Tutkijat ovat hajamielisiä ajatellessaan pyörän keksimistä vain kuorman kuljetuksena.
Yhtä tärkeä kuin vankkurin tai sotavaunun pyörä on savenvalajan pyörä eli dreija ja lankaa punottaessa käytetty väline, aluksi värttinä, aikanaan rukki.
Tarina, jollaisia kehrätään esimerkiksi illalla tulilla, on keino siirtää kuormia. Tarinat ovat tosia tai valheita, toiveita tai pelkoja, mutta ne liikkuvat.
Saa arvailla, onko ihmisen lapsen alttius tarinoille – esimerkiksi saduille – synnynnäinen lajiominaisuutemme. Saa hymyillä, että tutkijat kirjoittavat nyt otsanahka mutkalla esimerkiksi politiikan tarinallistumisesta.
Mietin päivällä, voisinko kirjoittaa tähän, että Sarvamaa on pätevä tyyppi, samoin kuin esimerkiksi Hautala ja Pietikäinen. Sitten sattui lehdestä silmään tarina. Joku oli kysynyt torilla Sarvamaalta uhkaavasti:” Oletko jutku.” Viesti lienee ollut sellainen, että keinot on.
Satun tietämään, että tämä euroehdokas on hämmästyttävällä tavalla samaa perua kuin olen itse isäni puolelta, Pietarin seudun suomalaisia, muistaakseni ortodoksi kun taas meillä ollaan, sikäli kuin muistetaan, luterilaisia. Mutta esi-isän syntymäpaikka on Toksova.
Olisi minulla Hautalastakin tarinan ainesta. Mielestäni kysyin häneltä kerran, onko hän todella vuoden 1944 IV armeijan esikuntapäällikön tytär. Kuuluu olevan. Puhe on eversti Yrjö Hautalasta ja tilanteesta, jossa Suomi oli tosi lujilla.
Some-viesti, kerrottu tarina, kuultu kasku, luettu novelli ja kirjoitettu kirja ovat samoja asioita.
Ihmistä pitää liikuttaa, mutta ihminen ei liikutu ilman elämystä.
Pohjaltaan tästä syystä pidän tässä paljon esillä kirjallisuutta – jota satun omista syistäni tuntemaan – ja suhtaudun joskus hiukan karheasti liikuntaan.
Liikutus on päämäärä, liikunta on väline.
Ja tarina on tapa luoda verkostoa, joka pitää ihmisiä kiinni toisissaan.
Lankaa ommellaan, kudotaan. Jos kudos on tiivis, verkkoa sanotaan kankaaksi.
Arviot laadusta eli hienoudesta ovat aika yhdentekeviä. Niin kauan on toivoa kuin on roskakirjallisuutta. Hienot tarinat ovat harvinaisia aarteita, jotka on pantava kiireesti kiertoon. Ne eivät kulu eivätkä ne kuormita ympäristöä, vaan jakavat kuormaa.
Ja jos pääsisin kuulustelemaan päättäjiä, kysyisin heiltä, osaatko lukea.
Tiedän että useimmat osaavat.
"Tutkijat ovat hajamielisiä ajatellessaan pyörän keksimistä vain kuorman kuljetuksena. Yhtä tärkeä kuin vankkurin tai sotavaunun pyörä on savenvalajan pyörä eli dreija ja lankaa punottaessa käytetty väline, aluksi värttinä, aikanaan rukki."
VastaaPoistaOikeastaan pyörän keksimisessä puhutaan väärästä asiasta, sillä varsinainen mullistava keksintöhän oli taakkaa kestävä akselointi.
Sarvamaan tapaus kuulostaa väkevästi tarinallistetulta, tavoitteena estää tipahtaminen eu-parlamentista, niin epäuskottava se on. Tai sitten kysyjä oli harvinainen urospuolinen punavihreä idealistihörhö, joka epäili Sarvamaata islamfoobikoksi.
VastaaPoistaPersujen itsevalkopesua?
PoistaKalahtiko kalikka?
Ei, vaan ihmettelen oikeasti. Voin nimittäin tunnustaa tässä näin julkisesti, että kiistassa Israelin ja arabien välillä olen 100 %:sti juutalaisten puolelle. Samoin ovat kaikki tuntemani persut, patriootit ja muu roskaväki. (Tiedän toki, että tällainen mielipide on nyky-Suomessa ajatusrikos, josta voi menettää valtionapunsa, jos sellaista saisi.)
