Sivun näyttöjä yhteensä

8. tammikuuta 2014

Neuvokki



Kirjoittajan kuuluu neuvoa lukijoitaan, vaikkei mistään mitään ymmärtäisikään. Minä kysyn neuvoa. On niin hyviä kokemuksia. Vasta myöhemmin menen häiritsemään tietokonemiehiä ja –naisia, etenkin entisiä oppilaitani.

Tämän blogin kehittämiseksi on annettu todella monta hyvää neuvoa. Itsekin haluaisin tagipilven). Otin esimerkin googlaamalla.

Laittaisin mielelläni linkit vaikka kaikista erisnimistä. Nytkin löytää kaikkea käyttämällä blogin hakuruutua, mutta ei se ole ihan sama. Ruutu on vasemmalla ylhäällä. Kokeilkaa esimerkiksi hakusanalla ”Lilius” tai ”perseet”.

Hyvän ja huonon hakukoneen yksi ero on virheensieto. Niinkin käy joskus, että teen kirjoitusvirheen. Google kysyy, tarkoitinko jotain muuta, mitä se ehdottaa. Yleensä tarkoitin. Blogin kone on amerikkalainen. Se ei vaivaudu etsimistyöhön katkaistujen vuoksi eikä tunne villimerkkejä (Kemppin*).

Miksi villimerkin nimeksi ei tullut ”valttikortti”? Kuten tiedätte, * tai ? ja vastaavat ”kaatavat” muut merkit.

Näiden kirjoitusteni yhteydessä puhutte välillä ”tajunnanvirrasta”. Sana antaa sellaisen mielikuvan, että kirjoittaja on pannu paperille mitä sylki suuhun tuo eli siis puuta heinää. Toinen mahdollinen tulkinta on holtiton siirtyminen asiasta toiseen ja kolmanteen.

Tuo vanhentunut termi tarkoittaa eräänlaista sisäistä yksinpuhelua. Sekä tekniikasta että termistä on kauan sitten luovuttu. Kirjoitustapana se on tavattoman hidas ja ainakin tulokseen verrattuna kohtuuttoman vaativa. Jos kirjoittaja nimittäin todella yrittäisi kirjoittaa oman tietoisuutensa paperille, se muuttuisi kirjoittamisesta. Lisäksi ”tajunta” on myös kuvia, ääniä, makuja ja muistumia kosketuksista. Kielellisen ilmauksen keksiminen niille olisi valtava urakka.

Kysymyksessä on todellisuudessa eräs keino järjestää lauseita peräkkäin. Monet ajattelevat, että olisi kirjoitettava kiinnostavasti. Niin ajattelen minäkin. Tuo ”kiinnostava” ei voi tarkoittaa vain aiheita. Kuka ei tietäisi, että kiinnostavista aiheista, kuten vaikkapa erikoisesta autokolarista, voi kirjoittaa yksitoikkoisesti. Ellei tiedä, lukekoon poliisin laatiman pöytäkirjan siitä ajoneuvojen yhteentörmäyksestä. Yleensä keinot, joilla tavoitellaan tekstiin ilmeikkyyttä, ovat huonoja.

Teen usein näin – samalla tavalla kuin tässä kirjoituksessa. Ensin on yksi ymmärrettävä asia eli blogin tekstien hakeminen tietokoneella. Sitten on toinen asia eli huomioita kirjoittamisen käytännöistä. Nämä kaksi eivät näytä liittyvän toisiinsa sen suuremmin. Tavallisesti selittämättä mutta nyt sormella osoittaen siirryn kolmanteen asiaan, joka yhdistääkin nämä kaksi edellistä. Monipuolisuutta tavoitteleva tyyli tekee haut ja hakusanojen käytön vaikeaksi.

Miksi konstailla? Niin, miksi puhua hauskojakaan. Vanhan kaskukirjan miestä oli sakotettu, kun hän oli haukkunut vallesmannia siaksi. Sakon saatuaan hän kysyi nimismieheltä, saako sikaa sanoa vallesmanniksi. Kun toinen oli todennut, ettei ainakaan laki aseta sellaiselle esteitä, hän sanoi poistuessaan: ”Näkemiin, vallesmanni.”

Vallesmannia voi sanoa siaksi monella tavalla. Toisista sakotetaan, toisista ei.

Tämä blogi on Googlen atomic. Kun muutin hiukan otsikkoa, kaikki kirjoitukset vuodesta 2005 muuttuivat. En keksi tähän hätään keinoa, jolla osoittaisin, että oli jossain vaiheessa professori ja sitten eläkkeellä oleva professori, mahdollisesti emeritus. En tiedä, miten tuo menee nykyisin, koska minulla oli virkaani 15 vuoden nimitys, ei elinikäinen, johon ”emeritus” tuntuisi viittaavan. Kun minua nimitettiin, elinikäisiä virkoja ei tainnut enää olla.

