Sivun näyttöjä yhteensä

27. syyskuuta 2020

Hulluuden historiasta



 

Kuitenkin minulle tulee mieleen sekin, mihin Einsteinista kirjoittanut Levenson ei viittaa. Nerous ei näet mielestäni ole aivan normaalia.

 

Nyt tuttujen asioiden ohella kuvassa oleva yksityiselämä ja kirjeenvaihto, joka on sivuutettu paremmissakin elämäkerroissa, sisältää yllättävän määrän törkeää empatian puutetta. Kaks epäonnistunutta lapsisuhdetta ja kaksi laiminlyötyä lasta saavat kyllä rinnalleen Einsteinin muissa kirjeissä ystävilleen esittämiä luonnehdintoja avioliitosta loukkaavana ja tyhmänä järjestelmänä.

 

Siitä ei kannata erikseen kirjoittaa, että etenkin länsimainen, muka kunnioittamillaan ”arvoilla” kerskuva ihminen on hyvin todennäköisesti valehteleva suupaltti, jolla on taitoa ja kykyä panna aina ja kaikkialla oma etunsa kenen tahansa toisen edun edelle.

 

Se on hiukan mielenkiintoisempi asia, että perinteemme tukee eräitä kehityshäiriöitä, joiden biologinen pohja on yhtä epäselvä kuin poikkeuksellisen henkisen kyvyn.

 

Einsteinista esimerkiksi hahmottuu kuva asperger-tyyppisenä autistina.

 

Vahinko vain, että tiedämme niin vähän tästä häiriöryhmästä. Näyttää kuitenkin siltä, että se on ikävässä määrin synnynnäinen, että sairaalloisten piirteiden vakavuus vaihtelee paljon ja että vankka tuki ja sopiva opetus voi auttaa potilasta pitkälle.

 

En halua käyttää näitä nimikkeitä, koska ”neuronormaalit” ammattilaiset itsekin välttelevät niitä. Lainaan nyt kuitenkin Duodecimin lääkärikirjasta, jota olen tottunut pitämään maallikolle kätevänä ja luottamusta herättävänä lähteenä:

 

Autismikirjon häiriöt ilmenevät kahdella pääalueella:

vuorovaikutuksen ja kommunikaation poikkeavuutena

rajoittuneina, toistuvina ja joustamattomina käytösmalleina tai poikkeavina ja rajoittuneina kiinnostuksen kohteina.

 

Kuten tarkkaavainen lukija huomaa, tuossa ovat eräiden valtion elinten virkanimitys ja -ylennysperusteet. Tutkiessani muinoin tarkoin korkeimman oikeuden salaiset asiakirjat, myös kassakaapista joka oli aina auki, koska avain oli hukassa, opin täsmällisen nimityksen. Myöhemmin kumminkin erinomaisella menestyksellä jäsenenä eli oikeusneuvoksena toiminut henkilö ei ollut saanut kannatusta ylempään esittelijänvirkaan, koska häneltä ”puuttui sopivaisuus” tuohon tehtävään. Hän nimittäin oli poikkeuksellisen humaani ja samalla laajasti muuhunkin kuin juridiikkaan perehtynyt ihminen.

 

Kerran sanoin hänelle – hän oli eläkkeellä ja istumme heillä – että luultavasti aitoja ja ainoita jumalia on olemassa, määrällisesti yhtä enemmän kuin alkulukuja.

 

Hän oli samaa mieltä, ystäväni, hiuksiltaan murretun molekyylin värinen.

 

Runous on historiaa. Saamasi laskutoimituksen tulos on väärä, vaikka olet Einstein. Unohdat luonnonvakion. Kerro neliöjuuri miinus yhdellä ja integroi. (Kuvassa autismin spektri. Lähde Wikiedia)

  

20 kommenttia:

  1. Tätä juttua pitää lukea monta kertaa ja eri mielenvireydellä, jotta se avautuu monista näkökulmistaan.

    VastaaPoista
  2. Ja juuri kun luen uudelleen Joseph Conradin kirjaa "The Heart of Darkness" joka on näistä asioista.

    VastaaPoista
  3. Amerikoissa sikäläisen oikeusneuvoksen "sopivaisuusvaatimukset" ovatkin sitten aivan omanlaisiaan. Vilkaiskaapa vaikka Ylen uutissivun tämänpäiväistä (siis sunnuntaista) testiä. Osaamisesta viis, kunhan on johonkin suuntaan jyrkkä kanta aborttiin ja aseisiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienen ja etäisen Suomen julkinen media tietää, että nuori, hyvinkouluettu ja kannuksensa oikeuslaitoksen palveluksessa jo hankkinut nainen ei ole alkuunkaan sopiva USA:n korkeimman oikeuden jäseneksi.

      Ja tasapuolisen ja vastuullisen(TM) laatujournalismin nimissä tämä julkinen mediamme myös tuon kovin ponnekkaasti kertoo. Tunteella.

