Äsken huomaamani tiedon mukaan akateemikko Eino Jutikkala testamenttasi Tideakatemialle omaisuutensa, 22 miljoonaa euroa. Hänellähän oli iso perintötila Sääksmäellä ynnä muuta.Tätä ei ole ennen julkistettu: keskustelussa vähän ennen hänen kuolemaansa Jutikkala pari sekuntia mietittyään sanoi minulle mielihyvin suostuvansa siihen, että hänen koko tieteellinen tuotantonsa julkaistaan Internetissä ilmaiseksi tai CC-lisenssillä, muun muassa Suomalaisen talonpojan historia, Uuden ajan taloushistoria ja suuri määrä muuta.
Tämä ei ole oikeastaan viesti testamentinsaajalle eikä kustantajille vaan lukijoille. Palataan asiaan ajallaan. (Yliopiston kirjasto voisi hoitaa skannaamisen.)
Mutta nykyisessä ilmapiirissä ja maailmassa myös tuo lupaus oli mielestäni jalo teko ja hämmästyttävä tideon ilmapiirin muutoksen oivallus todella vanhalta mieheltä ja merkittävä lahjoitus tai lahjanlupaus sekin.
"Tätä ei ole ennen julkistettu: keskustelussa vähän ennen hänen kuolemaansa Jutikkala - -"
VastaaPoistaKemppinen on ansiokkaasti jo aiemmin maininnut asiasta, alla ote blogista 27.5.2006:
"Hiljan soitin ja kysyin, voisiko akateemikko harkita, että jospa antaisi merkittäviä teoksiaan julkaistavaksi veloituksetta Creative Commons -lisenssillä, niitä kun ei mistään saa, varsinkaan Suomen talonpojan historiaa eikä hänen 1930-luvulla toimittamaansa Suomen kulttuurihistoriaa, jonka rinnalla uudemmat samannimiset kirjat ovat kiusallisia vitsejä.
Hän ymmärsi asian, mietti sekunnin tai mahdollisesti kaksi ja ilmoitti pitävänsä ajatusta hyvänä ja suostuvansa siihen mielihyvin.
Häpesin WSOY:n puolesta, mutta se ei ollut ensimmäinen kerta eikä varmaan ole viimeinen. Erkko ja WSOY eivät ole panneet tikkua ristiin toimittaakseen yleisön saataville verkkoon niitä vähiä kirjoja, joiden sisällöllinen arvo on osoittautunut pysyväksi."
Jutikkala oli hieno mies, ja tämä osoittaa sen entistä paremmin. Miten muuten osoitetaan maailmalle, että Jutikkalan kirjallinen tuotanto on siirtynyt CC-lisenssin tai PD:n piiriin? Käytännössä olisi saatava kirjallista paperia kehiin, että kukaan uskaltaisi julkaista teoksia ainakaan paperimuodossa. Riski saada haaste ahneelta perilliseltä muutama vuosi kirjan ilmestymisen jälkeen on liian suuri.
VastaaPoistaKaikki Suomen sähköiset ilmaiskirjastot nippuun - tovi maksutonta ja sitten ankara rahastus päällensä...
VastaaPoistaSaa nähdä milloin Gutenberg keksii aloittaa maksupolitiikan.
Kannattaa tehdä jotain maksuttomana aikana, kun muisti on halpaa.
Varsinkin murrosvaiheessa (papyrus/sähkö) sähköiseksi muuttaminen ja saataville saattaminen ovat investointeja - vaikkei tekijänoikeudesta tarvitsisi maksaa.
Tarvitaan kriittinen massa sähköistettyä tavaraa, että tulee riittävästi asiakkaita. Sellainen on iso investointi. Pitäisi jotenkin voida suojata.
Tyylikästä!
VastaaPoistaAd Anonyymi I:
VastaaPoistaToisin kuin nuoremmat ehkä luulevat, oman henkisen rapautumisen seuraaminen on oikein hauskaa.
Ja jälleen kerran: blogin ylimääräinen hauskuus on nopeat oikaisut.
Ad Anonyymi II:
VastaaPoistaKatsellaan; voi olla että jos Tiedeakatemia on yleistestamentinsaaja, siellä voi olla merkittäviä mielipiteitä asiasta.
Toisaalta en tässä vaiheessa kadu, etten iljennyt mennä hakemaan allekirjoitusta Merikadulta.
Asia on yleiselläkin tasolla aivan selvä: paperit on oltava.
Tässä asiassa halusin osoittaa hiukan mieltä SanomaWSOY:lle, jolla on ollut viime aikoina sellainen kanta, etteivät he edes keskustele ilmaislisensseistä. Tyly linja, etenkin niissä tilanteissa, joissa mitään vastikkeellista käyttöä ei ole näköpiirissä.
