HS:n sunnuntainen pääkirjoitus ”Sananvapautta pitää kunnioittaa” oli virheellinen. En tiedä, johtuiko virhe tietämättömyydestä vai oliko se tahallinen. Asia on niin painava, että munaus on paha.
Kirjoituksessa korostetaan aivan oikein sananvapautta ja kerrotaan, että Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta huolestuttavan paljon tuomioita sananvapauden rajoittamisesta. Punninta yksityisyyden ja kunniansuojan sekä sananvapauden välillä [ei] ole aina onnistunut niin kuin olisi pitänyt.
Tohtori Päivi Tiilikka on tutkinut asiaa oikeusministeriön toimeksiannosa ja katsonut, että ihmisoikeudet eivät ole juurtuneet suomalaiseen oikeuskäytäntöön.
Virhe on tämä: sekä sananvapaus että yksityisyyden suoja ovat ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia.
Euroopan parlamentin kotisivulla kirjoitetaan näin:
”Euroopan yhteisöjen tuomioistuin päätti jo vuonna 1974, että perusoikeudet kuuluvat yhteisön yleisiin oikeudellisiin periaatteisiin, joita sen on suojeltava, ja että näiden oikeuksien turvaamisen lähtökohtana on oltava jäsenvaltioiden yhteinen valtiosääntöperinne. Tämän mukaisesti mikään toimenpide ei voi olla lainvoimainen, jos se ei ole yhteneväinen näiden valtioiden perustuslaeissa tunnustettujen ja niissä turvattujen perusoikeuksien kanssa (Euroopan yhteisöjen tuomioistuin, ERT, kok. 1991, s. I-2925, 41 kohta). Tähän mennessä Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on tunnustanut seuraavat tärkeimmät yksittäiset perusoikeudet:
ihmisarvon loukkaamattomuus, yhdenvertaisuuden periaate, syrjinnän kielto, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus, vapaus tunnustaa uskontoa tai uskoa, yksityisyyden suoja, vaitiolovelvollisuus, omistamisen oikeus, ammatinharjoittamisen vapaus, kaupankäynnin vapaus, elinkeinovapaus, kilpailun vapaus, perhe-elämän suoja, oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, kotirauhan suoja, sanan- ja julkaisemisvapaus.”
Euroopan ihmisoikeussopimuksessa (A:18.5.1990, SK:439A/1990) yksityisyyden suoja on artikla 8 ja sananvapaus artikla 10.
Pääkirjoituksen väite, että ihmisoikeudet eivät ole juurtuneet oikeuskäytäntöön, on mieltä vailla. Kirjoittaja yrittänee sanoa, että ihmisoikeus yksityisyyden suoja korostuu liikaa ihmisoikeuden sananvapaus kustannuksella.
Tästä asiasta olen samaa mieltä.
HS tähdentää, että oikeuksia on punnittava toisiaan vastaan. Tästä aivan kaikki ovat samaa mieltä. HS lisää:” Punninta tulee kuitenkin aina tehdä asian yhteiskunnallisen merkittävyyden perusteella.”
Tämä on pötyä.
Punnintaan vaikuttavat monet asiat, joista yksi on yksityisyyteen kuuluvaksi väitetyn tiedon vahingollisuus. ”Yhteiskunnallinen merkittävyys” on niin epämääräinen kriteeri, ettei se sovi lakitekstiin – perusteluihin kyllä. Parlamentaarisen demokratian olemassaolo todistaa, että mielipiteet yhteiskunnalisesta merkittävyydestä hajoavat pahasti. Joidenkin mielestä kondomin käyttämnen on yhteiskunnallisesti merkittävä asia (taudit, ei-toivottu raskaus jne.); on niitäkin, joiden mielestä se on päin vastoin yksityisasia.
Runsas rasvojen syöminen on joillekin yksityisasia – Helsingin Sanomien ei siis pitäisi kertoa, paneeko pääministeri näkkileivän päälle voita vai kasvislevitettä. Jotkut ovat sitä mieltä, että tämä on mitä merkittävin yhteiskunnallinen asema, jossa pääministerin esimerkki vaikuttaa paljon – vaikka hän voitelisi leipänsä verhot ikkunassa, keittiön pöydän alla.
