Sivun näyttöjä yhteensä

31. heinäkuuta 2006

Viro ja Suomi

Mainintani Suomesta ja Mauno Koivistosta Viron itsenäistyessä aiheutti kiivaita kommentteja. Arvelen että Suomen pidättyvä ja pelokas politiikka oli oikea ja kenties sovittu linja. Palautan mieleen, että Viro itsenäistyi eli palautti itsenäisyytensä 20.8.1991 ja että Jeltsin oli noina päivinä piiritystilassa Janajevin vallankaappauksen aikana. Moskovassa ammuttiin tykeillä ja siviilejä kuoli. Huomattavasti myöhemmin Jeltsin aloitti Tshetshenian sodan.

En tiedä enkä muista näistä asioista paljon mitään.

Berliinin muurin kaatuminen 1989 ja Neuvostoliiton kaatuminen 1991 olivat käsittämättömiä ajatuksia. En olisi ikinä osannut kuvitella, että mitään sellaista voi tapahtua.

Siksi olisi oikein pitää lopun ikänsä suunsa kiinni valtiollisista asioista ja viettää syrjään vetäytyvää ja itkeskelevää elämää ja kärsiä virtsan karkailuista. Minulle on kiistämättä juuri tällaisia suunnitelmia.

Toisaalta epäilen, että vuosien 1989-1991 tapahtumat ja niiden jatko yllättivät monet muutkin.

Suomen ja Viron suhteista eli presidentti Koiviston politiikasta jatkan keskustelua. Sopivassa vaiheessa julkaisen lisäksi väitteeni, että Ruotsin politiikka Suomeen nähden Suomen talvisodan aikana 1939-1940 oli viisasta ja moraalista ja verrattomasti paras ratkaisu. Myytti jonka mukaan Ruotsi jätti Suomen yksin on luullakseni ruotsalaisten ja suomalaisten yhteisesti keksimä ja ylläpitämä vale tai ainakin puolitotuus.

Tänään kiinnitän oman huomioni ja lukijan huomion Viroon hiukan toisesta näkökulmasta. En tiedä Virosta mitään. Suhtautumiseni on ylimielisyyden ja häpeän sekoitus. Tähdennän että olen vaihteeksi tosissani: en ole milloinkaan käynyt Tallinnassa tai muualla Virossa enkä tunne ketään virolaista. En muuten ole liioin käynyt Venäjällä, en myöskään Viipurissa, en liioin Pietarissa, enkä ole näillä näkymin käymässä. Venäjän taitoni on niin alkeellinen, että pystyn lukemaan sanomalehtiotsikoita ja jotain sellaista, mutta en ymmärrä puhetta enkä kykene lukemaan kirjallisuutta.

Ettei nyt luultaisi, että kerskailen tyhmyydelläni ja tietämättömyydelläni, lisään hämärästi, että olin aloittamassa laajaksi luulemani Karjalan, Pietarin ja sitten Baltian koluamisen 1989, mutta sitten tapahtuikin aivan muuta - vakava sairaustapaus perhepiirissä ja väitöskirjan kirjoittaminen tuon sairauden keskellä ja niin poispäin. Niin vain siis kävi.

En tunne ketään muuta, joka ei olisi edes käynyt Tallinnassa tai Pietarissa. Sisareni asuu suuren osan ajastaa Pärnussa ja on toiminut ainakin kymmenen vuotta matkaoppaana niin että kysymys ei ole tiedon eikä tilaisuuden puutteesta.

Tämän kaiken jälkeen päivän avaukset.

