Sivun näyttöjä yhteensä

27. lokakuuta 2009

Mielipide



Kemppisen kansakoulu kokoontuu.

”Urho Kekkonen oli todellisuudessa nainen. Tämä on mielipiteeni.”

Rakenteeltaan tämän tyyppisiä kommentteja esiintyy tässä blogissa toisinaan ja isommilla keskustelupalstoilla yhtenään. Usein peräänkuulutetaan myös ”mielipiteen” kunnioittamista.

Nykykielessä ”mielipide” tarkoittaa etenkin arvovalintaa. ”Naisia ei saa lyödä.”

Toissijaisesti ”mielipide” tarkoittaa käsitystä asiaintilasta eli puhuja pitää väitettään totena. ”Pääministeri on rehellinen ja pätevä henkilö.” Mielipide voi myös tarkoittaa jonkin ryhmän käsitysten omaksumista. ”Olen sosialisti.”

”Hitler kuoli hirttäytymällä” ei ole mielipide, vaan tosiasiaväite, joka voidaan todistaa oikeaksi tai vääräksi. Itse asiassa se on ollut historiantutkimuksessa paljonkin esillä. Kyseinen korpraali ampui itseään, mutta huoneessa oli purtu myös syanidikapseli – ehkä Eva Braun. Historiantutkijoiden lopulta luotettaviksi leimaamat Neuvostoliiton salaisen poliisin ruumiinavauspöytäkirjat joutuivat viime vuonna outoon valoon, kun niihin liittynyt Hitlerin kallon kappale todettiin DNA-tutkimuksessa naisen kalloksi.

Mutta hirttäytyminen on väärä väite.

Usean tarinan mukaan Johtajan bunkkerissa reaktio tähän tietoon oli arvattava: ihmiset panivat tupakaksi. Vainaja oli ollut kiihkeä tupakoinnin vastustaja ja kansanterveyden edistäjä.

Jotkut – valitettavasti aika usein toimittajat ja muut kirjoittajat – antavat kovin vähän painoa kirjallisille dokumenteille ja historiantutkijat taas liikaa.

Muistelen nähneeni taannoin kommentin, jossa jupistiin jotain oman tutkimustyön vähäisyydestä. No – Hitler-kirjallisuuden näkyvyys nyt ja sen hutera pohja liittyy ainakin kahteen tosiasiaan. Neuvostoliiton salaisen poliisin (NKVD) Hitler-kansio julkaistiin vasta 2002 ja saksaksi myöhemmin (Henrik Eberle & Matthias Uhl (Hrsg.): Das Buch Hitler. Geheimdossier des NKWD für Josef W. Stalin, zusammengestellt aufgrund der Verhörprotokolle des persönlichen Adjutanten Hitlers, Otto Günsche, und des Kammerdieners Heinz Linge, Moskau 1948/49. Aus dem Russischen von Helmut Ettinger; mit einem Vorwort von Horst Möller. Lübbe, Bergisch Gladbach 2005, ISBN 3-7857-2226-5).

Ei sillä hyvä. Neuvostoliiton puolustusministeriön asiakirjat ovat edelleen salaisia ja samoin – Englannin sotilasvakoilun.

Tiedämme siis, ettemme tiedä, miten paljon emme tiedä siitä mikä on tiedettävissä Hitleristä. Se on kuitenkin yleinen käsitys, johon itse yhdyn, että Hitler samoin kuin Stalin huolehti siitä, ettei raskaimpia käskyjä merkitty paperille, vaan ne annettiin vain suullisesti.

Moni arvelee, että kenraali Airo oli päämajan aivot ja Mannerheimin korvaamaton neuvonantaja, ja toiset, kuten minä, arvioin Airon merkitystä liioitellun ja huomautan, että Heinrichs vilahtaa kuvassa jokseenkin aina kun jotain todella tärkeää oli tekeillä.

