Sivun näyttöjä yhteensä

23. lokakuuta 2009

Linen Bank



Jyväskylä-niminen paikkakunta tuli tietoisuuteeni paperista. Etsin sen seinäkartalta ja kysyin aikuisilta, liittyykö siihen mitään erikoista. Kenellekään ei tullut mieleen mitään erikoista.

Olen myöhemmin tutustunut ihmisiin, jotka ovat jopa asuneet siellä, mutta sitä en ole selvittänyt itselleni, miksi kaupungin nimi on kylä.

Viime kesänä liippasi likeltä, kun olin kahden vaiheilla, mennäkö Laukaan kirjastoon katsomaan, olisiko siellä Otto-Ville Kuusisen, tuon paikkakunnan suuren pojan patsasta, ja seutukunnan paikallishistoriaa, vai jatkaako valokuvaamaan Kuusaan koskia, jotka ovat kuuluisia siitä, että Kekkonen kävi siellä kerran kalassa. Luultavasti.

Arvaisin että paikka on ollut Laukaan kylä, kunnes joku sai päähänsä, esimerkiksi 1801, että tehdäänpä tähän yksin tein kaupunki, kun on hyvät vesiyhteydet vähän joka suuntaan.

Linen Bank eli pellavapankki oli Skotlantiin 1700-luvulla perustettu yritys, joka sai nimensä siitä, että oli tarkoitus edistää pellavanviljelyä. Tarkoitus ei kuitenkaan toteutunut, joten ryhdyttiin sitten pankiksi.

Kankaan paperitehdas, jolle luettiin eilen madonluvut, aloitti toimintansa Tourujoen rannalla 1872, ja paperimies Jouko Ahonen hiukan myöhemmin tuossa tehtaassa.

Tehtaan lopettamispäätös on vastaus kysymykseen, jota Helsingin kirjamessuilla asiantuntijoiksi väitetyt henkilöt heittelivät toisilleen: miten meidän nyt käy. Vastaus on: huonosti. Painopaperi ei mene kaupaksi, ei myöskään päällystetty, aikakauslehtien ja muiden mainostuotteiden valmistukseen aiottu.

Suomen kirjallisuus alkoi huojua, kun Linen Bank –paperia lakattiin myymästä. Minun on hiukan vaikea eläytyä siihen ajatukseen, että aidosti lukemisen arvoista tekstiä, joka kohisee kohuamatta, voisi saada aikaan jollain uudemmalla tekniikalla.

Kuvasta ilmenevä pakka, jota säilytän jälkipolville, on lähtöisin korkeimmasta oikeudesta. Muistaakseni keskustelin kansliapäällikkö Tulenheimo-Takin kanssa aiheestaa. Aikansa arveltuaan hän myönsi todeksi, että kun esittelijän tuli laatia konseptit työhuoneen puuttuessa kotonaan, hänellä kukaties oli oikeus kuljettaa kohtuullinen määrä virallista paperia numero 2 asunnolleen, ja että yksinkertaisempien määräysten ja vastaavien laatiminen Linen Bankille oli valtiolle selvää säästöä.

Näin kyllä, että asiassa oli hänestä jotain hämärää. Ehkä hän aikoi saattaa asian täysistunnon ratkaistavaksi. Mutta tässä tämä pakka on, tallella.

Myös virallista paperia löytyy, neula ja valkoista rihmalankaa sekä lisäksi auskultointiajoilta (1970) jokin määrä hauenkoukkulankaa asiakirjavihkojen niputtamiseen.

Kuten tunnettua, Gaddin paksu teos tuomarin toimista käräjillä (Kihlakunnanoikeuden pöytäkirjat, 1. p. 1935) oli jokaiselle varatuomarin arvoa ansaitsevalle välttämätön. Jo kirjan alussa mentiin korkeaan juridiikkaan. Ensimmäinen tehtävä, neuvottiin, pöytäkirjan laatimista aloitettaessa, on tarkastaa valoa vasten, että vesileima on oikein päin.

Tämä oli minusta itsestään selvää. Miten monta kertaa olin jäljentänyt kovalla (2 H) lyijykynällä (Koh-I-Noor) vesileiman ”Linen Bank” jo varhaisessa nuoruudessani! Isäni piti verotoimistoa asuntomme yhteydessä, koska hän oli verolautakunnan puheenjohtaja, vaikka puhelinluettelossa luki ”hovioik. ausk.”. Jos löytäisin jostain puhelinluettelon, katsoisin mitä minulle lukee. Luullakseni ”varatuomari”.

