Eilinen kommentoija laittoi linkin. En ilkeä laittaa tähän suoraa osoitetta, mutta Googlella se näyttää löytyvän esimerkiksi hakusanalla "Jäätteenmäki ruotsalaisuuden asialla".
Ruotsin ja ruotsinkielisten pahoja tekoja ruoditaan kirjiotuksessa 1200-luvulta alkaen. Erityisesti todistellaan ruotsinkielisten rintamajoukkojen kelvottomuutta ja vähäpätöisyyttä 1939-1944.
Ei hupsuja verkkopaikkoja maksaisi vaivaa luetteloida.
Kunhan tuli mieleen Venäjän virolaisvihasta ja virolaisten ja meidän tunteista venäläisiä kohtaan - abstraktisia venäläisiä. Kun tunnemme heitä ja tapaamme, emme sitten olekaan niin vihaisia.
Tunsin ihmisiä, jotka olivat valmiita tarttumaan kynään tai kättä pidempään,koska puiston penkillä vetelehtivät puliukot ja muut humalaiset pelottivat kilttejä pieniä koiria.
Tunsin ihmisiä, jotka pitivät vääryytenä sitä, että puliukot ja muut vain kansakoulun käyneet saavat äänestää vaaleissa, joissa asiantuntijoillakin on vain yksi ääni. Asiantuntijalla tarkoitettiin juristia, usein puhujaa itseään.
Ja sitten ovat nämä, joiden mielestä ihminen ei voi olla aivan täysipätöinen, jos hän on ruotsinkielinen.
Ja ne, joiden mielestä täytyy olla työläinen, jotta voisi kirjoittaa työläisromaanin. Ellen muista väärin, Hannu Salama sai tämän moitteen oikeauskoiselta opiskelijanuorisolta.
Vastaväitteeksi ei hyväksytä, että henkilö, joka onnistuu kirjoittamaan romaanin, joka tapauksessa lakkaa olemasta työläinen tai ei ehkä ollut sitä koskaan.
Näistä ruotsinkielisistä joukko-osastoista on julkaistu mielenkiintoista aineistoa. Kummallisin on Nils-Erik Nykvistin Sextiettan, omakustanne JR 61:n vaiheista ennen Viipurin seudun Tienhaaran taisteluja ja niiden aikana. Kirja on omakustanne, josta on nyt myynnissä seitsemäs, uudistettu painos.
Pohjanmaan ruotsinkieliset kävivät sodasta, karkuruudesta ja suoriutumisesta valtavan keskustelun, joka koottiin kirjaksi Finland 1939-1945 : debatten i Vasabladet 1987-1988.
Ja keskustelu jatkui vielä sen jälkeenkin. Mukana oli ainakin kaksi erittäin kovaa nimeä, Vasabladetin päätoimittaja Birger Tölix, ja kirjan toimittanut Harry Järv.
Keskustelun alkuvaiheessa joku hyvä ihminen kysyi, miksi Järv ei osallistunut fasistien karkottamiseen Lapista, vaan sitä vastoin vastusti suuren ja mahtavan Neuvostoliiton pohjaltaan rauhanomaisia pyrkimyksiä Sallassa ja Kannaksella.
Hänelle vastattiin, että asiaan saattoi vaikuttaa se, että Järv makasi amputoituna sotasairaalassa mentyään kaukopartiomatkalla miinaan.
Otin Järvin esiin ja kuvaan kahdesta syystä, joista jälkimmäinen on hänen kirjallinen tuotantonsa. Hän ei kirjoittanut sotaromaania eikä muistelmaa, vaan tutkimuksia mm. Kafkasta, antiikin kirjallisuudesta, uuskritiikistä ja juutalaisesta kulttuurista Ruotsissa.
Sotadokumenttien ja Åke Lindmanin elokuvan kanssa hän joutui tekemisiin kukaties siksi, että hän oli myös taitava ja ahkera valokuvaaja, jolla oli takanaan harvinaista kuva-aineistoa.
Tämä on vastalause siihen kirjoittajan ohjeeseen, että olisi kuvattava jotain, minkä tuntee hyvin.
Kirjailija ja taiteilija on henkilö, joka kiipeää pois siitä tynnyristä, jossa hän on kasvanut.
