Sivun näyttöjä yhteensä

11. heinäkuuta 2006

Juoksu suolle

"Juokse suolle" on sama sanonta kuin "syöksy sementtiin". Paljon ravakampiakin versioita on.

Television Suo-ohjelmassa moni asia mätästää mutta siinä on jotain uutta ja mielenkiintoista.

Tutkija Jenni Janatuinen herätti huomiota paitsi upealla nuoruudellaan, viisauden sanoilla tutkimuskohteestaan, joka on Kalle Päätalon tuotanto.

Olen ihan neuvoton Päätalon kanssa - lukemisyritykset ovat osoittautuneet suojuoksuksi. En tiedä hänen kirjoistaan mitään.

Luullkaseni televisiokeskustelu oli sijoittanut pariksi prekariaatin ("paskatyöt") ja Päätalon tutkijan, joka aivan oikein sanoi, että korostonut tai ylikorostunut velvollisuudentunto ja vimmainen halu repiä elanto jäisestä puusta oli sen elämänmuodon keskeinen sisältö. Kunta, akka tai valtio saivat luvan pitää suunsa kiinni. Sotasavotta oli lyönyt lukkosalvokselle miehen mielen.

Olen itse kirjoittanut paljon ilmaisliikkeistä (Creative Commons, Open Code), jotka tarkoittavat tekijänoikeuden irrottamista tulonjakopolitiikasta eli suojattujen teosten käytön sisällyttämistä peruspalkkaan.

Digitaalikuilu (digital divide) on yli viiden vuoden takainen termi, joka kuvaa muun muassa sitä ilmiöryhmää, jolle prekariaatti on vihainen, vaikkeivat he itse ole siinä kuilussa.

Kukaties tämä kuilu - being disconneceted eli "töpseli seinästä" kuten M. Castells kuvaili jo 1990-luvulla - on sama asia kuin pätkätöiden ja paskatöiden ongelma. Kuvittelen, että tulipaloista ynnä muusta harrastunut nuoriso on osittain vain pahantapaista ja toiminnanhaluista ja osittin tuntenut nahoissaan jotain, minkä me vanhat ja luutuneet vahingossa sivuutamme.

Olen edelleen sitä mieltä että vastauksia tämän hetken ongelmiin löytyy Proustista. Ei se ole mikään sattuma, että Dostojevski ja Joseph Conrad kirjoittivat terrorismin teorian ja käytännön sata vuotta sitten paremmin ja käsitettävämmin kuin CIA tänä vuonna.

Kuvassa huoneeni Possulassa. Suunnittelu H. Kukkonen. Toteutus Kyösti ja Arvo Seppänen. 1984.

8 kommenttia:

  1. Eikö se sanonta ole "suksi suolle"?

    Ei tosin löydy Matti Kuusen kansainvälisestä sananlaskutietokannasta.

    VastaaPoista
  2. Kemppinen: "Olen edelleen sitä mieltä että vastauksia tämän hetken ongelmiin löytyy Proustista."

    Ditto. Kevyenä viittauksena asian tiimoilta julkaistu bestselleri - Alain de Botton: How Proust Can Change Your Life. Picador 1997. Hauska kirja, tosin kunnollinen käyttö kärsii puuttuvasta viiteapparaattista.

    Kemppisen esittämälle laajemmalle teesille Proustilta löytyy mojova myötäperustelu, jonka löysin de Bottonin edellä siteeratusta kirjasta (1 painos, s. 194-195, viitteiden puutteen vuoksi en nyt pysty jäljittämään alkuperäislähdettä, ilmeisesti jostakin Proustin esseestä). Ohessa tarjoan heikkoa käännöstä epäilemättä kauniista ranskasta mahdollisesti pätevän englanninnoksen kautta kömpelöön suomeeni... De Bottonin mukaan Proust siis on kirjoittanut (käännös tässä):

    "Keskinkertaisuudet yleensä luulevat, että ihailemamme kirjallisuuden seuraaminen vie kyvyn kriittiseen itsenäisyyteen. 'Mitä väliä Ruskinin tuntemuksilla on, koe itse!' Tämä on psykologinen harha. Jokainen henkiseen kuriin mukautunut tietää, että se lisää ymmärrystä ja kokemista, eikä vie arvostelukykykä. Ei ole parempaa keinoa itsensä löytämiseen kuin yrittää itse tuntea mestarin kokema, silloin saa esiin molempien tunnot."

