Sivun näyttöjä yhteensä

3. helmikuuta 2012

Tietoniva II


Kuntauudistus ja EU ovat asioita, joilla myös tilastomatemaattinen ja psykologinen puolensa.

Sanoin kuntien yhdistämisestä joitakin kuukausia sitten, ettei se ole perustuslaillinen kysymys. Oikeus äänestää kunnallisvaaleissa on. Oikeus äänestää tietyn nimisen ja kokoisen kunnan vaaleissa ei ole.

Juridiikka ei maailmassa riitä.Kuntaan, oikeastaan kotipaikkaan, liittyy valtavasti tunteita. Osa niistä ei oikeastaan liity järjen käyttöön. Sen takia ne eivät ole vähemmän tärkeitä.

Ajatelkaa Karjalaa. En pidä ajatusta luovutetun Karjalan saamisesta, ostamisesta tai hankkimisesta takaisin Suomelle järkevänä enkä toteuttamiskelpoisena. Perusteluni on poliittinen – en usko Venäjän suostuvan – mutta etenkin taloudellinen. Millä rahalla me sen maakunnan korjaisimme n(oikeastaan maakunnat, koska Laatokan Karjala oli aika erilaista seutua kuin Kannas)? Saksan liittotasavalta on ollut suurissa taloudellisissa vaikeuksissa entisen DDR:n alueen kanssa, vaikka tilanne oli siellä aivan toinen – puhuttiin Saksan yhdistämisestä. Entisessä Karjassamme ei ole entisiä suomalaisia.

Vaikka Karjalan oikeasti muistavat alkavat olla vähissä kuluneiden 65 vuoden jälkeen, ymmärrän Karjalan kaipuun. Miten en ymmärtäisi? Toinen puoli sukuani on Kannakselta. Olen kasvanut kuunnellen niitä muistoja. Tosin talonkirjat ovat kaivossa, jonka yli on kuulemma vedetty maantie.

Härmäläiset suuttuivat kuntansa yhdistämisestä Kauhavaan. Tunnen sieltä ihmisiä. Ymmärrän.

Kotikunta on arvo – sellainen arvo, josta käsketään käydä arvokeskustelua. Arvokeskustelun yhteydessä on pakko kysyä, mitä se maksaa. On pakko kysyä, törmäävätkö eri ryhmien oikeutetut arvot toisiinsa.

Tilastomatemaattinen näkökulma on kunnanvaltuuston edustavuus. Erikoista kyllä, valtuusto ei ole edustava. Kuntalain ja vaalilain asteikoista huolimatta Kauhavalla oli valtuutettu 240 asukasta (ei äänioikeutettua) kohti ja Alahärmässä 181 asukasta, Seinäjoella 623, Vaasassa 1137 ja Helsingissä yksi kaupunginvaltuutettu 6500 asukasta kohti.

Kunnilla ja valtioilla ei ole ihmisoikeuksia, eivätkä ne ole tasa-arvoisia. Yksimielisyys, määräenemmistö ja enemmistö ovat aika erilaisia asioita Houtskarissa (666 asukasta, 13 valtuutettua) ja Euroopan Unionissa.

Lehdissä vihjaillaan, että kansa on tullut äänestämisessä kevytmieliseksi, ja luen rivien välistä, että äänestäessään presidentistä monet luulisivat äänestävänsä Idolseista tai Eurovision laulukilpailuista.

Politiikka on pakostakin ammattimaistunut. Poliitikko on ammatti, mielestäni sangen vaativa ja epäkiitollinen. Kansa äänestää harrastelijamaisesti. Viimeksi kuluneiden 100 vuoden aikana olemme oppineet, ettei kansan vaaleissa ilmaisemalla mielipiteellä ole erityistä merkitystä. ”Punaisen viivan” opetus oli, ettei Topi Romppasen äänellä ollut toivottua taikaa. Siihen aikaan äänestettiin vetäisemällä viiva ehdokkaan nimen kohdalle punakynällä, siitä kirjan nimi.

