Olen ajatellut ryhtyä hyönteissyöjäksi. Kasvissyönti on epäeettistä ja horjuttaa elonkehän tasapainoa. Jopa ligniini, joka on liian kova pala sulatettavaksi, ja selluloosa, joka on mahahapoille hankala sekin, alkavat toimia, kun lahottajasienet ovat tehneet tehtävänsä. Ja niiden apuna on ahkeria hyönteisiä, erilaista jäärää joka tarpeeseen.
Laskeskelin mielessäni historiaa, josta tiedämme, ettei Suomessa ollut suomalaisia ennen kuin puolitoista tuhatta vuotta sitten. Kesäisin tänne ei silti mahtunut sekaan. Ne meitä suomalaisia edeltäneet ”pronssikauden asukkaat”, jotka alkoivat viljellä maata, lienevät raivanneet peltoja suhteellisen etäälle soista. Ja jos lukija haluaa kinata ”suomalaisten” asettumisesta tänne, sen kuin kinaa. Usein sanotaan että noin vuonna 0, ja perustelut ovat lähinnä kielitieteellisiä.
Vielä 1900-luvulla matkailijat mainitsivat, että täällä kesän hyönteismäärä oli sellainen, että hyvä jos näki 5 metriä eteensä.
Jopa hyvin kuuluisat tutkijat, kuten Sjögren, Castrén ja Fellman, mainitsevat Vienan Karjalan asutuksen vähyyden ja nuoruuden. Saamelaisilla oli keino hyönteisiä vastaan, kota. Se oli suoja, joka oli nopea savustaa. Vielä Lönnrot huomauttaa, että mökintapaisessa ei välttämättä keksinyt, mihin pistäisi mustepullon, kun vaakasuorat pinnat olivat täynnä russakoita ja pystysuorat luteita. Ja ilma kärpäsiä, hyttysiä, mäkäröitä ja muita.
Isäni kertoi aunukselaisesta hirsikasarmista, jonka ohuen seinäpahvin alla velloi vahva puuro syöpäläisiä. Lääkkeeksi osoittautui lentokonebensiini, joka on myrkyllistä. Tarjolla ollut sprii meni tietenkin parempiin suihin.
Hyönteissyönti alkoi kiinnostaa, kun sain käsiini erittäin uuden kirjan sienirihmastoista (mycelium). Tutkimus etenee juuri nyt erittäin nopeasti. Ilokseni huomaan, että Internet-vertaukset osoitetaan kirjassani hyvin ontuviksi. Jalkojemme alla tosin on verkosto, joka tuo hyvinkin mieleen Internetin, koska tyypillisesti puu tai heinä voi olla yhteydessä sataankin muuhun kasviin tai sieneen, puhumattakaan sitten bakteereista.
Mutta myös hyönteisistä hyvin suuri osa lienee sellaisia, etteivät ne vaivaa matkamiestä. Kirvat kiinnostavat muurahaisia, ja niitä molempia pienempiä ovat sukkulamadot, joita on lusikallisessa multaa ainakin ziljoona. Otuksella on tyypillisesti pituutta millimetrin kymmenesosa ja paksuutta viidesosa ihmisen hiuksen paksuudesta.
Ja ne ovat keskeisiä elämän ylläpitäjiä samaan tapaan kuin sienirihmastot ovat melkoisia hiilikauppiaita.
Carl von Linné ja sitten eräät maanmittarit ovat kirjoittaneet, miten kammottavaa Lapissa on kesäkuussa.
Olen kertonut, että olen ollut. Se oli lukioaikaamme. paikka oli Sodankylää ja toimena puun istutus ja myöhemmin vaakituslinjojen mittaaminen. En ollut osannut kuvitella, miten paljon maailmassa on kärpäsiä. Suolla ei oikeastaan voinut hengittää muuta kuin silloin tällöin huivin läpi.
Monessa on oltu, sanoi akka, kun oli jouluyötä katiskassa. Kysymyksessä oli pärettä muistuttavista liisteistä järven pohjaan paineltu pyydys. Sellaiseen kun astuu sisään ja jää vaatteistaan kiinni, niin on se aika yhteiskunnallinen kokemus.
Tuosta jouluyön viettämisestä katiskassa tuli heti mieleen vanha Jarlan sarjakuvastrippi. Siinä poika lähetettiin kokemaan katiskaa. Lähetetty istui sitten vähän aikaa katiskassa ja palasi toteamaan: Ei ollut kummoinen kokemus.