Olisin parannellut blogin asua vähän väliä ja kenties siirtynyt Word Pressiin, mutta pelko olemassa olevan systeemin sotkemisesta on pidätellyt. Pelko ei ole aiheeton. En alkuunkaan hallitse verkkosivun muotoilemista sekä tietokoneen ruutuun että kannettavaan sopivaksi.

Kun päätin, etten rupea suututtamaan ketään painamalla blogin kommentteja tulossa olevaan kirjaan, mietin nyt, että jospa kaikki tekstit ja kuvat siirtäisi toiseen ”arkistoblogiin”. Se voisi olla pelkkään lukemiseen houkutteleva. Siitä voisi jättää kuvatkin pois. Siellä olisivat kommentit sellaisinaan. Mielestäni kenenkään tekijänoikeutta ei loukattaisi, koska verkkoon tarkoitetut kommentit vain siirrettäisiin toiseenkin kohtaan verkossa.


Sitäkin harkitsen, että jospa linkittäisi tuohon arkistoblogiin kirjat. Minulla on tekijänoikeudesta vapaita kirjoja puolisen tuhatta, tietysti enimmäkseen klassikkoja. Olisi ihmisten niin kuin helpompi löytää. Mitä neuvottre?

43 kommenttia:

  1. En ole koskaan kenenkään kuulleen käyttävän villimerkki-sanaa tai sellaista edes tiennyt olleen olemassa. Kuulostaa hölmöltä - en käytä. Valttikortti-sanaa taas ei ole käytetä Kleenen tähdestä, koska se ei ole sama kuin wildcard vaan tarkoittaa eri asiaa: Edellinen on jotain muita parempaa. Jälkimmäinen taas mitä tahansa. Pelkillä valttikorteilla usein voittaa, säännöllisiä lauseita käytettäessä taas häviää varmasti. Senpä vuoksi usein käytetään sanaa jokerimerkki, joka sekin on kömpelö.

    Kehoittaisin käyttämään Googlen hakukonetta, mutta luulin bloggerin jo sitä käyttävän - omistaahan Google tämänkin. Sen sijaan iso G on hakukonettaan vähitellen semmoiseen kuntoon "optimoinut", että se jättää hakutuloksia hiljaisesti pois hakusanojen järjestyksestä (ja ties mistä epäoleellisesta) riippuen ja laittaa mukaan asiaan täysin liittymättömiä tuloksia. Ennen se oli parempi kuin Altavista, koska sillä löysi enemmän sivuja. Nykyään se on paljon huonompi, koska tulokset ovat niin epätäsmällisiä: Kaikki haut ovat huonoja ja hyvistä hakutermeistä rangaistaan, mutta ilmeisesti sitten keskiarvogooglettaja on niin huono käyttämään hakukoneita, että tämä kannattaa. Toisaalta vaihtoehtojahan ei enää oikein ole.

    Ei minulla ainakaan ole mitään sitä vastaan, että kommentit kopioidaan, mutta perustelusi siihen, miksi tekijänoikeutta ei loukattaisi on todella heikko. Samalla perusteella Hesarin sivustonkin sisältöineen saisi kuka tahansa kopioida muualle verkkoon.

    VastaaPoista
  2. Jaa niin. Ei minua siis komenttien kopioiminen haittaa, mutta nykyisen blogin muuttaminen joksikin muunlaiseksi ja kommenttien poistaminen siitä on rumaa ja epäkunnioittavaa.

    VastaaPoista
  3. Ei kun ne ovat nimenomaan villejä. Eivät ne mitään kaada, vaan ne edustavat mitä hyvänsä merkkejä. Niinkuin villit canastassa. Joskus on puhuttu myös jokerimerkeistä (jokerit ja villit toimivat muistaakseni ihan samalla tavalla, mutta niistä saa eri lailla pisteitä).

    VastaaPoista
  4. Kirjalinkit ovat tervetulleita, niitä ei ole aina helppo löytää. Muuten ulkoasu on ok, en kaipaa erityistä estetiikkaa, kun nykyinen tasokin on hyvä. Valokuvia ei ole kiitetty monesti, mutta minusta ne ovat tukeneet tekstiä hyvin ja olleet yllättäviä. Myös hyvälaatuisia. www.broinc.com on esimerkki sivustosta, joka on muuttunut vuosien saatossa minimaalisen vähän ja toimii edelleen täydellisen selkeästi, jos tietää mitä hakee.