Kuten eilisessä kirjoituksessa johdateltiin ja kommenttien kirjoittajat aavistelivat, ajatukseni todella oli ensin viitata hyvin tunnettuun tosiasiaan. Valinnat ovat kovin usein päähänpälähdyksiä ja niiden sattumanvaraisuudenpeitteleminen oma taiteenlajinsa.

Tämä ei ole tärkeää. Tärkeää on nähdä, että tänä parlamentaarisen demokratian aikana hallitseminen vastoin kansan tahtoa (mielijohteita) on osoittautunut erittäin vaikeaksi, kalliiksi ja usein tuhoisaksi.

Demokratian vahtikoiria eivät ole toimittajat. Heitä ovat äänestäjät. Ideologiaa tai aatteellisuutta ei välttämättä tarvita. Hallitseminen vastoin vaalitulosta ei ota onnistuakseen.  Ja bonus: - keskiviikkoinen MTV3:n vaalikeskustelu oli parasta television ajankohtaisjournalismia, mitä olen nähnyt Suomessa. Asia kävi ilmeiseksi eilen YLE:n vaaliväittelystä, vaikkei sekään ollut huono. Molemmissa, enemmän kuitenkin Maikkarissa, lipsahdettiin vähän väliä asiaan. Olen siitä hyvällä mielellä.   

34 kommenttia:

  1. Miten niin äänestäjät olisivat demokratian vahtikoiria? Ei ymmärrä. Eihän osallinen voi vahtia itseään. Vai voiko?

    Helsingissä on noin 45 000 virkamiestä. Halutaan yhdistää Helsinki, Espoo ja Vantaa. Saadaan noin 100 000 virkamiestä.

    Täältä reuna-alueilta - missä asun - ei ole yhtäkään kansanedustajaa. Sitä vastoin Töölössä niitä piisaa. Missä siis demokratian vahtikoirat? Täällä vai esimerkiksi mediassa. Kuinka monta Hesarin toimittajista asuu Kallion ja Tullinpuomin toisella puolella, rahvaan parissa? Kysyn vaan vaikkei asia minulle kuulukaan.

    Toki tiedän ettei montakaan. Vahtikoirat vahtivat reviiriään. Ettei vaan rahvas käy päälle.

    terv Kyösti Salovaara

    VastaaPoista
  2. Ad Kyösti Salovaara: - puhe on ns. liikkuvista äänestäjistä. Ajattelin demokratian vahtikoiraksi äänestäjää, joka ei suostu menemään kotiin nukkumaan seuraaviin vaaleihin asti, vaan nuuskii vallan kamareihin pyrkiviä,

    VastaaPoista
  3. Tiedä häntä. Kiitos puheenaiheeesta kumminkin. Asiathan ovat kuten Kemppinen sanoo. Toisekseen ne ovat siten kuin Juha Hurme näyttää. Juha Hurme näytti missä sodassa konekiväärikomppania soti Jyväskylän teatterissa noin vuosikymmen sitten. Kristian Smedshän näytti vastikään Helsingissä missä Suomessa henkiinjääneet elävät. Miten Antti Rokan vannottama Jalovaara on perintönsä juudastellut. Sopii äänestää pyhänä,pah !

    Punaisen viivan veto tepsi. Näin esityksen Juha Hurmeen ohjaamana Kajaanissa. Tarkoitan sanoa että JH ohjasi minua. Kuten Smedskin -ja näyttelijänsä. Romppasen Topin vaimo kiteytti vaaliohjelman vielä tiukemminkin kuin Forssan puoluekokous "lääkäreitä elukoille ja ihmisille". Ne toimitettiin. Hyvinvointivaltio, tuo THL päättymättömine asioidenhoitajanaamoineen Uutisissa.

    Sitten siellä näyttämöllä suuremmoisessa teatteritalossa, -olisiko Suojeluskunta- vai Työväentalo- komeata nostatustaan, kuikoili pitäjien vanha viisas akka aavistellen ettei äänestysvalittu todellisuus kestäisi. No ei kestänyt mutta sähinää piisasi.Parit maailmansodat,Syrjäntaat,Kalevankankaat ja vihdoin Katepillarit ja viisakseliset lumensiirtovaunut näyttämässä palelijalle penkkansa.