Isä soitti päivällä ja pyysi tutkimaan, mistä päin Suomea on kotoisin sellainen henkilö kuin Huotari. Satuin muistamaan ulkoa oikein, että joka puolelta, ja nimi esiintyy jo 1400-luvun lopulla sekä Hämeessä että Kainuussa.

Hyvä kysymys. Täytyy muistaa viedä Uusi suomalainen nimikirja lainaan. Isä on ollut aina kiinnostunut nimistä, ja tuon kirjan alussa on hyvä yhteenveto nimistömme kerrostumista, kuten siitäkin, että etenkin Länsi-Suomessa talon nimeen tyytynyt väestö alkoi ensin ottaa sukunimiä, joissa on luonto-osa ja pääte –nen – Virtanen, Nieminen, Mäkinen, Koskinen. Seuraavaksi tulivat vuoden 1900 tienoilla muotiin päätteettömät luontonimet, kuten Laine, Aalto, Niemi, Lahti, Saari, Nurmi ynnä muut.

Itäisissä nimissä arvellaan olevan suurikin määrä ortodoksisia eli siis venäläisiä etunimiä. Huotari voi olla alkujaan Fjodor, ja Lipponen Filippos.

Ei sillä, on tuo Filippus voinut asettua maahamme sekä idän että lännen tietä, kuten asiaan kuuluu, mutta kummasti se on keskittynyt Kuopion ja Mikkelin seuduille. Kekkosen taustalla voi olla jo 1200-luvun lopulla käytetty sotilasnimi Käck (riuska) > Kekki tai sitten ajatuksena jotenkin osuvamman tuntuinen Kekkapää.

26 kommenttia:

  1. Laukaa, Laukaa - kiertäkää kaukaa. Ei taida löytyä kunnasta Otto-Villen patsasta, mutta jonkinlaisena hyvityksenä Hertta Kuusinen on sentään ikuistettu kunnan vaakunaan:

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/db/Laukaa.vaakuna.svg/500px-Laukaa.vaakuna.svg.png

    VastaaPoista
  2. Eniro tarjoaa varatuomaria herra Kemppisen titteliksi.

    VastaaPoista
  3. Paperiosake!

    Mikään muu ei ärsytä niin suunnattomasti kuin ettei nykyisin pääse räpläämään paperia, vaan kaikki hyvä muuttuu biteiksi.

    Ja kirjatkin löytyvät osin täältä:

    Luettavaa

    Ja tuolla ftp:n puolella ovat jo mm. Isokallion Putkimies Pietarissa ladattavissa. Kuka ihmeessä senkin on jaksanut peedeeäffätä. Olis edes äänikirjana.

    Tänään tuo LINEN BANK 2000 80G/A4/500 VESILEIM. maksaa 17.20 euroa.

    VastaaPoista
  4. Viisikymmenluvun lopussa asuimme Jyväskylän vanhan hautausmaan ja Tourujoen vieressä. Kankaan tehdas likasi jokea, samoin hautausmaan vierestä valuva kaupungin likaviemäriputki. Alajuoksuun parikymmentä metriä oli kesäisin parkkeerattu isän pitkänokkainen, keskimoottorilla varustettu puuvene, jolla kävi seilailemassa jo 14-vuotiaana ensin alas Tourujokea Jyväsjärvelle ja sieltä Äijälän kanavan kautta Päijänteen taikkaisiin tuuliin ja aaltoihin.

    Parhaan kaverini vanhemmat olivat molemmat töissä Kankaan tehtaalla. Asuivat Tourujoen ja tehtaan verkkoaidan välisellä kapealla kaistalla keittiön ja olohuoneen käsittävässä parakkimaisessa talossa.

    Usein menin Mauria hakemaan puu-Tourulan kautta. Sen kujat, nätit mökit ja pienet vihannespalstat olivat jo silloin sitä vanhaa aikaa. Varsinkin, kun itse asuin kaupungin alemmille virkamiehille tarkoitetussa kerrostalossa Tourukadun varrella.