    VastaaPoista
  5. Erisnimien pyytäjä (4.1.2014) kiittää hakuruutuvinkistä. Kun ei ole itse blogisti eikä muutenkaan edes soft-puolen ict-ammattilainen, jää ruutu huomaamatta. Kokeilin Mannerheim-sanaa ja hyvin pelasi. Haku ei voikaan yltää kommentteihin. Kokeilin lyhennettä MF, joka löytyy "Sammuneet kyvyt" (12.2.2012) blogin kommenteista. MF vaikutti Tampereen yliopistossakin.

    Maakrapujen ei kannata vesilinnuille uimaohjeita antaa.

    VastaaPoista
  6. Neuvoja en osaa antaa, mutta voin kertoa, että minulla on tulostettuna 33 sivun pumaska blogejasi Bachin kantaateista. Sillä on ollut paljon käyttöä. Ehkäpä ehdottamastasi kirjojen linkityksestä olisi yhtä paljon iloa.

    VastaaPoista
  7. Tämähän teillä jo on, kyllä sinne hyvin voisi lisätä luettavaksi blogiarkiston ja miksei saataville uurastettuja oikeuksista vapaita:

    https://sites.google.com/site/jktekstejkuvia/home

    Sääli, jos kommentteja ei Art House painattaisi edes näytteeksi. En tarkoita niinkään (tietysti vähän ehkä) omiani, vaan silloin tällöin puhjenneita hienoja löylyjä. Joskus pidin "valiokommenteista" listaa, löytäisinköhön/muistaisinko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minä luvan saatuani hyvin mielelläni panisin kirjaan / kirjoihin valikoituja kommentteja. On siellä niin hyviä. Mutta lupa olisi hyvä, ettei tule sanomista.

      Ja Rienzikö suostuu?

      Poista
    2. Voisitko vaivautua kertomaan, miksi kommenttien julkaiseminen vaatisi mitään lupia. Eikö ne ole kirjoitettu julkiseen blogiin ts julkaistu? Tässä suhteessa ne minusta poikkeavat sähköposteista tai yksityiskirjeistä.

      Poista
  8. Ad Omnia: - Tätä blogia ei muuteta eikä kärsita takakäteen. Alkaa tämä olla eräänlainen dokumentti.

    Mietiskelin rinnakkaista verkkosivustoa, johon voisi laittaa ladattavaa aineistoakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa internetiin pitää alkaa synnyttää Haarautuvien Polkujen Puutarhaa (tai ikuisuuden kirjastoa) johon voisi yhteiselle, jaettavalle janalle asettaa mitä-tahansa-aineistoa ja se olisi jotenkin heuristisesti löydettävissä ilman eri ohjetta. Internetistä on tulossa uusi yhteinen muisti.

      Tämäkin kai oli Berners-Leellä mielessä. Aluksi.

      Nyt on paljon erillisiä saarekkeita joita ei yhdistä muu kuin hakukoneiden kyky löytää.

      Poista
    2. Tämän blogin etu - verrattuna esim. Virolaisen blogiin - on mahdollisuus vastata kommentiin, mikä tekee keskusteluketjujen seuraamisesta helpomman ja nopeamman. Kaikki vain eivät käytä mahdollisuutta, esim. taikausta blogin lestadiolaisäidin kommenttiin vastaajista osa, tympeä lukea niitä kymmennien kommenttien jälkeen.

      Poista
    3. Älä tee liian monimutkaista, uskoaksena merkkettävä osa lukioista ei ole ns diginatiiveja, mutta rakastavat yleissivistystä, musiikkia ja historiaa.

      Poista
    4. Re Kommenttien kommentit

      Nämä ovat tarpeen, kuten jokainen oikeushistorian alkeita glossannut osaa kuvata. Teknisesti pidän puolestani tympeänä nykyistä käytäntöä, jossa kommentin perään kirjoittavat kiekaisevat vastauksen ilman mitään orientointia kuten sitaattia tai johtolausetta. Käytän yhä kommenttien tilausta emailiin, koska en ehdi palata nettiin samalle sivulle pitkin päivää eri laitteilla ja kelata pitkää nauhaa josko jotain uutta pistäisi silmään (uudethan eivät erotu mitenkään). Emailista luettuna esimerkiksi "jaa, niin" jäisi aika arvoitukselliseksi yksinään.

      Poista
  9. JarMomin kommentia saa lainata ja laitella mihin vaan.

    VastaaPoista
  10. Vastaukset
    1. Sopii hy
      Vin, Rienzillähän on blogin kuivakkaimmat kommentit!