    Heti keväänkorvalla 1907 karhu söi lehmän ja tappoi miehen että sikäli just kuten blogissa todettiin. Nythän karhunkierrokset ovat helikopteri- ja laserkiväärimiesten muinaisurosta. Ainakin Iiro Viinasen ja Björn Wahlroosin tiedetään tulleen läimäytetyiksi mattikitus-freud sisäkorvissaan,tulenjohto korvanapeissa ja ukot itse suomensa korvissa. Ei pitäisi poiketa metsäinventoijan kulku-uralta,ellei ymmärrä mitä Markku Maalismaa tarkoitti riisuesaan rähinäremmin ja nakatessaan pistoolivyönsä turhuuksien tunkiolle Tuntemattoman sotilaan päätössinfoniassa.

    Venäjän Karjalaan voisi pelastua. Putin innostuisi oitis jos pyytäisi häneltä Pitäjää ja sille rajavartiota globaalin pysyä etäällä. Voisi itse kyntää ja paistaa elannon, voisi rakentaa talon ja koota lämmityspuut. Kasvaa tajuisuuteen. Värkätä pukimet ja sanoja ihmisten välille. Vihoviimeistä olisi kytkeä Karjala Helsingin Hallituskadulle. Karhutkin lentää lehahtaisivat pakosalle -E 18 pitkin. Kiva kun pääseen tänne facebookiin piiloon ja osallisantiin tuolta Design piirustuslaudalta.
    Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  4. Äänestäjän ei tarvitse tehdä kompromisseja, eikä luopua periaatteistaan tai vakaumuksestaan. Joku äänestää Haavistoa, koska ei pidä lakimiehistä. Joku äänestää lakimiestä, koska ei pidä homoista. Joku äänestäjä ei kerta kaikkiaan pidä lakimiehistä, eikä homoista, joten jättää äänestämättä.
    Kukaan ei voi määräillä, eikä estää äänestäjää tekemästä valintoja.
    Poliitikko tekee kompromisseja, luopuu periaatteistaan sekä vakaumuksestaan määräyksestä.
    Eihän tällainen voi olla demokratiaa. Parlamentaarinen demokratia on demokratian irvikuva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. JarMom levittää looseri-henkeä. Kyllä kaikkien pitää käydä äänestämässä, poisjäänti ei-oo-mitään.
      Olen aina elänyt sen mukaan, että pitää äänestää, kun se oikeus on hankittu, saa.
      On maita, jossa ei saa äänestää.. Siellä "asiat on kunnossa" ja rynkky-miehet kaduilla.

      Poista
  5. Karjalan sijasta pitäisi keskittyä Petsomoon.

    Tässä idea: suurena rajavalvonnan asiantuntijamaana Suomi voisi neuvotella Norjan ja Venäjän kanssa sopimuksen, jossa se ottaa hoitaakseen näiden valtioiden välisen rajavalvonnan Lapissa. Suomi voisi vuokrata 5-10 km kaistan kummaltakin rajan molemmilta puolilta ja saisi näin pääsyn Jäämerelle. Kaikki hyötyisivät.

    Suomalaisten sotilaiden käyttö ja koulutus Naton ja Venäjän rajavalvonnassa olisi mielekkäämpää kuin Natn apurina heimosodissa vinkuintiassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä anonyymi on harvoin, tuskin koskaan jakanut Tapsan poliittisia näkemyksiä. Nyt sekin ihme tapahtuu! Tapsan ehdotus on loistava.

      Poista
    2. Poliittisesti jatkan vakaasti ja horjumatta Haavisto-Hakkaraisen-linjalla.

      Poista
  6. "Siihen aikaan äänestettiin vetäisemällä viiva ehdokkaan nimen kohdalle punakynällä". Irvileuat olivat jo tuolloin liikkeellä. Sosialistien väitettiin käyttäneen seuraavaa slogania: Suomen työläisnainen, älä anna viivaasi herroille!

