Sivun näyttöjä yhteensä

16. kesäkuuta 2009

Piraattipuolue



Viimeksi epäilin Ruotsin piraatteja peitellystä rahastuksesta ja olin myös vihainen virheellisten ja lapsellisten perusteiden käyttämisestä. Kyllä lakia on muutettu niin kiivaasti, että joka tapauksessa valmistajan mielestä luvattomien kopioiden linkkien listaaminen kotisivulle loukkaa tekijänoikeutta.

Olen nyt kuunnellut suomalaisten argumentteja, ja eräässä tilaisuudessa huomasin toistavani yhden niistä.

Puolueen tai ”puolueen” tarpeellisuutta tukee tekijänoikeuden haltijoiden ja järjestöjen ylivalta lainvalmistelussa ja valvonnassa. Käyttäjillä eli ihmisillä ei ole edustusta.

Aikoinaan SAK ilmoittautui erilaisiin komiteoihin ja toimikuntiin valvomaan asiakkaiden etua. Nyt taitaa järjestöllä olla muita kiireitä.

Kansanedustajien olisi edistettävä kaikenlaisia hyviä asioita, mutta ei se riitä. Piraattijoukko näyttää viehättävän nuoria, jollaisia sanottiin joskus nörteiksi. Ehkä suurkuluttaja oli suomennos sanalla ”poweruser”.

Ehkä ero EFFI:n joukkoon, jonka väkeä tunnen henkilökohtaisesti, ei sittenkään ole suuri. EFFI:n lähellä olevista hankkeista olen sekaantunut itse Creative Commonsiin, ja pidän sitä edelleen hienona ajatuksena.

Piraatit eivät julkisissa esiintymisissään tuo riittävän raivokkaasti esiin sitä tosiasiaa, että 90 prosenttia teoksista luodaan ajattelematta taloudellista hyötyä ja objektiivisesti vailla mitään toivoa sellaisesta.

Esimerkki on tiede.

Nuoren tutkijan uralla on tarpeellista julkaista review-artikkeleita, mutta ei se liity ansiotoimintaan, vaikka voi olla yksi tekijä virkaa täytettäessä. Kirjallisuudessa ja taiteessa näkyvä asiakkaiden kalastelu on kautta aikojen, todellisuudessa kautta vuosituhansien, leimattu ala-arvoiseksi toiminnaksi.

Vieläkään ”painosten kuningattaria” ei nosteta niiden rinnalle, jotka harjoittavat taiteellista toimintaa. ”Luominen” on itsensä ilmaisemista, joka puolestaan on sekä noloa että äärimmäisen vaivalloista.

Tauluja voi maalata sekä torilla myytäviksi että ihmisten iloksi. Moni panee rahansa tauluun tai pieneen veistokseen ja saa siitä vuosikymmeniä mielihyvää.

Jos siis piraattipuolueen ajatus on vastustaa sitä kehitystä, että tekijänoikeuden tuotteet rinnastuvat hillomunkkeihin, puoluetta on syytä kannattaa. Ostamisen ja myymisen aika oli historiallinen aikakausi, joka on ohi. Sekä ympäristö että sosiaaliset ongelmat osoittavat, ettei mikään ole sillä hyvä, että tuputetaan tavaraa ja siihen liittyviä palveluja.

Puolue voisi edistää tietokoneohjelmissa prekariaattihenkisiä ratkaisuja. Häpeä sellaisille henkiöille kuin minä, jotka käyttävät Mikkisoftan tuotteita. Adoben ohjelmat julistettakoon kerskakulutukseksi, koska ilmais- ja verkko-ohjelmilla tulee toimeen mainiosti. Ja on Open Office.

Maa oli hyvin kauan rikkauden ja siis tuotannon lähde. Suuret maareformit olivat inhimillisempään ja samalla tuloksekkaampaan järjestelmään siirtymisen edellytys.