”Man merkt das Absicht und wird verstimmt”. Sitä masentuu, kun huomaa tarkoituksen. – Lehti on huolissaan lähdesuojasta, joka ei ole mikään perus- tai ihmisoikeus. Se ei liioin ole moraalisesti ongelmaton asia.
Lähdesuoja on oleellinen osa demokratiaa.
VastaaPoistaKun katselee korskan pilkkaa,
vääryyttä sortajan, lain väännellystä,
virastolt' ylpeitä ja potkuja,
joit' ansiokkaat epatoilta saavat,
pitäisi puukan tutkaimenkin olla perusoikeus,
niin että pelko siitä, mitä tulee kuolon maassa, --tuoss' salatussa, jost' ei matkamiesi
palaja ykskään, pitäisi virka valtaa edes hetken suitsissa.
Juuri näin JK! Yhdyn blogistin mielipiteeseen täysin ja vastustan homojen, sekä lesbojen virallista kirkollisvihkimistä ja adobtio-oikeutta vaikken homo olekaan! Sehän traumatisoi lasta, kun kaksi "Marttia saattaa kouluun ja Martit osallistuu vanhempainiltaan". Se on 100% varma asia, että lapsi siitä kärsii ja joutuu kovan pilkan ja kiusan kohteeksi koulussa- ja koulumatkoilla..
VastaaPoistaItse suutuin ja punaiseksi muutuin tuosta HS:n pääkirjoituksetsa ja lyhyesti pohdin sitä blogissani, että "olikohan Jeesus Nasaretilaisella aikoinaan sananvapautta".. Hipoo kaukaa, mutta hipooko kuitenkaan ja jos hipoo, niin osuuko?
Huh.. hellettä ja lupasivat meteoriittilogit, että vielä vaan "lämpenee".. Voi tätä kidutuksen kiduttamista ja ainaista valittamista. Olisi sitten kylmä -30 tai lämpöä +30, niin suomalainen aina vaan jaksaa valittaa? Tästäköhän johtuu Suomen saamat EIT:n lukuisat langettavat tuomiotkin, kun oomma niin "yliherkkää kansaa valittamaan".. Se johtuu ilmastosta ja vuodenajoista. Oikeusministerikin arveli, että "ihmisoikeustuomioistuimella olisi Suomea kohtaan jokin erityinen syy, että EU:n mallioppilasta - Suomea EN IOT:ssa näin rangaistaan. Epäoikeudenmukaista tietty!! PERKELE KUN SAIS EDES PUHUA? Onneksi on nämä Blogit..
Man merkt die Absicht, und man ist verstimmt.
VastaaPoistaKirjoittaja yrittänee sanoa, että...
VastaaPoistaNiin, semantiikan ja kielen syntaksin kanssa pari pientä ongelmaa.
syy: esim. paha aamu.
Huomenna niitä taas tulee. Nimittäin ihmisoikeustuomioistuimen sanavapaustuomioita: Mariapori v. Finland (no. 37751/07)
VastaaPoistaNiskasaari and Others v. Finland (no. 37520/07)
The applicant in the first case, Anna-Liisa Mariapori, is a Finnish national who was born in 1943 and lives in Muurola (Finland). The applicants in the second case are a Finnish publishing company, Yhtyneet Kuvalehdet Oy, based in Helsinki, and, a freelance journalist and editor-in-chief of Seura magazine, Mikko Niskasaari and Jouni Flinkkilä, Finnish nationals born in 1952 and 1948, respectively, who live in Helsinki. The applicants’ complaints concern their criminal convictions for defamation: in the first case, following the publication of a book in which Ms Mariapori, a tax expert, accused a tax inspector of perjury in tax fraud proceedings; and, in the second case, after publication of an article which contained inaccuracies about a Child Ombudsman’s removal from her functions. They rely on Article 10 (freedom of expression) of the Convention. Further relying on Article 6 § 1 (right to a fair trial within a reasonable time), they also complain about the excessive length of the criminal proceedings brought against them.
