Sivun näyttöjä yhteensä

24. lokakuuta 2021

Tiski


 

Lehtien (The Guardian) mukaan Facebook on melkein liikahtamaisillaan. Uusimman vuoden tietojen mukaan virheellisyytensä vuoksi vaarallisen sisällön levittäminen on yhtiön johdon tietoinen päätös, josta myös on vaiettava. Intia kitkee, Eurooppa ei ymmärrä edes itkeä.

 

Amazonin liikevaihdosta, oikeastaan liiketulosta, 7 prosenttia tulee tällä hetkellä kirjoista. Kaikki muu on tarvikkeita, tavaraa, roinaa.

 

Lehtien (The New York Times) tulkinnan mukaan Amazon on onnistunut pilaamaan kirjallisuuden lopullisesti ja korjaamattomasti. Korkeatasoinen kaunokirjallisuus on yhtiössä yksi kymmenistä kioskiviihteen rajoista.

 

Olen yksi niistä, joka hyötyy tilanteesta. Koska ostan jatkuvasti Kindlen e-kirjoina esimerkiksi Tshehovia, jota taitaa olla nyt kaikki englanniksi julkaistu osittain kolmeen kertaan, algoritmi ehdottaa minulle ainakin kerran viikossa  erittäin kiinnostavia nimikkeitä.

 

Ihan niin kiinnostavaa ei yleensä ilmene kuin viimeksi kirjahyllyn takarivistä esiin sukeltanut kuusiosainen Histoire des moeurs (ed. Poirier, Gallimard 1990), tapojen historia. Olin kantanut sen matkalaukussa kotiin vuonna 1992, jolloin elämäntilanteeni muuttui dramaattisesti erään sairaus- ja kuolemantapauksen johdosta. Olin tuore tohtori ja tietenkin aion luennoida kulttuurihistoriaa. Kuusi kertaa 800 sivua tulisi hyvää tarpeeseen. Mutta toisin siis kävi.

 

Kirjaa muuten ei saa Amazoniltakaan (amazon.fr).

 

Toisin kuin monet arvostelijat en ota syyttääkseni firmaa ja sen omistavaa maailman rikkainta miestä tärvelemisestä. Lähdevetemme on vaivihkaa vaihdettu tiskiveteen, ja me maksamme siitä. 

 

Mutta eiköhän koulutusprojektin epäonnistuminen ole oma vikamme. Omien tietojeni mukaan valikoima oli yhtä sekulia, kun Leipzig vastasi kirjojen tukkumyynnistä ennen ensimmäistä maailmansotaa, ja saanti sattumanvaraista. On totta, kuteen Jarl Helleman haikaili mainiossa teoksessaan kustantajista liikemiehinä, että sotien välisenä aikana Thomas Mannin valitut tai kootut teokset sai joka kaupungista kalliilla, maailman parhaan kustantajan S. Fischerin ansiosta, ja rautatieasemilta jopa Buddenbrookeja sai d-markalla, mutta se kaikki loppui. Suomen verkosta nyt helposti löytyvät listat kertovat, mitä meidän arvovaltaiset ja arvovallattomat kustantajamme julkaisivat sotien jälkeen, kun menekki räjähti ja kaikki kävi kaupaksi. Sanoisin että tiskivettä, vaikka oli siellä Waltariakin ja jopa runoutta…

 

En viitsi itse selitellä, miksi pysyn rosvojen asiakkaana. Ehkä sanon vain laimeasti, etten ole nuori enkä terve. Siitä on aikaa, kun juoksin valtavien kirjakassien kanssa Stureplanilta Slussenille laivaan ja ryhdyin kierrettyäni kravatin kuivaksi hiestä lukemaan puhtaan järjen puolustusta alkukielellä siemaillen kraanasta lemmehtynyttä vettä ja suunnitellen, että sitten kun en ole näin jännässä kohdassa, kipitän seisomatiskiltä itselleni oikein pullollisen Ramlösaa, kun nyt kuitenkin ollaan ihan ruotsissa ja rahat loppuivat Skandinavian parhaassa antikvariaatissa, joka on Rönnells. Viimeksi käydessäni ne tosin siellä lupailivat panevansa näinä aikoina lapun luukulle, ku kauppa ei käy. Lieneekö joku selvillä asiasta tai pannut kotain merkille Birger Jarls gatanilla?