Asiasta ei saada selvää, koska näiden kolmen jälkeensä jättämät paperit on hyvin todennäköisesti koottu ja luettu ja heidän väleistään ja puheistaan ei tulla saamaan selvää. Kysymys jää auki.

Oliko Kekkonen juoppo? Kysymykseen ei voi vastata tosiasialla eikä vakuuttavalla argumentoinnilla, koska ensin olisi löydettävä yksimielisyys sanan ”juoppo” merkityksestä. Oli – joi liikaa ja tappeli ennen presidenttikauttaan. Ei ollut – liikakaan juominen ei vaikuttanut töihin. Toisin sanoen kysyjän ja kuuntelijan oma henkilökohtainen suhtautuminen alkoholiin vaikuttaa vastaukseen. Ja juuri tämän tyyppisissä tilanteissa ainakin kiusaus manipuloida tyhjän päällä oleva ”mielipide” ”tosiasiaksi” voi olla liiallinen.

Varmistus – tänään ”Hitler”, ”Stalin”, ”Mannerheim” ja ”Kekkonen” ovat vain esimerkkinimiä. Kysymys on tavasta käyttää kieltä.

Lopuksi haluaisin korottaa ääneni lukutaidon puolesta. Toivoisin että edes jotkut lehdet ja Yle oppisivat lukemaan J. Virolaisen blogeja. Hänen analyysinsä Rusi-tuomiosta ja entisen ministeri Koskisen vastuusta on esimerkillinen. Jätän pienen varauksen, kun en ole nähnyt hovioikeuden ratkaisua. Epäilen hiukan, että liitepäätös on laadittu ajatellen vanhaa ja virheelliseksi leimattavaa ajatusta, että tuomion perustelut eivät saa lainvoimaa. Jos hovioikeus ei ”lyö ulos” alioikeuden perustelua, se muuttuu hovioikeuden perusteluksi.

Juristilukijoille – KKO 2008 : 10 todella on merkittävä prejudikaatti ihmisoikeusrikkomuksesta, vaikka tilanne on hiukan arkipäiväinen (ehdonalaiseen vapauteen vankilan kautta kiertäen). Prejudikaatissa on merkittävää se, että valtion korvausvastuu ei edellytä virheellisesti menetelleen virkamiehen tahallisuutta. Ja syyttömyysolettama: ministeri ei saa epäillä Rusia muusta roistomaisuudesta, kun syytteelle ei ollut edellytyksiä. Virolainen ja minä saamme, koska emme ole tekemisissä oikeudenkäyntien kanssa, vaan kirjoitamme niistä kansalaisina. Raja – kunnianloukkaus – ylittyy kyllä äkkiä, kun ottaa huomioon tutkitun teon vakavuuden.

41 kommenttia:

  1. Tämä "ei niin luotettava" David Irving käytti kirjaa Das Buch Hitler oman kirjansa lähteenä jo kauan sitten.

    "Kindly make plain in your publicity for the new book on Stalin's Book on Hitler that it was not "first discovered" by the two young German authors, recently, but was used by me in the 1960s in writing my famous Hitler biography "Hitler's War" (latest edition, Millennium Edition, 2002); it was served up to me by a KGB intelligence officer who had access to such items.

    I checked its authenticity with both Heinz Linge and my friend Otto Günsche, and I donated a copy to the Institut für Zeitgeschichte in Munich, where it has been part of the Irving Collection since the 1980s. No doubt you have obtained permission to use the copyright in the document from the families of Linge and Günsche.
    "

    Kirjan voi ladata täältä:

    http://www.fpp.co.uk/books/Hitler/index.html

    Lukisin tuon kirjan, vaikka sen olisi kirjoittanut Afrikassa asuvat kiihkorasistinen sarjamurhaajaeskimo. Kirja on Irvingin mielipide ja mielipiteitä on kiva tutkiskella.

    Kerran viime talvena eräs amerikkalainen tohtori sanoi minulle, että koska hän hävitti kirjallisen dokumentin (todistusaineiston koskien historian tapahtumaa)
    voi hän esittää dokumentissa esitetyn tosiasian vain mielipiteenään.