VastaaPoistaVastaava kokemus Jarlaa koskien oli Heimon naarmuinen pleksipöytä mallia kantikas joka toivomuksen mukaisesti palasi kulumat poistettuna suorastaan aerodynaamisena saaden lakonisen huomion ettei H. tullut huomanneeksi huonekalusepän olevan savolainen.
Poista"Ja jos lukija haluaa kinata ”suomalaisten” asettumisesta tänne, sen kuin kinaa."
VastaaPoistaVarjelkoon tässä kinaa rakentamasta, professorin kanssa, jolla on "paperit" lakkarissa ("vestigia terrent"...) Mutta uskaltaisiko sinne leijonanluolan suulle kuitenkin huikata, että eikös tuo "suomalaiset" (sitaateissakin) yhtä kaikki ole kovin utuinen ja hahmoton käsite. Esimerkiksi fennougristi Janne Saarikivi on todennut, että eivät "suomalaiset" tänne koskaan mistään ole tulleet. Ja toinen kielentutkija, balttilaisia lainasanoja tutkinut S. Junttila puolestaan, että on jokseenkin mahdotonta tarkemmin määrittää, milloin suomen kielen voidaan katsoa kuroutuneen muista itämerensuomalaisista kielistä erilleen omaksi kielekseen.
Tulkitsen siis niin, että koska "erotusdiagnoosin" tekeminen kielitieteessä tuntuu olevan noinkin vaikeaa (ja muita kriteereitä ei kai ole?), eikö olisi tyydyttävä puhumaan vain nykyisen (ja Tarton ym. rauhantekojen rajaamilla alueilla ja vähin niiden ulkopuolellakin) aikojen saatossa asustaneista, nykyään "suomalaisiksi" katsotuista väestöistä, jotka ovat puhuneet eri kieliä.
Kyllä tänne DNA-tutkimusten valossa on tultukin. Professorin 1500 vuotta lienee aika hyvässä haarukassa sekä "suomalaisten" että "saamelaisten" osalta. Unkarilaiset ovat ilmiintyneet Unkariin samoina aikoina. Tosin heillä ei ole juuri mitään DNA-yhteyttä meihin. "Kansainvaellusajaksi" on varhaisempaa keskiaikaa totuttu nimittämään.
PoistaMikä ihme siinä suomalaisuudessa joitakuita niin kovin ahdistaa?
PoistaRanskalaisilla tai Italialaisilla ei tunnu olevan lainkaan vastaavia itsetunto-ongelmia.
Merkillinen nöyristelyn ja itsensä anteeksipyytelyn tarve vaiko vain tätä uutta Amerikan woke, woke -meininkiä?
Jotenkin noloa ja säälittävää joka tapauksessa.
Kantaitämerensuomen puhujien tulosta Suomeen todistaa ilmeisesti ennen kaikkea meidän piirissämme yleinen, jossain määrin Aasian suuntaan viittaava y-kromosomissa esiintyvä geneettinen markkeri. Vastaavaa suuntausta ei esiinny äitilinjoja kuvaavassa mitokondrio-DNA:ssa. Myös kielessämme on tietty outous: "äitiä" tarkoittava sana on lainasana germaanisista kielistä, vaikka tämä on yleensä minkä tahansa kielen kaikkein vakainta sanastoainesta. Kyllä siitä tulee sellainen hytinä, että lähes pelkästään miehistä koostunut, itämerensuomea puhunut ryhmä otti täällä vallan ja hankki itselleen naiset maassa asuneesta, mm. germaanisia kieliä puhuneesta alkuperäisväestöstä. Vapaaehtoisesti vai väkisin, sitä emme voi tietää, mutta outoa olisi, jos tämä olisi rauhallsesti tapahtunut. Lopputulos oli kuitenkin selvä: saimme suomalaisugrilaisen kielen, jossa on valtava määrä balttilaista ja germaanista ainesta.
PoistaEAn olettamukset voisi siis tiivistää, että Suomi olisi äidinmaa ja suomi isänkieli? Noinkohan. Jonkunlainen tuntuma kun on, että äidit ensisijassa opettaisivat kielen lapsilleen.
PoistaAnonyymille, jota ei suomalaisuudessa mikään ahdista, sanoisin, että esim. Espanjassa vallitsee varsinainen rotujen sekamelska eikä se näytä juurikaan ketään häiritsevän, paitsi ehkä joitakin nykyisiä perusespanjalaisia.