Kun nyt arvioimme tietävämme, että informaatio on tuotannontekijä työn, maan ja pääoman rinnalla, ja kun keskeiset informaation muodot ovat monopolististen oikeuksien suojaamia, johtopäätös on ”maareformin” tarve ja ”maaorjuuden” lopettaminen.

Tältä osin piraatit ovat nähdäkseni aivan oikeassa. Informaatio-latifundiat ovat uhka. Näin ajatellen tekijä, esimerkiksi muusikko, on proletaari eli riistetty ja kurjistuva työläinen, jonka työstä joku toinen saa keskeisen hyödyn.

Reformeja on toteutettu rauhanomaisesti ja väkivaltaisesti. Kokemuksen mukaan etuoikeutettu joukko ei luovu asemistaan vapaaehtoisesti eikä vähällä.

Jos tässä esittämäni ajatuskuvio on oikean suuntainen, jokin osa asioitani ja opetustani on oikeaa vain tässä ja nyt eli toistaiseksi.

Miksi informaatioalustojen valmistaminen ja markkinointi ei voisi olla kokemassa jotain samanlaista kuin sijoitus- ja velkainstrumentit? Tapahtuihan maailmassa valtava murros muutama vuosikymmen sitten kun kaikenkarvaiset saamistodisteet irtautuivat tavaran ja palvelujen tuotannosta.

Edelle kirjoittamani ei ole mielipide, vaan ääneen ajattelua. En tiedä, mitä mieltä olla. Mutta nuo kysymykset halusin esittää ääneen.

26 kommenttia:

  1. En ole piratisti itse (toistaiseksi), mutta kannattaa vilkaista piraattiliiton sivujen uutisia. Ketkä sitä pitävätkin, ovat ajan hermolla, ja ilmi käy myös, että liike on ilman muuta kansainvälinen.

    http://www.piraattiliitto.org/

    VastaaPoista
  2. Tässä tuli niin paljon:
    Kyse on mistä perspektiivistä puhuu (kuten sanot, puhuuko maailman lasten ja syntyvien lasten kannalta vai tämän päivän pohattojen ja niitä tukevien järjestöjen kannalta):

    - tiede ei ole non-kaupallinen. Niin kauan kun on yksikin kaupallinen kaikki muut toimittavat ilmasta kamaa - tuotoksia - heille. He nappaavat ideat, modifioivat ja panostavat kaupalliseen jakeluun mm tietotekniikkapohjiin - jonne menee kaikki käyttäytymistieteelliset, sosiaaliset ja sosiaalipsykologiset tietotaidot. Joku muu hyödyntää niitä - tuskin kansalaisten eduiksi.

    - voisin sanoa monenlaista asiaa: tuossa tärkein.


    Voihan sitä istua siellä kammarissaan ja uskoa, että maailma ei ole paha tai varastava, mutta se on sitä.
    Samalla kaupallinen tieto ei ole ympärilläolevalle maailmalle mitenkään hyväksi sillä se vähentää demokratiaa, mutta minkäs teet koska tietoa voi viedä juuri tietoteknisesti äärettömän helposti: konstruoidut ykköset ja nollat dekonstruoidaan uudestaan ykkösiksi ja nolliksi, nyt vain toivoittuihin kategorioihin vihollisleirindiskurssien mukaan. Sitten tietää taas vähän enemmän millaiset professorit ovat missäkin gate-keeperinä ja heidät ostetaan äkkiä pois häiritsemästä.

    Näin katsos kun osaa. Minä osaisin - tätä vastustan mutta mikä on se puolue joka näkee kokonaisuudet?

    Tai haluaa nähdä.