    VastaaPoista
  2. AD Kemppinen: tämä on privaatti viesti, sinulle eikä mielellään julkaistavaksi.

    Toivonpa pääseväni taittamaan KKO:n seuraavankin vuosikirjan. Ne ovat oikeasti kiinnostavaa luettavaa!

    Ei yksi juttu sinänsä vaan rypäs juttuja on historiallinen maailmankuva; silmänräpäyskuva, kuten valokuvaa nimitettiin.

    Teimme myös KKO 200 vuotta -julkaisun (Hallituskonseljista..) .

    Taittaessa sivistyy.

    VastaaPoista
  3. Liittyisikö tuo suullinen historia jotenkin asiaan, siis se jota voisi kuvata Brechtin kysymyksellä - asuivatko lauluin ylistetyn Bysantin kaikki asukkaat palatseissa - tai vaikka sillä mitä Biff Loman teki, kun oli tajunnut mitä hänen isänsä oli eräässä Bostonilaisessa hotellissa puuhaillut. Ja sitten on nuo kalajutut ja se keskustelu siitä oliko se Mannerheim homo vai ei, esimerkiksi. Ja monihan on.

    Vai olisiko se sittenkin jotakin muuta - vai vielä jotain muuta. Siis menisikö se näin:

    In the beginning was the mounting fire
    That set alight the weathers from a spark,
    A three-eyed, red eyed spark, blunt as a flower;
    Life rose and spouted from the rolling seas,
    Burst secret oils that drive the grass.

    In the beginning was the word, the word
    That from the solid bases of the light
    Abstracted all the letters from the void;
    And from the cloudy bases of the breath
    The word flowed up, translating to the heart
    First characters of birth and death.

    (Dylan Thomas)

    vai näin: $ perl -p -i -e 's/foo/bar/g' *

    vai ehkä näin: mv foo bar

    Siis esimerkiksi, vertasihan Glenn Gouldkin jossakin Bachin kantaatteja ja Broadway-musikaaleja keskenään, ja totesi etteivät niiden luomiseen vaaditut tekniikat eroa kovinkaan paljoa toisistaan.

    Toisaalta jos alkaa miettimään, että voiko minkäänlaisia katedraaleja sitten rakentaa ilman puhuttua kieltä, niin mieleen saattaa tulla myös tuo Chesterton, joka tuota edellä mainittua - tai jotakin sen suuntaista - mietittyään, kuvasi puhetta mielivaltaiseksi murina- ja kirkaisujärjestelmäksi, ja ihmetteli kuinka ihminen saattoi sen avulla uskoa pystyvänsä kuvaamaan kaikkia hengen hämäriä vivahteita ja reheviä värejä, ja kaiken kukkuraksi jopa uskoa kuulemaansa.

    That's what we're missing. We're missing argument. We're missing debate. We're missing colloquy. We're missing all sorts of things. Instead, we're accepting.
    Studs Terkel

    http://www.youtube.com/watch?v=FI4rpNrkfps

    VastaaPoista
  4. Ad Eero Raunio: - en näe syytä jättää kommenttiasi julkaisematta. Asiahan on erinomainen. - Olen minäkin pyrkinyt lukemaan kaikki KKO:n ratkaisut.

    Minulla on tiedonannot 1980 alkaen. Olen huomannut saman. Vaikka jutut valikoituvat sosiaalihistoriaa ajatellen harhauttavasti, esimerkiksi pankkikriisi heijastuu 1990-luvulla näkyvästi.

    Aineiston ongelma on tietenkin vaikeakäyttöisyys. Lukijan on oltava valmiiksi selvillä mm. lainmuutoksista.

    VastaaPoista
  5. Ad Omnia: - varoitan lukijoita JarMomista. Yksityisajattelu on toki paikallaan mutta meille yksinkertaisille kansakoululaisille hämmentää, me kun vasta yritämme ymmärtää perusteita.