Nämä tapaukset päätynevät julkisuuteen. Paljon merkittävämpi linjanveto tehdään kuitenkin kahdessa muussa huomenna ratkaistavassa asiassa: Backlund v. Finland (application no. 36498/05) ja Grönmark v. Finland (no. 17038/04)
The applicants are two Finnish nationals who live in Finland. Sven Backlund was born in 1937 and lives in Norrnäs, and Maarit Grönmark was born in 1968 and lives in Mäntsälä. Both cases concern the applicants’ complaint that, despite conclusive evidence – DNA tests – of their (now deceased) biological fathers’ paternity, they could not have this fact legally confirmed due to a strict time-limit imposed under national law. They rely on Article 8 (right to respect for private and family life) and Article 14 (prohibition of discrimination) of the European Convention on Human Rights.
Jos isyyslain voimaanpanolain kannerajoitus katsotaan ihmisoikeussopimuksen vastaiseksi on luvassa mielenkiintoisia pohdiskeluja siitä, mikä on valtion vastuu, kun ehkä isokin perintö on mennyt sivu suun.
Lumedemokratiassa kaikki punnitaan yhteiskunnallisen merkittävyyden perusteella.
VastaaPoistaJotenkin tuntuu siltä, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin noudattaa tulkiten entisen Itä-Saksan perustuslakia.
VastaaPoistaYhtä tuubaa kaikki.
"Sitä masentuu, kun huomaa tarkoituksen."
VastaaPoistaSitäkö se onkin!
Olenkin ihmetellyt, mikä minua näissä "Kaksi kansaa" -tyyppisissä sinänsä harmittomissa jutuissa oikein ärsyttää. Se on se tarkoitus, joka todellinen tai luulottelemani.
Viittaan siihen, että valtamediallamme on missio todistaa, ettemme me suomalaiset mikään yhtenäinen kansa ole, tuskin kansa ollenkaan ja joka tapauksessa kaikin puolin huonompi kuin muut kansat.
Että siksi mamuvastaisuutemme on niin typerää.
(Kaksi kansaa -jutussa toimittajalta jäi selittämättä, miten kahdella niin erilaisella ja erillään asuvalla kansalla sattuu olemaan sama kieli.)
Tapanille:
VastaaPoistaJep. Sananvapaus ja lehdistö. Jos on lukenut Gilles Deleuzea, voi ihmeekseen huomata hänen hoksanneen tulevaisuuden Internetin vaikutuksen sananvapauteen. Eli koskaan ei enää tarvitse viitata todellisiin tapauksiin yhteiskunnassa, koska kaikki tehdään itse viestinnässä, tai selostus tapauksesta on tärkeämpi kuin mitä todellisuudessa on tapahtunut. Ja kirja-arvostelu on tärkeämpi kuin itse kirja.
Maailma siis esitetään nurinpäin kääntyneenä ja kaikkea katsotaan viestinnän suuren peilin kautta.
Mielestäni sananvapaus on mahdottomuus saavuttaa, koska emme koskaan saa oikeaa tietoa juuri nyt tapahtuneesta. Joten sananvapautta on todella syytä rajoittaa.
Vai mitä tuo Pierre Bourdieukin oikein kaikella tarkoitti.
Muista Tapani, että aidon monikultturisuskovan mielestä koko suomalaisuus on vain topeliaaninen satu.
VastaaPoistaTohtori Tiilikka heilutteli hurjasti "vastuullisen" sananvapauden miekkaa, kun jumalanpilkkapykäliä kaivettiin naftaliinista esiin erään arvoissaan eksyneen sanajussin takia.
Kovasti ja kumman hiljaisia olivat sananvapauden puolustajat ja sankarit täällä ja tässä taannoin, kun Lars Vilks vetäytyi Iin biennaalista yllään oikeassa olevien uskovien väkivallan uhka.
Samanmoisia sananvapauteen liittyviä tarinoita voisi kertoa Kurt Westergaard, Ayyan Hirsi-Ali, S.Ruhsdie, T van Cogh, Pim fortuyn, G.Wilders etc. etc.
Mutta tällaisten tapausten esiin tuominen ei tietenkään edistä sitä "oikeaa" sananvapautta; joten kyseiset tyypit menkööt pois minne lie.
En muuten muista Hesarin edellisen(kään) vastaavan päätoimittajan kaudelta yhtään paremmin tuntemistani asioista julkaistua pääkirjoitusta, joka olisi ollut kaikilta osin kohdallaan. Ainakin nyanssit muistetetaan aina sotkea.