 

 

25 kommenttia:

  1. Nettisivun mukaan näyttäisi olevan toimintaa: https://ronnells.se/

    VastaaPoista
  2. Tällaiselle "menige manille" koko Rönnells on outo. Kävin ennen valtakunnanideologi T:n valtakautta Tukholmassa 3 - 4 kertaa vuodessa 1980-luvun alkutaitteesta lähtien. Kun päivä oli aljettu Söderin Monteliusvägenin näköalapaikalta kaupunkipanoraamalla, oli vuorossa kulloinenkin museokierros. Ei niitä monta käyntikerralla ehtinyt. Kermana päivän leivoksessa, iltahämärissä, ennen ajoa T-banalla Värtahamneniin, oli kävely ohi valtiopäivätalon Norrmalmin alkupäähän ja käynti klassistisessa talon (haikea muisto entisistä Klaran kortteleista, joita en koskaan nähnyt) myymälässä "Drottninggatans Bok och Bild". Huokealla lähti jäännöseräpinkoista joka kerralla mm. Ruotsin ja Tukholman historiaa. - Ramlösa oli muuten mainio janojuoma koto-Suomessakin, mutta sitä ei enää 2010-luvulla saanut oikein mistään, ruotsinlaivoiltakaan tai Tukholman kuppiloista.

    (Mahdolliselle kovin kriittiselle lukijalle: jos tällainen kovien aikojen virittämä personalia-osastoon kuuluva muistelu ei sitten yhtään kiinnosta, piruakos et heti hypännyt yli.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loka-vettä tarjosivat taannoin presidentti Haloselle.

      Poista
    2. Olisit kirjoittanut että lokakaivon (Loka brunn) vettä, niin juttusi olisi ollut maukkaampi.

      Poista
    3. Viron puolessa on terveellisyydestään tunnettu vesivaranto Kullin kylän alueella. Miten muuten läppäristä tai tämmöisestä liiaksi liikkuvia sisältävästä viestintävekottimesta kaivetaan esiin umlaut?

      No. Kuitenkin vettä Kullista.

      Poista
    4. u-umlaut saadaan kun esin painetaan alt-¨ ja sitten uu. Samassa nappulassa myös
      ^-'hattu' ja espanjan 'enj'. Löytyy normi-skandi-näppäimistössä Å:n ja enterin välistä.

      Älykännykässä on helpointa lisätä saksa ja ankaran umlautintarpeen tullessa vaihtaa näppäimistöä ja sieltähän se sitten löytyy ilman kommervenkkeja.

      Poista
    5. Kiitoksia. Ümlaut että on tehty kenkuksi, vaikka voisi olla helppo.

      Poista
  3. Asiasta kolmanteen, kaik nettisivut kyssyy evästeitä,kyl miul on evväittä vielä omast takkaa

    VastaaPoista
  4. https://ronnells.se/

    Aukeaa huomenna maanantaina taas kymmeneltä.

    VastaaPoista
  5. Vaikka olen nuori mies, hädin tuskin vanhuuseläkkeellä, muistan yllättävän kauan kestäneen elämänvaiheen, jolloin piti yleensä käydä Lontoon Dillonilla tai Hatchardilla tai Charing Cross Roadin divareissa löytääkseen niitä kirjoja, joita halusi. Äänilevyt tulivat postissa luotettavammin.

    En yhtään yritä vähätellä Tukholman merkitystä, sieltä löytyi toisinaan tärkeätä, jota ei osannut etsiäkään.

    Viime aikoina on ainakin omassa elämässäni eräs seikka kääntynyt ympäri. Jossakin vaiheessahan käytiin kivijalkakaupassa katsomassa, miltä näyttää jokin, joka sitten hankitaan halvemmalla verkosta. Nyt on sattunut jo useastikin, että verkosta löytyneen saa elävästä erikoisliikkeestä parempaan hintaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaisiko laajentaa maailmankuvaa pakkoenglannin ulkopuolellekin?

