Pertulle

Robert Kirk (1644-1692), joka oli pappi ja skotti ja episkopaalinen suhtautui puhdasoppisten harjoittamiin noitavainoihin hyvin torjuvasti. Hänestä noituutta, loitsuja ja yleensä Keskimaan asioita sekä maan alla elävien toimia oli tutkittava raittiin järjen keinoin.

Hänen ajatuksensa mukaan esimerkiksi hänen oppilaansa ja ystävänsä Hooken esittelemä mikroskooppi, oli etevä esimerkki pienen maailman lumosta. Oli vain paikallaan koota kertomukset ja kerätä tieto tästä väestä.

Meillä Suomessakin muuten tunnettiin ”metelinväki”, jonka tapasi varmimmin kivilouhuista ja jonka muistona täällä on edelleen suuri määrä Pirunvuoria tai Pirulanvuoria, joissa nämä elävät.

”Slagh mathe” olisi oikea nimi ja kieli on gael, koska tavalla tai toisella nämä ovat piktien jälkeläisiä eli siis niitä, jotka anglit ja saksit karkottivat loitommas. Tieämys oli vahva Skotlannissa, jossa myös tiedettiin, että englantilaisset ovat hidasälyistä väkeä, vailla taipumusta uskoa omien silmiensä todistusta.

Kuuluisista henkilöistä Sir Walter Scott ja Robert Louis Stevenson olivat erikoisen innostuneita Kirkin kertomuksista, ja Stevenson kirjojitti yhden mainioimmista kertomuksista, ”Poor Thing” eli köyhä olento, joka tuli kertomaan nuorelle kalastajalle merkillisiä asioita. Köhä olento ei ollut vielä ihminen, vaan tuuli puhalsi hänen lävitseen eikä tyrsky kastellut häntä, mutta hänestä tulisi nuoren isäntänsä poika. Häntä ei häirinnyt, että isä oli katkeran köyhä ja katkeran ruma. Yhdessä he menisivät jaarlin eteen hankkimaan tämän tyttären vaimoksi eli siis vaimoksi syntymättömälle. Ja he menivät.

Skotlannissa Edinburghissa opetellessaan Conan Doyle, myöhemmin Sir Arthur Conan Doyle, oppi kaikenlaista ja sai myös ajatuksia, joista ponnistaen hän lääkärin ammatistaan huolimatta sommitteli mestarillisen salapoliisin ja pani hänen nimekseen Sherlock Holmes. 

Ennen pitkää Conan Doyle herätti monenlaista huomiota harrastamalla spiritistisiä istuntoja ja toimittamalla julkisuuteen henkiolennoista ottamiaan valokuvia.

Nykyhetken käsitys on, että Doyle oli vilpittömästi kaheli ja Stevenson Aarresaarestaan ilmenevin tavoin sivistyneeseen seuraan sopimaton.

Toisaalta sitten näinä päivinä kaikkien aikojen kassaennätykset rikkonut Hollhywood-elokuva (Avenger) perustuu Marvelin supersankareihin ja heidn terveen järjen vastaisiin kykyihinsä, ja elokuva, televisio (keski-aika-sarja) ja kirjallisuus (sekä toiminta että fantasia) perustuvat mahdottomuuksiin, ja monen mielestä väljästi luonnehdittu ”maaginen realismi”, joka tarkoittaa magiaa, ei realismia, on kaikkein parasta.

Ja Suomen menestynein ja paras kirjailija-taiteilija oli Tove Jansson, jonka kuvitelmat olivat aivan selvästi sairaan mielen tuotteita, kuten kuka tahansa voi todeta.

Ja muuten, suhtautumisesta todellisuuteen jaj uskottavuuteen, kylä hiljan Nobelilla palkittu ja siis suomennettu Mo Yan on aika uskomaton tapaus ja elämys. – Huomasittehan, että Penguin on alkanut tuotta