannut, nimittäin että Juke olisi lausunut tästäkin asiasta jotakin ytimekästä, esim. näin:
Poista"Mystiseksihän tässä taas jää, mutta sanon silti, että ennen palkinnonjakamisen viemän ajan ja tilan lisäksi liikesanomalehdet kykenivät edistämään sanomaansa kun vanhaa kierrätyspaperia mätettiin pankkeihin rahaksi painettavaksi. Nyt pankkien sijalla ovat vaivaistalot ja samassa satimessa ollaan. Röyhkimykset loivat uudisblogeja kuten tuomarit Kirkkonummen kirkolla ja siinä jo käydään oikeudenmukaisen hinnan polkevaa pohjiin menevää dumppauskilpailua proletarisoituvan päiväpalkkalaistyöläisen elämän ja perheen elukoistamisen hinnalla. Modernien omaitseblogien ilmaantuessa Jukka Kemppinenkin pääsi palkinnoille. Miksikö? Kauhavan elokuvamuistoista ollaan siirtymässä luokkakoneisiin. Se on häijynrehevä kuvaus nykysuomesta. Onnea kuitenkin, sitä tarvitaan."
J.Sjöstedt on käyttänyt häikäilemättömästi Kemppisen blogia hyväkseen suoltamalla näitä tajunnanvirtaa hipovia jaarituksiaan, joita ei kukaan lukisi ilman Kemppistä, eikä minkäänlaista kiitosta isännälle? Kiittämättömyys on maailman palkka..
PoistaVielä kerran: Paljon Onnea suosikkibloggaajani Jukka Kemppinen!
PoistaOnnittelin jo aikaisemmin, mutta Anonyymi ei ole sitä huomannut. Toivottavasti Sinä huomasit.
Paljosta olen kiitollinen. Ensinnäkin kaikista niistä Kemppisen suomentamista lastenkirjoista, joita olemme lukeneet ääneen lapsillemme. Luen nykyään usein ääneeen tätä blogia miehelleni, ja meillä on hauskaa.
Bloggaajana olen kiitollinen lukuisista neuvoista.
Kiittämisen aihetta on paljon, vuodesta 2005 alkaen.
http://blogisisko.blogspot.fi/search?q=Kemppinen
Onnittelut omastakin puolestani sekä tsemppiä ja jaksamista monialaisen sivistys- ja kulttuuritoiminnan parissa! Oman lapsuuteni suuria innoittajia oli Kaukoranta-Kemppisen uraauurtava sarjakuvan perusteos eikä taso ole tuosta päässyt laskemaan...
VastaaPoistaJ
Lämpimät onnittelut ja yksi vaatimaton toivomus: hakusanoja, varsinkin ihmisten nimiä, pitäisi olla enemmän. Voisiko hakusanoja lisätä jopa taannehtivasti, vaikkapa toimeksiantona, aina 2005:stä lähtien.
VastaaPoistaTähänkin blogiin voisi lisätä labelsit: kustantajat, Kansalliskirjasto
Poista"Ostaisitteko pelkän kuvan perusteella käytetyn miehen?"
VastaaPoistaEn harjoita ihmiskauppaa.
Onneksi olkoon plakaatin omistajalle!
VastaaPoistaIH
Käytetty mies..hm, kyllä käytetty nainen olisi kuitenkin ollut poikaa.
VastaaPoistaSillälailla.
VastaaPoistaKöystistä tuli mieleen monta muuta hahmoa entisajan Kauhavalta, joistakin olisi voinut kirjoittaa vaikka kirjan. Kirkonkylän baarien liepeillä heitä piisasi. Työväentalon koiranputkinen eteläpääty oli erityisen suosittu paikka kirmuta lakkapullosta juotava osa esiin.
ARKKIVAHTI onnittelee Kemppistä. Pidä tuo!
VastaaPoistaMiks tee ihmiset ootte noin saatanan kateellisia? Mitä te sillä voitatte? Häpäisette vaan itsenne. Itsekunnioitusta, Please!
VastaaPoistaJos pahin vihamieheni - en siis puhu Jukka Kemppisestä, enkä oikeastaan kenestäkään - voittaisi jossain kisassa jotain, niin viimeksi minä anonyymina hänen blogiinsa menisin melskaamaan että "voi vittu, kyllä meni väärälle miehelle".
Jos olisin sitä mieltä, että väärä voitti,
olisin siitä hiljaa. (Eli vaiti.)
adsensellä voisi saada ihan rahallisenkin tunnustuksen. mainio blogi.
VastaaPoista