    VastaaPoista
  7. Ideologiaa tai aatteellisuutta ei välttämättä tarvita koska liberalismi on voittanut ideologisen kamppailun. Loistavana ja itseoikeutettuna konsulttina on toiminut markkinatalouden ansaintalogiikka. Yhteiskuntajärjestyksen kannalta arveluttavat tahot eivät ensinkään hyljeksi sen käyttömahdollisuuksia sen enempää kuin siinä "loisivat" etuoikeutetut.

    Markkinatalouden voimaanuttava syleily on suonut kaikille puolueille tarjota "kaikki mahdollisuudet", kaikille. Eu:ssa tuota "ooppiumia" tarjottiin hanakasti kaikille entisen Itä-Euroopan sosialistimaille. Ensihuumaa ei haluttu tärvellä sopivuusehtojen muotoseikoilla, niiden toimivuutta työvoimareservinä ja lisämarkkinoina.

    Niinistö totesi Venäjästä tulevaisuuteen luotaavasti eilisessä tentissä: "demokratia kasvaa vain puoluejärjestelmässä". Markkinaliberalismi on hyvä vientituote, sillä se "kotoutuu" jokaisen maan puoluekenttään joskus jopa ilman suurempia sisäisiä kriisejä. Menetelmä raivaa tietä markkinajohtajaksi ja tasoittaa tietä uusille työvoimareserveille ja tavaramarkkinoille, . . . Kiina, Intia, Taiwan, Koreat . . . .

    Paradoksi on, että tämä mahdollisimman suuren vapauden idea vaimentaa ydinkysymyksen: Onko kaikille hyvää tuova jatkuva kasvu mahdollista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Onko kaikille hyvää tuova jatkuva kasvu mahdollista?"

      Tästä aiheesta toivoisin joskus saavani lukea JK:n blogin. Vaikka markkinatalouteen uskonkin - ainakin realisosialismiin verrattuna - en ole koskaan ymmärtänyt miten rajallisella maapalolla voi toteutua rajaton kasvu. Kai sen joskus on pakko loppua.

      Poista
  8. Nyt kyllä intuitioni reagoi siten, että Jukka Sjöstedt on levon tarpeessa.

    VastaaPoista
  9. "Arvokeskustelun yhteydessä on pakko kysyä, mitä se maksaa."

    Olen kyllä ajattelut niin, että kun puhutaan oikeista (perus-) arvoista, ne ovat rahalla mittaamattomia. Välinearvot ovat sitten eri asia.

    Esim. vaikka surmaalla yhden vauvan saisimme kaikki maailman rahat, sitä ei siltikään pitäisi tehdä.

    VastaaPoista
  10. "tänä parlamentaarisen demokratian aikana hallitseminen vastoin kansan tahtoa (mielijohteita) on osoittautunut erittäin vaikeaksi, kalliiksi ja usein tuhoisaksi."

    Kumma vaan, että kun Jussi Halla-aho ilmaisi tämän vähän karkeammin, oli hyvä, että häntä ei potettu roviolla.

    Yksi syy tuohon ilmiöön on kyllä valtiomiesten puute. Valtiomies kun osaa katsoa seuraavia vaaleja pidemmälle ja nostaa kansan enemmistön sen välittömien halujen yläpuolelle (esim. Perikles, Lincoln, W.Churchill).

    VastaaPoista
  11. Tuskin missään vaiheessa kampanjaa pureuduttiin siihen asiaan mitä merkitsee se että Suomi kuuluu Eurooppa-nimiseen maanosaan jonka taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen merkitys tulee jatkossa olemaan huomattavasti mitättömämpi globaalista. Samoin jäi käsittelemättä demografisen kehityksen mukaantuoma vaikutus sekä länsimaisen kulttuurin horisontissa siintävä hiipuminen ja kutistuminen merkityksettömäksi.