Jaan Krossin elämäkertateos "Rakkaat kanssavaeltaja" saattaa olla aikamme merkittävimpiä omaelämäkerrallisia romaaneja. "Keisarin hullu" näyttäisi olevan aikamme merkittävimpiä romaaneja. Kross on kirjailijana luultavasti vahvaa Nobel-tasoa. Olen epävarma, koska virolainen kirjallisuus on edellä kuvatuista syistä minulle hiukan vaikeaa. Sulkeutunut perinne tekee ymmärtämisen ja arvioimisen hiukan vaikeaksi ja jään ehtimiseen ihmettelemään asioita, jotka läntisille kirjoittajille ovat ikävystymisen ja hyvin teoreettisen "sorron" kuvia, kun ne näille melkein näköpiirissä oleville kielisukulaisillemme ovat jotain aivan muuta. Krossille ja hänen sukupolvelleen esimerkiksi saksankielinen pikku kirja - vaikkapa Kant tai Nietzsche - on ollut aarre ja eräinä aikoina passi vankileirille Siperiaan. Meillä hymähdetään ja on hymähdelty ihmisille, jotka viitsivät lukea sellaisia.

Siitä huolimatta pelkään, että Viron 1920-luvun kirjallisuus ja sotien välinen tutkimus Tarton yliopistossa eräillä alueilla oli mittaamattomasti Suomea ja Helsingin yliopistoa edellä (esimerkiksi Lotman).

Me kiistimme venäläisen perintömme, ja sen kiistämisen myötä meni muun muassa suomenruotsalaisten kannattelema runouden modernismi ja samoin kytkös suureen venäläiseen kirjallisuuteen ja musiikkiin. Virolaisilla ei sitten ollut ainakaan kieliongelmia, vaikka Pätsin yksinvallan aikana venäjä ei ollut suosittu kieli.

Omalla kohdallani ja luultavasti joidenkin muiden kohdalla Suomen ja Viron suhde on asia, joka on pakko arvioida kokonaan uudelleen. - Kansallisuusaate ja sen työkalu laululiike kumminkin olivat virolaisia oivalluksia, jotka tulivat meilläkin käyttöön.

Seppo Heikinheimo ja muut pilkkasivat kuorolaulua erikoisesti ja mieskuorolaulua yleisesti. Minä ymmärsin vasta Seppo Zetterbergin kirjoittamista historioista, että kuoro, etenkin mieskuoro, oli poliittisesti ehkä vaarallisten henkilöiden poliisin epähuomiossa sallima organisaatiomalli.

Hävettää tunnustaa - kun esimerkiksi oma isäni veti kuoroja reserviupseeritoiminnan rinnalla eteknin vuosina 1944-1948. Kysymys ei siis ole lainkaan laulamisesta. Kuorot muuten kiersivät Yhdysvaltoja ennen sotia ja sitten 1950-luvulla. Miksiköhän?

No niin, kuten Jaan Kross ja Lennart Meri usein aloittivat kappaleen. No niin, miksi tunnustetusti tietämätön henkilö tulee julkisuuteen näillä asioilla?

On tähän yksi selvä syy. Lennart Meren "Hopeanvalkea" ilmestyi pari kuukautta sitten taskukirjana ja löytyy kaupoista. Sitä oli aika vaikea saada edes kirjastoista, koska kirjasta on sekä viroksi että suomeksi erilaisia laitoksia ja se jäi kirjoittajalta tavallaan kesken, koska hänelle tuli 1992 muita kiireitä, ja nyt hän on kuollut.

Meren "Hopeanvalkea" on mahdollisesti paras tieteellinen teos (tietokirja), jota olen lukenut kymmeneen vuoteen tai mahdollisesti koskaan.

Kirja on muotoiltu ilkikurisen "epätieteellisesti" ja kirjoittaja sanoo sitä matkakirjaksi. Alkujaan alaviitteitä ei ollut; taskukirjassa niitä on koottu runsas määrä liitteeksi.

Yritin katsella Helsingin Sanomista ja muista lähteistä lisätietoja - kirja huomattiin ja sen arvo käsitettiin ja mm. Pekka Tarkka ja Matti Klinge ovat kirjoittaneet asiasta.

Silti tämä kirja on jollain tavalla unohdettu.

Käväisin vasiten paleomytologiaa harrastavan lingivistiystäväni Haarmannin luona, ja hän näytti muhkean Ultima Thule -näyttelykirjan, jossa "Hopeanvalkean" hypoteesit ovat asianmukaisesti mukana, mutta kertoi samalla, ettei Meren kontribuutio ole oikeastaan tunkeutunut länteen. Siitä ei esimerkiksi näytä olevan varsinaista käännöstä englantiin eikä saksaan.

