Tuolla eli Kirkkonummen palkitussa kirjastossa oli liivijengi liikkeellä. Kysyin, saisiko sieltä ketään kotilainaksi. Ei luvattu. Keskusrikospoliisia ei tarvittu, kun liivijengi kahisi portaikossa kuuntelemassa satua. Keski-ikä näytti olevan viisi vuotta, tai ehkä kuusi.
Eskarilaisten huomioliivit on hieno asia, ja lapsista kertoo pelkkää hyvää, ettei opettajilla ole suojakypärää. Minulla tosin oli turvakengät, joihin siirryin heti kun alettiin puhua talvirenkaista. Erinomaiset muuten ovat nämä työmiehen kengät, joissa on sama systeemi kuin monoissa. Nauhat ovat rautalankaa ja ne kiristetään ja löysätään kiertämällä trissaa.
Rupesin raivaamaan perheen yhdestä puhelimesta tilaa, kun laite väitti, että pilvi on täynnä eikä uusia viestejä voida tallettaa, saati valokuvia. Seuraus oli tavanomainen. Tietokone alkoi nikotella, ja nimenomaan Word haluaa tarkastaa itsensä vähän väliä. Niin haluaisin minäkin, vaikka arvaan tuloksen.
Täsmennän että olin palauttamassa kirjoja. Kotona kirjahyllyjen siivoaminen paljastaa sekä arvotonta roinaa että ikiaarteita.
Henkilötietojen suoja oli ennen tiukempi. Luin uudelleen parit 60-luvulla ilmestyneet muistelmat, kun olin tuntenut kirjoittajat ja paljon asioista. Arvioni: kirjoittajien hienotunteisuuden ja hyvän moraalisen otteen vuoksi muistelot ovat arvottomia ja kaikkea todistusvoimaa vailla. Tyypillisesti hyväntahtoisena esimerkin ihmisenä esitelty henkilö oli todellisuudessa vaarallinen raivohullu, jonka irrottamiseen kanslian kattokruunusta tarvittiin käytännössä kaksi tai kolmekin poliisia.
Joskus muisteleminen kuitenkin lipsahtaa totuuden puolelle. Minua nauratti kirjankustantajan sananvalinta, kun tämä mainitsi puolen vuosisadan takaisen kollegansa "monumentaalisen tahdittomuuden", jonka tosiaan muistan itsekin oikein hyvin.
Aoivan hiljan juttelin nuoren (65 v.) ystäväni kanssa ja selitin, ettei akateemikko A, joka hänkin kaikeksi onneksi kuoli Kekkosen valtakauden alkuvaiheessa, suinkaan vihannut ystäväni sukulaista. Tämä A kohteli käytännössä kaikkia ihmisiä yhtä törkeästi. Tapana oli sanoa, että hänen tiensä oppituolille oli ruumiiden reunustama.
Kirjoitin viimeksi, että suuren taiteilijan ja tutkijan erikoisuus on ylikehittynyt kyky kestää kipua. Yleisemmin suurmiehet ja suurnaisen tunnusmerkki on suvereeni kyky kestää toisten ihmisten kipua.
Hyllystäni löysin pari todella yvää kirjaa Onnistuin aikoinani kähveltämään kustannusliikkeestä niin sanottuja dummyjä. Sana tarkoitti ihan oikeisiin kansiin sidottuja kirjoja, joissa on sisällä pelkkää puhdasta paperia. Sellaisia tarvittiin mainoskuviin. Huonekaluliikkeissä näki vielä hiljan kirjahyllyssä sellaisia kirjoja, joissa saattoi olla arvostetun tietokirjan kansipaperi.
Minulla on runosuomennoksia, kuten Apollinaire, Stevens ja Catullus, täytekynällä tuollaisiin "kirjoihin" kirjoitttuna. Seuraava vaihe oli kirjoittaa ne koneella puhtaaksi. Dummyjen versiot olivat aika valmiita, koska lukemattomat yritelmät olin kirjoittanut tavallisiin muistilehtiöihin tai puotipaperille.
Nyt mietin, että pitäisikö jättää jälkeensä käsin kirjoitettu muistelma juuri tuollaisena dummyna eli tekokirjana, ja kertoa siinä mieltä kääntäviä muistikuvia kuuluisista ihmisistä.
Olen kahden vaiheilla. Saattaisi aiheutua perikunnalle huolta.
Jospa jatkan sinänsä viattomia runoja.
Hadrianuksen hautaruno:
Pieni ja kalpea, harhaileva sielu,
maailmaan tulit vain käymään.
Mille maille lähdit nyt?
Haalea, harmaa, alastomana
et edes leikkiä lyö.
(Animula, vagula, blandula
Hospes, comesque corporis
Quae nunc alibis in locis?
