Koulukirjoissa kerrottiin ennen, miten marsalkka Suvorovin arkku ei mahtunut kirkon ovesta ja papit ärjyivät kantajia takaisin. Nämä karjuivat, että Suvorov ei peräydy, nostivat ruumisarkun suorille käsille ja toivat sisään. Saattoivat siinä hiukan pihtipielet rutista. Ja papit.
Suvorov muistetaan, jos lainkaan, Napoleonin Italian armeijan voittajana.
Aikalaiset pitivät häntä luultavasti aiheellisesti enemmän kuin hiukan hulluna. Stalinin aikana hänet ympäröitiin silmittömällä kultilla. Siitä huolimatta hän ehkä oli yksi kaikkien aikojen nerokkaimmista sotapäälliköistä.
Hänen sotaliikkeitään pidetään lievästi sanottuna omituisina. Mutta jos hän olisi ollut kiinalainen, hänen monista sotaretkistään olisi kirjoitettu Harvard Business Schoolissa kasa väitöskirjoja.
Suvorov, jota pahat kielet ovat panetelleet suomalaissyntyiseksi ja jopa kieltämme ymmärtäneeksi, tallusteli ainakin pariin otteeseen Itä-Suomessa musikan kamppeissa ja kirjoitti Haminasta, että tästä kurjasta maasta hän ei keksi mitään hyvää sanottavaa.
Hänen muistomerkkinsä on Lappeenrannan Linnoitus, jota oli tietysti rakennettu myös aikaisemmin ja myöhemmin, Taavetin linnoituskaupunki, Kyminlinna sellaisena kuin se nyt vilahtaa auton ikkunoista, sekä neljä kanavaa Saimaalla.
Hän joutui suunnittelemaan linnoitusvyöhykkeet valloitettuun Itä-Suomeen Ruotsin varalta. Ruotsin pahoja aikeita ei tarvinnut epäillä. Niitähän oli.
Saamaansa tehtävää Suvorov piti karkotuksena ja rangaistuksena.
Olen joskus ajatellut, että samanlaisia mietteitä saattoi olla Andrei Ždanovilla 1945, kun hänet komennettiin Helsinkiin johtamaan ns. Liittoutuneiden valvontakomissiota. Tehtävä oli kyllä niin vaatimaton, että vain tietty suomalainen hulluus estää näkemästä sitä. Ja se ajatus, että hänen tehtävänään olisi ollut panna pystyyn vallankaappaus, ei saa tukea tosiasioista. Hänhän suvaiisi kuolla sydänkohtaukseen 1948.
Suvorovin komennossa oli rakennustöissä 1791-1792 40 000 sotilasta ja vankia.
Linnoitustyöt ennakoivat melankolisesti ensimmäisen maailmansodan "patteritöitä", joista äidinisälläni oli hurjia juttuja. Niitäkään Helsingin suojaksi erittäin suurella rahalla ja taidolla rakennettuja linnoituksia ei koskaan tarvittu. Edes punakaarti ei hoksannut puolustautua niissä saksalaisten edetessä Kirkkonummelta Espoon läpi rautatietä pitkin.
Isoisän porukassa eräs mies menetti peukalonsa vedonlyönnin vuoksi. Vedon hän tosin voitti, koska ei tosiaan liikauttanut lihastakaan koko työpäivän aikana, mutta kun hän oli sattunut asettumaan nojaamaan rautakankeen, kinnas peukaloineen jäätyi kiinni.
Epäilen että alkoholilla oli vaikutusta asiaan.
Isoisä oli kokenut mies. Ennen näitä Helsingin Mosapakan ja Buutbyyn patteritöitä hän oli ollut Muurmannin radalla ja tienannut vallan hurjast, kun heidän porukkansa veti ratakiskot järven jäälle. Työ kävi sutjakasti, eivätkä rakentajat tietenkään olleet runoilijainkin myöhäiseksi todistaman Lapin kesän viimein koitettua tavoitettavissa.
Suvorovista olisi kiusallisen paljon kirjoja Kansalliskirjaston Slavicassa. Suomeksi on Kauko Rekola kirjoittanut hänestä vuonna 1989.
Niin - Suvorov oli generalissimus. Seuraava sen tittelin käyttäjä olikin sitten Stalin.
Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
...kun heidän porukkansa veti ratakiskot järven jäälle....