    Kohta ei puhise enää Kankaan tehdas, joka silloin vaikutti hieman pelottavalta aitoineen ja porttivahteineen.

    Oli se koko alue, kuin sinne vahingossa eksynyt.

    Iisi

    VastaaPoista
  5. Jyväskylän aikamasiinassa lukee, että 1693 Jyväskylän rukoushuonekunnasta tuli Jyväskylän kappeli Laukaan seurakunnassa. Markkinat 1801 ja kaupunkioikeudet sen jälkeen. Lisää tietoa kyseiseltä sivustolta.

    VastaaPoista
  6. Mihin ja miksi oikeudenpalvelussa tarvittiin rihmarullaa ja neulaa? Eikö niitti tai klemmari ollut tarpeeksi virallinen?
    - eräs nuorempi rouva

    VastaaPoista
  7. LAUKAA/KUUSAA

    Kylla kannattaa kauniina kesa- tai syyspaivana kayda katsomassa Kuusaan koskia ja siltoja seka kanavia. Kaiken kukkuraksi kosken rannalla on hyvinhoidettu, tilava kahvila ja hyvia munkkeja. Myos mottoripaatilla paasee kahvilan rantaan, tosin aika matka tulee, jos Kauniaisista lahtee.

    VastaaPoista
  8. Kuopio on kuulemma saanut nimensä, kun paikalle on asettunut joku Prokopij. Liekö osannut nimeään lausua.

    VastaaPoista
  9. Ad UoleviS: tuli käytyä. Vanha maantiesilta, josta bussi ennen kulki, on oiva kuvauspaikka.

    VastaaPoista
  10. Ad Anonyymi: - akti eli asiakirjavihko koottiin koko arkin eli nelisivuisista papereista, joien väliin liitteet taiteltiin. Kokonaisuus ommeltiin taidokkaasti kahdella tikillä. Onnistuu edelleen!

    Nitomakone oli paholaisen keksintö, jota harvoin nähtiin tuomiokunnan kanslioissa.

    Asiassa saattoi olla tämä järki - alkujperäiskappale (kaupakirja, velkakirja) oli arkalla, ja liuska eli A 4 viestitti, erttä tässä on hiilipaperikopio. Omaan arkistoonsa laatija valmisti "silkin" eli hyvin ohuelle paperille tehdyn jäljennöksen.

    Näitä kun takoi sähköttömällä kirjoituskoneella, vertyi varatuomariksi.

    Piiloviesti on tietenkin tämä: asiallisesti oikeita ratkaisuja ei opetettu juuri missään eikä niitä pahemmin valvottu. Hovioikeuden kanneviskaalikin pyrki keskittymään tuomiokuntien tarkastuksissa siihen, oliko asiakirjoissa säädetyt leimamerkit - kustakin liiteasiakirjasta Smk 1,20.

    VastaaPoista
  11. Olisi mielenkiintoista, jos aina esimerkiksi blogisi lopussa selittäisit edellisen päivän kirjoituksesi piiloviestit.

    MHI

    VastaaPoista
  12. Kun kauan sitten teimme luokkaretken Naantaliin, yövyimme Jyväskylässä - minulle se oli etelän iso kaupunki, tuntui kuin olisin tullut Tarragonaan!

    Kuusisen komea patsaspa on Petroskoissa. Jos se olisi Äänislinna, niin siellä olisi kai sitten Runnin Jus... ei kun Mannerheimin patsas.

    Valkosuomalainen tuolla alempana (Stalinissa) pohti Mannerheimin suurinta erehdystä, joka hänen mielestään ei suinkaan ollut Itä-Karjalan valloitus, vaan se ettei hyökätty Syvärin yli Tihvinään.

    Panen paremmaksi: Mannerheimin suurin virhe oli se, ettei hän lähtenyt heti kapinan kukistamisen jälkeen kukistamaan Pietarin bolshevikkeja. Silloin se olisi vielä onnistunut.

    Toinen kysymys on tietysti se, että oliko se virhe myös Suomen kannalta. Luultavasti ei.

    VastaaPoista
  13. Jos tuomareiksi todella tullaan leimoja tuijottelemalla ja asiakirjoja neulomalla, tokkopa ihmekään, että siinä ajan mittaan hämärtyy tuo nännin imemisen merkitys. Muiden maallisten muassa.