    VastaaPoista
  3. Hän-mies on täällä, hän on täällä tänään....
    (hienoa ukkoseni, hienoa)

    VastaaPoista
  4. ad K.
    Se substanssi, mikä tässä toimii, liittyy selkeään edunvalvonnanluontoisen lainsäädöllisen linjan ajamiseen, ja hyvin vastaa vaikeusasteeltaan esim. lukion lyhyen matematiikan suorittamista, kuten itse arvioit - ei siis voida odottaa vanhoilta puolueilta, että he lähtisivät tällaisten ponnistusten tielle, ihan itse ja vieläpä vapaaehtoisesti.
    Että he ymmärtäisivät vielä senkin, miksi ja mikä voima lobbaa lakeja mieluisekseen, kuten nyt SVTSL:n 13 d§ ja 13b §:n 3 momentin muotoilut.
    Mielestäni kyse on samantapaisesta asiasta kuin luonnonsuojelu- ja ympäristölainsäädäntö, jonka ympärille syntyi uusi puolue muutama kymmenen vuotta sitten ajamaan ns. yleistä etua.

    VastaaPoista
  5. Kulttuurin jonkinlainen vapautuminen ja tuotantojättien murtuminen on nähdäkseni ei niinkään yksi mahdollinen skenaario vaan väistämätön tosiasia ihan lähivuosina, jo pelkästään siksi että "piraatti"aatteen kannatus nuorison joukossa lähentelee sataa prosenttia ja yritykset horjuttaa sitä vain suututtavat kannattajia entisestään. Ainoa asia mihin vastapuoli voi enää vaikuttaa on miten se kaikki tapahtuu ja jääkö vanhoista rakenteista edes kivijalkaa jäljelle.

    Tässä kohdassa olisi nimenomaan taktisesti järkevää alkaa tehdä myönnytyksiä ja kunnolla, niin ettei piraattiliike tarpeettomuuttaan koskaan edes pääse kunnolla käyntiin Suomessa. Jos se pääsee herättelemään perinteisesti nukkuvia äänestävän 18-28-vuotiaan vaalikarjan asialla joka oikeasti vaikuttaa heihin, sen jälkeen ei mitään myönnytyksiä enää tarvita eikä pyydetä.

    "Tiedemies" on blogillaan kirjoittanut viime päivinä näistä asioista tavoilleen uskollisen vaikeaselkoisesti mutta mielenkiintoisesti:
    http://tiedemies.blogspot.com/

    VastaaPoista
  6. Kyllä! Suuri linja on todellakin informaation vapauttaminen.

    Pieni linja on musiikkikappaleen kovioiminen kaverille. Kaveri on netissä oleva toinen, perinteisessä mielessä tuntematon ihminen.

    Siinä välillä on sitten paljon muuta: Vapaat ja ajattelevat ihmiset ovat tuominneet Suvi Lindenin, sekä kokoomuksen ja muut vanhat puolueet törkeästä lapsipornon hyväksikäytöstä. Rangaistus pannaan täytäntöön äänestämällä piraattipuoluetta!

    VastaaPoista
  7. JK: "
    Piraatit eivät julkisissa esiintymisissään tuo riittävän raivokkaasti esiin sitä tosiasiaa, että 90 prosenttia teoksista luodaan ajattelematta taloudellista hyötyä ja objektiivisesti vailla mitään toivoa sellaisesta.

    Esimerkki on tiede."

    Nojaa. Olin yhdessä BrainTuning-tilaisuudessa ja ihmettelin, että projektin julkaisulistan kymmenistä artikkeleissa oli vain yksi linkitetty. Tutkijat eivät uskalla laittaa, koska kustantajat eivät tykkää. Tutkija lupasi kyllä lähettää kopiot haluamistani...

    http://www.braintuning.fi/MusicEmotion.html

    VastaaPoista
  8. Tuosta EFFIstä:

    http://grohn.blogit.uusisuomi.fi/2009/02/13/effiko-kansan-asialla/

    VastaaPoista
  9. Nuoren tutkijan voisi myös kuvitella haluavan vilkaista alan yli sata dollaria kappale maksavia oppikirjoja ja monografioita, jotka monet saa vertaisverkoista ja jotka usein olisi niiden tekijätkin alunperin halunnut julkaista netissä ilmaiseksi, jos vain yliopistojen johtoporras arvostaisi muutakin kuin oikeita aidon ahneen kustantajan julkaisemia kirjoja.