Lennart Mereltä itseltään joku kaltaiseni suomalainen oli kysynyt ystävällisesti, onko tämä koskaan tullut käyneeksi Pariisissa. Meri oli vastannut viileähkösti käyneensä siellä koulunsa, kun hänen isänsä oli suurlähettiläänä. Klassisten ja itämerensuomalaisten kielien lisäksi hän oli oppinut jo nuorena miehenä varsin täydellisesti äidinkielensä, venäjän ja suomen lisäksi ruotsin, saksan, ranskan ja englannin kielet. Siperiassa perunankuorijanan vietetty aika ei "syönyt miestä" niin kuin kilpailukielto urheilutoimittajien mukaan "syö" palloilijaa tai pyöräilijää, joka on "nälkäinen". Meri, Kross ja kumppanit söivät perunankuoria "nälkäisyyteensä".

Jatkan "Hopeanvalkean" esittelyä esimerkiksi huomenna. Tänään sanon, että kirja tuo mieleen Sakari Pälsin Pohjankävijän päiväkirjan, ja Merihän vietti useita vuosia äärimmäisessä Koillis-Siperiassa samoilla seuduilla kuin Pälsi aikoinaan. Pälsi oli arkeologi, Meri kansatieteilijä. Meren tyylissä ja otteessa on jotain samaa kuin Samuli Paulaharjussa, mutta Meri on vielä parempi, koska hänen näköalansa on niin tavattoman laaja.

Kirjoittajana ja kielenkäyttäjänä Lennart Meri voittaa tuomariäänin 12 - 0 suomalaiset kollegansa E.N. Setälän, Martti Haavion, Kustaa Vilkunan ja jopa Matti Kuusen. Viimeksi mainittu ymmärtääkseni käsitti ja tunnusti "Hopeanvalkean" merkityksen.

Vaikka Meren teema on hiukan oppinut - Saarenmaa / Tulenmaa antiikin Thulena, Sampo-myytti ja Baltian muinaisuus, kirjassa ei ole mitään sillä tavalla "tieteellistä" ettei pirteä lukiolainen tai etevä yläasteen oppilas kykenisi lukemaan sitä.

Luen ja olen lukenut joitakin vuosia uusia ja vanhoja julkaisuja tieteiden huipulta erityisesti keskittyen nyt ongelmallisiin yhteiskuntatieteisiin ja humanistisiin tieteisiin ja nimenomaan tieteidenvälisyyden kannalta.

Mitään näin hyvää ja innostavaa en siis muista saaneeni käsiini.

Tänään Maanantaina lopetan sanomalla, että en osaa arvioida Meren jokseenkin hurjien johtopäätösten pitävyyttä. Voi olla että hän on väärässä. Sillä ei oikeastaan ole merkitystä, koska tieteen ja myös kirjallisuuden kriteeri on niin suuri selkeys, että lukija voi tulla osaksi kirjoitusta ja kerätä ainekset omaan arvioonsa.

21 kommenttia:

  1. Sellainen mielikuva on jäänyt monille kansalaisille, että presidentti Koiviston käyttäytyminen Viron itsenäisyyspyrkimyksissä oli erittäin kummallista ja suorastaan häpeällistä. Semminkin kun Koiviston piti olla parhaiten informoitu tässä maassa siitä, mitä lähialueilla tapahtuu. Kovistollahan oli käytössään kaikki valtionhallinnon organisaatiot tietojen saamiseksi tapahtumista. Tiedän, että siellä on erittäin pätevää väkeä tietoja keräämässä, jalostamassa ja selvittämässä poliittiselle eliitille.

    Yksi selitys voi olla se, että Koiviston oli niin sitoutunut Neuvostoliiton aikaiseen meininkiin, ettei hän kyennyt avaamaan silmiään ja käsittelemmän uutta informaatiota tapahtumista lähialueilla. Jotkut ovat menneet jopa niin pitkälle väitteissään, että ilman Koivistoa Karjala olisi jälleen meidän.