      Poista
  11. Minulle jäi ainakin vähän epäselväksi mitä tarkalleen ottaen haluaisit saada aikaan, mutta tässä muutama hajanainen huomio.

    Jos haluat rakentaa uuden, laajemman sivuston, Wordpress on siihen ihan kelpo. On niitä toki muitakin, jokaisella taitaa olla omat suosikkinsa.

    Onhan sekin mahdollisuus, että tästä nykyisestä blogista tulee tavallaan arkisto, ja siirryt uusissa teksteissä uuteen alustaan.

    Tagipilvihän sinulla on jo, sivun oikeassa laidassa. Siihen tulee se mitä artikkelissa lukee kohdassa "Labels". Ilmeisesti kaipaat kuitenkin haluaisit oman tagipilven erikseen esimerkiksi kirjailijoiden nimistä, jotka löytyvät sisällöstä. Eli esimerkiksi tähän artikkeliin linkittyisi Paavo Ruotsalainen, koska olihan hän kai sitäkin. En tiedä, onko tuollaisia automaattisia sisältöanalysaattoreita jotka tekisivät tagipilven, en ole ainakaan kuullut. Tässä on vielä se vaikeus, että koneen on hieman hankala tietää automaattisesti että saman artikkelin Haanpään etunimi on Harri. Tai että Paavo Ruotsalainen on tässä tapauksessa kirjailija.

    Kaikkien yksinkertaisinta olisi tietysti, jos kaikkiin blogikirjoituksiin lisättäisiin kirjailijan nimet tagina/labelina. Näiden lisäämisessä jälkikäteen on valtava työ. Työtä voi varmaan automatisoida vähän osittain, mutta tietääkseni Bloggerille ei ole automaatiota mahdollistavaa rajapintaa, kun taas esimerkiksi Wordpressille sellainen löytyy.

    Tässä on kuitenkin vielä sellainen haaste, että vaikka kirjailijan nimet lisäisi tageinä, siellä olisi samassa tagisopassa sekaisin Paavo Ruotsalainen ja filosofia. Wordpressillä voi ymmärtääkseni tehdä monimutkaisempia luokitteluita, tavallaan kaksi erillistä tagiluokittelua, vaikkapa niin että on yksi jossa kirjailijat ovat omana luokkanaan ja toinen jossa on kaikki muut. Tästä on tietysti ylimääräistä vaivaa, joten kannattaa tehdä vain jos halutaan jossain vaiheessa vaikkapa juuri kirjailijoista oma tagipilvi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Tämä vastaa omia ajatuksiani.

      Tällä pienellä tekstimäärällä en tähtää automaattisuuteen. Erisnimien koodaaminen käsin ennen postausta ei ole ihmeellinen vaiva.

      "Labels" on oma ongelmansa. Olen käyttänyt sitä kuin alaotsikkoa. Käytännössä tavallisempi asiallinen tagittaminen olisi pelkkää näppäilyä, mutta haittaisiko se keskittämistä tekstin sisältöön?

      Poista
  12. Jos kelpaavat, kommenttejani saa vapaasti käyttää.

    VastaaPoista
  13. Kuka siitä nyt voisi suuttua, jos Kemppinen ottaa bloginsa kommentteja tulossa olevaan kirjaan?

    Siitä voisi kyllä hikeentyä, jos joku huomaa, etteivät hänen kommenttinsa ole kelvanneetkaan.

    Onhan se nyt jumankauti juu nääs päivää kunnia-asia päästä samaan teokseen Kemppisen kanssa.

    Blogikirja ilman kommentteja on kuin sotilas ilman kivääriä ja sotilas ilman kivääriä on kuin ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ja kaipa kommenttien julkaisu näkyisi myyntiluvuissakin.

      Poista
    2. Näkyy myyntimäärissä siis siksi kun kommentoija ostaa kirjan jouluksi koko suvulle.

      Poista
    3. Selvästi tulossa lapsilta kielletty kirja.

      Poista
  14. Annan luvan ilomielin pälähdysteni käyttöön, jos niillä sitä on.
    Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  15. Koska kommenteissa pitää tietysti olla oikean kuvan antamiseksi hyvien vastapainona surkeita ja vääriäkin mielipiteitä, esimerkkinä kansan tyhmyydestä, niin annan luvan omien sepustuksienikin vapaaseen käyttöön.