    VastaaPoista
  10. Kuulin tässä eilen, että maailmankuulu miljoonataiteilija Damien Hirst asustelee jossain meksikossa suuren osan vuodesta, kertoo ideansa avustajille, jotka sitten tiputtelevat kai maalia tai säilövät elikoita (ainakin noista tekniikoista Hirst lienee kuulu).
    Hirst allekirjoittaa teokset ja a vot.

    Mitä merkitystä on "taiteilijan" tekijänoikeuksilla tuossa tapauksessa? Kysynpä vaan.

    VastaaPoista
  11. Jos näitä ajatelmia oiken puristaa, niin sormien välistä työntyy kaksi tiivistelmää: 1) Miten halukkaat voisivat levittää tuotoksiaan uudella, tehokkaalla tavalla; ja 2) Miten on oikein jakaa yksilöiden tuottamaa kulttuuria ja milloin se muuttuu yhteiseksi?

    Tavan takaa piraattiporukka tiivistää hyvin oman näkemyksensä asiasta, kuten näissäkin blokivastauksissa: Kaverille tulee voida vapaasti jakaa toisen tekemää tuotetta, vaikka tekijä itse sen haluaisi estää. Aivan varmasti ”tuotantojättien murtuminen” voi olla edessä. Olihan maan jakaminenkin mahdollista kulakeilta kaikella kansalle, mutta ihanko totta, kannustaako tämä vanha kokeilu uusiin yrityksiin.

    Jos ollaan sitä mieltä, että tekijänoikeuden tuotteet eivät rinnastu hillomunkkiin, niin sanat riviin, miksi näin ei ole. Erityisesti mitä tulee työstä haluttuun palkkioon. Mitä vikaa on periaatteessa: tuotan jos haluan, levitän miten haluan?

    Ihan miten vain, kieltäytyköön halukas ”maaorjuudesta”, tehköön ”maareformin”, jakakoon hengentuotteitaan vaikka ilmaiseksi; mikään ei ole helponpaa Internetin aikakaudella. Mutta mikä mania on päättää muiden puolesta, mikä oikeus on jakaa muiden tuotteita vastoin heidän tahtoaan?

    Meillä oli tässä hetki aikaa sitten ”uuden kapitalismin” kupla, muistatteko? Jos tässä tekijänoikeus / piraatti juputuksessa on jotain muutakin kuin kuplaa, niin pankaas pojat tämä ajatus selvästi paperille.

    VastaaPoista
  12. Tiedemies: testit ovat rasittavia. Pang på gurkan sanoisi ruotsalainen. Riskit ovat osa elämää. Tunnen kauneuden kun sen näen, mutta joskus innostun ensin. PItäisi olla joku joka tajuaa Beatlesin sielun: kuten minä. Rakastuin Paul McCarneyn silmiin lapsena mutta katse on edelleen syvä mutta luotan enemmän Rawlsin tyyppisiin J:n.

    VastaaPoista
  13. Kemppinen kirjoitti:

    " - - 90 prosenttia teoksista luodaan ajattelematta taloudellista hyötyä ja objektiivisesti vailla mitään toivoa sellaisesta.

    Esimerkki on tiede.

    Nuoren tutkijan uralla on tarpeellista julkaista review-artikkeleita, mutta ei se liity ansiotoimintaan, vaikka voi olla yksi tekijä virkaa täytettäessä. Kirjallisuudessa ja taiteessa näkyvä asiakkaiden kalastelu on kautta aikojen, todellisuudessa kautta vuosituhansien, leimattu ala-arvoiseksi toiminnaksi. - -"


    Kemppisellä on tämä tiederomanttinen särmänsä tai lovensa, joka aiemminkin on yllättänyt. Myyntiin eli olemassa olevan kysynnän mahdollisimman laajaan kysyntään tähtäävä taide on motiivinsa vuoksi sisältörikko, "pettingiä"; myyntiin eli vaikkapa patentiin tähtäävä tiede ei sitä millään muotoa olisi, vaan hyvinkin potenttista aitoa tavaraa. Edison ja Ford...