    VastaaPoista
  2. Muistaakseni Hopeanvalkeassa leikitään ajatuksella enemmän tai vähemmän koko pohjois-Euroopan kattaneesta muinaisesta ugri-imperiumista. Oma suosikkini tällaisten tietokirjojen genressä on Eero Kuussaaren suurteos Suomen suvun tiet (Suomen Heimosoturien Liitto 1935).

    VastaaPoista
  3. No niin, kiitos tiedosta, "Hopeanvalkea" puuttuu kirjastostani. Vaan niin muistelen, että "Hopeanvalkean" vaikutuksen alaisena olen yrittänyt kynälle ja yritykseksi on jäänyt esikoiseni(1985)runo:

    "Nuorukaiset veistävät häämelaa/ hukkuvat kuolaimet suussa/ juhannuskokkoon// Vene liukuu/ uskollinen palvelija/ sanoma läpi metsien// tuhkaksi haapio ruhipuu/ ruumisarkuksi riistamaille/ jossa tervattu lauta/ uhmaa muovia, jäätä"

    Myöhemmin hyvä sytyke oli Meren Kuusi-Sampo-teoria ainakin "Metsännenässä", korven piilossa.

    tjt

    VastaaPoista
  4. Ad Jouni Snellman:

    Kaikki se vähäinen kunnia Kuussaarelle, joka hänelle kuuluu, mutta muistat kovasti väärin.

    Minulla on muuten hyllyssä Matti Kuusen runoteos Runon ja raudan kirja, joka on Kuussaarta kielellisesti etevämpi.

    "Merja ja muroma - kansojen kalmistoon - tän' yönä kuolinlaulunne kuullut oon...

    ...suuri on ugrien, ugrien suku...

    VastaaPoista
  5. Ad Toipila:

    Kukapa tietää - oma tulkintani on aivan toinen.

    Tiedot sotilallisista seikoistaja polttoöljyjen ja elitarvikkeiden tuona aikana eivät ole julkisia.

    Sitä tietoa en ole saanut, mitä Suomen valtionjohto olisi voinut tehdä Viron hyväksi eli tapahtuko laiminlyöntejä.

    Myötätuntoiset puheet ilman reaalista pohjaa ovat luuloni mukaan vaarallisia. Suomi ei kuulunut tuohon aikaan EY:ön, mutta muistelmistaan päätellen Koivisto oli erittäin tiiviisti yhteydessä idän ja lännen poliitikkojen kanssa.

    Olen muistavinani, että Suomi-vihamielisyys oli Neuvostoliitossa ja sen seuraajavaltiossa kovassa kurssissa.

    Siitä olen maininnut, että luulisin Karjalan olevan DDR-analogian johdosta hyvin kyseenalainen siunaus, mutta tässä asiassa yritän olla kannanotoissani varovainen, koska jopa Martti Siirala on aika oikeassa väittäessään, ettei vääryyksiä pidä niellä ainakaan opportunismin takia.

    VastaaPoista
  6. Yhteistä Merellä ja Kuussaarella on suomenkielisten sanojen ja paikannimien hiukan tarkoitushakuiselta vaikuttava etsintä joka puolelta maapalloa. Meri on Hopeanvalkeassa sitä mieltä, että englannin kielen valasta tarkoittava whale-sana pohjautuu suomen kielen sanaan kala. Vai muistanko taas väärin?

    VastaaPoista
  7. Ad Jouni Snellman (Onlöione etymological dictionary)
    whale (n.) Look up whale at Dictionary.com
    O.E. hwæl, from P.Gmc. *khwalaz (cf. O.S. hwal, O.N. hvalr, hvalfiskr, Swed. val, M.Du. wal, walvisc, Du. walvis, O.H.G. wal, Ger. Wal); probably cognate with L. squalus "a kind of large sea fish."

    Katso lisäksi Svensk etymologisk ordbok - muinaisliettua ja yhteyttä sanaan "kala" on esitetty - tämä siis tieteellisessä teoksessa 1922.