Edes Jared Diamond ei ole varma siitä, onko eläimillä mielikuvitusta - ehkä on, tai ainakin kyky heijastaa muistoja tilanteisiin. Ihmiselle mielikuvitus näyttää olevan melkein piirre.
Mutta olkoon nyt Harry Järv, syntynyt 1921, asuinpaikka Tukholma, esimerkki aihevalinnoista henkisellä alalla.
Elokuvatähti James Stewart kieltäytyi näyttelemästä ilmailuelokuvissa. Se saattoi johtua muun ohella siitä, että hän oli everstiluutnanttina mukana mm. pommittamassa Hampuria.
Kuten tähän asti lukenut huomaa, päivän kirjoitus koskee patsakiistaa ja Orwellin muotoilemaa kysymystä, miten suvaita suvaitsemattomuutta.
Kuten monet muutkin Orwellin oivallukset, tämäkin on samalla tavalla lapsellinen kuin Isonveljen yhteiskunta, Uuskieli ja Eläinten vallankumous - kaikki mm. Swiftin ja vanhojen satiirikkojen kehitelemiä.
Suvaitsemattomuutta on vastustettava. En suostu näkemään, että henkilö, joka vastustaa giljotiinia, olisi suvaitsematon. Varsinkaan jos hänellä on oma kaula pölkyllä.
= = =
Arvaus: kun venäläinen sotilaallinen taho varoitti eilen Suomea liittymästä Natoon, asia taitaa olla sitä myöten selvä. Varsinkin kun venäläinen poliittinen kovisteli Suome venäläisestä kielivähemmistöstä.
Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
Kyllä oikein kyrsii, kun ei tahdo osata olla Kemppisen kanssa eri mieltä juuri mistään asiasta. Noo, paitsi ehkä noista lama-ajan kuvioista ja sen syistä ja ilmiöistä.
VastaaPoistaOikein tarkoituksellako ne siellä Moskovan suunnalla tuuppaavat Suomea kohti NATOa? Ei taida Halonen antaa periksi, kun on jämähtänyt ajattelussaan jäykkään asentoon, josta ei pääse pois.
"Patsaskiistassa" on luvassa mielenkiintoisia käänteitä, mikäli Kristjan Palusalu todellakin on ollut pronssisotilaan mallina. Olisihan se hieno juttu, että virolaiset voisivat kunnioittaa omaa kansallissankariaan ja venäläiset omaa suurta isänmaallista sotaansa saman patsaan kautta. Jotenkin sopisi tulevaisuuden suvaitsevaiselle Euroopalle.
VastaaPoistaOlli Rehn, Euroopan komission jäsen vastuualueenaan laajentuminen. Euroopan ja Suomen turvallisuuden näkymät. RUK:n 168-kurssin 25-vuotisjuhla. Hamina, Finland 10.3.2007: "Meillä Natoa tunnutaan yhä tarkasteltavan enemmänkin perinteisten uhkakuvien valossa kuin läntisten demokratioiden laaja-alaisen turvallisuuden yhteisönä." (koko puhe)
VastaaPoistaKyllä venäläiset taitavat haluta, että Suomikin liittyy Natoon. Sen verran typerää on varoitella liittymistä vastaan.
VastaaPoistaLiittoutumisen ilot ja hyödyt tulivat esille Viron mellakoiden yhteydessä: Viroa ei tuettu mitenkään aktiivisesti tai näkyvästi. Yhdysvallat ei tainnut ottaa mitään kantaa asioihin, Saksa ja Ranskakin vain maltillisesti. Siinä on palkinto maalle, joka on ollut mallikelpoisen kiltti, kannattanut Yhdysvaltoja ja lähettänyt joukkoja Irakiin.
"Läntisten demokratioiden laaja-alaisen turvallisuuden yhteisönä"... Mikä se sellainen on? Nato on Yhdysvaltain käsikassara eikä mitään muuta. Ei ole edes väliä onko se nykyään totta, sellaisena se tullaan kuitenkin näkemään niin kauan kuin on hengissä ihmisiä jotka muistavat 80-luvun.