    Etkö voisi heitellä helmiäsi joillekuille muille kuin meille sioille?

    Ensin Kerhshawsta nalkuttaminen ja nyt Irvingin edistäminen...

    VastaaPoista
  6. "Lukisin tuon kirjan, vaikka sen olisi kirjoittanut Afrikassa asuvat kiihkorasistinen sarjamurhaajaeskimo. Kirja on Irvingin mielipide ja mielipiteitä on kiva tutkiskella."

    Kerro mieluummin taas niitä hauskoja juttuja työntekijöittesi kiusaamisesta.

    VastaaPoista
  7. Hyvä näytelmäelokuva Wannseen kokouksesta:
    http://www.imdb.com/title/tt0266425/
    Just sopiva johdatus "suullisiin käskyihin".

    VastaaPoista
  8. Korjaus itsekehuuni: kyseessä on KHO:n vuosikirja, ei KKO:n. Toki puulaakissamme on tehty molemmille ns. identiteetit eli ulkoinen ilme.

    VastaaPoista
  9. En voinut Kirjamessuilla olla ostamatta Hitler-kirjaa, vaikka olen täällä ollut ymmärtävinäni, ettei ehkä olisi kannattanut?

    Onko siinä virheitä? Puutteita? Vanhoja käsityksiä? Väärin käsityksiä? Tendenssiä?

    Kysyn vaan ollakseni tarkempi.

    VastaaPoista
  10. Huh. En edistä sitten kenenkään natsimielisen ja siltä osin vaarallisen mielipiteenmuokkaajan ajatuksia kirjoittamalla niistä tänne. Se ei ollut tarkoitus.

    VastaaPoista
  11. Kaupungilla hymyillään myös JarMomin teorialle energiansäästölamppujen aiheuttamien virtapiikkien vuoksi kaatuvista tietokoneista.
    Yksityisajattelija puhuu puppua.

    VastaaPoista
  12. K:
    Oliko Kekkonen juoppo? Kysymykseen ei voi vastata tosiasialla eikä vakuuttavalla argumentoinnilla, koska ensin olisi löydettävä yksimielisyys sanan ”juoppo” merkityksestä. Oli – joi liikaa ja tappeli ennen presidenttikauttaan. Ei ollut – liikakaan juominen ei vaikuttanut töihin.
    Ja, btw, sitä tapahtui noin kerran kuussa; vaikka sitten sitä viinanpaskaa kerralla vedettiinkin vähän enemmän, eivät nykyiset, objektiivisina pidettävät suurkulutuksen kriteerit täyttyneet. ei sinnepäinkään. mutta "mielipide" elää.
    Nuorempana tosin Urkki joi, kuten totesit, enemmän. Mutta olivat ajatkin toiset, ei ollut kansallissodan jälkeen kriisiterapeuttikonsulttien armeijoita paapomassa. Selvisivät kuka mitenkin, (Kekkonen oli kertaalleen komentanut teloituskomppaniaa).

    VastaaPoista
  13. Hygieniasyistä, pliis, pankaa nuo pirvamailit isännälle vaikka hänen @kolumbus.fi -luukkuunsa.
    Oisko mitä?

    VastaaPoista
  14. 'YLI SYVARIN' MIELIPIDE

    Marski ja muut vanhemmat paallikot olivat jo 1918 opetelleet havittamaan jalkensa ja suojeluskuntien arkistot jutuista,
    jotka voisivat olla myohemmin hankalia. Tahankin tarvitaan pelisilmaa. Aika hyvin Marskia mahdollisesti syyllistavat dokumentit ovat haipyneet eli palaneet.

    Mielipiteeni on, etti Suomella ollut varaa pysahtya 1941 vanhalle rajalle, koska hyvin todennakoisesti oli sovittu, etta suomalaiset joukot tyontyvat oli Syvarin (suunta Tihvina). Siis sopiessaan lahdosta jatkosotaan Suomi sitoutui ylittamaan vanhat rajansa,...olisi minun mielipiteeni tanaan. Dokumentteja ei ole, joten jaa vain mielipiteeksi.