PoistaSarvamaata uhkaillut antisemitisti on todennäköisesti äärivasemmistolainen anarkisti.
Ei lainkaan epäuskottavaa. Tämä aika vain saa jotenkin aiemmin nurkissaan pysyneet hörhöt liikkeelle, torillakin. Kaikki eivät ole vaarattomia. Näistä kirjuhintrolleista en tiedä.
PoistaVai trolliksi haukutaan... Ikävä faktahan on, että ainakin Euroopassa juutalaisia vainoavat valtaosin muslimit. Yhtä ikävä fakta on, että mediamme peittelee asiaa ja mainitsee siitä korkeintaan sivulauseessa.
PoistaTietysti Sarvanmaan tapauksessa kyseessä on voinut olla joku avohoitopotilas. Niitähän riittää. Mutta että meillä olisi nousussa kuvatun kaltainen äärioikeisto, sitä en usko.
Sarvamaan omilta sivuilta löytyy tällainen sukuselvitys:
Poista"- 1908 Petrin isä Boris Saharoff syntyy Pietarissa
- 1917 Isoäiti Maria tuo Boriksen ja hänen pikkusiskonsa Jelenan ja Valentinan Terijoen kautta Pohjois-Karjalaan. Isoisä Simeon tulee perässä ennen lokakuun vallankumousta"
"Isoisä Simeon" - olisiko niin, että Itiksen Arjalainen oli lukenut tiedon täältä ja tehnyt teräviä päätelmiä? Toisaalta esim. kuuluisa nimikaima Andrei Saharov ei ollut juutalaista sukua, vaikka hänen vaimonsa olikin.
Hyvä vaalikysymys.
VastaaPoistaGutenbergin ajan loppua on jauhettu kyllästymiseen asti - viimeksi Saarikoski Hesarissa. Voi olla totta, mutta aina tuntuu jäävän vajaaksi sen pohdiskelu, mitä siitä seuraa?
"Mielestäni kysyin häneltä kerran, onko hän todella vuoden 1944 IV armeijan esikuntapäällikön tytär." Todella-sanan tarkoitus jäi minulle auki.
VastaaPoistaTodellako?
Poista"Ei se tapojaan paranna, joka ei mieltänsä pahoita".
VastaaPoista(vanhaemäntä Matilda Heikkilä, Neulaniemi)
Muistista Kunnaksen Ilkka
Eikö tarkoittane kuitenkin hetkellistä ilmiötä, eikä vuosien tai vuosikymmenten vit...sta.
Poista"Politiikka huutaa älyllistä ajattelua"
VastaaPoistahttps://yle.fi/uutiset/3-10774837
Minä olen kerran joutunut rasistisen hyökkäyksen kohteeksi.
VastaaPoistaEi se paljoa häirinnyt, kun minä olen iso ja tappelemaan opetettu.
Mutta oli mielenkiintoinen kokemus.
Avartava.
Koska olet valkoihoinen suomalainen hyvällä itsetunnolla varustettu heteromies, rasistisin syin kimppuusi hyökkäsi siis... kuka? Ja miksi?
PoistaKuvataiteen eräs tarkoitus on luoda illuusioita ja tarinoita. Myös kertomataiteella lienee samoja päämääriä vaikkei kaikissa lajeissaan.
VastaaPoistaPolitiikka tosiaan alkaa enemmän olla tarinoiden luontia. Aiemmin se oli tuotteistamista, paketointia, trendikkyyttä jne.
Kerran, kun olin äänestänyt kunnallisvaaleissa ennakkoon, kiinnitin postiluukun yläpuolelle lapun: ei vaalimainoksia kiitos, olemme jo äänestäneet. Se lappu erotti toisistaan lukutaitoiset ja -taidottomat ehdokkaat, mutta se tietohan oli siinä vaiheessa jo tarpeeton. Ääni taisi mennä lukutaitoiselle.
VastaaPoistaYllätyin taannoin melkoisesti, kun näin Sarvamaan ottaneen nettiin kuvan lapsuudenkodistani. Kyseessä on kansakoulun opettaja-asuntola Pohjanmaalla. Kansakoulutalo on otettu nyttemmin paikalliseen yhdistyskäyttöön.Tuntuu mukavalta, että EU-parlamenttiedustaja arvostaa historiallista koulurakennusarkkitehtuuria ainakin tuon valokuvan verran!
VastaaPoista