      Poista
    2. Tuossakin uutisoinnissa taas: Aina kun mediat, ehkä Hesaria lukuunottamatta, puhuvat ylemmistä ulkomaisista tuomioistuimista ja niiden tuomareista, terminä on "vetoomustuomioistuin". Mitähän ne oikein ovat, kun meillä täällä Suomessa ei koskaan puhuta sellaisista. Eikä ylempään oikeusasteeseen ja sen tuomareihin täällä tietääkseni vedota, vaan haetaan muutosta eli valitetaan. Ovatko siis meidän tuomioistuimemmw jotenkin peruserilaisia kuin kaikki muut?

      Poista
    3. Matias K se taas puolustaa henkistä isänmaataan tunteella.

      Poista
    4. Tiedetään, tiedetään Matias K. sympatiasi isoa ja rehtiä presidentti Trumpia kohtaan. Tunteilematta.

      Poista
    5. Viitsimättä alkaa ruotimaan Trumpin hallinnon sekalaisia patologioita ja amerikkalaisen tuomioistuinlaitoksen läpipolitisoitunutta luonnetta puuttuisin huomioosi "hyvin koulutetusta". Tässä suhteessa "hyvin koulutettu" tarkoittaa käytännösä samaa kuin Yalen tai Harvardin lakikorkeakoulun läpäissyt. Nuo laitokset ovat epäilemättä hienoja kouluja, mutta on vähän hullua, että niillä on monopoliasema korkeimpiin tuomarinvirkoihin. Kukaan presidentti ei vuosikymmeniin ole ottanut riskiä, että nimittäisi USA:n korkeimpaan oikeuteen jonkin toisen yliopiston kasvatin.

      Niin isossa maassa kuin Yhdysvallat ei voi olla, että kaikki pätevät lainkäyttäjät tulisivat noista yliopistoista. Eikö esimerkiksi Chicagossa, Texasissa tai Kaliforniassa ole sen vertaa juridista pätevyyttä, että sieltä valmistuneiden joukosta löytyisi joku yksittäinen, muita päätään pitempi tuomari nimitettäväksi?

      Yleisemmin väittäisin, että amerikkalaisen yhteiskunnan eräänä suurena ongelmana on juuri tämä eliitin henkinen sisäsiittoisuus. Niin republikaanien kuin demokraattien johto sekä suurin osa liike-elämän ja virkakoneiston nimimiehistä rekrytoituu muutamasta yliopistosta. Se ei voi olla pitemmän päälle hyväksi.

      Poista
    6. EA:n kanssa samaa mieltä. USA:n oikeuslaitos ja hallinto yleisemminkin näyttää varsin kummalliselta se aina ja joka paikassa mainittava Trump mukaan lukien.

      Mutta sepä on heidän asiansa, ei lainkaan meidän, vaikka esim. Yleä seuratessan niin luulisi.

      Henkilöönkäyville nimettömille vain se, että naureskelen lähinnä valtamediallemme, jolle nuoret naiset ovat ylivertaisen päteviä kaikkiin tehtäviin vain siksi, että he ovat nuoria naisia.

      Paitsi silloin kuin he eivät ole. Kuten tämä USA:n tuomarikandidaatti nyt. ;)

      (Varmuuden vuoksi: meidän nuoret naisemme ovat hoitaneet hommaansa, erityisesti tiedotusta, mielestäni suht. hyvin.)

      Suomen median loputon Trump, Trump, Trump, ... alkaa siis jo kyllästyttää. Annetaiskos amrerikkalaisten hoitaa omat asiansa parhaansa mukaan, kun me emme niihin voi vakuttaa.

      Huvittaa ja vähän säälittäkin tuo meno, jossa meidän mediamme luulee olevansa merkittävä poliitinen toimija - USA:ssa.

      Poista
    7. Ymmärsin niin, että Matiaksen mielestä juuri kyseinen nuori, hyvin koulutettu etc. nainen olisi 320 miljoonan asukkaan (vai paljonko niitä nyt oli) maassa paras ehdokas korkeimman oikeuden jäseneksi. Ehkä aborttikieltokin sopii Matiakselle?

      Poista
    8. En tunne asiaa hyvin, mutta aborttikaan ei taida olla täysin ongelmaton asia eettisesti.

      Kysymykseen vastaan, että Suomen käytäntöihin en ole vaatimassa muutosta.

      Amerikkalaiset voivat - ja itse asiassa heidän tulee - päättää omista asioistaan itse. Me emme ole siinä päätöksenteossa lainkaan osapuoli.

      Reippaasti vain nuoret naiset hommiin, kuten mediammekin liputtaa! Silloin maailma paranee.