    Jukka K:lla naytti olleen mielipide, etta olisi ollut mahdollista pysayttaa operaatiot vanhalle rajalle. Vai katkeytyiko siihen kysymys, olisiko ollut mahdollista..?

    Mielipiteiden tueksi voipi haeskella juttuja esim. pro & contra tyyliin.

    VastaaPoista
  15. Ad TapsaP: - kysyt Kershawn kirjasta, joka on mielestäni normaalia, hyvää anglosaksista historiantutkimusta. Ei mene raha hukkaan.

    Toisaalta ei mikään ainutlaatuinen helmi ja mahdottoman paksukin.

    Kannattaa muuten muistaa, että aidosti johtavien historiantutkijoiden (Carr, A.J.P. Taylor) keskeisetkin lähtökohdat ovata myöhemmin osoittautuneet virheellisiksi. Tämä ei ole syy sivuuttaa niitä. Tulkintojen muutos on historian viehättävimpiä ilmiöitä.

    VastaaPoista
  16. Anonyymi kirjoitti...

    Kaupungilla hymyillään myös JarMomin teorialle energiansäästölamppujen aiheuttamien virtapiikkien vuoksi kaatuvista tietokoneista.
    Yksityisajattelija puhuu puppua.


    Niin, vain kalleimmathan niistä ovat häiriönpoistotekniikalla varustettuja
    (kats. Yle Tv1:n MOT aiheesta).

    VastaaPoista
  17. Ad UoleviS: - Tihvinässä kohtaamisesta ei voitu sopia, koska Leningrad oli Barbarossan mukaan tarkoitus valloittaa ja luultavasti laskea veden alle.

    Suomen aloitettua tosissaan sotatoimet 1.8.1941 mennessä oli johavaittu, että saksalaisista ei yllättäen ollutkaan juuri mihinkään. Heillä oli täällä yli 200 000 sotilasta, jotka jäivät kiipeliin Kiestingin tiellä eivätkä päässeet Petsamossa juuri metriäkään eteenpäin.

    Siihen en osaa ottaa kantaa, olisiko sotilaallisesti ollut mahdollista pysähtyä 1939 rajoille. Kannattaa silti muistaa, ettei Syväriä tarvittu luonnolliseksi rintamaksi, koska sen yli mentiin yläjuoksulla vaikka miten pitkälle.

    VastaaPoista
  18. Nyymiö:

    virtapiikkien vuoksi kaatuvista tietokoneista.

    Ei ne nyt ihan virtapiikkeihin kaadu. Lähinnä saavat häiriöitä.
    Onhan tutkimuksissa todettu energiansäästölamppujen aiheuttavan häiriöitä myös televisiovastaanottoon ja radiopuhelinverkkoon.
    Olikos se eilen kun asiasta vielä kysäisin Viestintävirastolta/Lindfors jne...

    VastaaPoista
  19. Tapsa P:

    Kannattava ostos. Olisin toivonut esim. lähdeviitteiden löytyvän netistä, ettei olisi aiempia julkaisuja tarvinnut hankkia.

    VastaaPoista
  20. Jatkan neutraalia retoristen kysymysten esittämistä - retorisia siksi, etten odota vastauksia, ei sen vuoksi että niitä tietäisin:

    Kuka olisi ollut Mannerheimin seuraaja? Asiasta tuskin on paperia, Ryti sen olisi joutunut päättämään kai yksin, jollei vanhus ollut sitten jättänyt neuvoa. Olisi paljastavaa - aivot esiin; rintamakomentaja karisman vuoksi vai jokin kunniavanhus (vähissä silloin, Nenonen tuskin olisi tullut kyseeseen aselajileiman vuoksi) kenties uudeksi frontksi?