    VastaaPoista
  3. Ad Lurker:

    Voi olla. Sitten taas toisaalta muistan, kun krapulainen Yrjö Jyrinkoski istui Orrenmaan matkustajakodin kahvilassa juomassa pilsneriä ja yksi meistä yriti pilkata häntä. Jyrinkoski sanoi:" Taidat olla kova hiihtäjä." - "No aina perkele tuallaasen homon voittaa." - "Jaa jaa, kova hiihtäjä... Hyvä. - Suksi vittuun!"

    VastaaPoista
  4. Hetken luulin että näistä Kemppisen blogeista voisi siilautua inspiroivia helmiä, mutta nyt tuntuukin siltä että blogi jää reunamerkinnäksi siinä suuressa jatkumossa jota sanotaan semanttiseksi meluksi?

    Vai kutsutaanko "mestarin" kädentyöksi sen sanomista mikä on jo moneen kertaan sanottu, so. sisältötuotannoksi sitä mihin on peräti professoreita TKK:ssa nimetty?

    VastaaPoista
  5. Mulle ei auennut tuo Heikin postaus. Onko Heikki jonkin sortin hienohelma? Elävässä elämässä ovat kaikki kirjot olemassa. Miksi rajata itsensä johonkin ahtaaseen lokeroon?

    VastaaPoista
  6. Ad Heikki:

    Hyvä! Ryhdistäydy ihmeessä ja ryhdy lukemaan jotain kunnollista.

    Huvittava yhteensattuma: toin Castellsin Suomeen 1999 luettuani kirjan 1997. Meillä oli tuona vuonna siitä seminaari TKK:ssa. Digital Dividesta luennoin Hal Varianin ja Pam Samuelsonin siivellä Berkeleyssä vuonna 2000.

    Heikin arvio semanttisesta melusta (joka on uusi käsite) on ansaitsemattoman mairitteleva.

    Ehkä voisin liittää tämän CV:heni heti Tintin suomennosten jälkeen? "Ollut ajamassa sisään sittemmin käytössä kuluneita käsitteitä."

    Kiitos!

    VastaaPoista
  7. Luen edellen kunnollista Kemmppisen blogia, vaikka semanttinen melu häiritsee. Tarkoitan kaikkea ympärillä pyörivää itsekehuskelua.

    Hörähdin varsinaisesti käyntiin tästä:

    "Päätalon tutkijan, joka aivan oikein sanoi, että korostonut tai ylikorostunut velvollisuudentunto ja vimmainen halu repiä elanto jäisestä puusta oli sen elämänmuodon keskeinen sisältö. Kunta, akka tai valtio saivat luvan pitää suunsa kiinni. Sotasavotta oli lyönyt lukkosalvokselle miehen mielen."

    Tämä on nimittäin aika täysin väärin. Kantapään kautta opittuna kaikki kulki likipitäen päinvastoin.

    Hyvä vertailukohta löytyy Miguel Unamunolta, joka kirjoitti 20-30 luvun Espanjan maaseudun poikamiesongelmasta näin: siellä yhä Jumala käski naista ja nainen käski miestä.

    VastaaPoista
  8. No mutta Heikki, vaatimattomuus kaunistaa, mutta harvoin valloittaa. Tämän opetti aikoinaan kansantaloustieteen professori Lauri af Heurlin luennollaan, kun hieman sekosi papereissaan.

    VastaaPoista