Olen aina ollut makkaroiden harras ihailija, siis bratwurstin, Thyringin makkaran ja muiden kokolihatuoteiden.Niitä kannettii eilen pöytään tuttavaperheesä Brysselissä että kerrankin riitti. Alan harrastajille oli tarjolla yhtätoista sorttia olutta.
Matkailun tarkoitus oli vispilänkauppa Leuwenin ja Gentin yliopistojen kanssa ja kiitos kysymästä, se oli antoisaa.
Aikataulu oli niin kireä, että minuun teki syvimm'än vaikutuksen uusi hieno hotelli, jonka aulassa oli koristeena vadilla seitsemän kristallipalloa. Tarkemmin katsoen seinille oli Tintin ruutuja ja julisteita, koska Tintti-museokin olisi ollut siinä likellä.
Uhkailin tovereitani niillä palloilla: tiedemiehiä paiskotaan kristallipallolla, ja he tulevat siitä oikopäätä hulluiksi.
Vakavasi näytti vetävän.
Olen laiskistunut aivan hirveästi matkailussa, jota iltapäivälehdet pitävät huvitteluna. Todellisuudessa se on kaikkea muuta.
Tämä matka meni täytäntöön. Hyvä että tuli lähdettyä.
Veronmaksajat tietyisti kustansivat.
Paikallisia oloja tuntevat väittivät, että maassa vallitsee paha jännitys. Flaamit ja ranskaa puhuvat ovat repeämässä eri valtioksi, väittävät.
Ei kuulosta vallan viisaalta.
Hotellin portsari oili kuin suoraan albumista Tintti Afrikassa: kiiltävän musta pinta ja silinterihattu päässä. Tosin hänelle oli kengät.
Belgia on jäänne Euroopan ehkä upeimmasta kuningaskunna
sta eli Burgundista, joka kaatui yllättäen 1400-luvun lopulla. Siitä pitäen kysymys Saksan ja Ranskan väleistä aiheutti mittaamattomia kärsimyksiä Euroopan hiiliä- ja teräsliiton perustamiseen asti.
Tuonnempana lähemmin. Nyt menen maate. Kello on ties mitä ja lentokentällä oli ruuhkaa.
Paikallisen identiteettikysymyksen kannalta on kiinnostavaa, että akateemisessa maailmassa käytetään flaamin kieltä. Pidin joskus Antwerpenissa esitelmän, englanniksi, se tahdottiin julkaista ja paikalliset näkivät sen vaivan, että käänsivät parikymmentä sivua tekstiäni flaamiksi. Ei suomalaisessa yliopistossa näin juurikaan menetellä. Jos joku ulkomailta käy ja artikkelikokoelma julkaistaan, melkein, mikäli kyseessä on suomeksi tehty artikkelikokoelma, mikä alkaa olla harvinaista, ulkomaanelävän juttu painetaan englanniksi tai saksaksi siihen.
VastaaPoistaAd Jarvelainen:
VastaaPoistaPanin merkille saman asian. Minulla on jokin harhakäsitykseen perustuva taipumus luulotella että flaami Belgiassa ja hollanti Alankomaissa olisi paikallinen erikoisuus, joka korvataan englannilla tai ranskalla, mutta ei tosiaankaan.
Vaikka yliopistoissa kaikki puhuvat englantia, se ei ole sen häävimpää kuin meikäläisten. Lisäksi miehemme Brysselissä raportoi, että kieliryhmien välit kiristyvät jatkuvasti niin että juuri flaamin käyttämiseen liittyy rajuja tunteita.
Asian vierestä: verkkaan puhuttuna flaami on olevinaan ainakin minulle helpompaa ymmärtää kuin plattdeutsch ja sveitsinsaksa, puhumattakaan Itävallan pikapuheesta.
Kirjoista puheen ja ollen, kirpparilla Jukka Kemppinen: Uusi taivas, toinen maa maksoi 3 euroa. Sitten silmiini osui Suomen Uuuriruhtinaskunnan Ulosottolaki ja muita Asetuksia-kirja. Kovakantinen, hyväkuntoinen, Forsmanin ja vuodelta 1896. Oli pakko ostaa, onko arvoa jos jonnekin lahjoittaisi?
VastaaPoistaTämä saattaa tulla yllätyksenä ja järkytyksenä, mutta Belgian yksi virallinen kieli on hollanti eli nederlands (muut ovat ranska ja saksa). Ei siis mikään flaami, joka on kansanmurteiden puhekieltä. Akateemisessa maailmassa tuskin käytetään muuta kuin virallista kirjakieltä. Flaami todellakin on Belgialainen erikoisuus.
VastaaPoistaKukaan ei oikein taida tietää, mistä tuo flaami-virallisena-kielenä-virhe on ilmestynyt, mutta harvinaisen sitkeänä se Suomessa esiintyy. Asiaan puuttui mm. eräs natiivi belgialainen kirjoittamalla mielipidepalstalle asiaa valaisevan kirjoituksen.