    VastaaPoista
  16. Uudessa sisällössä käsin tehty luokittelu ei ole iso työ ja se on varmaankin järkevintä tehdä käsin. Automatisoinnilla viittasin siihen, että haluaisit luokitella jo olemassaolevat merkinnät myös kirjailijoiden mukaan. Olisi iso työ käydä kaikki vanhat merkinnät läpi ja lisätä luokittelu näin jälkikäteen. Nyt kun katsoin asiaa uudelleen, löytyi ainakin yksi työkalu Wordpressiin joka lisää luokittelun automaattisesti vanhoihin kirjoituksiin sisällön perusteella (Tagator).

    Eri alustoissa käytetään vähän eri termejä, mutta Wordpressissä puhutaan taksonomioista. Taksonomioita on kahta sorttia. Kategorioissa luokittelu on periaatteessa määrätty etukäteen, luokitteluita on vain yksi artikkelia kohti ja se valitaan listalta. Tagit näppäillään lennossa ja niitä voi olla aika paljon per artikkeli. Aiemmin määrässä oli rajoituksia, mutta nyt ei näköjään ainakaan ihan helposti tule rajat vastaan. Tarkistin juuri, että käytännössä Wordpressissä kategorioitakin voi lisätä helposti artikkelin luonnin yhteydessä ja tagin voi valita paitsi olemassaolevien tagien listalta, myös käsin näppäiltäessä tagien lisäämisessä on ennakoiva tekstinsyöttö joka auttaa karsimaan kirjoitusvirheitä.

    Ilmeisesti tarkoitat keskittymistä joka voisi häiriintyä? Tarkoitatko lukijan vai kirjoittajan keskittymistä? En kyllä usko, että se on kummankaan osalta ongelma. Tageja ei kovinkaan usein käytetä, joten ne voi tehdä tehdä lukijalle huomaamattomaksi.

    Jos nyt sattuisi käymään niin hassusti että tagien miettiminen häiritsee kirjoittajan keskittymistä, hän voi lisätä tietysti niitä myös jälkikäteen, kun kirjoitus on jo julkaistu. Kirjoitin vuosikausia blogia jossa käytin luokittelua aika paljonkin. En kokenut sitä sisällön kannalta häiritseväksi, koska lisäsin ne aina vasta jälkikäteen. Pikemminkin koin sen hauskaksi: yritin keksiä mihin kaikkeen kirjoitus liittyy ja minkä sanan kautta minä tai joku muu voisi haluta siihen jälkikäteen palata. Asiaa ei ole kuitenkaan pakko viedä näin pitkälle jos ei halua.

    Kun luokittelu on tehty, voi myös miettiä miltä se näyttää. Siihen on kai erilaisia vaihtoehtoja, hienoimmat ovat kolmiuloitteisia tai erilaisia animaatioita.

    Käytännössä suosittelen, että jos käytössä on Wordpress, lisätään tuollainen oma luokittelu eli "custom taxonomy" kirjailijoille, ja ehkä jollekin muullekin ja säilytät erikseen tavalliset tagit. On hieman makuasia onko tuo nykyisin labeleilla tehtävä aliotsikointi kategoria vai tagi. Itse käyttäisin jälkimmäistä, koska minun mielessäni maailma ei jakaudu kauniisti siten että kirjoitus on vain yhdessä korissa. Joten en jäsennän niin jos ei ole ihan pakko -- fyysinen kirja kun voi olla vain yhdessä paikassa kerrallaan, mutta digitaalinen kirjoitus monessa paikassa. Mutta tämä on makuasia.

    Toinenkin vaihtoehto on, joka on aluksi hieman yksinkertaisempi, mutta sen selittäminen on vähän vaikeaa. Jos kirjailijat ja aliotsikointi on samassa tagisopassa, ja tagin alkuun lisätään joku merkkijono josta tietää kumpaa tagilla tarkoitetaan, koska ainakin Wordpressin tageissa voi olla välilyöntejäkin. Vaikkapa "Luokka: filosofia" ja "Kirjailija: Paavo Ruotsalainen". Kun tageja näytetään, tagin nimen alkuosan perusteella valitaan luokat yhteen ja kirjailijat toiseen tagipilveen. Tässä on se etu, ettei tarvitse tehdä omaa luokittelua ja sen voi tehdä jo Bloggerillakin. Hankaluus tulee näyttämispäässä. Siksi ensuosittele tätä tapaa, se ei ole lopulta olennaisesti helpompi.

    VastaaPoista
  17. Vaikuttaa hankalan tekniseltä tämä ongelma joka sinulla on, en tiedä linkittämisestä ja taksonomiasta mitään, mutta mikäli tahdot että minun(kin) muutaman kommenttini ovat läsnä, niin kyllä niihin saa luvan minulta. Käsitin kyllä että ne ovat julkisia niin kuin blogikin on.