VastaaPoistaKoska satun juuri lukemaan Tie Tampereelle -opusta, kerron Ylikankaan näkemyksen terrorista sikäli kuin pystyn kaivamatta kirjaa esille.
VastaaPoistaAinakin kirjan alkupuolella Ylikangas arvelee, että terrori oli valkoisilla usein harkittua strategiaa. Tosin todisteita siitä, että se olisi juontunut aina ylimpään johtoon asti ei ole. Sen sijaan jotkut rintamakomentajat käyttivät strategiaa peittelemättä.
Punaisten "meillä on lahtareita korkeampi moraali" -eetoksen terrori ei sopinut. Johtajat yrittivätkin kitkeä sitä. Avoimeksi tosin jää silläkin puolella, sallittiinko terrori kaikesta huolimatta. Onhan terrori tehokas tapa sotia, jos se lamauttaa auttajat ja saa vihulaisen pakokauhuun.
Kun näitä pohti, kannattaa varmaan muistaa, että punaisten armeija perustui pääosin vapaaehtoisuuteen, kun taas valkoisilla oli pakkovaltainen asevelvollisuusarmeija. Siksi punaisella puolella oli väistämättä enemmän satunnaista ja yksityistä söheltämistä. Valkoisilla homma taas oli keskitetymmin johdettua.
Tärkeämpää olisi kai kuitenkin pohtia, miksi Kemppinen kirjoittaa bloginsa moton väärin.
http://en.wikipedia.org/wiki/Bugs_Bunny
Korostan vielä, että Hesarin juttu oli muuten ehtaa malmbergia, mutta se alku oli tyrmäävä:
VastaaPoista"Suomi on liimattu kahdesta palasta. Se on keinotekoinen, keksitty kansakunta..."
Tuollaisesta typeryydestä pitäisi tekijä ruoskia tai kivittää torilla niin kuin isossa maailmassa on tapana. Tai panna ainakin aasinhattu päähän ja nurkkaan häpeämään. Miten kehtasitkin, Malmberg?
HS: "Länsisuomalaiset ovat ammoisista ajoista eläneet erillään itäsuomalaisista."
Ammoisista ajoista... kristus maria. Latinakin muuttui tuhannessa vuodessa naapurimaissa toisilleen käsittämättömiksi kieliksi, mutta suomi vaan säilyi. Ihme! Ja kumma.
Minua harmittaa tuollaiset älyttömät oikomiset siksikin, että tuossa olisi ollut oikeasti mahdollisuus pohdiskella saamen ja suomen syntyä. Samassa lehdessä nimittäin puhutaan Sujalan löydöistä, jotka todistavat, että läntisen ja itäisen tulosuunnan kulttuuri kohtasivat jo 10 000 vuotta sitten Jäämeren rannalla.
Siis ammoisia aikoja sitten. Silloin se liimaus alkoi, Malmberg.
"Pääkirjoituksen väite, että ihmisoikeudet eivät ole juurtuneet oikeuskäytäntöön, on mieltä vailla. Kirjoittaja yrittänee sanoa, että ihmisoikeus yksityisyyden suoja korostuu liikaa ihmisoikeuden sananvapaus kustannuksella."
VastaaPoistaJuuri nimenomaan tuo väite on mielekäs. Suomessa sananvapautta on varsin vähän rajoitettu nimenomaan yksityisyyden suojan perusteella. Sitä on sen sijaan rajoitettu muiden, huonompien (ei-perusoikeudellisten) syiden perusteella. Yksityisyyttäkin on käytetty tekosyynä.
Samaan aikaan tosin on syytä muistaa, että amerikkalaisessa ja brittiläisessä perinteessä ja käsittääkseni laissakin yksityisyyden suoja on selvästi alisteinen sananvapaudelle. Asia unohtuu monilta.
Mainio ikuinen toisinajattelija Lars Vilks ei liene varsinaisesti vetäytynyt mistään. Eilen hän esiintyi Rannan ja Westergaardin kanssa mainiossa ohjelmassa, jossa loihdittiin lisää piirroksia, joiden mieli ja tarkoitus meni enemmän tai vähemmän ohi niin niitä kommentoivalta imaamilta kuin ohjelman toimittajalta.