    Kuka olisi tullut presidentIksi Rytin jälkeen, jos Marskia ei enää olisi ollut? Taatusti ei ketään sotilasta, Paasikivi silloin vielä liki mahdoton ajatus.

    VastaaPoista
  21. Himmee historioitsijatiistaina, 27 lokakuuta, 2009

    Saksalaisten "salamasodasta" Kiestingin suunnalla on hieno kuvaus Fred Hildenbrandtin romaanissa "Rintamatoverit." Tammi,1962. Alkuteos on nimeltään "Einen Besseren findst du nicht."
    Mies nuohosi itse siellä mukana joten tarinaa voidaan pitää melko totuudenmukaisena.
    Kirjailija muuten antaa aika erikoisen kuvan suomalaisista sotilaista...

    VastaaPoista
  22. "Toivoisin että edes jotkut lehdet ja Yle oppisivat lukemaan J. Virolaisen blogeja."

    Ulotettakoon sama toivomus myös muihin asiantuntijoihin ja keskusteluihin. Sisälukutaito ei yksinkertaisesti tunnu olevan hallussa.

    VastaaPoista
  23. KIITOS MIELIPITEESTA

    Noyrasti kiittaen naen arv. bloginpitajan uhranneen ajatuksen mielipiteelleni. --
    Bloginpitaja saattaa hyvinkin olla aivan oikeassa.

    Sitoutuminen 'yli Syvarin' tavoitteeseen ei olisi tarkoittamut ollenkaan valttamatta kohtaamista Tihvinassa. Siina on muutama virsta valissa!

    Hitlerin eka Barbarossa directiivissa joulukuulla 1940 jo todettiin suomalaisten hyokkaavan molemmin puolin Laatokkaa. Mielipiteenani sanoisin, etta Laatokan pohjoispuolisella hyokkayksella ei olisi tainnut olla paljon mielta, jos se olisi pysahtynyt Rajakontuun. (Tassa voisi katsoa Euroopan karttaa).

    En tieda mista se sanonta 'Kadenlyonti Syvarilla' on peraisin, mutta olisiko saksmannien osuus ollut tulla Syvarille? - Ja eikos se saksalainen yksikko Syvarin etelapaassa odotellut hetken niita toisia saksalaisia tulevaksi.

    Dokumentteja ei minulla ole, joten pysyy ainoastaan mielipiteenani.

    -----------

    Tasta Leningradin tavoitteesta esittaisin mielipiteen, etta ykkos tavoite oli 'Itameri--Saksan sisameri'. Sehan toteutui elokuun lopulla 1941, kun saksalaiset olivat Tallinnassa. Suomenlahden sulku oli ihmeellisen kova kuvio
    juuri tassa mielessa.

    VastaaPoista
  24. Kansa- ja kansalaiskoulun käyneenä sanoisin, että Kemppisen kirjoitus on kuin päätöslasku verrattuna yhtälöihin. Ajatus pysyy itsellä eikä tukeudu kaavoihin.

    VastaaPoista
  25. Pari mielipidettä (eli arvovalintaa):
    1) Tänään Kemppinen alusti kansakoulunsa kokoontumisessa tavastamme käyttää kieltä.Luimme huonosti ja vastasimme "väärin".
    2) Oppimestarimmekin sekosi, kuten hänellä useasti on tapana, sukkiinsa eli nimellisiin yksityishenkilöihin ja vaikeutti "sikamaista" helmien poimintaamme.
    Pari kysymystä:
    1) Minkälaisia kehityskulkuja kulttuurihistoria tarjoaa ns. yleisen mielipiteen synnystä, kasvusta, kukoistuksesta ja romahduksesta?
    2) Miten saisi J. Virolaisen luopumaan yrityksistään olla sukkela ja humoristinen, muuten niin ansiokkaassa ja "koulunomaisessa" oikeus-blogissaan?
    pekka s-to.

    VastaaPoista
  26. rh:lle

    MOTissa oli hieman väärää tietoa jaettu. Ns. loisteho ei ole niinkään vaarallinen (siis se häiriönpoisto) tekniikalle, kuin lamppujen kautta syntyvä "harmooninen aalto".