PoistaIf, ei rotuja nykytiedon valossa enää ole, samaa genomimassaa kaikki.
PoistaIf:
PoistaPyytelevätkö espanjalaiset itseään ja Espanjaa kaiken aikaa anteeksi ja väittävätkö he, että Espanjaa ei oikeastaan ole olemassakaan? Julistavako he, että Espanja on vain "keinotekoinen konstruktio" ja että espanjalaisuutta ei ole?
Vai ovako he kenties terveellä tavalla ylpeitä maastaan ja espanjalaisuudestaan ilman, että tuo ylpeys olisi pois portugalilaisilta tai keneltäkään muultakaan?
Kukaan ei väitä, että suomalaiset olisivat jokin alunperin turvesuosta noussut ihmeellinen ja muusta ihmiskunnasta erillinen elämänmuoto.
Tämä tolkututon itsensä häpeily, oman historiansa kieltämien ja itsensä syyllistäminen koko maailman pahuudesta neekeriorjuus mukaan lukien tässä ihmetyttää.
Mikä on se "ylempi taho", auktoriteetti, jota tuolla halutaan mielistellä? Toimiiko tuo mielistely? Saako sillä hyväksyntää ja päänsilitystä jostakin? Jos, niin mistä?
"väittävätkö he, että Espanjaa ei oikeastaan ole olemassakaan? Julistavako he, että Espanja on vain "keinotekoinen konstruktio" ja että espanjalaisuutta ei ole?"
PoistaItse asiassa, joo. Kysypä vaikka katalaaneilta joista ihan vähän vajaa puolet haluaisi oman valtion ja iso enemmistö enemmän alueellista itsehallintoa. Samoin kuin Italiassa, Espanjassa patriotismi on nurkkapatriotismia koska maa on niin heterogeeninen. "Espanja" jäsitettä viljelevät etupäässä kastilialaiset, jotka siis edustavat vain yhtä niistä useasta valtiosta ja alueesta joista Espanja 1400-luvulla koottiin.
Jospa se on sanokaamme remanenssi, jäänösitsekritiikkiä? Sellainenitsemorkkaus oli muodissa viitisenkymmentä vuotta taapäin. Voisi olla hyvinkin sikäli, muutama muukin ehto esiintymiselle täyttyy.
PoistaEi mitään uutta miltään rintamalta, auringon alla toki on, kuumottaa pahus ja meidän on syy, ainakin osaksi. Osan suuruusluokastakin on käsitys. Onko hyödyllisempää tutkia tulevia toimia kuin syyllisyyttä jälk. jakautuessa nykyiseen tapaan? Vastaan vaivatta kyllä, jyrkästi.
Samaa sovellan kansallisuusitsepäisyyteen l. chauvinismiin, l. joukkoaprikointiin jossa kysymys haiskahtaa kehnolta ja vastauksestakin on vähintään sellainen aaninki että 'Me saadaan määräillä kerta me oltiin täällä ensteks!',tai 'Orjalaivantervanpolttajaisoisoisoisiemme synnit anteeksi, oikein nimellä ja julkisesti, niin maan perusteellisesti nyt meidät armahtakaa. (ei niitä pöljiä lukutaidottomia tervaan turvanneita esihenkilöitä, paskaaks niistä, eihän ne oo ees twitterissä, eikä mitään väliä että pääsivät orjat sentään enimmältä osalta hengissä perille eivätkä meren
pohjaa koristamaan)
Tämäkin hoituu näppärästi mormoneilta, mainitsenpa lystikkään seikan, sukututkimus ja nk. pakanoiden etäältä jälkeenpäin kastaminen.
Mikä liekään korrekti muoto pakana -sanalle nyttemmin? Kävisikö ei-hengellinen? Tässä esiei-hengellinen.
Suomalainen körttiläinen on suurin syntinen jos körtiltä kysyy. Itsensä syyllistäminen ja epäily voisi olla monelle tämän päivän natzionalisti-uhoilijallekin tarveellistä. Me kaikki olemme syntisiä, valehtelijoita, rasisteja ja itsekkäitä, jotkut enemmän toiset vähemmän.
PoistaKörttiseudun kasvatti MMM...
No on, ja olisi. Flagellantteja koko kööri mutta aivan hauskaa näkyy olevan. Nyt ei kyllä ole kaikki kuten tulisi olla. Ei se noin saa olla että muilla on hauskempaa ilman aikojaan. Kun on tämä korollakin. Kyllä mersumies saa syystä ollakin kiukkuinen.