Pallidula, rigida, nudula
nec, ut soles, dais cocos.
Kyllä, se, että joku keksii kengännauhat uusiksi on kyllä mainitsemisen arvoinen asia. Ja ne molemmat jostain pohjanmaan perukoilta olevat valmistajat tekevät vielä kilpailijoihin verrattuna hyvää laatuakin. Työkenkäkäytössäkin toimivat kunnes kolmen sentin paksuinen pohja on puhki kulunut. Ohut teräslanka on yllättävän kestävää, kun sitä ei mene ylimääräisesti taivuttelemaan. Kengissä mekanismi on varsin loppuun mietitty.
VastaaPoistaAi niin, olihan ne tarralenkkarit silloin vuosikymmeniä sitten, mutta se oli lähinnä sandaaleihin sopiva mekanismi.
Hieno muistokirjoitus lopussa.
Onko sellainen jo keksitty joka ammeriikanmaalla on tullut suosioon, mental health day joka on pidettävä pakosti kerran kuukaudessa, että olisi täällä kirjastopäivä? Nyt on tietty kyllä mutta sanottava se on että kaikkia ne keksiikin.
VastaaPoistaOlisiko jo syytä laittaa kulttuurirahat uusiksi ja erotella niin että vain sivistys jää. Tämä myös Veikkaus-rahoille, apurahoille ja muille vastaaville.
VastaaPoistaKirjasto on sivistystä, romaanikirjailija ei. Räppärimusiikki ei ole sivistystä, eikä baletti tai teatteri. Taide ei myöskään ole sivistytä.
Ja Tanssintalo rakennustyömaa. Eivätkös ne Aki Louhimiehen rumat ja siksi todet filmit olleet Selinin tallista ? Kasipallo Vuosaari ja useampiakin. Entä sitten lempeä Tuntematon.
PoistaKiva kun Renny Harlin kävi kotimaassa ja repäsi Luokkakokous 3:en. Menin katsomaan örvistelyä ja räkää kusta ja kimallusta. Vetää väkeä. Kiinassa kiellettäisiin kuten muutakin raaistavaa mentoroimista. Hyvä Xi. Jopa marsalkkojen ja Kiinan johtajakaadereiden lastenlasten uratiet katkaisiin sieltä Harvardista -ja viettelijöistä jokuselta kaula.
Suomessakin käydään iljetysten kimppuun, eikä vain Sannan, vaan laveamminkin. Enkä Marinista tiedä. Vaikka aina kaikesta ja kaikista, mistä nettijolkotukseni ja skrivailuni kielii ja paljastaa. On siinä muutakin pahaa, loputon lukeminen ja kopiointi, yleensä vielä vääristelevä. Söytän vääriä kuten Kurvinenkin. On muuten luottovaltiomiesehdokkaani, kuvakirjoista Kallio Kalliokoski ja Kalliopoika.
Taide julkeaa riisua. Kansallisteatteri Vallilassa oikeat pormestarit pannaan vetämään totuuspulveria ja jälki on totta. Kun Kuparisen näytelmässä lukevat sanojaan A-nelosnivaskasta ja Kuiskaaja korjailee, niin jopas ViestintäJungerit ja -Kirstipihat palkanmaksajineen paljastuvat. Ja huippuna pari osattomien edestä raivoavaa valtuutettua syöksymässä uransa giljotiinipölkylle. Oikeat nimet ja tosion.
Joo ja esitelmäteatteri esittää eikä esitelmöi kun Aksa Petterson on toisena ohjaajana. Kovaa väkeä Leea Klemola ja Elina -ei meikän väliä vaan lähimmäisten- Knihtilä painaa Riitun pahalla jos rakastavallakin Sisulla pyykkiä paljuun paikkuuseen ja ylle. Vuoden Urheilijan Palkinto menisi Q-teatteriin. Kestävyysurheilun, ja Mika Myllylärääkin suopursuin seppelöity. Pääuhrattava ja päähenkilö (= miksi tehdä työtä ja taidetta) on kylläkin pelistä jo koulu-urheilussa suihkuun saatettu, se Markku moninkertainen trans. Ransu. Jo itse olemattomuus, terapiavakituinen askartelija. Noissa kolmessa menee kymmenen tuntia, etkä pääse jyvälle ?
No, ehkäpä kilttilook Lauri Maijala ja Niko Koskela ja Juha Milonoff niminä ja apurooleissa kielivät kuinka vakava on Vuosisadan häät. Outi Mäenpään kujanjuoksu väkevyydessä energiassa ja minäitsenä ; kun kerta näyttävä ja diplomilääkäri ja julkkistaivaalle tiensä raivannut Minä.