VastaaPoistaLiittoutumattomuusperiaate on tuskin kynnyskysymys muille kuin pienelle vähemmistölle. Naton vastustajien retoriikka on siinä määrin keskittynyt vastustamaan pikemminkin USA:ta kuin sotilasliittoja yleensä, että tohdin veikata Suomen syöksyvän mielihyvin mukaan esimerkiksi EU:n puolustusjoukkoihin, jahka ne saadaan puuhattua varteenotettavalle tasolle, ja kaiken puheen puolueettomuudesta unohtuvan kunhan jenkit vain eivät ole mukana.
Palusalu tuskin oli mallina. Kun hän oli rintamakarkuri, joka lähetettiin Suomesta palauttamisen jälkeen Siperiaan.
VastaaPoistaEhkä tämä on virolainen vitsi: neuvostosankari samastuu rintamaloikkariin. Siis ehkä.
Lisää sankarihohdetta Palusaluun wikistä
VastaaPoistaPalusalu was deported to Russia. He is reported to have deserted during the Second Soviet-Finnish war to the Finnish side in Northern Karelia, from where he was allowed to return to his homeland, which was then under German occupation.
Niin että portugalin puheenjohtajakaudelle tämä aihe kiitos - kuten joku jo toivoikin.
Jospa taas yrittäisin tuputtaa näitä sitaatteja
VastaaPoistaPolitics vs. Literature: An Examination of Gulliver’s Travels
George Orwell
It is often argued, at least by people who admit the importance of subject-matter, that a book cannot be “good” if it expresses a palpably false view of life. We are told that in our own age, for instance, any book that has genuine literary merit will also be more or less “progressive” in tendency.
This ignores the fact that throughout history a similar struggle between progress and reaction has been raging, and that the best books of any one age have always been written from several different viewpoints, some of them palpably more false than others.
In so far as a writer is a propagandist, the most one can ask of him is that he shall genuinely believe in what he is saying, and that it shall not be something blazingly silly.
To-day, for example, one can imagine a good book being written by a Catholic, a Communist, a Fascist, pacifist, an anarchist, perhaps by an old-style Liberal or an ordinary Conservative: one cannot imagine a good book being written by a spiritualist, a Buchmanite or a member of the Ku-Klux-KIan.
The views that a writer holds must be compatible with sanity, in the medical sense, and with the power of continuous thought: beyond that what we ask of him is talent, which is probably another name for conviction.
Swift did not possess ordinary wisdom, but he did possess a terrible intensity of vision, capable of picking out a single hidden truth and then magnifying it and distorting it. The durability of Gulliver’s Travels goes to show that, if the force of belief is behind it, a world-view which only just passes the test of sanity is sufficient to produce a great work of art.
Huomasitteko viime maanantain uutislähetyksestä, kun Ylen toimittaja Ulla-Maija Määttänen esitti kysymyksen Venäjän duuman ulkoasiainvaliokunnan varapjlle: "Muistatteko, että Viro on itsenäinen maa?"
VastaaPoistaNiin tämä vastasi, että "En ole koskaan tehnyt mitään sellaista, että sellaiseen johtopäätökseen voisi tulla".
Miksi käyttää tehdä-verbiä, ellei mielessä ole joku nimenomainen teko, jonka haluaa kieltää.
(http://www.yle.fi/yle24/videosali/index.php?a=1&t=1&q=2)
Näissä freudilaisien lipsahduksien merkeissä...
Asiasta viidenteen JK
VastaaPoistamitä blogeja mielelläsi luet ja sorrut kommentoimaankin - olkoon nimellä tai ilman. Suomessa tai muualla. Jos oli paha kysymys niin vinoile avoimesti - pampersit on.
"Nato on Yhdysvaltain käsikassara eikä mitään muuta."
VastaaPoistaVoi aikoja, voi tapoja, voi punaisten lasien läpi nähtyä todellisuutta!
Nato ei ole mikään umpimielinen Varsovan liitto, johon liityttiin ase ohimolla (kuten puolueettomuusliturgiaan liittyvään YYA-sopimukseen).
Nato on länsimaisten demokraattisten valtioden liitto, jonka paras todiste/ on se, että G.Daubljuubush harhailee Irakissa yksin apunaan vain Great Britain+Blairin kävelykeppi. Joka sekin luultvasti tulee katoamaan piakkoin, aivan lähiaikoina, kohta ja heti...
Natoon vain ihan rennosti; siellä ovat juuremme, sinne kuulumme. Nato-askel on luonteva askel, vaikka idealistihörhöt Halonen/Tuomioja muuta väittävät. Menkkööt pois keitä lie..