    VastaaPoista
  18. "Jos on tarjottu mutta ei huolittu vaan kiitetty niin eikse oo niin kuin ois otettu?" lausahti siivooja eräällä teollisella työpaikalla kun huikkaa tarjottiin. Asiaankuuluva ele, kohteliaisuutta, hymy jäi mieleen.

    Ei pidä takertua lillukanvarsiin.

    Yksityisajattelija

    P.S.

    Luonnollisesti otan kohteliaisuutena jos mikään kirjoittamani kelpaa, kiitos.

    Sama

    VastaaPoista
  19. Jos haluat, Jukka, minun kommenttejani käyttää, ne ovat vapaasti laitettavissa kirjaan tai mihin tahansa muuhun julkaisumuotoon edellyttäen ainoastaan, että ne ovat alkuperäisen blogitekstin yhteydessä. Näin sinulla on käsittääkseni tarkoitus tehdä, sillä mitäpä nämä merkinnät tekisivät itsenäisinä. Niillä on arvoa vain osana herättämääsi keskustelua.

    Tekijänoikeutta en kuitenkaan kokonaisuudessaan sinulle siirrä, mutta pysyväislisenssin ym. käyttöön. Lisäksi pidätän itselläni oikeuden julkaista joskus myöhemmin oikean nimeni.

    VastaaPoista
  20. Kommenttejani saa käyttää, jos käyttöä on. Henkilökohtaisena kokemuksena blogista oikeastaan, että mitä epätodennäköisempiä aiheita, sitä kiinnostavampi isännän kirjoitus. En kuitenkaan kommenteissa ole kokenut monestikaan ahaa-elämyksiä. Siinä mielessä voisi ajatella että toimituksellisesti kannattaisin ankaraa karsimista koostetta tehdessä. Ja kommentteja mukaanottaessa vielä suurempaa karsintaa niin että hirvittää. Blogi muotona on rosoisempi kuin aikanaan hesarin kolumnit, jotka olivat parhaimmillaan kirjallisia helmiä. Niistä tehtävän valikoiman voisi korkean laadun vuoksi tehdä lörsemmin. Mutta olenko ymmärtynyt oikein että Hesarin Kemppis-kolumnivalikoimaa ei ole tulossa? Rajoittaako lehden joku tekijänoikeus sitä?

    VastaaPoista
  21. Maallikon järkeilyllä blogin kommentit eivät ole nimensä mukaisesti itsenäisiä teoksia, vaan ne ovat olemassa vain suhteessa varsinaiseen blogitekstiin ja muihin kommentteihin. Monet kommentit voi rinnastaa välihuutoihin puheenpitäjälle.

    Avaava blogiteksti ja sen kommentit muodostavat kokonaisuuden, jonka tekijänoikeus kuuluu mielestäni bloginpitäjälle Näin ollen bloginpitäjä voi mielestäni julkaista ne muualla (toki muuttamatta niitä). Näinhän on muutaman sähköisen sanomalehden verkkosivujen käyttöehdoissakin muistaakseni määritelty.

    Tämä maallikon päättely voi olla virheellistäkin ja voi kuvitella päättelyä mutkistavia tapauksia.

    Esimerkiksi jos blogikommentiksi on kirjoitettu vaikkapa runo tai muu teksti, joka on jo aikaisemmin julkaistu muualla ja siinä yhteydessä ylittänyt teoskynnyksen. Käsittääkseni viittaus teokseen on sallittu, samoin lyhyt referointi, mutta koko teoksen ”upottaminen” muuhun yhteyteen vaatisi ilmeisesti oikeudenhaltijan luvan ?

    No, onhan blogeissa (tässäkin) kommenttisosiossa usein ”pienoisesseitä”, jotka persoonallisella tavalla sisältävät paljon muutakin kuin varsinaisen blogitekstin kommentteja. Ovatko nekin teoksia, vai missä se raja kulkee ?

    Oli miten oli, omat kommenttini ovat vapaasti bloginpitäjän käytettävissä, jos jostain syystä kiinnostavat. Perusteluina samat kuin Toipilalla ja Tapsalla edellä ja jo aikoja sitten Kangasalan kirkonvartijalla.

    VastaaPoista
  22. Ad Omnia: - Palaan tähän näkyvämmin. Mielestäni valikoima kommentteja on välttämätön kirjaan, jonka runko on blogin tekstejä.

    Oikeudellisesti lyhyt kommentti tai pitkän kommentin osa voisi olla sitaatti. Sellaisen saisi julkaista hyvän tavan mukaisesti tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vieklä kerran miksi TekijänoikeusL 2 ja 8 §:ssä julkaistu kommentti ei olisi vapaata riistaa?