    Katso myös Lauri Hakulinen, Suomen kielen rakenne ja kehitys, jonka mukaan "kala" > hvala olisi "vanha omaperäinen sana kielessämme.

    Onko Sinulla jokin tarve rinnastaa tutkija ja "yksityisajattelija". Tuleeko seuraavaksi Wettenhovi-Aspa.

    En näe tarkoitushakuisuutta enkä etsintää eri puolilta maapalloa. Ellet sitten tarkoita siperialaiskieliä, joiden yhtäläisyydet suomen kielen kanssa eivät ole varsinainen uutinen (siis kuten ennen sanottiin ostjakkien ja samojedien).

    VastaaPoista
  8. Vastuu historiaa kohtaan vapauttaa vastuusta ihmistà kohtaan, varoitteli Camus.

    Siksikin harrastan historiaa varovasti, enkà varsinkaan halua haaskata ruutia sen uudelleen kirjoittamiseksi.

    Tulevaisuuden ennustamisenkin jàtàn muille. Yritàn elàà tàtà pàivàà.

    Yksi hupaisimmista kirjan nimistà: Venàjàn idea, kirj. Mauno Koivisto. Ei siinà ole pààtà palellut.

    VastaaPoista
  9. Ad Heikki Rönkkö:
    "Venäjän laajentumisessa yhtyi kolme tekijää: pyrittiin saamaan haltuun arvokasta maata, pyrittiin levittämään uskoa, pyrittiin yhdistämään slaaveja Venäjän johtoon. Se oli Venäjän idea."
    - Mauno Koivisto, Venäjän idea.

    Mitä ihmettelemistä tässä on?

    VastaaPoista
  10. En malta olla siteeraamatta erästä tutkimusta:

    SAMAA SUKUA,
    ERI MAATA
    VIRO JA SUOMI – HISTORIASTA HUOMISEEN
    Seppo Zetterberg
    Kustantaja: Taloustieto Oy
    Kansi: Antti Eklund
    Painopaikka: Yliopistopaino 2004
    ISBN 951-628-405-1

    …”Kun tilanne kärjistyi erityisesti Liettuassa, Koivisto sanoi hallituksen ulkoasiainvaliokunnan
    kokouksessa 9. tammikuuta 1991, että häntä oli
    entistä enemmän alkanut askarruttaa Baltian-kysymys. Niin Suomen
    kansalle kuin balteillekin oli kerrottava realiteetit. “Baltit ovat tihenevässä
    tahdissa pyytäneet meitä puuttumaan heidän asioihinsa, ja nyt sitten
    puututaan”, presidentti sanoi ulkoministerilleen.
    Seuraavana päivänä Koivisto piti reaalipolitiikan oppitunnin, tiedotustilaisuuden,
    jossa hän Helsingin Sanomien mukaan suorastaan häkellyttävän
    tylysti ja isovelimäisesti läksytti eteläisiä naapureitamme poliittisesta
    taitamattomuudesta ja ihmetteli, miksi siellä ei ole otettu varteen
    Suomen arvokkaista kokemuksista suhteiden rakentelussa suureen naapuriin.
    “Koiviston ryhtyminen balttien julkiseksi oppimestariksi on
    paitsi kiusallista myös yllättävää, koska hän itse on aiemmin osoittanut
    erityistä herkkähipiäisyyttä ruotsalaisia isoveli-asenteita kohtaan.” Koivisto
    tähdensi, että Suomen kansallinen etu on, että Neuvostoliitto ei hajoa”…

    Ilmeisesti kaikissa tärkeissä asioissa Koivisto on ollut väärässä. Esimerkiksi rahamarkkinoita vapautettaessa Suomessa Koivisto ripustautui jääräpäisesti vakaaseen ja lopulta vahvaan markkaan, joka ajoi maamme talouden ensin velkavetoiseen korkeasuhdanteeseen ja sitä seuranneeseen kauhistuttavaan lamaan. Valtansa huipulla Koivisto oli niin ehdoton auktoriteetti, ettei kukaan kyennyt häntä hillitsemään saati oikaisemaan mm virheellisestä raha- ja valuuttapolitiikasta, kunnes kaikki oli menetetty ja markka oli pakko laskea kellumaan. Yhteenvetona voidaan todeta, että jäljistä päätellen Koiviston ollut vahingollisin presidentti mallemme kautta aikain.

