Niille jotka täyttävät tänään vuosia

J.M. Gottlund 1796 – 1875 oli naureskeltu nero, jonka yksi aate oli savo kirjakieleksi. Kirjallisuude luojana hän oli Kiven luokkaa. Vihje Tuomari Nurmiolle ja Juha Hurmeelle! Suomennosvalikoima ”C.M.Fredmanin lauluja ja loiluja” ilmestyi 1863. Vihkosta sai aikoinaan vaivattomasti antikvariaatista ja nyt se on verkossa. Perinteisesti sitä pidettiin erikoisuutena ja vitsinä. Mutta lukekaapa. – Henkilön ja paikannimt on suomennettu.

Ulla lähtöä veneh-matkalla Halikosta Helsinkiin.

Kauniina Kesä-oamuna.

(Fredmans Epistel, N:o 48.)

"Solen glimmar blank och trind, vattnet likt en spegel" etc.

    Päivä paistaa aina voan --

    Lahti, niinkuin peili;

    Vähitellen puhaltaa --

    Tuuli puuttuu seiliin.

        Lippu liikkuu; airoillaan

        Olliliehuu hoahtessaan.

        KirstInousoo vuoteestaan --

        Kaikki on jo reilun.

    Iskein tulta piippuunsak,

    Ollipeätäns' roapii;

    Perä keäntyy, liikuissaan,

    Ukko työtä soapi.

        Karvaisilla kulmillaan

        Irvistelee hään nyt voan.

        Lienukkakin, toisinaan,

        Airot kohottaapi.

    Seilit liehuu; Jussi, tuo,

    Soitti kanteletta;

    Soitto kuului; -- aallot, nuo,

    Pieksivät venettä.

        Ruuhi, vanha, ratisoo...

        Varpapuut ne vapisoo --

        Kukkopaki lauloi, jo

        Kello käyp' neljättä.

    Muovits! kysyk, torvellais,

    Heiltä, jotka soutaa --

    "Mitäs tahot mullistais?

    Kuules vähä, outak!

        Mistäs tulettonpa työ?"

        "Halikosta tullaan myö."

        Puita kuljettaavat hyö --

        Sillä rahan noutaa.

    Tuollaik toinen, pursillaan,

    Tuulen peällä outtaa;

    Maijolla, ja lampaillaan,

    Muija parka soutaa.

        Voita sill' on pytyssään,

        Marja-vakka sylissään,

        Munillansak istuu hään --

        Jopa syyväk joutaa.

    Ulla, toipa lauleloo

    Päivän koittahaissa. --

    Jokos haukottelet? No

    Tuoppas taskuloistais'

        Neulat, nauhat, rihmat myös;

        Sioppas nyt kiini vyös'!

        Nuttuis ympärilleis lyös --

        Sumut nousoo soista.

    Sulhain tuota kahteloo --

    "Jouvuk, kultain, tännek!

    Istuppas mun kainaloon --

    Niin et pelkeäk eneän.

        Heill' on kaikill' sama työ,

        Yhtäläiset ollaan myö;

        Sarvet soittakohon hyö! --

        Minnekäs nyt männään?"

    "Kuules, Movits! kuules, hoi!

    Mikä näkyy siellä?"

    Tuo on Drumsjö-- _Löfötoi,

    Ei näyk Mälköö_ vielä --

        Munksnäsinovin jo neän...

        Meilakson ylempään';

        Huoplakssivullen jo jeäp,

        Eikä nävyk tiellä.

    Roavaat, piilten heinissään,

    Kulkee ruohikoissa;

    Mustan mullinkin mä neän,

    Parskuin oaltoloissa.

        Niityt seisoo parhaillaan,

        Vasikoillaan arvollaan --

        Hepo pientaroipi voan,

        Porsaat kulkoo joissa.

    Keollakin, puihen ta'a,

    Mehtämiesi outtaa --

    Outtaa päivän koitetta,

    Lintuin soitannoita.

        Honkan suuren suojassa

        Pyssynsäk jo nähä soan;

        Koira, uskollisest' voan,

        Tuota vartioittaa.