Niille, jotka epäilevät KVG tai wiki.
Unohtui edellisestä vaihtarina. Blogiin on mukava lisäillä suoraan GoogleMapsin karttaa. Eli GoogleMapsista valitaan: "link to this page" ja kopioidaan html-koodi, joka lisätään blogitekstiin. Lukija saa hyvän kuvan mitä milläkin paikkatiedolla tarkoitetaan ja missä tulee reissattua.
VastaaPoistaSukulaiseversti oli jokin vuosi sitten hiiltynyt kun Sotilasaikakausilehti alkoi julkaista artikkeleja englanniksi. Ja kyse ei ole kielitaidosta, vaan periaatteesta.
VastaaPoistaDefensor Legisin tapa liittää artikkelien otsikoihin niiden saksankieliset versiot näyttäytyi erikoisessa valossa tässä taannoin, kun kirjoittaja osasi asiansa, mutta saksaa vain tarpeeksi ymmärtämään käännösehdotuksen virheelliseksi. Oikean käännöksen löytyminen vei aikaa, kun kääntäjä osasi saksan, mutta ei asiaa, viestinviejä siinä välissä ei kumpaakaan.
Ad Jarvelainen et alii:
VastaaPoistaTuon flaamin / hollannin tiesin mutta osaan pitää turpani kiinni. Belgialaiset juristiprofessorit saattavat tunnustaa, että maan voimassa oleva kielilainsäädäntö on heille epäselvä.
"Bryssel" muuten - katso eilistä kirjoitusta näyttää tarkoittavan suota, suolla olevaa kaupunkia. Olisi n. 900-luvulta.
Ad Jarmom:
VastaaPoistaEn tiedä mutta pitäisin tallessa. Noin 50 vuotta vanha oikeudellinen kirjallisuus on yleensä arvotonta, koska sitä on kuolinpesistä yms. tarjolla liikaakin.
Itse olin - olen - hyvin ylpeä siitä, että Boreniuksen konttorissa on hyllyssä ja kauniisti esillä kaikki 1800-luvun oikeudellinen kirjallisuus (ja itse asiassa 1700-luvun). Ansio tästä kuuluu eräälle nuorelle juristille, jonka nimeä en viitsi mainita - hän juopotteli vuonna 1912 isävainaansa irtaimiston Viipurissa, ja pappa Borenius osti urakalla kirjat.
Leuwen -> Leuven, ranskaksi Louvain, mutta sitähän ei täällä kukaan puhu. Ei pidä tietenkään sekoittaa Louvain-La-Neuveen, joka toinen kaupunki ja siellä oma yliopisto, joka sattumoisin on myös perustettu 1425, kuten tämä oikea Leuvenin yliopistokin...
VastaaPoistaAd Anonyymi:
VastaaPoistaEhkä selität yleisölle lähemmin. Tämä paikka, jossa kävimme hieromassa yhteistyötä, on siis se flaamilainen verstas, ja olen selvillä ranskankielisestä yliopistosta, joka syntyi jaon johdosta. Väittävät, että myös 1400-luvulla aloitettu yliopiston kirjasto jaettiin viisaasti niin että flaamilainen porukka sai osan A-L ja ranskaa puhuva siitä loppuun.
Elikä siis Katholieke Universiteit Leuven on Leuvenin kaupungissa n. 25 km Brysselin itäpuolella Flanderissa ja kokonaan hollanninkielinen 60-luvulla tapahtuneen jaon jälkeen. Tällöin perustettiin n. 30 km tämän kaupungin eteläpuolelle mainittu Louvain-La-Neuve ja sinne ranskankielinen Université Catholique de Louvain. Ymmärsin vasta paikalla käydessäni, että siellä käytetään samaa yliopiston sinettiä, jossa on mm. perustamisvuosi 1425. Kirjaston jaosta tosiaan liikkuu näitä tarinoita, mutta jotkut muistuttavat, että maailmansotien jälkeen kirjastossa ei ollut liiemmälti jaettavaa. Ensimmäisessä maailmansodassa saksalaiset polttivat kirjaston, jolloin taivaalle haihtui n. 300000 kirjaa, joukossa yli tuhat inkunaabelia ja yliopiston alkuperäiset perustamisasiakirjat. Tuho ei ollut vahinko. Barbara Tuchmanin klassikko The Guns of August sisältää näitä tapahtumia kuvaavan luvun The Flames of Louvain.
VastaaPoistaHarmi, etten tiennyt vierailustasi etukäteen. Olisin voinut tarjota tuopillisen paikallista Oude-Marktilla. Leuvenissa on yliopiston lisäksi nimittäin myös maailman suurin ja eräs vanhimmista panimoista.