Tämä oli mielenkiintoinen pointti, miehelle, joka on katsonut Vertigon n. 12 kertaa.
"Elokuvatähti James Stewart kieltäytyi näyttelemästä ilmailuelokuvissa. Se saattoi johtua muun ohella siitä, että hän oli everstiluutnanttina mukana mm. pommittamassa Hampuria."
J.S on loistava näyttelijä. Toivottavasti mies ei ollut mukana polttamassa Dresdeniä??
Ad Catulux:
VastaaPoistaVoin kaivaa esiin senaika uuden Jimmy Stewart -elämäkerran, jossa tämä vaihe on kuvattu. Hän oli siis joka suhteessa oikea ilmavoimien upseeri, joten Saksan pommituslennoilla hän oli itse ohjaimissa, vetämässä omaa letkaansa - en ole ihan varma, olisik se meikäläisittäin laivue vai lentorykmentti.
Mielestäni Stewartin rooleissa oli sotien jälkeen jotain sellaista, mikä heijasteli liikaa nähtyä. Esim. Mies joka ampui Liberty Valancen.
Näyttelijöiden puheista ei tiedä. Vanha Hollywood piti huolen siitä, etteivät tähdet poikenneet määrätystä linjasta "haastatteluissaan".
John Wayne lensi Hollywoodissa ja Iwo Jiman hiekat olivat Santa Monica Beachillä.
Ad Jussi:
VastaaPoistaErittäin vahvaa, erittäin vahvaa...
Muistaakseni Orwell oli pahoillaan "Eläinten vallankumouksen" lukemisesta vain allegoriana.
Minulla on Orwelliin sellainen suhde, että suomentaessani "Puilla paljailla Lontoossa ja Pariisissa" ja "Kun ammuin norsun" luin hänen koko tuotantonsa ja valikoin esseet. Niitä on neljä vankkaa Penguin-nidettä. Sen jälkee Orwell-kirjallisuutta on tullut paljon lisää.
Sitaattiisi lisäisin ulkomuistista Orwellin ennustuksen, että kun alkanut sota on aikanaan ohi, käy ilmi, ettei fasismin oloissa kirjoitettu ainuttakaan merkityksellistä romaania.
Hän sanoi, että kirjaiija voi pettää itseään kuvittelemalla, että hänpä eristyy ullakolle kirjaamaan ympärillään riehuvan mielettömyyden. Mutta se on mahdotonta. Hänestä tulee myös ullakolla osa sitä mielettömyyttä.
Saksasta ei sitten tullut. Neuvostoliitosta tuli Solzhenitsyn vuosikymmenien kuluttua.
Koska sota on aina jossain määrin fasismia, kiirehdin sanomaan että Norman Mailerin Alastomat ja kuolleet oli varhainen, ja että Linnan Tuntematon ilmestyi 1953.
Vertigossa J.S:n ilmeet ja eleet kertovat sanattomasti sanomattoman paljon.
VastaaPoistaItelläni aina on ollut kova paikka paikka todeta, miten ko. elokuvassa syyttömät kuolevat; alussa hädässä olevaa auttamaan pyrkivä poliisi putoaa ja lopussa vain rikoksen Välineenä toiminut nainen putoaa ja kuolee. Kuten rakkaus. Aina. Karmaisevaa.
Sen verran asia häiritsi että viime keväänä pysäytin Oulun puistossa P.v.Baghin ja vaadin häneltä selitystä. Mies kun on tehnyt Vertigosta gradunsa. En joutunut kuitenkaan putkaan...
Tuo meni kyllä ohi hilseen. Kuten useimmat kemppisen tärkeimmät pointit. (Ja vittuillakin mies osaa niin hyvin, että menee ainakin päivä, ennen kuin keskinkertainen sen huomannee;)
"Mielestäni Stewartin rooleissa oli sotien jälkeen jotain sellaista, mikä heijasteli liikaa nähtyä. Esim. Mies joka ampui Liberty Valancen."
Mitä SIIS? Liikaa sovinnollisuuta? Liikaa demokratian ihannointia??
Kto?
Stewart:
VastaaPoistaRising from the rank of private to full colonel during World War II, he flew 20 combat missions and won the Distinguished Flying Cross, the Air Medal and the French Croix de Guerre.
