Sivun näyttöjä yhteensä

4. toukokuuta 2019

Alempi sivistys



Alemman sivistyksen hankkiminen on hyvin vaivalloista. Minulla on asiasta kokemusta. Oli selvästi hienoa olla lakimies tai lääkäri tai pappi, ja diplomi-insinöörikin menetteli, koska sellaisilla kuului olevan hyvä palkka.

Vastaavasti näillä oli automaattisesti hyvä yleissivistys, vaikka ei olisi todellisuudessa ollutkaan. 

Se ymmärrettiin hyvin, että kaikenlaisia sähkömiehiä ja autoinsinöörejä tarvitaan, mutta tekniikka ei kuulunut yleissivistykseen. 

Jouduin esittelijänä ja tuomarina hyvin paljon tekemisiin rakentamista koskevien asioiden kanssa ja saman tien patenttioikeuden. Joidenkin vuosien kuluttua olin käynyt läpi vanhojen patenttijuttujen asiakirjat ja ymmärsin, että yleensä edes korkeimmassa oikeudessa tuomarit eivät ymmärtäneet mitään koneista, laitteista ja valmisteista ja että kuuluisimmat asiantuntijat, kuten Godenhielm, Hakulinen ja ennen heitä Kivimäki kirjoittivat laajoja lausuntoja esimerkiksi koneenrakennuspuolen patenteista ilman ymmärrystä alkeista.

Minun aikanani oppikoulussa käsiteltiin lyhyesti vipu, vintturi ja väkipyörä, mutta siihen se melkein jäi. Eräässä termostaattia koskeneessa patenttiasiassa minun piti selittää, mitä tarkoitti säätimen sijoittaminen lämpöelementissä sähkön paluujohtoon. Selitin vaihtovirran ajatusta, mutta kysymys toistui: mihin se virta palaa. Ja mikä on maajohto.

Eräässä urakkariidassa olin kirjoittanut, että jos vesikaton ruodelaudoituksena käytetään betonilautaa, siinä olevat naulat muodostavat kattopellin kanssa galvaanisen parin, joka aiheuttaa syöpymistä eli reikiä peltiin. Mitä tämä tarkoitti, jäi asiantuntijoista osalle arvoitukseksi.

Nämä ovat helppoja esimerkkejä. Kun riita koski lääkkeitä, olin itse helisemässä. Ratkaisuni oli hankkia ammattikoulun oppikirjoja ja monisteita ja ryhtyä opiskelemaan niistä, ja sitten seurasi kemian alkeita. Korkeakoulun kirjat olivat minulle liian vaikeita. Ennen pitkää osasin kuitenkin selittää käsitettävästi, mitä on hitsaaminen ja mitä juottaminen ja jopa miten akkumulaattori toimii ja miksi siihen tarvitaan vaarallista rikkihappoa.

Onneksi olin ollut jo koululaisena kiinnostunut Tekniikan käsikirjasta. Töissä minulla oli sen kymmenosainen 1960-luvun ja 1970-luvun laitos. Kun olin sitten ma. professorina Teknillisessä korkeakoulussa ja tutustuin ihmiseen, joka oli teollisuustalouden professori, kävin lukemassa osasta 10, mitä teollisuustalous tarkoittaa. Ja huomautukseni koskee siis teknisen yleissivistyksen vähäisyyttä. Sitä ei muka tarvita!

Muuten – sävyisään kommenttiin sävyisä vastaus. Toiminimi Tokmanni hyväksyttiin aikoinaan oikeudenkäynnissä Stockmann Oyj:n vastustaessa.

Asian ydin on olosuhteiden vaikutus. Tänään tilanne olisi toinen. Sekä toiminimi että tavaramerkki vakiintuvat, ja vakiintuminen vähentää esteitä. Vain geneeriset eli tavaran lajia kuvailevat nimet eivät liioin kelpaa. Sellaisia yhtiön nimiä kuin Neste tai Kone ei lain mukaan missään tapauksessa hyväksyttäisi, koska niiltä puuttuu erottamiskyky. Erottamiskykyä eli yksilöivyyttä on sitten ajan kuluessa kertynyt. 

Vaikeanlainen oikeusriita syntyi Tillanderin nimestä. Jossain vaiheessa sen rinnalla tahtoi toimia yhtiö A. Tillander. Kun omaan sukunimeen on tiethyt oikeudet, kysymys ei ollut helppo. Laki tahtoo estää myös sekoitettavuuden.