PoistaTämä nyt ei suoranaisesti liity Suomenniemen asuttamiseen, mutta otetaan tähän nyt vielä ote lokakuun lopussa 2021 ilmestyväksi ilmoitetusta teoksesta Suomalaisen yhteiskunnan historia, osa 1. Sen toimittajina ovat erittäin nimekkäät historioitsijat Karonen, Villstrand ja Haapala:
Poista"Koskaan ei ole ollut yhtä Suomea ja yhtä kansaa, vaan maata on asuttanut vaihtuva joukko ihmisiä, jotka alkoivat kokea alueen omakseen.”
Riittäisiköhän tämä edes hieman viilentämään kaikkein kuumimpina käyviä "Vindiciae Fennorum" -intoilijoita? Tuskin.
Olen ollut muutamana kesänä kalassa Tornionjoen-Muonionjoen seutuvilla. Eniten on hämmästyttänyt se, miten vähän siellä oli hyttysiä, mäkäräisiä ja vastaavia. Ei mitenkään haitaksi asti. Liekö sattunut poikkeukselliset olosuhteet, vai onko niin etteivät ne höttiäiset niin avoimella joella viihdy. Rannalta perhoa heitellessä mäkäräisiä nyt vähän oli, mutta vähemmän kuin keskisuomen rannoilla.
VastaaPoistaKalaakin on tullut sen verran että eiköhän ensi kesänä taas...
Tällainen "sieniverkottaja" oli vieraana viikolla Skavlanissa (Skandinavian Arto Nyberg) ja käytti mielikuvaa "Tokion metroverkko" virnistäen päälle.
VastaaPoistaOlen kasvissyönnin vaaroista varoitellut (mm suoliston biomi menee "pilhan" ja vaikka mitä tauteja syntyy), mutta turhaan: on menossa "ei lihaa ei sikareita ei kannabista ei koskenkorvaa ei punaviiniä ei sherryä" kausi ja se korjaantuu paremmaksi vasta kun Kemppinen ja minä olemme "tietoisuuden ulkosyrjällä".
Ravintoasioissa puskamaisuudet (näyttöä vailla olevat tottuuvet) puolittuvat viiden vuoden välein ja korvautuvat uusilla ismeillä kokonaan vuosikymmenessä - se on meille kohta kahdeksankymppisille liian pitkä aika.
Kannatan hyönteisten syöntiä sillä varauksella, että kun Chanassa on ollut huonoja kaakao-satoja, tulee Fazerille ja Marabou´lle sellaisia kaakaojauhe-kontteja, joista torakoita ei ole saatu riittävästi putsattua.
Seurauksena on ikäviä ihottumia mm inguinaali-alueelle.
Erityisen ikävä on ihottuman haju (ei siis tuoksu).
Mnää ymmärrä gyll mitä herra tohtor sitt meina. Hää meina etei mittä muukko pelkkä sampanja ja paakkelssi sitt vaa. Vai guinkastes käy olut ja makkar? Gyll maar mnää simmottis dyytyväine olissi, etest mittä hättä jos vaa fläski saa ja korppui piissa. Ei maar gumminkka pilssives mikkä lantrinki ol. Siin pittä ol jottai purtava kans, sarandiinei vähinttäs.
PoistaMinulta kesti kauan tajuta mitä sana "sienimöyrittäjä" tarkoittaa muuta kuin että joku siinä möyrii...
PoistaVrt. suonensisäinen, painopistealue ja vaikka mitä muuta vielä. Jokin loogisuuden pintajännitysongelma kaiketi, että liudentuvat. Epäkoherentteja yhdys- ja kolmisanoja. Nypynpoistoimuri tarpeen, ja marjanpoimuri isommille.
PoistaEi Suomen Lappi ole ainoa paikka, jossa hyttyset ja muut pistiäiset kiusaavat.
VastaaPoistaEsimerkiksi Skotlannissa on polttiaisia sietämättömiä määriä.
Miss Alec Tweedie kertoo kirjassaan "Matkalla Suomessa 1896" kuinka yöpyminen (ja ruokailu) pirteissä, maakunnassa, oli mahdotonta kesäaikaan. Ne olivat täynnä pikkueläviä, joita putoili katosta pöydille, ettei niilläkään käynyt yöpyminen. Talonväki muuttikin kesäisin piharakennuksiin, jotka talvella olivat pakastaneet eläinkannan.