    VastaaPoista
  11. Ad Toipila:

    Kiitos kommentista ja viittauksesta. Tuota Zetterbergin tekstiä en tunnekaan.

    Painavaa.

    1990-luvun alun taloudellisesta tilanteesta tulee syyskuussa julki mielenkiintoista tietoa Iiro Viinasen päiväkirjojen kautta.

    Näkisipä sen päivän, että ammattitutkijat tekisivät saman kuin me tässä blogin ympärillä eli jättäisivät neuvostoajan juupas-eipäs-keskustelun hiukan vähemmälle ja keskittyisivät vaikkapa juuri Neuvostoliiton kaatumiseen tai meidän suureen pankkikriisimme - jotka muuten ehkä eivät ole toisistaan riippumattomia asioita.

    VastaaPoista
  12. Kemppiselle ja muille:

    Miksi maa-alueiden valloittamine, uskon levittäminen, omien sukulaisten suojeleminen olisi hist. ollut nimenomaan Venäjän idea, eikä esim. Ruotsin?

    On ollut molempien, mutta ajattelu on kehittynyt aikojen myötä sekä Ruotsissa että Venäjällä, ainakin toivon niin.

    Koivisto ohjaa katsomalla peruutuspeiliin.

    VastaaPoista
  13. En oikein näe, mikä on tämän keskustelunaiheen perimmäinen mielekkyys ja tarkoitus.

    Eikö se ole lähinnä akateemista kahvikeskustelua poliittisesta historiasta, joka - kuten kaikki historia - on liian täynnä yksityiskohtia, jotta metsää voisi nähdä puilta?

    Tai sitten emme voi edes nähdä muuta kuin yksityiskohtia ja keksiä itse sen "metsän" yksityiskohtiemme taustaksi eli perustaksi.

    Sitäpaitsi varsinkin poliittisesta historiasta käytävään väittelyyn sopii vanha sanonta: koirat haukkuvat, karavaani kulkee.

    Historia on toki mielenkiintoista, mutta sitä kirjoitetaan niin monesta näkökulmasta, että jo senkään takia mitään virallista Historiaa isolla H:lla ei ole olemassakaan kuin uskonkappalena.

    Kysymys on jälleen vahvojen korrelaatioitten ja jopa kausaliteetin osoittamisesta menneisyyden eri ilmiöitten ja tapahtumien välillä, mutta juuri se on hemmetin hankalaa ellei mahdotonta.

    Miksi väittelemme esim. Koiviston ulko- ja valuuttapolittisista ratkaisuista?. Siksi, ettei historia anna vastausta - me itse historian tulkitsijoina sen teemme.

    Eli päätöksen teon ongelmat ovat aina syvemmällä kuin, miten historioitsija ne kuvaa.
    Kyse on laajasti ottaen praktisen järjen muodostamista eettisistä valinnoista, jotka eivät ole historioitsijan selitettävissä.

    Historioitsija voi siis vain kuvailla, ja jos hän ryhtyy selittämään, ollaankin siirrytty jo politiikan ja filosofian alueelle.

    VastaaPoista
  14. "Rauno Rasanen", ei selvistä asioista tarvitse lainkaan kiistellä. Kun tarkastelemme Koiviston toimintaa markan kellutuksesta taaksepäin, niin kansantaloustieteen alkeisoppikirjat lukeeneelle on täysin selvää, että Koivisto ryssi koko Suomen talouden, kun ei millään suostunut käsittämään, että rahamarkkinoiden vapauttaminen vaatii seurakseen valuutan kelluttamisen. Vastaavanlainen tilanne kuin Suomessa oli koettu jo Saksassa 1970-luvun alussa. Lääkkeenä käytettiin Kouri-Porter-mallia eli valuutan kellutusta luottoekspansion hillitsemiseksi rahamarkkinoiden vapautuessa.