    PS Hauskaa, kuvassa on "Volgan lautturit". Ruotsalaiset piraatit (viikingit) meni(si)vät ohi purjein tai soutaen (rå lienee samaa kantaa kuin se sana, josta suomen kielen Ruotsi ja venäjän pyc [rus] tulevat.

    VastaaPoista
  14. Ad Rienzi: - en varmaan muista korostaa riittävän usein, että ajattelen tiedettä ja insinööritaitoa eri asioina. Edison ja Ford eivät olleet tiedemiehiä omankaan aikakautensa mittojen mukaan.

    Tämä erottelu ei sisällä arvoarvostelmaa, mutta tekee ehkä käsitettäväksi "romantiikkani". Turing oli tiedemies, Steve Jobs ei.

    VastaaPoista
  15. Volgan lautturit -kuvassa neljäs äijä oikealta näkyy lähettävän tekstiviestiä tai pelaavan pleikkaria.

    VastaaPoista
  16. Kemppiselle:

    Ymmärrän tutkintojen arvon - tiedemies on erimies ja insinööri jokamies, ehkei ihan virkapaikkaanne sopiva muistamani vanha heitto - mutta pointtini oli, miten eri arvo on opinnäytteillä ja todellisilla näytöillä. Ford oli industrialisti ja Edison muuten vain industrious, mutta saivat enemmän aikaan kuin moni innokaskaan tutkija kammiossaan koskaan - aikaansaannoksista ja niiden mahdollisesta suojastahan blogissa oli tiistaina kysymys.

    Epäilyttävän käytännöllisiä ja varakkuuttakin tuottaneita harrastuksia oli myös esimerkiksi Arkhimedeellä ja Da Vincillä.

    Se, että meillä on ollut rikkaita merkkimiehiä, kuten Turing (varakas virka- ja rautatiesuku) ja Darwin (mm Wedgewoodin porsliinisuvusta) joilla on ollut omaa eikä muiden varaa työskennellä rakkaudesta tait... siis tieteeseen, on hieno mutta eri asia.

    VastaaPoista
  17. Oliko Turingin suku todella varakas? Minulla on käsitys, ettei Turing Campridgessä oikein päässyt piireihin, sillä hän oli liian keskiluokkainen ja ei-aatelinen.

    VastaaPoista
  18. "Jos tässä tekijänoikeus / piraatti juputuksessa on jotain muutakin kuin kuplaa, niin pankaas pojat tämä ajatus selvästi paperille."

    On ihan järkevä vaatimus tietää mistä rahaa saadaan jos vanhat hanat ruuvataan kiinni, ja jotkut ovat siihen muualla yrittäneetkin vastata (mainos- ja lunnassysteemit yms) mutta siihen ei välttämättä löydy oikeaa vastausta vielä johonkin aikaan. Vallankumouksissa on sellainen ominaispiirre, että niissä menee aina vanhaa rikki nopeammin kuin uutta ehtii syntyä.

    Tässä ei ole kyse enää mistään "voitaisiinko tähän malliin siirtyä jookosta"-jutusta vaan siitä että vanha malli on itsestään hajoamassa oman mahdottomuutensa alla eikä sitä nähdäkseni ole mitenkään mahdollista enää pysäyttää tai kunnolla jarruttakaan. Tuotantoyhtiöiden monopolit nousivat aikana jolloin teoskappaleiden valmistaminen ja levittäminen oli kallista ja vaikeaa. Nykyään alakouluikäinen lapsi voi levittää mitä tahansa maailman joka kolkkaan, ei edes ilkeyttään vaan siksi että rakastaa jotain niin paljon että haluaa kaikkien muidenkin kokevan sen.