VastaaPoistaTämä taitaa olla myös ideana "keittokodassa".
Jou, mutta sitä on bakteereita ja 'bakteereita'. Ekat, eli vaikkapa oikeat bakteerit (Eubacteria), kuten se tunnettu kolibakteeri, eivät muodosta rihmastoja tai ole symbioottisessa tai muussakaan yhteydessä puuvartisten kasvien kanssa. Sitten ne toiset, nk sädesienet (Actinomycetales), kyllä muodostavat rihmastoja ja ovat osa maaperän ja varsinkin metsäperän ekosysteemiä. Okei, niistä saattaa olla haittaa, varsinkin nk hometaloissa, mutta on syytä muistaa, että varsin suuri osa merkittävistä antibiooteista on peräisin noista pikku pirulaisista.
VastaaPoistaOn huvittavaa (sekä suomeksi että viroksi), että kun ammoinen kumpujenyö-koulukunta arvioi suomalaisten saapuneen tänne kristillisen ajanlaskun alussa, niin myöhemmät tutkijat siirsivät tuloaikaa jopa 5 tuhatta vuotta varhaisemmaksi – mutta nyt palataan taas entiseen arvioon.
VastaaPoistaMikäs siinä, perusteet vaikuttavat pitäviltä.
Eikä Suomen alue tietenkään tyhjä ollut, vaan täällä oli esigermaanisia metsästäjä-keräilijöitä ja takuulla muitakin, mm. hieman aiemmin samalta suunnalta – eli idästä – tulleita esisaamen puhujia.
Eivätkä tulijatkaan olleet "suomalaisia" kuten Professori esittääkin, vaan esi-itämerensuomalaisia, joista sitten kehittyi suomalaisia, hämäläisiä, savolaisia, karjalaisia, vepsäläisiä, vatjalaisia, inkerikkoja, lyydiläisiä... ja etelämpänä virolaisia ja liiviläisiä.
Heimoja katosikin historian hämärään, esim. bjarmit ja tsuudit.
Esivenäläisissä kirjoituksissa mainitaan "taipaleentakaiset tsuudit", jossa sana "taipale" viittaa vetotaipaleeseen - eli vesistöstä toiseen maata myöten siirtymiseen veneitä vetäen tai kantaen.
Yleisesti esittäisin, ettei kannata uskoa huimiin sankaritarinoihin suomalaisten muinaisista kuningaskunnista, muttei myöskään kyynisiin panetteluihin esi-isiemme kurjuudesta ja surkeudesta naapureihinsa verrattuna.
Samanlaisia oltiin, ihan niin kuin nytkin.
Suomen nykyisen alueen muinaisissa asuttajissa eli esivanhemmissamme on ollut ainakin kuuden eri kielen puhujia:
Poistahttp://www.elisanet.fi/alkupera/Kielet_Suomessa_kautta_aikain.pdf
Törmäsin Voima-lehdessä artikkeliin, jossa kirjoittaja syytti suomalaisia Kalevalan varastamisesta karjalaisilta... Lönnrot kun keräsi ja "suomensi" vanhat karjalaiset runot, joten meidän suomalaisten on aika luopua Kalevalasta.
VastaaPoistaKirjoittaja syytti suomalaisia myös karjalan kielen turmiosta.
Hölmöydestään huolimatta väite Lönnrotista karjalaisten runojen varastajana on mielenkiintoinen. Mehän olemme tottuneet ajattelemaan päinvastoin eli Lönnrot ja muut keräilijät pelastivat nuo esi-isiemme vanhat uljaat runot. Tai ainakin niiden vaivaiset rippeet, jota mieltä on ymmärtääkseni Hurmeen Juha.
Lönnrot tunnetusti muokkasi omista ja muiden keräämistä runoista omaehtoisen ja itsenäisen kokoelman, mutta että "käänsi"... ja vieläpä sen molemmissa nykymerkityksissä!
No, ne alkuperäiset kerätyt runokäsikirjoitukset ovat ymmärtääkseni vielä olemassa. Eli mihin ne pitäisi palauttaa, Petroskoihinko?
Petroskoista onkin lyhyt loikka tähän toiseen syytökseen eli karjalan kielen kohtaloon. Suurin osa muinaista Karjalaahan jäi Neuvostoliittoon. Siellä on edelleen Karjalan tasavaltakin, joten syytökset voisi osoittaa sinne.
Sodan aikana Suomeen siirtyneestä väestä valtaosa oli savolaisten jälkeläisiä, joiden puhekieltä voi pitää suomen murteena.