Näyttää olleen Dresdenissäkin ainakin 14.2.1945.
Combat Mission No. 314
Target: Military Objectives at Dresden, Germany
Crews Dispatched: 39
360th Bombardment Squadron Crew Lists:
B-17G #42-102544 Sack Time:
P Armfield, John M., 2Lt
CP Marten, Dudley V., 2Lt
NAV Stewart, James L., 2Lt...
Kuului Group A:n koneiden miehistöön.
Väärä stewart pahus
VastaaPoistaoikea on tietysti lopulta Brigadier General James Maitland "Jimmy" Stewart.
Lopultakin löytyi
VastaaPoistaHe eventually led 20 bombing missions over Germany, hitting targets in Bremen, Frankfurt and Berlin. (ei näy hampuria eikä dresdeniä
"Kunhan tuli mieleen Venäjän virolaisvihasta ja virolaisten ja meidän tunteista venäläisiä kohtaan - abstraktisia venäläisiä. Kun tunnemme heitä ja tapaamme, emme sitten olekaan niin vihaisia."
VastaaPoistaMinulla ei ollut venäläisvihaa ennen kuin asuin yhden kanssa viisi vuotta. Se riitti. Tuo ihminen tai "ihminen" lopetti kiinnostukseni tuota idän maata kohtaan. Toki luen Dostojevskia ja muita, mutta pidän varani.
Muistan kun isä sananmukaisesti työnsi Ivan Denisovitsin päivän kainalooni.
VastaaPoistaNyt ehkä kiinnostaisi enemmän se Vermontin aika.
Tsehov kirjoitti Sahalinin matkansa jälkeen, että " Ennen matkaa ' Kreutzersonaatti' oli minulle jotakin suurta,mutta nyt se vaikuttaa naurettavalta ja tolkuttomalta.Matka on joko miehistänyt minut tai vienyt minulta järjen - piru sen tietää."
Jos akselivallat häviäisivät sodan,suurin osa eloon jäävistä todellisista fasisteista kääntyisi kommunismiin.Silloin me loisimme umpeen kahta suurta vallankumousta erottavan kuilun, Argento Soffici - Mussolinin ministeri.
Olen ne suomentamasi lukenut useampaankin kertaan. Hyvä kun suomensit,toivottavasti joku on muistanut kiittää.
Orwellin esseiden lukeminen alkukielellä jossakin elämän vaiheessa on varmasti useimmille suositeltava lukukokemus.
Tiedät varmaan, että Ylen arkistosta löytyy Heimo Tauriaisen tekemänä kaksi mielenkiintoista kirjailijahaastattelua; Graham Greene ja Evelyn Waugh. Mainostanpa niitä kuitenkin.
Kirjoitanpa tähän vielä William Somerset Maugham.
Wikipediasta löytyy hänestä mm seuraavaa;
Also, the fact that Maugham's own sexual appetites were highly disapproved of, or even criminal, in nearly all of the countries in which he traveled, made Maugham unusually tolerant of the vices of others.
Readers and critics often complained that Maugham did not clearly enough condemn what was bad in the villains of his fiction and plays. Maugham replied in 1938: "It must be a fault in me that I am not gravely shocked at the sins of others unless they personally affect me."
Tossa kyynärpään alla on The Complete Short Stories häneltä vol III
" On this day May 4 in 1948, Norman Mailer's first novel, The Naked and the Dead was published.
VastaaPoistaA front-page editorial in the London Sunday Times called the language in the novel “incredibly foul and beastly,” and lobbied to have the book withdrawn, but most reviewers ranked it among the best war novels, and conferred upon Mailer a celebrity status that he claimed to regret."
Työelämä kutsuu. Tästä osoitteesta löytyy aikamoisen kirjan hienot kannet.
VastaaPoistahttp://www.societyofbookbinders.com/gallery/philip_smith/finnegans_wake.html
: "...siis loikka vain -- jo murtui Tallinna!"
VastaaPoistaEttä näin sitä vuonna 2007 hoidetaan naapurisuhteita.
ad AR
VastaaPoistaOnpa outoja ilmassa. Onhan sellaistakin tapahtunut, että sota syttyy jalkapallo-ottelun häviöstä (El Salvador ja Honduras 1969, sota kesti kuusi päivää).