    VastaaPoista
  14. LAUKAA JA OTTO-VILLE

    Lieneeko se ollut myos Otto-Ville Kuusisen siittamaa, etta Laukaa kunnostautuu kapykaartilaistilastossa ( Kulomaa: Kapykaartiin?).

    No kun lipsahdin sotaisiin juttuihin, niin tiijustelempa onko JK:lle tai jollekin muulle selvinnyt, mihin perustuu Ylikankaan usko 19.6.1944 tapahtuneeseen Marskin mielenmuutokseen. Ylikankaan kirjasta ei tama oikein selvia.
    Eihan silloin viela ollut Viipuria menetetty, ei Elisenvaaraa pommitettu eika Aunuksen Karjalan hyokkays alkanut??

    VastaaPoista
  15. Laukaa on kaunis kaupunki/kylä/asutuskeskus. Ei se kyllä kovin mielenkiintoinen ole, mutta ainakin rauhaisa. Ei ole muuten tullut koskaan mieleen ajatella Jyväskylän nimen ristiriitaa aikaisemmin. Pitäisiköhän se nyt sitten muuttaa Jyväskaupungiksi vai hyväksymmekö sen, ettei kaikki aina ole niin täsmällistä.
    Kootut kulttuuriuutiset- Kookas.fi

    VastaaPoista
  16. Ad Tapsa P et alii: - tuo Tihvinä - ei se olisi ollut tuosta vain otettavissa. Syvärin takana pohjoisempana koettiin aika kovia ja saatiin todiste siitä, etteivät naapurilta olleet alkuunkaan paukut eivätkä miehet loppumassa. Tarkoitan ns. Krivin metsätaisteluja.

    VastaaPoista
  17. Langalla sidottuja akteja näki Helsingin hovioikeuspiirissä vielä 1990-luvulla, paikoin. Hovissa jo liimasidonta louskutti diaarisarjan tunnusvärisin selkämyksiin.

    KP AT-T:sta, sittenkin ON, tuli mieleen joidenkin tuomareiden erityisen kolea kopeus mokien edessä. Sellaista ei juuri näe niissä, jotka oikeasti puuhaavat mokandereiden tunnistamisessa ja paikkaamisessa, puhun esimerkiksi rakennusvalvojista, asianajajista, tilintarkastajista tai katsastusmiehistä. Ehkä virkatuomarin virkauran steriili puhtaus liasta sormissa, kahvintahrimista työmapeista ja asioiden kasautumisesta aina sille, joka viitsii vaikkei osaa, suojelee rakentavalta sympatialta.

    Tällä vuosituhannella työelämään tulleille leimapaperi on eksotiikan ja sen monitoimilaitteeseen oikeinpäin asetttaminen haasteellisuuden huippu.

    VastaaPoista
  18. Kemppisen viertävä ilmaisutapa viehättää kun se usein prismana avaa hänen tietoonsa ja ymmärrykseensä perustuvia yllättäviä yhteyksiä. Heitot Jyväs-kylästä ovat pitkästä aikaa helppoja, halpoja ja ennen muuta vääriä: ei sitä tietysti perustettu kaupungiksi, vaan se kasvoi luonnollisesti kehittyen vuosisatoja. Hauskaa, että edes joku kommentoija koki mokoman väkinäisen vitsin ensimmäistä kertaa.

    Keski-Suomessahan yhdistyy eri heimojen löysät, savolainen mukavuudenhalu pohjalaiseen itsetietoisuuteen ja hämäläiseen jähmeyteen. Ei ihme, että Jyväskylä on hedonismin kehto. Luulin löytäneeni sieltä itseironiaa kun puhuivat Suomen Ateenasta, mutta paljasjalkaisethan ottavat sen tosissaan. Paikkakuntalaisille on hämmentävää kohdata vanhoja lyseoita myös jossain muualla. Kuten luterilaisellekin on tulla kriisi, kun ensikerran tajuaa osuutemme maailman kristityistä.

    VastaaPoista
  19. Ensimmäinen elämäni petos on tehty merkitsemällä Jyväskylä syntymäpaikakseni, vaikka en ole syntynyt siellä.
    Yritin kerran korjata virhettä lähettämällä reklamaation sikäläiseen kirkkoherran virastoon. Sieltä tuli vastaus: Ei voi korjata, vaatisi liian monimutkaisia toimenpiteitä.