      Minun kommenttini saa julkaista - anonyyminä tietenkin.

      Poista
  23. Hönön kommentit on iLman muuta saatava kirjaan mukaan!

    VastaaPoista
  24. mikiksen kommentteja saa kopioida kun karsii ne pöljimmät pois. (Ai, jäi noin vähän vaan?) No, ei sev väliä, saa niitä kumpaakin kopioida. Tai jos tarve, niin pelkästään toista.

    VastaaPoista
  25. Ad Omnia: - "Vapaata riistaa" - voi blogin kommentteja noinkin ajatella. Itse olen miettinyt asiaa hyvin kaavamaisesti. Minä olen kirjoittanut tekstin ja muut huomautuksia tekstin johdosta. Kun en ole niitä huomautuksia eli kommentteja kirjoittanut, ei minulla voi olla niihin oikeuttakaan.

    Seuraava on jo johtopäätös - lähettämällä kommenttinsa blogiini kirjoittajat ovat tuolla menettelyllään luopuneet jostain osasta tekijänoikeuttaan.

    Kolmas johtopäätös - tuo luopuminen, tai luovutus, voisi olla luovutus minulle eli oikeus käyttää kommentteja blogin ja blogikirjoituksen yhteydessä harkintani mukaan - moralisia oikeuksia loukkaamatta eli kommentteja muuttamatta.

    Kuten sanottu, tämä on eräs päätelmäsarja.

    Teen tästä asiasta ison, koska olen nyt vuosikymmenen kuluessa selvitellyt monenlaisia verkkoviestintään liittyviä oikeudellisia kysymyksiä, ja tässä on yksi, jota ei ole ennen kaivettu auki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisin väittää olevani Paavo Lipponenlauantaina, 11 tammikuuta, 2014

      Minulla ei oikeudellisista asioista ole minkäänsortin asiantuntemusta, mutta tulipahan mieleeni vertaus. Se saattaa olla ontuva, mutta kerronpahan sen kuitenkin.

      Muinaisten vuosikymmenten Aku Ankka -lehdistä on julkaistu jo pitkään näköispainoksia kirjoina. Entäpä jos jokin sanomalehti päättäisi tehdä samoin? Miten olisi mielipidesivujen ja kaikenmaailman "kirjeenvaihtoa", "ilmoituksia", yms. -palstojen tekstien tekijänoikeuksien laita? Erikoisesti siinä tapauksessa että sanomalehti on julkaissut nimimerkillä tulleita kommentteja selvittämättä kirjoittajan henkilöllisyyttä?

      Toinen. Eihän tämä todellisuutta kuvaa kuin viitteellisesti, mutta näin minä, parikymppinen tietojenkäsittelytieteen opiskelija, koen blogosfäärin.

      Blogi on seinä, johon blogisti kuten Kemppinen laittaa välillä nastalla pitkän sepustuksen halukkaiden luettavaksi. Ihmiset saattavat tulla ja lukea. Joissain blogeissa seinän vieressä on paperia ja nastapurkki, ja ihmiset saattavat ottaa ja kirjoittaa paperille jotain ja ripustaa sen nastalla alkuperäisen tekstin alle. Joissain muissa blogeissa (kuten Kemppisen), seinän edessä on läpinäkyvä pleksi: kommenttikirjoitukset pitää työntää pieneen laatikkoon jossa lukee "Kommenttisi julkaistaan hyväksynnän jälkeen". Joskus Kemppinen tulee, käy läpi laatikon sisällön, ottaa pleksin hetkeksi pois, ja kiinnittää itse kommentit nastalla seinään.

      Seinä on vain yksi monista suuressa hallissa, ja hallin nimi on blogspot.fi. Kaikki, paitsi muutamat harvat, saapuvat halliin naamioituneina. Joidenkin asu ja naamio on tunnistettava: jotkut jopa kirjoittavat siihen nimensä. Mutta vain harvalla on sellainen naamio, jonka kopioiminen on liian hankalaa, jottei kukaan epäilisi sen takana piileskelevän joku muu kuin tavallisesti.

      Saako Kemppinen ottaa valokuvan tästä hoitamastaan seinästä (en tiedä *omistaako* hän sen)? Mitä hän saa valokuvalla tehdä? (Valokuva on sillä lailla ihmeellinen valokuva, että se on suunnilleen yhtä helppo lukea kuin varsinainen seinä)

      Poista
    2. Hyväksyn kolmannen johtopäätöksen.

