Nytkin seinälläni on pari puukkoa, joita koristaa hevosenpää. Ne ovat niin tuttuja etten ole enää aikoihin katsellut niitä. Tiedän että kysymyksessä on kauhavalainen erikoisuus, josta pidettiin kauan kiinni.
Joko Jaakko Kamppinen, Iisakki Järvenpää tai Juho Kustaa Lammi tekivät tilauksesta hevosenpään venäläiselle upseerille, joka näytti malliksi keppiään, tai mahtoiko olla ratsupiiska, ja se oli tsaarin vallan aikaa.
Tapa jäi. Harrastajat ovat jaksaessaan väitelleet siitäkin, kuuluuko pohjalaispuukkoon suora, helalla vahvistettu nuppi vai kaareva ponsi.
Ehkä otin osaa keskusteluun kirjoittaessani kauan sitten puukoista. Toivottavasti sanoin, että riippuu tietysti siitä, mihin ja miten välinettä käytetään. Rukkaset käsissä ja vesillä liikuttaessa nuppi on hyvä. Tikarissa ja miekassa sellainen on kovin tarpeen, varsinkin jos aikoo tehdä lisää murhia.
Pyörittelen pohjalaispuukkoja eräässä kirjoituksessani, kun mielestäni on hykerryttävää, että saman kylän pojat J.V. Snellman ja Antti Isotalo ovat aivan hyvin voineet tavara, esimerkiksi Voltissa kievarissa. Ehkä siinä oli kaverina mukana Z. Topelius, jonka kotitalo oli parin kalikan heiton päässä Uudessakaarlepyyssä.
Joka tapauksessa juuri senaattoriksi kohonnut Snellman pani pyörät pyörimään ja järjesti väkivaltarikollisten ristiksi sopivan henkilön, joka ei hukkaa aikaa lakikirjan lukemiseen, vaan lyö heti. Niin tuli Kauhavalle nimismieheksi A. Hägglund, joka istui siinä virassaan lähes 40 vuotta.
Ja oman selitykseni mukaan puukkojunkkarikauden lopetti juna ja sen myötä lennätin. Toisaalta maakunnan perinteistä herravihaa ei tarvitse etsiä ”kansanluonteesta”. Isoviha oli ollut erikoisen kova muun muassa Kauhavalla, ja Suomen sota osoitti jälleen kerran, ettei kuningasta ja armeijaa oikeasti kiinnostanut sikäläisen kansan vointi.
Sisäpiirin juttuna – joskus mainitsen olleeni taas yhteydessä partiopoikavuosien kavereitteni Topparin ja Isosompin kanssa. Paikallishistoria luettelee 30-vuotiseen sotaan 1620-luvulla ratsumiehiksi lähetetyt. Hakkapeliittojen listan kärjessä on Toppari ja sitten Isosomppi. Sukua ovat. Olen kysynyt.
Mutta hevosenpään suku on vanhempi. Luusta, pronssista tai kullasta muotoiltu tikarin hevosenpääkoriste oli suorastaan tavallinen Kiinassa vielä 2000 vuotta sitten, ja sinne se oli omaksuttu myöhemmin mongoleiksi nimitetyiltä ratsastajakansoilta, mutta sellaisia hautalöytöjä on Uralin rinteiltä jopa 4000 vuoden takaa.
Hevonen oli koko maailmanhistorian käännekohta. Nelipyöräiset vaunut ja kaksipyöräiset sotavaunut mullistivat kaiken, ja sitten alkoi ratsastajakansojen vyöry, jotka olivat aivan pidättelemättömiä harjoiteltuaan ampumaan jousella ratsailta, täydestä vauhdista. Alan yrittäjiä olivat mm. Tshingis-Kaani ja Timur-kaani (Timur lenk).
Kun nyt katsoo googlaamalla horsehead+dagger, näkyville tulee paljon kuvia Aasian museoista, mutta mukana on myös Iisakki Järvenpää ja tietysti amerikkalaisia fantasia-aseiden harrastajia.
Oli niin yllättävä tieto, että piti ihan googlata: totta tosiaan, Snellman oli kuin olikin Alahärmässä isänsä luona 16-vuotiaana vuonna 1822 - mutta toisaalta Isontalon Antti syntyi vasta 1831... Lyhyellä etsinnällä en löytynyt tietoa siitä, oleskeliko Snellman Alahärmässä ehkä myöhemminkin. Miksei, olihan hänellä siellä nuoruuden romanssikin.
VastaaPoistaMutta kyllä on kauniita puukkoja. Voisin hiplailla ja katsella niitä puoli päivää. Jostain syystä en puukkoja silti keräile, vaikka kirveitä minulla on mökillä seitsemän. Kaikki käytössä.
