Sivun näyttöjä yhteensä

8. kesäkuuta 2013

Synkistelyä yksityisyydestä





Tämä ei ole synkistelyä.

Jos joku on seurannut toimintaani muutenkin kuin löytääkseen esimerkkejä tasosta, jolle voi alentua, hän saattaa tietääkin, että ainakin viimeksi kuluneet 15 vuotta ovat kuluneet tekijänoikeuden, sananvapauden ja yksityisyyden inttämisessä. Hyvin usein vastahakoisena kuulijana on ollut teollisuuden edustaja tai yliopisto.

On sanottu viisaasti, että viranomaistoiminnan julkisuus toisaalta ja ihmisten yksityisyys toisaalta ovat sellaisia perusasioita, jotka kaikki lakimiehet osaavat. Ilmoitan kunnioittavasti olevani eri mieltä tästä asiasta.

Jatkuvasti tapahtuu sinänsä pieniä asioita, jotka osoittavat, että esimeriksi poliisit tai terveydenhoidon ammattilaiset (lääkärit ja hoitajat) joko eivät ole selvillä asioista tai eivät ole niistä tietääkseen. Asian tekee ikäväksi lainsäädäntöpohjan hataruus.

Esimerkki: nähdäkseni juuri kukaan ei ole älähtänyt, kun Kreikan laina-asiassa korkein hallinto-oikeus ilmoitti, että eräät pankkien nimet ja tilitiedot eivät ole julkisia. Ratkaisu oli tuoltakin osin oikea. Liikesalaisuuksilla on lain suoja – mutta kun kukaan ei tiedä, mikä se sellainen liikesalaisuus (yrityssalaisuus) on! Lisäksi tuomioistuin sivuutti sen, että oikeushenkilöillä ei ole yksityisyyden suojaa. Siten niiden nimeäminen julkista pankki- tai pankkiiriliikettä harjoittavina olisi kukaties ollut yleisen edun vuoksi julkinen asia. – Tätä ei pidä käsittää arvosteluksi, koska en ole syventynyt tuohon asiaan. Kysymyksessä on vain oma ihmettelyni.

Toinen esimerkki. Yksityisyyden loukkaaminen elinkeinotoiminnassa on rangaistava teko ja johtaa myös korvauksiin. Mutta ketä syytetään ja ketkä korvaavat? Jos yksityisyyttä loukkaa valtion virkamies, riittääkö todella, että pannaan joku hyvin pieni nilkki vastuuseen?

Asiat saivat surkean suunnan vuonna  2001, jolloin säädettiin Patriot Act. Lain nimi on kirjainlyhenne eli akronyymi sen täydellisestä nimestä Uniting and Strengthening America by Providing Appropriate Tools Required to Intercept and Obstruct Terrorism Act of 2001. U.S.A.  P.A.T.R.I.O.T

Aika yleisen käsityksen mukaan suurvallat Kiina, Intia ja Brasilia eivät ole erikoisen kiinnostuneita näistä kysymyksistä.

Mielestäni USA ei ole maailmanrauhan uhka. Sellainen ei taida olla edes Kiina.

Ongelma on tietenkin se, että vääriin käsiin joutuneina nämä ”terroristitiedot” voivat kasvaa hyvin suureksi ongelmaksi. Jälleen kerran vailla vähimpiäkään todisteita mainitsen arvailevani, että merkittävillä työnantajilla ja keskeisillä yliopistoilla on pääsy noihin tietoihin. Pahimmassa tapauksessa se, että joku on listoilla eli häntä epäillään syystä tai syyttä asiattomasta yhteydenpidosta mahdollisesti vaarallisten tahojen kanssa, voi estää asianomaisen etenemisen.

Mutta sanon sadannen kerran ja osoitan sanani erikoisesti Aalto-yliopistolle, että näiden suhteellisen uusien asioiden systemaattinen opetus on maassamme laiminlyöty. Pelottavan suuri osa ICT-juridiikan asiantuntemuksesta on meillä Otaniemessä ja Turun yliopiston oikeustieteellisesä. Siellä muuten muuan Vuorinen väittelee tulevalla viikolla aiheesta ”Beyond Patent Pools: Patent Thickets, Transaction Costs, Self-regulation and Competition”. Ja Tuomas Mylly väitteli 2009 tekijän- ja patenttioikeuden suhteesta EU-perusoikeuksiin.