Jos joutuisin perustamaan yhtiön haravoimaan rahaa näillä kirjoituksilla, ottaisi toiminimeksi Jorvaksen makkara ja musiikkia Oy. Pidän molemmista. Lisäksi nimi olisi plagiaatti yli sadan vuoden takaisesta pilalehdestä, Grönköpings korv- och musikhandel.

9 kommenttia:

  1. Se, että tekniikka ei kuulu yleissivistykseen, lienee vanhastaan tunnettu asia. Ei se ole oikein koskaan kuulunut, sillä länsimaisen sivistyksen kaanonin ovat aina määritelleet humanistit. En siitä oikein jaksa olla vihainen, vaikka olenkin tekniikan ihminen, diplomi-insinööri. Asia vain on niin. Eikä sitä paluujohdinta välttämättä ymmärtäisi jokainen kone- tai rakennusinsinöörikään. Sen sijaan di-tutkinnon peruskurssit antavat heille - toivottavasti - edellytykset ymmärtää asian edes hämärästi, jos joku asian ymmärtävä selittää sen.

    Toisaalta yleissivistys muotoutuu osin sattumalta. Vuosikymmenten ajan kansakoululapset opettelivat ulkoa Pohjanmaan jokia. Miksi ihmeessä juuri näitä? Erityisesti Vöyrin- ja Ähtävänjoet ovat naurettavia, valtaojaan rinnastettavia purosia, eikä Kyrönjokikaan ole paljoa merkittävämpi. Mistä ihmeen syystä Vaasan eteläpuolisia samankokoisia tai isompia puroja, vaikkapa Pohjois- ja Eteläjokea ei opeteltu osana samaa rimssua? Tarjoaisin selitykseksi sitä, että Snellman ja Topelius olivat eteläpohjalaisia ja rakastivat kotiseutuaan. Toinen selitys saattaisi olla se, että tie Pohjanmaalle kulki Kyrönkangasta myöten, eikä Suupohjan ja Pohjois-Satakunnan jokien tulvia ja ylityspaikkoja tarvinnut matkalaisen tietää. (Sinänsä jokien ja vesistöreittien opettelu ulkoa oli uiton aikakaudella ihan hyödyllistä talousmaantieteellistä perustietoa, josta oli hyötyä monelle kansakoulun jälkeen uittotyömaille lähtevälle.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kurt Vonnegut, jota tähystäjäblogistimmekin on kääntänyt, pähkäilee viimeisessä teoksessaan ”Maaton mies” tätä humanismin yleissivistyskaanonia. Samassa yhteydessä autokauppiaanakin (Saab) touhunnut kirjailija närästelee, kun ei saanut kirjallisuuden Nobelia.

      Hän tuli paitsi paitsi tehneeksi piirimyyjänä pankrotin, niin mollanneeksi tehtaalle silloisen kaksitahtisen moottorin käyttö- ja savutusomaisuuksia (..savuverho kuin meritaisteluun osallistuvalla hävittäjällä..).

      ”Vanha norjalainen sananlasku tietää, että ruotsalaisilla on lyhyt pippeli mutta pitkä muisti. Satuin puhumaan pahaa ruotsalaisten insinööritaidosta ja munasin samalla itseltäni Nobelin.”

      Poista
  2. 1970-luvulla Hellbergeillä on sukuriita, millä haaralla oli oikeus käyttää yhtiön nimessä Hellbergiä. Valitettavasti en muista asiasta yksityiskohtia, mutta todistanaja olin Porvoon raastuvanoikeudessa, kun oli riidasta tietämättä kirjoittanut pienen jutun väärän sukuhaaran firmasta.

    VastaaPoista
  3. Kiitosta taas kovasti näistä blogeista. Käsittämätöntä miten Kemppinen julkaisee päivästä toiseen mitä mielenkiintoisimpia ja ajatuksia herättävimpiä juttuja.

    VastaaPoista
  4. Myös voisi olla parempaa säätietopalvelua kuin nykyiset luuriin tungetut ilmaiset spagettikoodiappsit.

    Meiltä parhaat ennusteet! Säätila muuttuu!

    Vain tilaajille:

    Odotettavissa kylmenevää vajaan puolen vuoden päästä.

    VastaaPoista
  5. Tämä on niin mainio kirjoitus, että saamme tästä aineksia valitukseemme KKOeen, jos häviämme juttumme hovioikeudessa. Jos ja kun kerran tuomion tekijät eivät osaa edes juttuun olennaisesti liittyviä alkeita, niin tuomioksi voi tulla ihan mitä tahansa totuuden vastaisia aineksia.