    Suomessa holtiton luottoekspansio olisi voitu välttää markan ajoissa tapahtuneella kellutuksella. Käytännössä Koivisto johti edelleen Suomen Pankkia ollessan presidenttinä. Koivistolla oli suuret luulot itsestään talouspoliittisena nerona, mutta nämä luulot osoittautuivat harhaluuloiksi käytännössä mielettömin seurauksin.

    VastaaPoista
  15. Ad Rönkkö & Rasanen:

    En tiedä.

    Pronssikausi ja rautakausi ovat minusta kiinnostavia, eurokausi vähemmän.

    Silti: Venäjän ja Ruotsin idean ero oli ainakin monikansallisuus - "Venäjän idea" on isovenäläisyyden idea. Ruotsilla ei ollut oikeastaan muuta sekundaporukkaa kuin suomalaiset.

    Kaipa Pietari Suuri ja Katariina rakensivat erittäin tietoisesti imperiumia Pietarin ja Moskovan ympärille ja Neuvostoliitto jatkoi.

    Ruotsi menetti Suomen, rosvosi Tanskalta Skoonen ja luopui häkellyttävästi Norjasta ja siinä se.

    Saksassahan tämän "Volksdeutsch

    VastaaPoista
  16. No mutta Rasanen!

    Kai sentään itsellesikin ovat identiteetiä muovanneet kaikenlaiset kannunvalannat, historiat ja "historiat".

    Tai, niin, no! Voihan sitä ajatella, että kaikki on turhaa kun mikään ei ole varmaa eikä näkymättömistä ota selvää naatakaan. Ehkä niinkin voi elää.

    Itsestäni tiedän.
    Tästä paikasta parin sadan metrin päähän pudottivat venäläiset, siis neuvostoliittolaiset, 7 pommia joista osa myös räjähti. Nukuin silloin kuulemma.

    Akateemistako?
    Voi olla. Silti "warum".

    Oli Erkkokin sanonut, että ne bluffaa vaan.
    Sanoiko?

    Piru ties vaikka ne olisivat ne kahvipöytäkeskustelut ne kaikista tärkeimmät jutut?

    VastaaPoista
  17. Tämä näyttää olevan herrojen klubi, mutta huvikseni ilmoittaudun bloginpitäjälle kummajaisena, joka ei ole käynyt koskaan Neuvostoliitossa eikä Venäjällä, mutta joka ihailee ja rakastaa Vanhaa Tallinnaa ja arvostaa kovasti virolaisia. Pidän toki venäläisistäkin.

    VastaaPoista
  18. Mauno Koivistosta on Viro-jutun yhteydessä esitetty monia käsityksiä, monet niistä naulan kantaan osuneita. Itse pidän edelleen kauhistelun arvoisena hänen vaikenemistaan vuodenvaihteessa 1993, jolloin kansalaiset olisivat halunneet kuulla presidentiltään muutaman sanan siitä, miksi hän oli johdattanut laumansa silloiseen tilanteeseen.

    Mitä teki presidentti kriittisessä tilanteessa? Lähetti televisioon pääministerinsä Esko Ahon!

    Se oli raukkamainen teko valtakunnan mielipidejohtajalta. Jälkeenpäin Koivosto on kyllä avannut sanaisen arkkunsa turhankin usein, ja tiedotusvälineet ovat uskollisesti toistelleet Tähtelän suuren vaikenijan käsityksiä.

    VastaaPoista
  19. Ad Anna Amnell:

    Olisin kovin pahoillani, ellen koskaan onnistuisi viettelemään rouviakin kauniilla puheilla.

    Tietoni blogeista ovat puutteelliset, mutta eikös naisväki ole varsin hyvin edustettuna myös kirjoittajissa?

    Olen oikeastaan ihastellutkin sitä, että minun vanhan miehen silmissäni kovin naiselliset aiheet, kuten kutominen ja virkaaminen, näyttävät olevan niin vahvasti edustettuina.