    VastaaPoista
  27. Raskaimmista suullisista käskyistä: muistelen lukeneeni (vakuuttava lähdeviite) jonkun Hitlerin sihteereistä kertoneen, että niihin aikoihin, kun Endlösungista arvellaan lopullisesti päätetyn, Himmler tuli Hitlerin huoneesta, istahti sihteerin pöydälle, kätki päänsä käsiinsä ja huokaisi: "Mitä hän haluaakaan minun tekevän..."

    Osaako kukaan nimetä tälle anekdootille lähdeviitettä?

    VastaaPoista
  28. Mikä siinä Irwingissä muuten ihan erityisesti mättää, historiantutkijana? Hitleriin rakastumisen tai muiden väärien mieltymysten ei kai sinänsä pitäisi olla relevantteja asioita historiantutkimuksen tai minkään tieteen tulosten arvioimisen kannalta.

    VastaaPoista
  29. Ad Kemppinen:

    Arnstad sanoo uudessa kirjassaan Skyldig till skuld, että Suomi murhasi Itä-Karjalan leireissä kuolleet venäläiset siviilit. Hän sanoo, että on juridisesti murha, jos panee ihmisiä leiriin eikä pysty pitämään heitä hengissä.

    Miten on? Olen aina uskonut, että murha edellyttää suunnitelmaa.

    PS. Siitä ei tietenkään ole kyse, ettei Suomi olisi ollut noista kuolemista vastuussa.

    VastaaPoista
  30. JarMom kirjoitti rh:lle:

    MOTissa oli hieman väärää tietoa jaettu. Ns. loisteho ei ole niinkään vaarallinen (siis se häiriönpoisto) tekniikalle, kuin lamppujen kautta syntyvä "harmooninen aalto".

    Vaikea sanoa, mikä korrelaatio noilla, häiriön estolla ja aallon harmonisuudella on. Keittiön lampun vaihtaminen kalliimpaan malliin auttoi tätä mun wlania, ja siis just tätä läppäriä, jolla usein mätän himassa, tässä keittiön pöydälle. Sen yläpuolella on lamppu (kuten yleensä).

    VastaaPoista
  31. Pekka s-to kirjoitti: "Miten saisi J. Virolaisen luopumaan yrityksistään olla sukkela ja humoristinen, muuten niin ansiokkaassa ja "koulunomaisessa" oikeus-blogissaan?"

    Ihminen haluaa ylittää itsensä vaikka vikaan menisi. Kolmea johtavaa juristiblogistiamme voisi kuvata tiivistetysti: analyyttinen pyrkii kärkeväksi, asiantunteva vitsikkääksi ja tietorikas salaperäiseksi.

    VastaaPoista
  32. Kemppisen ja Virolaisen blogit ilahduttavat aina normijuristin päivää. Siihen päälle vielä Kari Uotin ja Jarkko Sipilän blogit, niin on päivän mielipidepaketti kasassa.

    Se on tosin todettava, että Kemppisellä on kyllä ufoimmat kommentoijat. Usein menee ohi ja korkealta.

    VastaaPoista
  33. "Naisia ei saa lyödä"

    Tuo on siitä kumma hokema, että se antaa tavallaan luvan sille että miehiä saisi lyödä. Ihmeen sitkeässä kuitenkin tuo ritarillisuusmyytti on.

    Eikö siitä voisi jo luopua ja ottaa ohjeeksi sen, että miehiä, naisia tai lapsia ei saa lyödä.

    VastaaPoista
  34. Ad Rienzi:
    Oikea analyysi! (Kuka Sinulle on se kolmas juristi?)
    Ad Anonymos: 1) Kempin alustukset edellyttävät kommentoijiltakin tiettyä lennokkuutta.(ufoilua)
    2) Oikein tyhmiä miehiä saa lyödä!(mielipide ja fakta: on aina lyöty)
    3) Ottakaas poijjaat nimimerkit, niin tullahan paremmin tutuuks.
    pekka s-to.