      Poista
  26. Jos ei ole muita savolaisenmallisia kirvesmiehiä viisaampien kommenttien kanssa tarjolla, niin siitä vaan. (Lapissa, Kittilästä Kolariin ajettaessa on/oli männyntaimikkoon osoittava puinen nuolikyltti johon on väkerretty "SIITÄ VAAN!".) Itse en pidä ajatuksenjuoksuttelujani kummoisenakaan, etten niitä tartte sen enempää hävetä kuin kieltää käyttämästäkään. (Tämä siis vastauksena kysymykseen, saako kommentteja julkaista bloginpitäjän harkinnan mukaan muuallakin kuin tällä alustalla.)

    VastaaPoista
  27. Puolentuhatta tekijänoikeudesta vapaata klassikkoahan on aarre, jo on kumma ellei lukijakunnalle kelpaa. Sehän on presiis verkon parhaita ideoita, ehto sille että kukaan on mitään lukenut, saatavuus. Project Gutenberg on kunnioitettava urakka, vaikkapa esimerkiksi, yllätyin kun sen sci-fi hyllyssä on lujasti vanhoja Analog-lehden numeroita, eivät ole Suomessa mitenkään yleisiä. Osuvasti nimetty projekti, Gutenberg, verkkoälykäs setä se G. Vaikka kaihdan varsinkin filosofian ja teologian klassikoiden lukemista sähköavusteisesti syistä joihin en puutu tässä kannatan ja puollan voimaperäisesti lujatekoisten klassikoiden saattamista lukevan yleisön saataville. Miksi kukaan kirjoittaa kirjan, tai muuta? Että se tulisi luetuksi, muuta en pidä varsin tervehenkisenä. Kysymyksen verkkoviestintään liittyvistä oikeudellisista seikoista voi katsoa olevan kookkaampaa sorttia mutta se ei ole tarkoittava että vastauksen tulisi olla kookas tai monimutkainen. Gutenberg sen oikeastaan on keksinytkin, seuraavaksi tuli kirjapainotaidon sovellus, ladottava merkistö. Nyt ovat näppäimet. Saanee tekaistuksi merkin ellei tahdo kirjoitustaan julkaistavan muussa muodossa toisaalla, se on ymmärtääkseni nyt tässä tehtävänä ? Sellaisen ympyröidyn c-kirjaimen käyttöä koskevaan säännöstöön en ole mitenkään perehtynyt joten voipa olla tarpeen uusi merkki. Merkit, nehän ovat sopimusto jonka merkityksestä yhteisö päättää, kuten pohjimmiltaan lait?

    Tätä kutsutaan blogosfääriksi. Kävisikö bloginaula (p-) markkeeraamaan kirjoittajan tahtoa pidättää itsellään tarkempaa määrittelyä kaipaavat oikeudet hengentuotteisiinsa ? Tai b ynnä jokin muu merkki ? Perusteluksi riittää että vetreät @ ja c-ympyröitynä ovat jo käytetyt.

    Mikään ei ole niin pysyvää kuin väliaikainen, mutta mietintämyssy tuotti tällä kertaa aluksi tällaisen tuprahduksen. Jos joku saa paremman kiinnitysvälineen (fiksin l. fix) aikaan ja sille vielä patentin niin olisin hyvin ilahtunut joskin vähän varautunut. Pää olisi auki massiiviselle älyllisen omaisuuden ryöstölle kun suuret tietotekniikka-alan yritykset ekstrapoloisivat näillä linjoilla älylliseksi omaisuudekseen aakkosistoja, niillä kun on niitä visioita, suomeksi harhanäkyjä eli varsinaisia kahden pennin keksintöjä, vaikka todellisuudessa kaikki keksinnöt ovat heilläkin ihmisten tekemiä ja niihin on jokin muukin syy kuin hyväntekeväisyys. Tämä nyt saattoi olla ensilumen tai kiukaalle heitetyn sadeveden aikaansaama mutta koivuklapeillakin oli asiassa osuutta, myönnän sen. Saattaapa olla jopa lähes vihtahousun viilleke.

    Montusta se rakentaminen alkaa. Toivotan kaivuuvoimia!

    Jaa niin, tosiaan! Tämän tag olisi sitten serendipiteetti.
    Ah, mikä sana, oikea konvehti sanaksi, ei confetti, eikä serpentiini.

    Yksityisajattelija

    VastaaPoista
  28. Kaikki anonyymi-, anonymous- tai nimetön-nimimerkillä annetut kommentit voi, saa ja pitää julkaista kirjassa. Minun käskystäni ja minun vastuullani TULTA, TULTA, TULTA.

    Haluan nähdä sen anonyymin, joka rupeaa peräämään oikeuksiaan oikeudessa.

    VastaaPoista