Nyt Helsingin yliopistossa on liikettä oikeaan suuntaan. Marcus Norrgård alkaa opettaa siellä eikä vain Hankenilla. Hän osaa. Mutta kun ajattelee, miten hirmuinen määrä periaatteellisesti tai rahallisesti tärkeitä asioita kulkee esimerkiksi tekijän- ja patenttioikeuden tai juuri sananvapauden ja yksityisyyden suojan nimikkeen alla, kokonaisuus on loihduton.

Kukaan ei ole ehdottanut esimerkiksi osaamiskeskusta (jollaiset tosin on jo ehditty todeta aika ongelmallisiksi). Hallituksessa joka mies ja nainen vannoo innovaatioiden nimeen – mutta sekä kauppa- että oikeustieteissä innovaatioiden käyttäminen, kaupankäynti innovatiivisilla ratkaisuilla (lisnesointi) ja julkisuuden ja yksityisyyden ongelmat ovat lapsipuolen asemassa. Tarkemmin ajatellen lapsipuolet ovat aika hyvässä asemassa verrattuna näihin.

Tältä osin ja näillä perusteilla mieleni tekisi yhtyä siihen kuoroon, joka pitää lakimiehiä kaiken kaikkiaan joutavina tuulipusseina. Tilanne on näet niin paha, että oikeudellinen sääntely olisi mietittävä alusta alkaen uudestaan, ja raikkaasti.

Toive on nurinkurinen, myönnän sen. Valtion olisi rahoitettava opetus ja perustettava virat asiantuntijoille, jotka hakisivat ja neuvoisivat keinot ihmisille suojautua – valtiota vastaan. Omaa ja vieraita.

Velttona eleenä vaihdoin kotona modemin ja reitittimen, jotka ovat nyt vihdoinkin salasanan takana ja verkkoon näkymättömiä. Vaikkei minullakaan valitettavasti ole kehuttavia salaisuuksia takanani.

Siunatuksi lopuksi tältä paikalta pyydän arvoisia ja kunnioitettavia lukijoita silmäämään jutun syvästi vertauskuvallista valokuvaa. Mielestäni se ei ole valokuvanakaan aivan kelvoton.

11 kommenttia:

  1. Omahyväisyyden huippu!

    VastaaPoista
  2. Tässä uutisissa pyörineessä tapauksessa minkään valtakunnan armeija (pun intended) immateriaalioikeus-, sananvapaus- ja yksityisensuojakysymyksiin perehtyneitä juristeja ei voisi vaikuttaa mihinkään, nämä tiedustelutoimet tehdään poliittisella päätöksellä ja niiden tuottamat hyödyt ovat suurvaltojen "kansallisen turvallisuuden" intresseissä. Amerikan lakien mukaan kaikki on salaista, kaikki on laillista, mahdollisista laittomuuksista ja väärinkäytöksistä puhuminen on laitonta. Sama varmasti Kiinassa, Venäjällä ja muualla.

    VastaaPoista
  3. vuonna 2001 säädetyt pysyvät poikkeuslaithan ne - poliittinen muisti ei ole häävi muttei myöskään tieteellä ole kuin "lapsen tieto, naisen muisti", väinämöiskielellä. Aivan naiivi ajatus että kun on laki, sen suomia valtuuksia ei suurvalta käyttäisi. Se pitkänaama pressa siellä, jolle jostakin syystä oli kiire antaa rauhan Nobel, ei ole muuten purkanut vielä yhtään edeltäjänsä säätämää kyseenlaista lakia tai säädöstä (jostain kidutusmentelmistä alkaen). Muuten: IP:si näkyy verkkoon, sain sen nopeasti selville. Kuka on myynyt mitä, ja millä lupauksilla? Uskoisin että myös Tor Project´s Anonymity Online voidaan ainakin teoriassa dekoodata auki juuripalvelimella, kuten androidinkin tunnistetiedot. Jälkimmäisestä en ole varma, ja ainakin iltasanomat on estänyt ko. kojeista viestien lähettämisen. Android tehtiin sellaiseksi mitä se on, tietäen yksityisyyden puutteet läntisessä cybermaailmassa - kuten myös Nokia-älypuhelimet, mutta ne, juuri vastakkaisten johtopäätösten saattelemana. Siinä yksi vähän puhuttu peruste tehdä valinta. Oikeastihan ero teknisessä käytettävyydessä ei ole suuri, vaan se on todellakin jotain immateriaalista, karismaattista. vaikka Anssi Vanjoki, tällaisiin jeppeihein yliopisto käyttää palkkabudjettinsa, ehti sanoa androidista: se on niin kusisi pakkasella housuunsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyte tämä keskustelu kohoaa, sekä blogistin, että kommentoijien, toimesta niin, että tämän sammakon on aivan pakko kurnuttaa sekaan.