    Konkreettiset haitat nykyisessä systeemissä on että se nimenomaan hidastaa innovaatiota ja uuden luomista, kun sen pitäisi tukea ja nopeuttaa sitä. Uuden luominen tapahtuu vanhasta muokkaamalla, ja vanha on julistettu jonkun muun omaksi.

    VastaaPoista
  19. Niin ja kolmannesta hepusta vasemmalla piippuineen tulee mieleen eräs tohtori ja julkkisbloggaaja, joka myös polttaa piippua.

    VastaaPoista
  20. Turingin suvun varakkuudesta sanomani perustui muistikuvaani vuosia sitten lukemastani elämäkerrasta. Hän kävi kalliita kouluja ja vietti mukavaa elämää matlkusteluineen. Ohessa on ote on-line lähteestä http://www.turing.org.uk/bio/part1.html

    " Alan Mathison Turing was born on 23 June 1912, the second and last child (after his brother John) of Julius Mathison and Ethel Sara Turing. The unusual name of Turing placed him in a distinctive family tree of English gentry, far from rich but determinedly upper-middle-class in the peculiar sense of the English class system. "

    VastaaPoista
  21. Tiukat kriteerit Kemppisellä, olikohan, ei varmaan ollun Nobelkaan tiedemies. Oliko edes Tesla?

    VastaaPoista
  22. "Konkreettiset haitat nykyisessä systeemissä on että se nimenomaan hidastaa innovaatiota ja uuden luomista, kun sen pitäisi tukea ja nopeuttaa sitä. Uuden luominen tapahtuu vanhasta muokkaamalla, ja vanha on julistettu jonkun muun omaksi."

    Itse pelkään oikeastaan päinvastaista. Pelkään, että taiteen ja kulttuurin sekä jossain määrin tieteen teko tulee ammattimielessä mahdottomaksi. Ja näin uuden luominen hidastuisi ja uuden taso laskisi, kun se olisi vain jotain mitä tehdään työpäivän päätteksi jos jaksetaan. Vasta kun piraatit pystyvät esittämään tekijöille uuden ansaintamenetelmän vanhan tilalle voin uskoa, että he ovat vilpittömästi huolissaan kehityksen hidastumisesta. Sähköinen kerjääminen ei ole tässä mielessä ratkaisu.

    VastaaPoista
  23. Miksi aina oletetaan "etäisen muinaisuuden ”taide-esineillä” olevan lähes digital camera poikkeuksetta jokin syvällinen yhteys uskomusjärjestelmiin, kuten uskontoon tai magiaan" ?

    Mielestäni noin upean isotissisen ja vaaleatukkaisen naiskuvaelman valmistaja on valmistanut sen muistoesineeksi omasta rakkaastaan.

    VastaaPoista
  24. "Muusikot" eivät ole niinkään paljon riistettyjä työläisiä kuin "musiikintekijät" ovat.

    Muusikothan saavat sentään keikkaliksansa siinä missä kaikki muutkin työläiset. Musiikintekijöiden kohdalla asia ei kuitenkaan ole itsestäänselvä.

    Ainakin vielä jokunen aika sitten monille piraattiliittolaisille tuntui olevan epäselvää mikä on näiden kahden termin ero ja koitin sitä täällä selostaa: http://sanoittaminen.blogspot.com/2008/08/terminologiaa-muusikko-musiikintekij.html

    Henk. kohtaisesti uskon että PP:llä on vielä paljon annettavaa, kunhan siellä päässä vaan opitaan ymmärtämään asioita syvällisemmin kokonaisuuksina.

    VastaaPoista
  25. Niin.
    Professori Kemppinen meni silmäleikkaukseen ja arvioi viimeksi jättäneessään viestissään, että parin viikon päästä taas "langoilla" ollaan.

    No, kohta on mennyt 2 kuukautta siitä kun Kemppinen em. viestin jätti.

    Missähän professori luuraa?

    VastaaPoista