Noissa neljässä jätetään sosiaalisosiologit ja rahatieteilijät tiedon kelkasta itsehivelyään jatkamaan forever. Taide elää kuolleen tieteen jättämällä jätemaalla.Jukka Sjöstedt
Nämä, kuten tämäkin J. S.n hengentuote muistuttaa Pelle P.n keksimää jäätelökivääriä. Aku A. innostui kovin sellaisen kokeiltavaksi saatuaan ja totesi viidennen hutin itseen päin pläsiä ammuttuaan että ihmeellisintä tässä on kuinka P. sai niin pieneen ammukseen mahtumaan niin paljon jäätelöä.
PoistaTunnen kaksikin liivijengiä. Molemmat hyvin useasti majailevat lenkkipolkuni varrella metsäisellä rinteellä. Virikkeitä ja hauskuutta tuntuu löytyvän. Luullakseni he eivät aikuistuessaan pelkää metsää, toisin kuin useat heidän vanhemmistaan.
VastaaPoistaAnomyymi taisi sekoittaa keskenään sivistyksen ja koulutuksen käsitteet.
VastaaPoistaHiljattain siirryin kuusikahdeksatta elämävuodelleni ja sain perheeltä paitsi 18y single malt, myöskin kultakärkisen mustetäytekynän.
VastaaPoistaKäsin Skotlannissa tehdyn.
Ohessa paketissa on päiväkirjaksi sopiva kirjanen, sellainen kuin näyttää olleen kirjailijalla, jota tänä aamuna siteerattiin YLE1:n aamuhartaudessa.
Ennestään päiväkirjani ovat toisaalta blogini (joka on yhtä kauan ilmestynyt kuin tämä Kemppinen, 4300 päivitystä, max 30 lukijaa), toisaalta muistikirjani v 1954 alkaen.
Tämän aamun sankari oli siis kirjailija, jolta on ilmestynyt kolme päiväkirjaa: sininen, punainen ja valkoinen.
Siitä julkkispappi poimi kaksi runoa.
1) me kaikki kuolemme
2) kukaan ei ole pelkästään minun
Eeva Kilpi osaa.
Elämä ilman näitä päiväkirjoja olisi aika tylsää.
Siksi olin iloinen, kun sain käsiini 1916 16-vuotiaan kustantajasuvun pojan mustetäytekynällä äidilleen joululahjaksi laatiman runokirjan.
140 sivua.
Lopuksi:
Olen erittäin ilahtunut, kun luen jostain, että voi kirjoittaa joko elämäkerran tai elämänkerran.
Molemmat tarkoittavat samaa.
Yhteen sydämmeen mahtuu vain yksi ämmä.
"Se luoti tiesi paikkansa".
Huolestuttavaa ajassa on nykyinen [liivi]yhdistysten kieltäminen. Kun pää on saatu auki, niin ylärajaa ei ole ja ns. suvaitsevaisten kannattaa valmistautua myös yhdistystensä lakkauttamiseen tulevaisuudessa. Yhdistymisvapaus on kuitenkin yksi perusoikeuksista ja kohtuullisen kevyesti noita rekisteröimättömiä (sic!) yhdistyksiä on lakkautettu. Odotan innolla, koska alkavat puolueiden kieltämiset, siitähän meillä on kokemusta jo aikaisemmilta vuosikymmeniltä.
VastaaPoistaOnhan meillä lakeja ja asetuksia jotka kieltävät rangaistuksen uhalla lukemattomia, yleiselle turvallisuudelle vahingollisiksi osoittautuneita asioita. Vaikkapa nyt murhaaviksi osoitautuneet ylinopeudet. Ei väkivaltaisten kängiläisten järjestäytymisen kieltäminen ole sen kummempaa. He itse sitä oikein tilaamalla tilailevat puukoin ja puntarein veriroiskein pilkottamillaan poluilla.
PoistaKiellettyjä puolueita tai sellaisten perustamisaikeita ei kyllä tällä istumalla tule yhtäkään mieleen sen jälkeen, kun yhteiskunta alkoi asettua uomiinsa (Stalinin kuoleman jälkeen). Jos erääseen Siitoimeen viitataan, niin onko demokratia mitä menettänyt? Ja saahan eräs Hjallsikin yhden miehen puoluettaan pitää pystyssä vaikka mitään merkitystä tai muuta itseisarvoa ei sillä olekaan. Turha maksuerä vain valtiolle sekin.
Siis ammattirikolliset ja ei-suvaitsevat samaa porukkaa?
PoistaMielenkiintoista on nähdä, mistä piireistä nousee puolustajia liivijengeille. Cannonball, jota haetaan lakkautettavaksi, on liittynyt vahvasti Suomen äärioikeistolaiskenttään. Se on saanut MV-lehdeltä vuosia myönteistä julkisuutta, mikä on jo sinänsä vahva todiste kuulumisesta samaan porukkaan.