    VastaaPoista
  6. Kiitos kirjoituksesta! Hesarin Kuukausiliitteessä oli vuosia sitten hauska yleissivistysjuttu, ja hauskoja olivat sen oheen liitetyn monipuolisen kyselyn tulokset. Taviksia vastaajat eivät olleet. Kisaan oli saatu akateeminen ministerikin, joka mm. piti Ranskaa Itävallan rajanaapurina. Kaloista oli arvattavana kuha, jota monet eivät ollenkaan kuvasta tunnistaneet. Tulokset olivat kaiken kaikkiaan aika hätkähdyttäviä. Muistaakseni juttu oli Ilkka Malmbergin. Juttutyyppi pitäisi uudistaa muutaman vuoden välein ja jotenkin yhdistää se SK:n Ammattien arvostus -kyselyyn. Tietynlainebn Pisa siitä voisi tulla, vino torni. Arvoja rummutetaan nyt koko ajan. Tosiasioista ei voi johtaa arvoja, kuten kaaliin on mennyt. Mutta mitä pelkillä arvoilla tekee, jos tosiasioista ei ole hajuakaan?
    Professori otti esille väkipyörät ja vivut. Ymmärrys tekniikasta käsittääkseni vähenee vähenemistään, kun robottien käyttö laajenee. Vanhaa kunnon tekniikkaa voi silti bongata kuin lintuja tai kasveja ja opettaa jälkikasvulle, jos heitä kiinnostaa. Aloittaisin 3000 vuotta vanhasta keksinnöstä nimeltään talja. Professori Jalas kirjoitti tutkimuksen radanvarsikasvillisuudesta VR:n rengasmatkoilla junassa istuen, mutta yhtä hyvin voi tutkia aluksi taljoja rissoineen. Ne kiristävät punnuksineen ajolankoja sähköratojen pylväissä asemilta alkaen. VR on muutenkin ihmeellinen tekniikan maailma ja kaikkien ulottuvilla. Harjaantuneempi voi mennä Hyvinkään rautatiemuseoon.
    Olen yrittänyt saada läpi keksintöä konttoritarvikealalta. Patentti-insinööri ohjasi minut Bulevardilla joskus 1970-luvulla ensin lafkansa kirjastoon tutkimaan, onko samankaltaisia keksintöjä ennen tehty. Lehteilin aluksi valtavan määrän papereita ja tutkailin muistaakseni mikrofilmejä, jotka olivat kaikki saksaa ja fraktuuraa kauhein kuvahässäköin. Sanonta "Kaikkea se saksalainen keksii" tuli lihaksi. Talossa oli hyvä työmaaruokala ylimmässä kerroksessa. Siellä kävi selvästi syömässä myös kadun joutomiehiä, kuten Ludviginkadulla Hesarin kuppilassakin, jota oli kuulemma mainostettu jossain ulkomaisessa omatoimimatkaoppaassa nimellä "Samona baari".
    Jotenkin vetäydyin vähin äänin koko keksintöhankkeesta, mutta olen yhä ylpeä siitä. Amielin mielestä viimeistään kuuden kolmatta ikäisenä pitäisi jo vähän ruveta antamaan, kun on siihen mennessä vain koko ajan saanut. 36 vuoden ikäkin on jo ohitettu. Tutkimusten mukaan keskimäärin siinä iässä tehdään suurimmat keksinnöt ja loistetaan kirkkaimmin kaikilla aloilla, jos roihua on. Ehkä minua silloin vähän hirvitti sekin, kun muuan entinen muukalaislegioonalainen oli ottanut panttivankeja Keksintösäätiössä Pitäjänmäellä samoihin aikoihin. Innovaattorit eivät olleet silloin oikein kurssissa.
    Sveitsiläisen Robert Walserin Konttoristissa vähän kaheli keksijä yrittää matkkinoida reklaamikelloa ja ampuma-automaattia huonolla menestyksellä. Ainakin yksi ampuma-automaatti on Alppimaasta poistunut. Huomasin näet Wikipediasta, että yli kymmeneen vuoteen reserviläisille ei siellä ole annettu enää aseen lisäksi patruunoita kotisäilytykseen. Jostakin tuo kertoo. Mitähän Hume sanoisi?

    VastaaPoista
  7. Tekijän lisäys: Sveitsissä siis ase annetaan kotiin, mutta patruunoita enää ei. Huomasin mahdollisen kaksitulkintaisuuden kömpelössä tekstissäni.

    VastaaPoista
  8. Soitintehtailussa on päästy yllättävän kestävään sopuun eri Zildjianien, Steinwegien ja Yairien kesken.

    VastaaPoista