On olemassa professorityyppi (voisin nimetä useita yksilöitä), jolle mikään Heikki Ylikankaan tulkinta ei kelpaisi, vaikka se tuotaisiin eteen kultalautasella ja seitsemällä sinetillä "verifioituna". Sellaista se tuntuu olevan - se tiede.
VastaaPoistaVastaavan ilmiön koin eilisiltana, kun luin Suomen ruotsalainen historia -sarjan toista osaa (Villstrand: Valtakunnanosa). Matti Klingen mielestäni oivaltavista tulkinnoista (keskusta-periferia-malli; Viaporin rakentamisen offensiivinen motiivi jne.) vaietaan kuin muuri.
Höpsistä.
VastaaPoistaRuottimmauserin pistin on käypä meriveitti. Se terä pittää olla vaa suoraan mirkelijjäljiltä, rasvaa sinne peltuppeen. Ei ropata, eikä katella, se vaa otetaan ja tehään mikä tarttee.
Voi se olla merellä idiooottivarmakin hyvä olla.
Tjah.
Niin, aitoa enkeliäkö? Oikein! Se...
Kiittäen, Iikka Hallantie.
Satuin mongoolien varustaman linnaleirin paikkeille Mustanmeren luodesuunnilla mikä Moldovia tai Transnistriä se onkaan. Eksoottista ja sööttiä mutta maatuvaa. Suomiretkue ei silmäänsä lotkauttanut leirin kivetylle ympärysmuurille tai että täälläkin! Eikä lähikylässä kauniisti kohotettu kukitettu muistotaulu, Stalingradia ? , pitkine nimirimpsuineen tainnut osua silmäntakaiseen pimeyteen. Jostakin Novgorodin Karjalan soista on saatu esiin tussareita kiinalaisin ruuti ja valanta ja paukku savu taika ja lentokivi ihmeviskureita. Ekoja kai Euroopassa. Mongoolit vetäytyivät täältä. Kauppavälitys tuolta Novgorodista Pihkovasta varmaankin aukeni ja toimi. Myöhempi silkkihuivitie tietotie kiihotti Pentinkulmalla maanjakotoiveita. Ja tulihan siitäkin valeuutisesta totta.
VastaaPoistaMeillähän Pörssiklubin piirissä ja nuorten herrain pörriäisissä pidettiin urheiluna jotakin fiskuksen höynäyttämiseksi kutsuttua veronvälttelyä. Kauppiksessa oli tunnettu verokoulukuntakin ja yksi guruista oli ihan sitä Virkku sukua. Perustajaisä ei olisi pannut pahakseen. Tämä poistojen varausten yli-investointien kapasiteettituoreutusten ja laajennusten politiikka oli sitä Malttia mitä Kekkonenkin ymmärsi, vaikka se tehtailla ja klubeilla olikin juuri vastakkaista malttamatonta tekniikan ja rationalisoinnin tasalla kilpa- ja ohiajoa.
Toihan se puolivahingossa "tulosta" ja "bonustakin" ja ihkaikiomaa omaisuutta vihdoin New Labourin eli vastakkain asettelun ajan jäädessä taakse. Noin Lipposilla ja Niinistöllä. Veroparatiisit, ne Pauligin ja Saloran ja muiden poisto-veronkierto-tankkerit karkotettiin Eteläsatamasta. Samat rahat jätettiin eurodollaripankkeihin mistä aktivoitiin devalvaatiohyökkäyksiin ja olipa Sirkka Hämäläisen hiihtokautena revalvaatio- eli globaalin hötörahan sisäänryntäystäkin -ajatuksena siis että sen vaihtokurssi suhteessa dollari/puntaan kohoaisi. Taisi kohotakin.
Kun nyt Timo Harakka ja Sorsasäätiö juoksentelehtivat koukkusopimus-kvasijuristien kintereillä niin kiri kiri vaan. Eka kansainvälisen verokilpailun sankari meillä oli miehistä parhain. Wälläri itse. Niilo. Hän siis oli vastatulen mies. Vaati suomalaista miehistöä Vihurille ja soti satamissa kautta maailman seisottamalla laivoja satamista parhaassa Kotkassa.Kairo. Ja Jätkäsaaressa.Salve. Sellaista Kansainliittoa ja Ilon sääntöä. Siivommissa kirjoissa vain valkea sivu ay.sos.dem Suomesta. Kuuntelin taas tutkintoviisasta eturistiriitojen ja harmoniakonsensuksen omaeliittistä omijaa. Että varmitti. Ei nääntymisuhrautuvia työläisiä, ei opintokerhoja ei työskiä Inkeroisten (Standertskiöld) Yläpäässä, ei kansantaloa vielä korkeammalla mäellä siunaamassa kirkkoina Kymijoen virttä.
Wälläri olisi nostanut korvista pihalle ja tervannut-höyhentänyt. Oliko joku Lumiaho kun muistelokirjoitti näistä pajamiesten sivistämisotteista Helsingissä, ennen riparia siis, ja seksuaalitervettäkesää.
jatk.
jatk.