    VastaaPoista
  20. Toipila, Ride

    Muistan kyllä Koivistoa kohtaan esitetyn kritiikin Viro-kysymyksen ja valuuttapolitiikankin suhteen.

    Jos Koivisto teki virheen molemmissa asioissa, niin entä sitten - miten on nyt? Vaikuttavatko nuo virheet edelleenkin Suomen tilanteeseen haitallisesti?

    Olisiko lama todellakin ollut täysin vältettävissä, jos markan kelluttaminen olisi aloitettu vaikka 1½ vuotta aiemmin?

    Asiaa ei voi valitettavasti testata vaan väittelemme pelkästään teoreettisella tasolla.

    Esimerkkisi Kouri-Porter-mallista on houkutteleva, mutta riittääkö Saksan -70-luvulla tekemä ratkaisu empiiriseksi ja tieteelliseksi todisteeksi nimenomaan Koiviston virhearvioinnista?

    En kiellä, etteikö väittämässäsi olisi perää, mutta eiköhän Suomen -90-luvun lama ollut nimenomaan rahamarkkinoiden vapauttamista ajaneen, Esko Ahoa edeltäneen sinipunahallituksen linjanvedon seuraus, jonka takuumiehinä toimivat pääministeri Holkeri, valtiovarainministeri Erkki Liikanen sekä tietenkin Koivisto.

    Holkerin hallituksen rahapoliittisen linjan vei sitten työllisyyden kannalta katastrofaaliseen päätökseensä Ahon hallituksen valtiovarainministeri Iiro Viinanen.
    Pankit pelastettiin työttömien kustannuksella.

    Aho oppi silloin Paavo Väyrysen kaltaiseksi Pilatukseksi - hän tavallaan pesi kätensä koko jutusta, koska perustavat finanssi- ja valuuttapoliittiset päätökset oli alunperin tehty ja tehtiin edelleen jossain muualla kuin hänen omassa kabinetissaan.

    Ahon opportunismi pitikin hänen hallituksensa kasassa peräti 4 vuotta!

    *
    Miten Suomi olisi voinut konkreettisesti auttaa Viron itsenäistymistä tulehduttamatta pahasti poliittisia ym. suhteitaan Neuvostoliittoon?

    Olisiko Suomen Viron itsenäistymistä tukevasta lausunnosta ylipäätään ollut mitään oleellista hyötyä Virolle? Asiat menivät kuitenkin niinkuin pitikin. Viro irtautui Neuvostoliitosta.

    Hannuhoo

    Olen ilmoittanut aiemmin olevani pessimisti - koomisuuteen asti.

    Maailmankatsomukseni on schopenhauerilainen hedonismi - ylistän itsemurhaa katetun pöydän ääressä.

    Uskon myös salaliittoteorioihin - toisin sanoen: metodini on olla ehdottoman paranoidi poliittisissa kysymyksissä.
    Se onkin aika hyvä metodi, kunhan vain pysyy hallinnassa.

    Paranoidikko on aina oikeassa omien oletustensa ja selitysrakennelmiensa suhteen.
    Mielisairaanhoitoalalla työskennelleenä voin vakuuttaa tämän väitteen todeksi...

    Varsinkaan psykoottista paranoidikkoa ei auta mikään muu kuin se, että hän kehittää itse itselleen uuden - mahdollisesti hieman vähemmän vainoharhaisen tulkinnan vainoojiksi kokemiensa ihmisten tai ilmiöitten suhteen.
    Muut ihmiset eivät voi muuttaa hänen mielipiteitään.

    Hitler oli paranoidikko, samoin Stalin, varmasti Maokin.
    Entä fundamentalisti-sätkynukke Bush II?

    VastaaPoista
  21. Awesome blog! Is your theme custom made or did you download it from somewhere?
    A design like yours with a few simple adjustements would really make my blog shine.
    Please let me know where you got your design. With thanks
    Also visit my blog :: clean my pc

    VastaaPoista