      Poista
    9. Miksi Matias tai joku tahtoisi suukapulaa suomalaisen suuhun kun puhutaan toisen valtion outouksista ja epädemokraattisista piirteistä? Pitääkö täällä sordiinon olla päällä kun puhutaan Kiinasta, Venäjästä, valko-venäjästä tai vaikkapa Unkarin romahtamisesta demokratiasta autoritarismiin (Freedom House tiputti toukokuussa Unkarin pois demokraattisten valtioiden listalta)? Sehän olisi Kekkoslovakialaista alistumista ja vaikenemista...

      MMM...

      Poista
    10. "Miksi Matias tai joku tahtoisi suukapulaa suomalaisen suuhun kun puhutaan toisen valtion outouksista ja epädemokraattisista piirteistä? "

      Sensuuria vieroksun kovasti, vaikka eism. valtakunnasyyttäjämme sitä ponnekakasti ajaa.

      Tasapainoinen, monipuolinen, kriittinen ja laatujournalismin kriteerit täyttävä analyysi maailman menosta olisi kovasti tervetullutta. Sitä odottaisin laatumediaksi itsensä julistaneelta valtamedialta yleensä ja verorahoitetulta julkisen palvelun medialta erityisesti.

      TV:ssäkin valmiiksinauretut, streotyyppisen yksipuolisen pinnalliset ja triviaaleilla roolihahmoilla roolitetut komediat ovat jo mennyttä aikaa.

      Eikö vähitellen voitaisi päästä samaan näiden pinnallisten, poliittisesti yksipuolisten ja valmiiksi arvotettujen mediatuotosten kohdalla?

      Media voisi kertoa eri näkökulmista ja eri toimijoiden intresssien ja silmälasien kautta nähtynä sen, mitä eri puolilla maailmaa tapahtuu - tämän pelkän Tump, Trump, Trump -toitouksen ja yksipuolisen kauhistelun rinnalla. Voisin - ja saisin - sitten aivan itse arvottaa tuon menon ilman, että minulle etukäteen koetaan syöttää ahtopaineella "oikea" poliittinen mielipide tuon menon suhteen.

      Mutta arvelen, että esittämäni ajatus on aivan liian monimutkainen maailmassa, missä pitää nanosekunnissa voida mustavalkoisesti päättää, onko tämä tai tuo hyvä vai paha - ovatko nuo meikäläisiä kaikessa oikeassa olevia vaiko noita kaikessa aina pahoja "trumppeja".

      Toinen juttu on sitten se, että suomalainen media voisi lakata kuvittelemasta olevansa aktiivnen toimija USA:n sisäpolitiikkassa. Ei Suomen median kovakaan huuto vaikuta USA:n vaalitulokseen lainkaan.

      Poista
  4. Einstein oli sentään kovin sosiaalinen ja seurallinen Aspergeriksi jos vertaa vähän kommunikoivaan ja ujoon, ihmisiä välttelevään omalaatuiseen Henry Cavendishiin(1731-1810), jonka Oliver Sachs luokitteli Aspergeriksi. Henry ei naisille jutellut, naispalvelijoidensa kanssa kommunikoi paperilapuilla.
    Osa Henryn sähköisistä keksinnöistänsä löydettiin vasta sata vuotta myöhemmin kun nero Maxwell tutki ja julkaisi niitä.

    VastaaPoista
  5. Einstein oli hilpeä kaljasieppo ja melkoinen häntäheikki. Ei kovin esimerkillinen aviomies ja isä, muttei myöskään autisti. Dirac saattoi ollakin.

    VastaaPoista
  6. Yllättääkö ketään se, että poikkeuksellisen älykäs ihminen ei ajattele kuten suurin osa muista ihmisistä.

    Kemppisen otsikko oli myyvä, mutta minkään mielenvikaisuuden, ts. hulluuden kanssa hänen kirjoituksellaan ei ole tekemistä.

    VastaaPoista
  7. Kemppisen viimeisessä kappaleessa ei ole järkeä.

    Haistan siiman päässä vedettävän mädän sillin.

    VastaaPoista
  8. Kadehdin niitä, jotka eivät kadehdi ketään.

    VastaaPoista
  9. Tunnen muutaman Asperger-piirteisen ihmisen. Jos nuo piirteet eivät ole kovin voimakkaat, se vie ihmistä hyvin eteen päin elämässä eikä estä menestymästä, mutta silloin olisi viisasta hankkia itselleen puoliso, joka on erityisen empaattinen ja kärsivällinen! Miten lienee perinnöllisyyden laita, "laimeneeko" empatian puute silloin?

    VastaaPoista
  10. Autismikirjon häiriöt ovat äärimmäisen monimutkainen aihepiiri, ja tiedämme muun muassa, että ne ovat yleistyneet Piilaaksossa. En tiedä aiheesta paljon mitään, mutta se vähä, jota tiedän, herättää hämmästystä ja ihmettelyä. Ihailen sydämestäni heidän vanhempiaan ja läheisiään, joilta vaaditaan uskomattomia voimavaroja. Uskoakseni teemme vakavan virheen liittäessämme arkipäivän tunnevammaiset tähän ilmiöön.

    VastaaPoista