Jotenkin tässä muuten kiinnostavassa artikkelissa paistaa putin... ei kun pukinsorkka.
Kaapissani on vielä pussi kuivattuja kotisirkkoja, ja niiden ravintosisältö onkin erinomainen, hiilihydraatteja 5,5 grammaa sadasta, proteiinia 68, kuitua tosin vain 0,5, joten kasviksia tai viljaa siis tarvitaan lisäksi. Mikään ei ole parempaa kuin vaikkapa paahdetut uunikasvikset tai höyrytetyt, perunatkin, vähän yrttisuolaa ja öljyä vain päälle. Viimeksi taisin tehdä niistä sirkoista pihvejä porkkanan kanssa, mutta niitä voi lisätä vaikka aamupuuroonkin, jauhettuna, jos ei halua pureskella hyönteisen jalkoja.
VastaaPoistaTuollaiset kasvatetut sirkat voisivat vielä pelastaa nälkää näkevän ihmiskunnan, vaikkapa levällä täydennettyinä. Tässä kylässä oli pari vuotta sitten sellainen sirkkafarmi, mutta taisivat olla liian aikaisin liikkeellä.
Niin että tervetuloa hyönteissyöjäksi! Ei lihastakaan ja varsinkaan kalasta tarvitse silti luopua.
Pitäisi aikaihmisten lakata jo turhia toivomasta.
PoistaMiltä ötökköruokavalio lajimme pelastaa ja mihin? Miksi? Aloittaaksemmeko uuden tuhoamiskierroksen jo loppuunkalutulla planeetalla?
Ötökät voisi pelastaa maanryöstöltä? Suuret alat maapalloa olemme ryövänneet sukupuuttoa kohti ajautuvilta elukoilta jotta voisimme syöttää kalliiksi käyviä epäekologisia lihaelukoita.
PoistaOstin kerran hyönteispatukan S-kaupasta. Ihan kelpo ruokaa mutta oli mössöä, kun odotin makeita jalkojen rusahduksia.
Tarjoilin siitä makupalaa kolmelle läheiselle. Jostain syystä kellekään ei kelvannut. Yhtä hyvin olisin voinut amerikoissa tarjota jenkeille paskannäköstä mämmiä ja salmiakkia.
MMM...
Voi hyvä luoja noita sun juttujasi Kemppinen.:D
VastaaPoistaKuulostat aivan minun ukiltani, jolla oli hirmuisia satuja.
T: Ile
Aavistuksen absurdia, miten pienistä ajanjaksoista tässä kiistellään. Tämä viimeinenkin ihmislaji, Homo sapiens, on ollut olemassa ainakin 300 000 vuotta. Nykyisen Suomen alueella ei asu ketään, jonka esi-isät eivät olisi tulleet tänne aikaisintaan 12 000 vuotta sitten.
VastaaPoistaJuuri näin, mannerjäätikön sulaessa tänne tultiin.
PoistaUtsjoen Sujala on kai varhaisin löydetty asuinpaikka, sillä on ikää reilut 10 tuhatta vuotta, ja asukkaat tulivat idästä. Aika lähellä Norjan puolella on lähes samanikäisiä asuinpaikkoja, joihin on tultu lännnestä.
Toi 300 000 vuottakin on sekin olematon siivu Maa-planeetan historiassa.
PoistaOlen luuleva että DDT suojaa eräiltä syöviltä, erehdyksen korjannee kunhan lisää sanan hyönteisiltä.
VastaaPoistaParaillaan olen keskeyttänyt mainion vuonna 1881 ilmestyneen Homo sum, suomentanut taho tai henkilö Kuusikko jonka mysteeriä en edes aio selvittää. Yhdys-sanat ovat peri-saksalaiset ja käännös erin-omainen. Erittäin ei-huono kappale kirjallisuutta.
Ruotsi-Suomi on maailman ylivoimaisesti vanhin monarkia. Viimeinen katolinen arkkipiispa Johannes Magnus kertoo Ruotsi-Suomen ensimmäisen kuninkaan olleen Nooakin pojanpoika Magog. Magog siirtyi 88 vuotta syntiinlankeemuksen jälkeen Suomesta Pohjanlahden yli Ruotsiin. Svea Rike sai nimensä Magogin pojan Svenon mukaan.
VastaaPoistaAmaterasun jälkeläiset ovat vissiin hallinneet kuitenkin kauemmin.
Poista