PoistaLaajemmin ottaisin esille KKO:n ennakkotapauksen KKO:2020:68. Siinä kuvataan aika tarkasti ne puitteet, joiden piirissä olevat yhdistykset tulee lakkauttaa:
Korkein oikeus toteaa kohdasta 17 ilmenevin tavoin hovioikeuden selvitetyksi katsomien seikkojen perusteella, että PVL:n tavoitteena on pitkälti natsi-Saksassa vallinnutta kansallissosialismia vastaava valtiojärjestys. PVL:n tavoitteena on luoda yhteiskunta, jossa tietty kansanryhmä on nostettu muiden yläpuolelle ja jossa rajoitetaan voimakkaasti useiden muiden tahojen perus- ja ihmisoikeuksia. Korkein oikeus katsoo, että edellä mainitut tavoitteet ovat perustuslaissa ja rikoslaissa säädettyjen kansanvaltaisen yhteiskunnan perusteiden ja mainittujen säännösten ilmentämien tausta-arvojen vastaisia.
- -
PVL on vedonnut asiassa yhdistymisvapauteen ja sananvapauteen. Korkein oikeus toteaa, että vetoaminen yhdistymisvapauteen tai sananvapauteen parlamentaarisen demokratian alas ajamiseksi, kansallissosialistisen aatteen ajamiseksi taikka jonkin kansanryhmän solvaamisen tai panettelun oikeutukseksi on ensiksi mainittujen oikeuksien väärinkäyttöä, koska tavoitteena on kansanvaltaisten rakenteiden kumoaminen tai muiden perus- ja ihmisoikeuksien olennainen vähentäminen. PVL:n edellä mainitut tavoitteet ja toiminta eivät näin ollen saa yhdistymisvapauden tai sananvapauden suojaa.
Eli lähtökohtana on jo Kekkosen aikoinaan esiin nostama demokratian itsepuolustus: jos edustaa aatetta, jonka tavoitteena on lakkauttaa demokratia, ei voi olettaa saavansa demokraattisen valtion suvaitsevaisuutta osakseen. Kansanvallalla ei ole velvollisuutta antaa lakkauttaa itseään. Tässä suhteessa sekä kommunistien että IKL:n lakkauttaminen olivat menneisyydessäkin oikein sekä moraalisesti että laillisesti. Ainoa, mitä voisi valittaa, oli se, että kommunistien toiminta sallittiin vuonna 1944 uudelleen.
Enpä nyt Kekkosta minkäänlaisena demokratian esitaistelijana pitäisi. Tosin muistikuvani eivät yllä 1970-lukua kauemmaksi.
Poista"Ainoa, mitä voisi valittaa, oli se, että kommunistien toiminta sallittiin vuonna 1944 uudelleen."
PoistaKerropa toki, herra, millä tavoin kansanvalta joutui joutui vaaraan, kun SKDL syksyllä 1944 perustettiin. Mielellään ihan toteen näytettyjä "operationaalisia" esimerkkejä: mitä sellaisia tekoja tehtiin?
Todellisuudessa asia oli täsmälleen päinvastoin. Vasta syksystä 1944 lähtien Suomea voidaan pitää demokraattisena valtiona. Jo ns. kolmen suuren kautena 1945 - 1948 pantiin toimeen suuria, kansan suuren enemmistön elinehtoja kohentaneita sosiaalisia reformeja. Ja uudestaan vuodesta 1966 kansanrintamapohjalla aina peruskoulua, kansanterveyslakia ym. myöten. Vissiä yhteiskunnallista tasoitusta tuo tietenkin kaikki vaati verotuksen muodossa. Ja sekös porvarille yhäti harmitusta tuottaa.
Rikollisryhmät siis ns. perinteisten arvojen perimmäinen tuki! Sitä pahempi noille arvoille. Ja kansan tyhmin osa toki nielee kaikki silmänkääntötemput.
PoistaMeillä on muuten eduskunnassa puolue, joka on jo kerran aloittanut laillista valtaa vastaan aseellisen kapinan. Puolueohjelmassa taitaa edelleen olla vallankumous tavoitteena.
PoistaJäljistä päätellen tarkoitat kokoomusta.
PoistaMonet nykyiset, ja entisaikaisetkin, julkisuuden suurnaiset ja suurmiehet ovat vaihtolämpöisiä.
VastaaPoistaJuu ja kameleonttia imitoivat taiten. En nyt tahdo että kenenkään mieleen tulisi mikään silmiä koskeva seikka ja sitä paitsi sitä mersun malliakaan ei enää valmisteta jonka etuvalot olivat kuin kameleontin silmät, nimiä mainitsematta. Kylmäverisesti kohteliaana tahdon olla.
Poista