VastaaPoistaSenkin ohjelman tiedon haluaisin korjata, että suurteos Nimisiä ovat uhanneet paljon enemmän muut kuin vuoden 1985 juopuneet tuhopolttajat. Kulttuuria ja taiteita tukemaan perustettu Gyllenstierna Krapperup –säätiö vaati jo 1990-luvulla kaikkia Vilksin teoksia hävitettäväksi Kullabergin rannalta.
Jutussa kävi siten, että oikeus määräsi parimetrisen metallitaoksen Omfaloksen poistettavaksi. Vilks ehdotti, että patsas hävitettäisiin räjäyttämällä se Nobel-palkintojen satavuotispäivänä, mutta ajatusta ei tuettu. Tänä päivänä Omfalos on Tukholmassa Moderna Museetissa. Paikallinen valtuusto päätti, että Omfaloksen paikalle ei saa pystyttää 8 cm korkeampaa teosta, joten Vilks pystytti tälle sijalle 8 cm korkean muistomerkin muistomerkin.
'Demokraattinen Fascisti' JarMom päästää ihan asiaa taas kerran.
VastaaPoistaMutta mitä on tämä Kemppisen transekendentaalinen epäkonditionaali:
'Kirjoittaja yrittänee sanoa, että ihmisoikeus yksityisyyden suoja korostuu liikaa ihmisoikeuden sananvapaus kustannuksella.'
Vastaus: Se on Sitä Ihteään.
Kieli on ollut alueellisesti jatkumo viime vuosiin ja radion/elävien kuvien tuloon saakka. Ammoisina aikoina eli tuossa pari, kolme tuhatta vuotta sitten suomensukuinen jatkumo ylsi nykyiselle Moskovan seuduille. Se ei siis tarkoittanut, että suomi olisi ymmärtänyt komia tai päinvastoin. Naapurit kuitenkin ymmärsivät toisiaan valtavalla alueella aina slaaviekspansiooon asti.
VastaaPoistaLueskelin tuossa Lönnnrotin päiväkirjoja ja sen sellaisia. Mies oli innokas kielimies, jonka matka ylsivät kerta kerralta yhä kauemmas itään. Niinpä hän ymmärsi lopulta itäkarjalaisiakin päästyään sinne asti.
Siis: en oikein usko tuohon kieliargumenttiin. Että olisi ollut yhtenäinen suomi, joka kumoaisi väitteen kulttuuriperimän erilaisuudesta. Kyllä Suomen raja oli varsin satunnainen ja toisissa olosuhteissa se olisi voinut olla paljon kauempana idässä. Silloinkin anakronistisesti saattaisimme ajatella noiden entisten tsuudien tai vepsäläisten puhuneen "aina" suomea.
Ad Omnia: - yritänpä mutoilla vielä kerran. Sekä sananvapaus että yksityisyys ovat ihmisoikeuksia. Kirjoittaja yrittänee sanoa, että yksityisyyttä korostetaan liikaa sananvapauden kustannuksella.
VastaaPoistaTästä sanon olevani samaa mieltä.
Kirjoituksessani tähdennän ja tolkutan, että ihmisoikeuksia on monta, eikä sananvapaus ole ilman muuta muita ihmisoikeuksia suurempi ja painavampi. Mielestäni henki (oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen) on suurempi.
Ramppi Rasaselle:
VastaaPoistaLähinnä ajattelin mikä on sananvapauden määritelmä itse kullekin.
Jokin määre olisi sananvapaudelle oltava olemassa, verratessa sananvapautta vaikkapa ihmisoikeuksiin.
Muutoin me kaikki puhumme samoista asioista eri merkityksin.
DeFa
Orwellin maksiimi:
VastaaPoistaolennaista on voida kertoa, kirjoittaa siitä mitä ihmiset( mkl omistajat ja päättäjät) eivät halua kuulla tai lukea /
omat lisäni:
- valitettavasti monin paikoin maailmaa yhä oman henkensä uhallakin.
-ja eikös totuuden puhujan ole ollut aina vaikea saada yösijaa ...
-