Jos olis valta niin kuin on mieli, haluaisin kovasti toimittaa vanhemman suomalaisen lyriikan antologian (krestomatian) esim. vuoteen 1950 tai 1940. Sellaisessa parhaiden runojen kokoelmassa mm. Hellaakoski ja Mustapää olisivat tietysti mukana.
Kirjailijaliitolla on "oikeus" Suomen runottareen. Kovin on ollut hiljaista...
Ad Anonyymi III:
VastaaPoistaEn ollut uskaltanut ajatella loppuun asti niin kuin sinä, mutta vaistonvaraisesti olen imuroinut ja muotoillut tähän mennessä 695 e-kirjaa ja 424 krjaa MS Reader-muodossa (joka on mielestäni aivan tyhmä ja tarpeeton - pdf ajaa saman asian ja tarjoaa paremmat hakumahdollisuudet).
Eino Jutikkala oli TV2:n Hovimäen aikaan -sarjan historioitsija. Taitava, inhimillistävä ja todellinen asiantuntija. Kiitos hänelle asiantuntijuudesta, myötäelämisestä sarjassa ja ainaisesta positiivisuudesta tulla mukaan, ei rahasta vaan rakaudesta historiaan ja aina käsillä ollenseen asiaaan, problematiikkaan. Syvä ja sydämellinen kiitokseni! Arja, Hovimäen aikaan tuottaja.
VastaaPoistaGutenberg-projekti tuskin ryhtyy rahastamaan kirjoillaan, eikä se kaiketi onnistuisikaan niillä kirjoilla, jotka ovat tekijänoikeuksista vapaita, koska niitä voi kuka tahansa levittää. Jonkin verran projektin suomenkielisiä kirjoja löytyy myös Wikiaineistosta, jossa ne ovat vapaasti käytettävissä. Projekti Lönnrot sisältää puolestaan lähes kaikki ne Gutenberg-projektin suomenkieliset kirjat, jotka ovat Suomen tekijänoikeuslain mukaan vapaita.
VastaaPoistaKirjallisuutta vapaaehtoisvoimin digitoiva Distrubuted Proofreaders ja sen vastaava Euroopan sisarprojekti voisivat olla mahdollisia kanavia Jutikkalan teosten digitoimiseksi ilman mitään kustannuksia, jos vain vapaaehtoisia löytyy ja jos tietysti luvat saataisiin kirjallisina ja sopivassa laajuudessa. Talkootyöllä voi korvata aika merkittäviäkin rahallisia panostuksia.
Laskin pikaisesti Fennican tietojen pohjalta, että Jutikkalalla olisi noin 4 700 sivua suomenkielistä kirjallisuutta, jossa hän on ollut yksin tekijänä, pois lukien artikkelit ja pienet kirjaset. Eipä se olisi mitenkään mahdoton määrä tekstiä digitaaliseen muotoon työstettäväksi, kun omakin saldoni on reilun kahden ja puolen vuoden aikana melkein 22 000 sivua Euroopan Distrubuted Proofreadersissa.
No joo, tällaista kommenttia minulla kiinnostavaan aiheeseen.
ad järvinen
VastaaPoistaDigitoitu kulttuuri on huimasti jaeltavampaa ja käyttökelpoisempaa kuin hakkuujätteelle painettu. Lentokone verrattuna piirustuksiin. Kun kiinnostus leviää, maksavia asiakkaita ilmaantuu. Ekonomit heräävät. Talkoilla rakennetaan joitakin uskontemppeleitä.
Netissä on niin paljon ilmaista ja terävää. Voi kestää aikansa, ennen kuin kirjoituksilla rahastus onnistuu. Mutta onnistuu se, kun ymmärretään ajan säästämisen arvo. Musiikkia saa jo muutamalla sentillä. Ei kannata hypätä ratikalla levykauppaan.
VastaaPoistaLähteisiin perustuva kirjallinen työ nopeutuu digistyksen myötä huimasti. Konservatiivisissa ammateissa on vielä radikaalilla mahdollisuuksia velttoiluun, kun koneen avulla saa tunnissa päivän työt - jotka on mitoitettu paperimaailman vaatimuksin. Kommentit luonnoksiin lyijykynillä - niistä selvää kuin resepteistä - ja tarkastetaan ja tarkastetaan. Pöh.
Kommentit sähköllä, hyväksymisnäppylän taakse ja versiovertailu sähköisesti.
Loputkin virastokirjastoista intranettiin - OCR-skannerit laulamaan.
Rationalisoinnillakin on rajansa:
VastaaPoista...if a guest orders a three-minute egg, give it to him in two minutes.
If he orders a two-minute egg, give it to him in one minute.
If he orders a one-minute egg, give him a chicken and let him work it out for himself.