    Ylipäätänsä ns. naisen lanteet ja niiden vallankumouksellinen maapalloa mullistava vaikutus jäi käsittelemättä tämän homoöyhötyksen takia. Toki monet suomalaiset tietävät tämän tai aistivat tämän murroksen mutteivat käsitä muutoksen valtavuutta ja sen seurauksia.

    VastaaPoista
  12. Haaviston ympärille on syntynyt uuspopulistinen hurmoksellinen kansanliike. Déjà vu -tunnelma niillä, jotka ovat nähneet taistolaisajan hurmion. Haavisto sortuu menemään mukaan siihen toisinaan kuten valitsemalla vastaehdokastaan pilkkaavan 'Money' -laulun. Se miellytti varmaankin joitakin piireja, mutta ei oiken sopinut kuvaan ystävällisestä kiltistä miehestä, jollaisena häntä on tähän asti mainostettu.

    Onko Niinistö ollut liian kohtelias ja suorastaan tukenut vastaehdokastaan? Uskomatonta näytelmää tässä on seurattu. Harva muistaa enää, että nyt on lama ja pitäisi toimia kansan eddun puolesta: valita maalle pätevä presidentti!

    VastaaPoista
  13. Aina välillä tekee kyllä mieli komentoida, mutta se kun siis ei oikein copy-pastaamatta kosketusnäyttöisellä onnistu, typoja tulee niin tavattomasti. Vallan vahtikoira om kielikuvana aina häirinnyt. On syli-, seura-, haukku-, paimen-, vihi-, veri- ja tappajakoiria, ainakin niitä vai tuliko jo opäällekkäisyytkin? Vahtikoira on kai yleensä haukkukoira, joka hälyttää porukat paikalle varsinaiseen seuraamustoinibtaan. Kemppinen tarkoittaa, että äänestäjät ohat se "åorukka". Laillisuusvalvontakin on, ainakkn Virolaisen blogia lukien, hampaita säästelevää. Mutta vaali- ja syntymäpäiväjuhlien rahoitusjutuissa on osaksi politiikab vahtimisesta kyse käräjillä n

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritys palkitaan, eli kosketusnäyttö (android-swype) kännykällä toimii yllättävänkin hyvin, myös copypaste.

      Pitää vain oppia herrasmiesten työasento: selällään sohvalla maaten!

      Poista
    2. On minuööa Samsung Galaxylin, mutta en kanna nukana. iLaitteilla näutä blogin tekstilaatikoita ei saa editoitua oikein miklään, kursori ei "aktivoidu".

      Poista
  14. Olisi kiva tietää, miten Kemppisen kirjasuositukset vaikuttavat kirjojen kysyntään kirjastoissa. Koska Helmet kertoo

    Tekijä Kahneman, Daniel
    Teoksen nimi Thinking, fast and slow / by Daniel Kahneman
    Julkaisutiedot London : Allen Lane, 2011
    Pysyvä linkki http://www.helmet.fi/record=b2021813~S9*fin
    Varauksia 30, kappaleita 1

    Annetaan vaihtoehtoinen vinkki, näin kirjan saa omaan perunakellariin noin viikossa.
    Thinking, Fast and Slow (Paperback)
    by Daniel Kahneman
    Availability: Usually dispatched within 72 hours
    Why not share your purchase via
    Twitter
    Facebook
    €15.76 bookdepository.co.uk

    VastaaPoista
  15. Ad Mika Lako: http://www.bookplus.fi/search?category=862&q=kahneman eur 14,95 - tulee ainakin minulle päivässä tai kahdessa.

    Kaikille: hmv.com
    levyihin (CD, DVD, Blu ray)
    Huokjeat hinnat, erittäin nopea toimitus.

    Amazon.com aiheutti viiimeksi laajahkoa kirjeenvaihtoa kuriirin kanssa, vaikka kysymyksessä oli postilaatikkoon mahtuva, arin kympin lähetys, josta ei tullia mene.