VastaaPoistaaivan ylittämätön tarina. kerro toki lisää.
Hyvä kirjoitus. Tosin hyviä suurin osa on muistakin kirjoituksistasi.
VastaaPoistaMutta Suvorovia harvoin muistetaan mainita kun mainitaan esimerkiksi SunTzu tai Clausewitz. Sen takia ilahduin lyhyestäkin kirjoituksesta ja sen asiapitoisuudesta.
Ekana tulee mieleen ukosta Suvorovin kanavat: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suvorovin_kanavat
VastaaPoistaTuo muotokuva on vertaansa vailla. Hämmentävää että se on säilynyt.
VastaaPoistaSuvorovin näyttely oli kesällä Lappeenrannan linnoituksen museossa. Mielestäni aika huonosti toteutettu näyttely, mitään ei jäänyt mieleen. Pukuja, karttoja ja jokin kaukoputki ja vanha venäläinen elokuva paasasi taustalla.
VastaaPoistaOma aikani kului linnoituksen paikkoja tutkien Vapaussodan kannalta. Museolla myytävät postikortit olivat mielenkiintoisia.
Enemmän ihmetystäni herätti tumma mies bisnesideoineen Armadan vieressä, kun lapsia hyppyytti 10 eurolla 5 minuuttia jollain vempeleellä.
Viktor Suvorovin kirja Jäänsärkijä on mielenkiintoinen.
JarMom
Reijo Nikkilän kolme Stalinin-aikaa kuvaava dokumenttia on uusittu YLE Teemalla lähiaikoina. Yhden aiheena oli Zhdanov. Jäi se kuva, että hän kyllä oli monessa mukana ja korkealla, vaikka lopun aikaa ja loppua ehkä edistäen Stalinin suhtautuminen viileni. Mutta kun Zhdanov oli ollut 1930-luvun Paasikivi-neuvotteluista alkaen mukana Suomi-kuviossa ja Leningradin aluejohtajana kokenut piirityksen, oli kai aika luontevaa uskoa hänelle, kenraalieverstiksi ylennetylle Stalinin jonkinaikaiselle uskotulle, Suomen jälkipyykki. Jos Suomi olisi vallattu, olisimme kai olleet Leningradin alueen alusmaa. Nikkilän mukaan Zhdanov ei edes oleskellut pitkiä jaksoja Suomessa, Tornin majoituksessa kai yhteensä pari kuukautta.
VastaaPoistaJos muistan oikein, 1900-luvulla oli kolmekin kuuluisaa generalissimusta: Tsiang Kai-shek, Franco ja Stalin.
Lappeenrannan satamatorilla Prinsessa Armadan lähistöllä oleva turvatrampoliini on sama viritys kuin esimerkiksi Helsingin Itäkeskuksen uusimmalla puolella ja Espoon Ikean pihalla. Meidän lapset eivät enää muuta trampoliinia saa hyppiäkään, tulisipa sellainen tänne ihmisten ilmoillekin Kaakkois-Espooseen tai Helsingin kantakaupunkiin.
Kävin minäkin Suvorov-näyttelyssä Lappeenrannassa kesällä miellyttääkseni anoppia. Näyttely itsessään oli kyllä vähän mitäänsanomaton.
VastaaPoistaMutta pitäisi Suomessa muistaa että Slavica on aivan korvaamaton! Monikaan keisarillisista kirjastoista ei ole säilynyt yhtä moitteettomasti.
Sieltä löytyy vaikka mitä, jonka tutkimiseen menee tolkuton aika. Varsinkin jos on tyhmä niin kuin minä, joka vasta parin kuukauden päkertämisen jälkeen huomasi että kirjan lopustahan löytyy kätevästi nykyvenäjäksi selitykset.
Tapanilassa linnoitustöitä?! Enpä tiennyt ennen.
VastaaPoistaSuvorovin museo on Pietarissa Taurian puiston vieressä, ei kovin pitkän matkan päässä konsulaatista.
VastaaPoistaErikoista museossa sen ulkonäön lisäksi on se, että se on varta vasten rakennettu Suvoroville omistetuksi museoksi.
Puhdasta isovenäläistä imperialismia!
Muistakaa pestä kädet museo-töppösten (muistuttavat sisähuopatossuja) käytön jälkeen.