    VastaaPoista
  35. rh:lle

    harmoonisista aalloista / es-lamput ja hakkurilähteet...

    Tietokone ja varsinkin LCD-näyttö ovat itsessään suuria häiriölähteitä. Kun päälle lisätään vielä E-14 ja E27-kantaisten lamppujen tuottamat häiriöt, on jo melkoinen soppa edessä. Verkkojohtojen lisäksi häiriöpulssit voivat ja siirtyvät myös indusoimalla muihin datakaapeleihin ja sotkevat varmuudella muita langattomia verkkoja.
    Tämä on helppo itsekin havannoida.

    VastaaPoista
  36. Ad Rienzi,

    Mannerheimilla oli varamies: Erich Heinrichs. Tämä toimi vuosina 1942-44 yleisesikuntapäällikkönä ja ylipäällikön sijaisena jatkosodan aikana, kun Mannerheim oli sairaalassa Ruotsissa. Jatkaja olisi siis löytynyt: rintamakomentaja (divisioona ja Kannaksen Armeija talvisodassa, Karjalan armeija jatkosodassa) sekä kokemusta yleisesikunnan päällikön tehtävistä 1920-luvulta ja jatkosodan ajalta.

    Heinrichs toimi myös puolustusvoimain komentajana heti Mannerheimin siirryttyä presidentiksi. Mannerheimilla oli siis seuraaja katsottuna ja tehtävään kasvatettuna. Komennus Karjalan armeijan komentajaksi oli nimenomaan ylimpään johtoon valmentavaa urakiertoa.

    VastaaPoista
  37. JK: "- - Kannattaa silti muistaa, ettei Syväriä tarvittu luonnolliseksi rintamaksi, koska sen yli mentiin yläjuoksulla vaikka miten pitkälle."

    Kartoista po. aikakaudelta. Ei siellä Syvärin suunnalla paljon teitä risteillyt kuin metsänhallituksen mailla nykyään.

    Sotilaat ja heidän kalustonsa kulkevat teillä.

    Siksi oli sotilaallisesti perusteltua ryhmittää joukot puolustukseen sotilaallisesti perusteltuihin paikkoihin. Viittaan sillanpääasemiin Syvärin itäpuolella.

    Linkin "kädenlyönnistä Syvärillä" mukaan Syvärin itäpuoliset asemat eivät liittyneet kädenlyömiseen.
    http://www.tampereensuomalainenklubi.fi/tapahtumat/21102008.html
    http://www.tampereensuomalainenklubi.fi/tapahtumat/21102008.html

    VastaaPoista
  38. JarMom, häiriöt maadoitetaan -
    niin elämässä kuin tekniikassakin.
    [Tosin häiriöihminen nyt eivät (yleensä) pelaa millivoltteja suuremmilla tehoilla.]

    VastaaPoista
  39. Pekka s-tolle: Tarkoittamani blogistijuristit aakkosjärjestyksessä: Havansi, Kemppinen ja Virolainen.

    VastaaPoista
  40. rh:

    JarMom, häiriöt maadoitetaan -
    niin elämässä kuin tekniikassakin.


    No eipä nyt ihan näin helposti.
    Tuossa firmalla on nyt ns. keskitetty kompensointi ja suodatusjärjestelmä (7000 euroa) ja kun on hajautettu häiriöiden synty on suodatuskin hajauttava. Meillä häiriöt eivät siirry liittymän ulkopuolelle vaan liittymärajapinnassa oleva kompensointi-suodatinlaitteisto poistaa tuon ilmiön jakeluverkkoon päin. Jos nyt niin kuin samasta asiasta puhutaan.

    VastaaPoista
  41. "3) Ottakaas poijjaat nimimerkit, niin tullahan paremmin tutuuks."

    Jospa meitä ei kiinnosta tulla kanssasi tutuksi?

    VastaaPoista