    VastaaPoista
  16. Kappas, pitää seuraavan kerran tarkistaa tuo bookplus. Aikoinaan käytin Amazonia, mutta luovuin, kun A rahasti suomalaisia sikamaisilla postikuluilla. Moneen muuhun maahan lähetykset olivat ilmaisia.

    Tämä närkästyminen menee hauskasti Kahnemanin kirjan teemoihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Amerikan Amazon tosiaan vaatii postituksesta pienoisen summan, mutta nykyään Amazon.co.uk antaa suomalaisillekin mahdollisuuden valita ilmaisen lähetyksen, oliko se nyt parin kympin ostoksista alkaen. Samaten Play.com ei veloita postituksista. Toki moni kirja on useinkin halvempi kaupassa, joka kysyy postikuluja...

      Poista
    2. Bookplussalla on heikko sähköpostijärjestelmä.

      Poista
  17. Demokratian heikkous on äänestäjät. Niistä ei tiedä. (Eihän ne itekään tiedä?) Hitler (ei, tämä EI ole natsikortti!) sai ääniä kun lupasi ummet ja lammet. Yhtä asiallisen demokraattisesti Churchill hävisi vuoden 1945 vaalit ja voitti vaalit vuonna 1951.
    Äänestäjät ovat aina väärässä, viimeisessä esimerkissä kahdesti. (Vain Nobel-palkinnon jakajat voivat olla väärässä vain kerran.)

    VastaaPoista
  18. Kun tuo kuntauudistus ja EU tuli mainittua, en malta olla kommentoimatta, että oikeastaan kotipaikkaan liittyy valtavasti tunteita varsinkin jos ei ole mistään kotoisin, ja mistään ei ole kotoisin jos vaikka on lapsena muuttanut paikkaseudulta toiselle usein, vanhempiensa mukana tietenkin, mutta eri maailmasta lähtien pois.
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  19. Vilkaiskaa Haaviston tukisivuja. Siellä on suoranaista henkilönpalvontaa: Pekka-sankari ratsastaa valkoisella yksisarvisella, taistelee Darth Vaderia eli pahuutta vastaan jne.

    VastaaPoista
  20. Paljon helpommalla ja halvemmalla homma hoituisi vuokraamalla möljää Kirknäsistä. On turha luulla, että Norja tai Venää laskisivat suurtakaan arvoa miinattoman Suomen viivytystaistelukyvylle mainitulla kaistalla. No, ehkä sentään viiden minuutin verran. Kyllä ne molemmat pitäisivät joukkojensa määrän entisellään oli siellä Suomi sekoittamassa rajan rauhaa eli ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joe on kyyninen militaristi.

      Me rauhaa rakastavat ja rauhan puolesta taistelevat uskomme, että pätevät suomalaiset rauhanneuvottelijat saisivat norjalaiset ja venäläiset ystävämme vakuutettua siitä, että aseeton rajavyöhyke on kaikkien etu.

      Neuvottelemallahan nämä asiat hoidetaan, eikä sotimalla - etkö ole sitä Joe vielä oppinut?

      Poista
  21. Amazonissa suosin nykyisin saksalaista (.de). Ei tulli- ym. murheita, hinnat euroina. Valikoimat esimerkiksi kelloissa poikkeavat

    VastaaPoista
  22. Ainoat vaalit, joissa suostun äänestämään valtiopäämiehestä on "kyllä" ääni, jonka annan Romanovien paluulle,

    VastaaPoista
  23. Näyttää siltä, että nyt äänestetään kaveriksi käypää, ei presidenttiä.

    VastaaPoista
  24. Anonyymi (rajaton kasvu): On siinä miettimistä ja keskusteltvaa, mutta on tärkeää kaikkien huomata että talouden kasvu ei ole mitenkään suoraan samaa kuin tuotannon tai muun intuitiivisesti helpon kasvamista. Jos sinä ja minä pesemme tänään kumpikin oman paitamme, mutta huomenna palkkiota vastaan (vaikka kuitaten mitään valuuttaa siirtämättä) pesisimme toinen toisemme paidat, olisi talous eli taloudellinen aktiivisuus kasvanut.

    VastaaPoista