    Oamu-ryyppy on jo läss' --

    Hiljain tuuli vaikuu;

    Tuoll' on Töölö; -- Otak täst'!

    Eänet sieltä kaikkuu...

        Yksi pallon koapaisoo,

        Joka keili koatui jo --

        Kumu kuuluu kaukaa, ja

        Kallioista raikuu.

    Varvikossa veikot, nuo,

    Juominkinsak varttuu;

    Huutaavatten: "oltta tuok"!

    Tuoppihinsak tarttuu -- -- --

        Muutamat, jo pitkällään,

        Torkuuvatten pyllyllään,

        Toiset nukkuu kivellään --

        Unta viljoin karttuu.

    Penkereellä, rannasta,

    Muukalainen laittaa

    Kuviansak, hiekasta,

    Kauniimmaks' kuin taitaa.

        Savessakin polttelee

        Apelleksentekemää.

        Ulla, kultain, etkös neä?

        Kahteleppas noita!

    Neätkös Lappvikin-- jo tuoll'?

    Keännäk silmäis tuonek!

    Kirkko-tarha toisell' puoll' --

    Kolkot siin on huoneet.

        Lasit paistaa aina voan

        Sandvikist_, josta soan

        Oltta. Sieltä haetaan

        Kaikki juoman juoneet.

    Kylpy-huonek, rannalla,

    Niinkuin linna hohtaa;

    Tuollapaki, vuorella,

    Toiset silmäis kohtaa.

        Rauhamäki, ensin, tuo --

        Toiset, takimmaiset, nuo...

        Tullaan västninkin jo luo,

        Veaporiinkohta.

    Seisahutak veneis, jo --

    Vielä haukoittelet!

    Vainkos nukut? -- Tuoss' on, juok!

    Toista tarjoittelen -- -- --

        Nousek ylös, Muovits, hoi!

        Lasaretti ... katos toi --

        Varok jott' ei naiset voik

        Nokkais notkistella.

    Tornin nastat näkyy, jo

    Huonein harjat loistaa;

    Oamu-rusko -- neät kuin toi

    Kauniist' veissä paistaa.

        Lapset leikkii rannalla,

        Noukkii kivet kourallaan,

        Heittoa sinnek, toisinaan,

        Kussa hanhet roiskaa.

    Peästäk köyvet, seilineen!

    Kaupunkiss' jo ollaan;

    Linnoineen, ja töllineen,

    Seisoo kalliolla.

        Pienissä tuvissa, täss',

        Voarat valkian on läss';

        Valjaistappas hevoises',

        Jouvuk sammiolla!

    Laiturilla, sotkuillaan,

    Piika, suovallansak;

    Paitansak papeloissaan,

    Povet avoinansak.

        Avoi-jaloin, paljas-peä,

        Lukoo kellon lyömiä,

        -- Yhä roapii reisiään,

        Tuorestuessansa.

    Ve'en-ajajaki, hään,

    Hevoistansak juottaa;

    Peräyttää syvempään,

    Ammentaa, ja uottaa -- --

        Tamma säikkyy, potkaisoo --

        Rahkeet, renkeet, ratkaisoo ...

        Tynnöripä koatui jo --

        -- Kahoppas nyt tuota!

    Torvi kuuluu, rumpu myös,

    Kirkon-kellot soittaa;

    Piipustaanki musta mies

    Laulaa nokioistaan.

        Leipur' joutuu vakkuineen,

        Seppä takoo akkoineen,

        Sotamieski -- jopa hään

        Komentonsak koittaa.

    Majaltamme joutukaa!

    Kätkek verkot, nuotta --

    Sarvellanne soittakaa

    Muistiksemme, suotta!

        Hyväst' heri-herttaisein!

        Hyväst' venno-vertasein!

        Ulla valmis, jopa hään

        Kultuensak uottaa. --

    Loajuinotti lakkinsak,

    Pelistään myssyn heitti;

    Ullapeästi takkinsak,

    Paitallansak peittiin.

        Nousi sänkyyn, vyörähti;

        Muovitsperään pyörähti --

        Väisteleppäs! Kappas niin

        Suovallaan on neitti.