      Sammalikko usein riittää sammakolle, mutta kotkan nököalasta haastaminen on haasteellista, kuten toimittaja on opettanut meidät sanomaan.

      Sammakon sihti on materiaalissa. Sammakko on kiinnostumut siitä kaadetaanko kotilampeen lipeää vai liejua. Takavuosien vastuuministeri sanoi vastuullisena kantanaan, ettei hallitus voi, eikä sdaa, puuttua yksittäisten yritysten päätöksiin. Koska sammakko on jo saanut kunnian ennustaa tulevaa säätä, kuulkaa tämä ennustus, ansaintapäätöksiin johdutaan vielä kajoamaan.

      ass. Kamala-Reijo, se samma

      Poista
  4. Valokuva ei ole laisinkaan kelvoton!

    VastaaPoista
  5. Kuvasta rajaisin 1/6 vasemmasta ja yläreunasta pois.

    VastaaPoista
  6. Onko Kemppinen jo pitkään harrastanut lihansyöjäkasveja? Nimittäin - tuossa päivän lööppikuvassahan [joka oivallisen problemaattisella tavalla johdattelee lukijaa tekstisubstanssin saloihin] vihreäksi naamioitunut Heliamphora ionasii [vai onko sittenkin Cephalotus follicularis, Pinguicula corsica vai Dionaea muscipula] alkaa jo muutaman hetken päästä napsia suuhunsa makoisan Calliphoridae’n [‘paskakärpäsen’].

    Kuvan harkittu epätarkkuus korostaa tapahtuman draamallisen jännittävyyden hetki hetkeltä avautuvaa odotushorisonttia hermosoluja kutkuttavalla tavalla. Lisää tällaista elämän tosiasioita rohkealla mutta opettavaisella tavalla paljastavaa kuvajournalistiikkaa. Kuvasäädöksi kannattaa edelleenkin valita ‘bona fide random’.
    *
    Lähden tästä kohta itsekin bongaamaan [‘klenkkaamaan’ jos saan luvan käyttää omaa idiomiani] lihansyöjäkasveja tuonne Eiran kulmille. On mukava joutua niiden uhriksi, jos hinnoista ja yksityisyyden suojasta sovitaan. Yksityisyyden suojaan vedoten joudun myös käyttämään nimimerkkiä, mutta hakkereiden iloksi voin kertoa, että oikea etunimeni on Phil Ann [siviilisääty: androgyyni city-sinkku].

    VastaaPoista
  7. Muuten kuin periaatteellisesti asialla ei ole kai suurta väliä muuten, mutta kun en tiedä onko USA:n hallinto semmoinen luotettava osapuoli jonka käsiin tuommoista tietomassaa voi uskoa. Paitsi eri sortin hörhöjä siellä tuntuu olevan myös riittämiin kaiken maailman vuotajia, joko korruptoituneita tai "aatteellisia".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Ei suurta väliä"? Mitä helvettiä?
      Jos haluat luovuttaa yksityiset omat tietosi viranomaisille, vakoojille jne., olet vapaa sen tekemään. Neiti on hyvä.
      Kommentissa esittämälläsi asenteella kuitenkin hyväksyt muiden ihmisten tietojen luovuttamisen ja siihen sinulla ei ole mitään oikeutta.

      Poista
  8. Vaikka en juristi olekaan, niin tuntui kuitenkin oudolta, ettei julkishallinto ollutkaan julkista, vaikka Suomelle tuputettiin miljardien vastuita. Ihmeen nöyrästi eduskunnan enemmistö taipui salailuun.

    Onneksi KHO sentään uskalsi tehdä jotain.

    VastaaPoista
  9. Ad Omnia: - valokuvasta ilahduin itse kovasti, koska sitä ei ole otettu makrolla, vaan tavattoman hyvin piirtävällä 50-millisellä aukolla f 1.7. Aurinko suvaitsi paistaa sopivasta suunnasta, ja kärpänen on siis lehden takana ja näkyy varjokuvana.

    VastaaPoista