Anonyymi on väärässä.Université catholique de Louvain ei ole perustettu 1425 vaan 1968/1970. Flaamin/Hollanin kielisillä ja Ranskan kielisillä on aina ollut konflikteja keskenään Leuvenin yliopistossa ja vuonna 1968 konfliktit kärjistyivät flaaminkielisten opiskelijoiden protesteihin (Leuven Vlaams action). Wikipedia väittää, että Ranskan kieliselle yliopiston henkilökunnalle olisi annettu etuoikeuksia ja että tämä olisi ärsyttänyt Flaaminkielisiä, yliopisto kun kuitenkin kuuluu flaamin kieliseen alueeseen. Enemmän kuitenkin ärsytti se, että flaaminkielisten opiskelijoiden oletettiin osaavaan ranskaa ja esimerkiksi yliopiston tutkintodiplomit olivat ranskaksi. Flaaminkieliset rupesivat kyseenalaistamaan sitä että he eivät saaneet yliopisto-opetusta omalla äidinkielellään vaikka asuivat flaamin kielisellä alueella.
VastaaPoistaVuonna 1968 yliopisto jaettiin kahdeksi erilliseksi yliopistoksi. Katholieke Universiteit Leuven jäi Leuveniin ja Université catholique de Louvain muutti Louvain-la-Neuve nimiseen kaupunkiin, joka sijaitsee Wallooniassa. Myös kirjasto jaettiin kuten Kemppinen jo mainitsikin. Juridisesti eriytyminen tapahtui vuonna 1970. Kyseessä on siis kaksi eri yliopistoa, joilla kummallakin on oma hallinto. Kumpikin käyttää kuitenkin samaa tunnusta, koska yliopistojen historia on yhteinen.Université catholique de Louvainin verkkosivuilla väitetään että yliopisto olisi perustettu 1425, mikä on mielestäni historian vääristelyä. Oikeammin olisi sanoa että yliopisto on perustettu vuonna 1968 mutta sen historia ulottuu vuoteen 1425. Kemppiselle: Hyvä että tulit hieromaan yhteistyötä. Leuven on mielestäni hyvä yliopisto ainakin opetuksen suhteen. Olisi kiva nähdä enemmänkin suomalaisia.
Till totuuspeili
VastaaPoistaMonet belgialaiset professorit itse sanovat kieltään flaamiksi ja ovat kovin tarkkoja siitä, että se ei sekoitu hollantiin.
http://en.wikipedia.org/wiki/Flemish_%28linguistics%29
VastaaPoistaVoi hyvinkin olla että puhuvat jotain murretta, mutta kyllä akateemiset julkaisut tehdään ihan tavallisella standardihollanninkielellä. Tämä on fakta eikä muutu miksikään hassahtaneiden professoreiden mielipiteistä. Voihan sitä tietenkin nolata itsensä ja kirjoittaa esimerkiksi väitöskirjan savoksi tai flaamiksi, mutta lukijakunta taitaa olla melkoisen rajoittunutta varsinkin kun mitään standardia ei ole noiden murteiden kirjoittamisesta.
Virallinen kieli tarkoittaa sitä, että kieltä käytetään hallinnon ja opetuksen kielenä. Ja Belgiassa yksi virallisista kielistä on alankomaat. Asian voi tarkistaa helposti vaikkapa soittamalla Belgian suurlähetystöön ja kysymällä.
Tiedossa on, että flaami on hollannin murre. Tarkoitin suhtautumista äidinkielen merkitykseen tieteellisessä ilmaisussa sekä kansallisen identiteetin roolia tiedemaailmassa.
VastaaPoistaVirve, olet toki oikeassa tässä Leuvenin yliopiston historiaa koskevassa kommentissasi. Jäin kuitenkin miettimään kumpaa näistä -68/70 syntyneistä yliopistoista voisi pitää alkuperäisempänä ja millä perusteella. Tein asiasta juuri työhuoneessani gallupia (n=2, toinen flaami, toinen vallooni), eikä asiasta oikein päästy selvyyteen. Kieli säilyi tässä muuttavassa osassa ja paikkakunta tässä täkäläisessä. Leuvenissa toki pidetään tätä paikallista alkuperäisenä, mutta ehkä niin tehdään myös Louvain-la-Neuvessa. Yleisesti ottaen belgit ovat melko epäpoliittisia, eivätkä nämäkään keskustelukumppanit näyttäneet pitävän koko kysymystä kovin relevanttina. Flaamiväitöskirjatyöntekijä kuuli koko yliopiston jaosta vasta toisena opiskeluvuotenaan. Leuven on tosiaan mukava kaupunki ja yliopisto ilmeisen korkeatasoinen, joten hyvä täällä olisi nähdä nykyistä enemmän suomalaisia.
VastaaPoista