      Poista
    2. Pitää paikkansa. Antikvariaateissa on halvempaa kuin verkossa. Ja kirpputoreilla myös, tietysti.

      Poista
    3. Tulee kuulkaas arvon ent. anonyymi nyk. A. Anonymous Tuntematon-Nimetön olla korrekti ja käyttää ilmaisua tahdosta riippumaton englannin kieli. Pakko viittaa pakottamiseen. Mikäli kaikki englantia puhuvat pakotettaisiin puhumaan suomea.. No niin ja miksipä jättää siihen, ruki veer. Ei muuten saa selvää, ainakin todella vaikeaa saada selko. Juuri äsken kokeilimma kaikin päin ja hauskaa oli. Venäjään tullen oli minun vuorollani hyvin hiljaista. En hallitse vähintäkään, tai no, vähän mutten aakkosistoa.

      Poista
    4. Pakkokoomisuuteni ei yllä pakkoanonymiteettiin.

      Poista
    5. Pakko viittaa pskottamiseen ja sihän englannin kielen opetus ja joka paikkaan änkeäminen on ollut viimeiset parikymmentä vuotta. Eikä asiantilaa saa edes arvostella, heti tulee paikalle joku englannin palvoja/uhri viisastelemaan tyhmiä.

      Poista
    6. Puhun pakkosuomea. Mielipidettäni äidinkielen valinnasta ei kysytty ollenkaan.

      Poista
    7. Mitä tulikaan sanottua viisastelijoista.

      Poista
    8. Arvon blogisti lanseerasi aikoinaan eturuotsin käsitteen, samaa voi mainiosti viihteekseen soveltaa muihin kieliin.
      Mikäli nimenomaan viihde-englanti vaikuttaa liiaksi köyhältä, ohkaiselta, vesitetyltä ja alkaa kenkuttaa voi lystikseen yrittää sen kääntämistä. Pientä yllätystä on luvassa, idiomaattinen kieli köyhtyy vielä entisestään asteeseen jossa jo merkityssisältöä alkaa kadota.

      Tyhmien viisasteluksi menee, toden totta. Asiantilain arvostelua odotellessa, miksi tyytyä pelkkiin riemunkiljahduksiin aina englanninkielen idiomeja havaitessaan, hyödyllisempää olisi ehdottaa käännöstä.

      Come on, level with me. = ?

      Poista
    9. Herra/rouva Pakkoenglanti esittelee täällä omaa pakkoliikettään, josta hän ilmeisesti ainoana maailmassa kärsii, koskei viisastelua kummempia tuen ilmaisuja tunnu kuuluvan.

      Poista
    10. Surkeaa, eikö pakkoenglannillesi ole järkipeusteita?

      Poista
    11. Tässä alkaa harkita vakavissaan consider the advantages if a person wrote in english, I mean seriously. Firstly, larger reader base. Secondly, out of spite, just to aggravate some folks who haven't the foggiest notion but insist on telling it every chance they get. Thirdly, just to practice hyötyenglish.

      Poista
    12. Englannista on tullut haittakieli ja ajattelun este. Yllä hyvä malliesimerkki.

      Poista
    13. Älä jaksa. Tylsistyttävää jankutusta ilman argumentointia, lapsellinen tapa väittää asiaa asiaksi vaikka kyse on selvästä päähänpinttymästä. Mene, mene tekel ufarsin.

      Poista
    14. Oma englannin huonojen puolten kieltäminen on jankutusta ja lapsellista lallatusta, silmät kiinni ja kädet korvilla.

      Poista
    15. Eipäs! Ite oot! Amerikan aikuisten oikeesti. Että tuntuu kivalta.

      En kummeksu jos blogisti kääntää tämän ajatuksen selväkielellle ja kertakaikkiaan häätää meidät täältä. Se on hänen oikeutensa.

      Poista