    Sen melkein uskon. Sillä kuinka ihminen voitaisiin synnyttää uudestaan muualle! :) Ymmärrän hyvin heidän kantansa. Niinpä jatkan väärän syntymäpaikan nimeämistä asiakirjoihin melkein hyvällä omallatunnolla. Sillä mitä väliä sillä loppujen lopuksi on, missä sattuu syntymään.
    Erään tuttuni syntymäpaikaksi on merkitty Atlanti. Hän on syntynyt Atlantin valtamerellä matkalla Amerikkaan.

    VastaaPoista
  20. Vahinko, että et tullut poikenneeksi Laukaan kirjastossa. Sen maanmainio henkilökunta olisi mieluusti opastanut Sinua Otto-Villen jäljille Kuusan ja Äijälän kylien rajalla sijaitsevaan Pitkäniemeen, jossa todellakin on Kuusisen muistomerkki. Nurmijärveen työntyvällä luonnonkauniilla niemellä on ollut Otto-Villen aateveljeyttä tunnustaneen ay-/puolueväen lomakylä ja kokoontumispaikka. Muistomerkki saatiin ristiriitaisen keskustelun jälkeen aikaan – ja piilotetuksi mainittuun niemennotkoon. Voisipa aktiiviselta Kuusan kylältä löytyä mielenkiintoista tietoa ko. henkilöstä ja aikojen vaiheista, vaikka hyvin kommentoivan Anna-Kaisa Hermusen johdolla.

    VastaaPoista
  21. Mitä ihmeen väliä sillä vesileiman asennolla on? Ei mikään ihme, että oikeusprosessit kestävät, kun tuollaiseen mitättömään asiaan pitää kiinnittää huomiota. Vinkki: paperissa oleva teksti on se pääasia. Ei vesileiman asento-

    Mitä tulee tuohon Suomen Ateenaan, niin paikkakuntalaiset eivät erityisesti arvosta sitä, jos Saarikosken sanoin sanoo tulevansa Kreikan Jyväskylästä.

    VastaaPoista
  22. Mikä helvetin Kuusa? Kuusaa se ennen oli. Paitsi TVH:n kylttimaakareille. Lieneekö pitäjäkin nykyisin Lauka?

    VastaaPoista
  23. Nyt minua tai Kemppistä on huijattu; Pohjanmaalla opetettiin koulussa 60-luvulla, että Länsi-Suomessa nimet ovat -la-päätteisiä (kuten omani) ja Itä-Suomessa -nen-päätteisiä. Sitäpaitsi tunnen heimoani sen verran, ettei se ikinä olisi ottanut nimeksi -nen: Sehän tarkoittaa pientä. Kemppisen suku on poikkeus; joku esi-isä on joko muuttanut idästä tai ollut vaatimaton, mikä on Kauhavalla päin harvinaista.

    VastaaPoista
  24. Ad Anonyymi: -nen ei tarkoita pientä vaan nimessä paikaa, samalla tvalla kuin -la. Jokinen ja Jokela ovat jokivarressa asuvia, ja saa olla suuri joki.

    Vanha arvailu nimituojen itäisyydestä ja läntisyydestä on väistynyt. Kauhavalla esimerkiksi Kamppinen tunnetaan 1500-luvun alusta. Olivat talsineet Kyröstä.

    Vanhoissa asiakirjoissa pääte usein puuttuu "Kamppij".

    Minulla ei ole pohjalaista verta lainkaan. Isä tuli Kauhavalle (ISK) 1940 ja äidin suku Satakunnasta 1924. Sukunimi on karjalainen, ydinalue Imatran takana, hankalalla puolella nykyistä rajaa.

    VastaaPoista
  25. Jyväsjärven rannalla oli pieni kylä ja markkinapaikka kauan ennen kuin paikka pistettiin sileäksi kaupungin rakentamista varten. Ruotsin- ja venäjänkielistä virkamiehistöä sekä keisaria tuskin 1800-luvun alkupuolella hirveästi ihmetytti suomenkielisen sanan epäloogisuus.

    VastaaPoista
  26. Linen Bank tuotemerkki siirtyi Kankaalta Tervakoski Oy:lle, joka sitä edelleen valmistaa

    VastaaPoista