VastaaPoistaLaivanvarustajat ehdottivat valtiolle että jos merimiehiltä jätettäisiin verot vaatimatta, niin eivät karkaisi ulkomaan satamissa. Sehän sopi ja kohta parani että jos merillä tienatuilla saisi tuoda jääkaapin tai auton. No sekin sopi. Ja niin siis estettiin tuotantovälineen, merimiehen, veropako.
Jatkoa seuraisi ja WTO. Ritiratirallaa. Uusinta Snowdenin ja Manningin ja muiden Wiki-leaksien jälkeen US paitsi salakuuntelee Merkeliä niin keitä vaan ja koodaa kaapelifotonia takaisin reaalikorvaan ja patenttivarkauspaljastuksiin. Sitten pakote-uhataan katkaista rahaliikenne. Joopa. Vihdoin veroparatiisit taikka siis Persia eli Kreikka on eristettävissä hallintojensa vaihtamiseksi. Arabikevät oli hätäilyä. Nyt se toimii siististi. Neoliberaali vapaus enemmistöäänestäjiä vastaan, tulla valahti pääoman pelastukseksi kuin puskasta. Ei tarvihe Karibiaa ei Kanaalia eikä edes Junckersin Lux Burghia.
Snellman pani Kartanot rahoiksi. Hypoteekkiyhdistys arvopaperisti vainiot obligaatiorahoiksi. Olipa Rotschild panemassa hopeaansakin peliin, mutta säätyporvaristo ehti ensin ja perusti omien kauppahuonepankkiensa ajan täyttyessä koko kansan rahaidun SYPin 1862 ja heidän donnereittensa allekirjoittamat setelit kiersivät. Vekselilaki standardisoi kuin suoriksi kurkuiksi sekalaiset velkakirjat ja tunnisteet ja etenkin rehtien miesten ja perheiden päämiesten välipuheet kaupoista ja derivaattapuolella vuosikymmeniset elatus-syytinki ja muut vastuut. Siis ihan ennen Suvi-Anne Kauppia. Ja Antti Rinnettä.
Antti Rinne väsy kai ja yleisö silmät Suomi-Ruotsi lätkämatsissa, sanoi noin tunti ja vartti kohdalla toissailtana työperäisestä maahanmuutosta että harmiakin pukkaa. Vaikka siis Rakennusliiton ratsiat -kai joku virkavaltuutettu mukana (ja kohta syytteesssä)- oli pakottanut työehtosopimuspalkat monttuun ja tellinkimiehielle, niin paha kyllä ulkoa työvoimaa tuovat firmat perivät rahat takaisin työvoiman kotimaissa. Ja näin siis koijaavat Hakaniemen lakimiehiä. Voi voi.
Mutta kiva kun lipsahti tällainen vuotodata. Seuraavassa virkkeessä Rinne kyseli Eurooppaankin Harvardin ja Yalen kaltaisia huippu- ja säätiöyliopistoja. Kiva kun kyseli korvieni kuullen. Ymmärsin yskän vaikka ei oltu Pakuun saakka takoitettukaan. Mikä noissa nyt polttelee pääministeriä ?
Juuri nyt nämä rahoitukseltaan jo nelisen vuosikymmentä Roope Ankan seiniltään paisuvilta ja katolta kohoavilta rahasäiliöstä ovat nostaneet stipendi.rakennus.puisto.ennallistamis- ja tutkimusrahaa. Ja siittäneet uuden rodun johtamaan yhteiskuntia. Suomessa on heidän johdannaislaitoksia kuten tämä Deloitte, suomeksi kauhuri.kuormuri@Delete.
Ja uusin rakenne ovat IPOt mallia Uber ja Alibaba. Goldman Sachs tai Morgan Stanley valkkaavat Harvardille ja Yalelle ja ikirikkaille familyfundeille -ja eläkeyhtiöille osia. Pron puheenjohtaja tarkemmin tietää, ensiyön oikeudella kunkin samaan osansa "pääoman" uudesta ja konsodioituvasta tuotanto- ja jakelu ryhmittymistä.
Se kisa käy kiihkeänä kuin isokorkoiset subprimekassilliset vuosikymmen sitten. Hyvin näitä voi seurata. Kysyy vaan hiljaista onkstietoo ja koulupojan uteliaisuutta vaikka sammakon kutua tai loikkaa kohtaan. Eli ihan kaikkea paitsi Neuvolaa.Jukka Sjöstedt
Kyllä olin hoksaamaisillani, monessakin kohtaa. Näissä on jotensakin - sanoisinko - pointillinen rakenne, eikö?
PoistaI. H.
Pointillistinen?
PoistaJep
Poistakyllä näitä ajatusaaltoja on mukava lukea - pointillistisiakin