Sivun näyttöjä yhteensä

17. toukokuuta 2015

Vihaa Amerikkaa



Putin ei ole hoitanut yhtään kansainvälistä kriisiä, paitsi itse aiheuttamiaan. Kukaties siksi hänen ulkomaille suuntautuva propagandansa on niin huonoa ja heikkotasoista. Kotimaiseen käyttöön tarkoitettu parjaus toimii.

Euroopassa kaikki vihaavat amerikkalaisia. Luulisi olevan helppo rakentaa sen varaan – mutta ei. Tietääkseni Putin ei ole asunut Yhdysvalloissa, ei kunnolla matkaillut siellä eikä siis tunne maata. Puheet Obamasta ja Natosta eivät meistä osu maaliin. Kuinka moni Suomessa ei kauhistele USA:n mieletöntä siipeä, josta osa selvästi on vakiinnuttanut asemansa republikaanisen puolueen erilaisiin tehtäviin? Kuinka moni Suomessa ei pidä pelottavana amerikkalaisten viljelemää vahvaa vastustuskykyä tosiasioille ja tieteelle. Joskus tuntuu, että heillä on erityinen viidenkymmenen tähden geeni, joka panee heidät pitämään satuja totena.

Ei näytä todennäköiseltä, että Kiina sittenkään saavuttaisi tai sivuuttaisi Yhdysvaltoja. Yhdysvalloilla on maantiede puolellaan nytkin, kun myrkyt eivät tahdo mahtua mihinkään. Heillä on valtameri kahdella puolella tai oikeastaan kolmella, koska pohjoisessa asuu hyvin kesy kansa, kanadalaiet.

Jo ennen kuin amerikkalaiset olivat löytäneet Euroopan, Kiina keskitti maailman parhaan osaamisensa eli logistiikan, talouden ja tekniikan, virtaussuunniltaan hankalan jokiverkoston parantelemiseen kanavilla viimeisteltyään sitä ennen vesirakentamisen riisin viljelyssä. Kanavan sulku oli suurempi keksintö kuin ruuti ja paperi.

Yhteiskuntien ymmärtäjän kannattaisi ehkä perehtyä syvällisesti atomi- ja vetypommien kehittämisen historiaan, vaikkapa käyttäen Robert Rhodesin jo vanhoja kirjoja.

Näiden pommien merkityksestä on tunnetusti eri käsityksiä. Mielestäni merkitys oli suuri. Jos oletamme, ettei kaasun ja bakteriologisen aseen käyttämättä jättämiseen – siis kaasun hyvin vähäinen käyttö toisessa maailmansodassa ja pidättyvyys kemiallisessa sodankäynnissä, jota USA kyllä harjoitti Vietnamissa, liittynyt inhimillistä hyvyyttä eikä liioin kauaskatseisuutta, näin oli.

Tälläkin hetkellä suurvalta Yhdysvallat ja entinen suurvalta Venäjä käyttäytyvät ikään kuin niillä ei olisi käytettävissään varmaa laitteistoa vastapuolen tuhoamiseen. Tästä asiasta vaietaan, koska nuo laitteistot tuhoaisivat myös myötäpuolet.

Aseita valmistettaessa syntyi se Eisenhowerin nimeämä ”teollissotilaallinen kompleksi”, jonka seuraava tuote oli tietokone ja sitä seuraava tietoverkko. Sitä seuraava on tämä vielä vähän mainostettu biologian murros, jonka nimitykseksi ”biotech” ei ole hyvä.

Kaikissa näissä hankkeissa USA onnistui siinä mitä muun massa Suomi itkee nyt, elinkeinoelämän ja tutkimuslaitosten yhteistoiminnassa eli joukkuepelissä.

Huipputeknologian tekijät ovat silmiinpistävän kirjavaa joukkoa. Brittejä ja Euroopasta lähteneitä juutalaisia on kovin suuri määrä. Tuo toimintatapa näkyy kaikkialla amerikkalaisessa yhteiskunnassa. On vaikea nimetä todella merkittävää, isoja asioita hoitavaa lakimiestä, joka ei olisi saanut vaativaa huippukoulutusta vuoden komennuksella jonkun etevän tuomarin avustajana. Suomessa ylioikeudet eivät ole vieläkään ymmärtäneet tärkeintä tehtäväänsä, koulutusta eli jatkuvuuden turvaamista, koska esittelijänä ollaan liian pitkään tai ei ollenkaan. Samoin yliopistoista puuttuu turvattu asema niille nuorille henkilöille, jotka tekevät tohtoritason tutkimusta, vaikka eivät välttämättä väitöskirjaa. USA:ssa muuten juristin väitöskirjaa joskus kummastellaan, mielestäni aiheesta. Englannissa korkeat tuomarit eivät yleensä ole suoritelleet tutkintoja eikä kaikilla juristiprofessoreillakaan ole väitöskirjaa lainkaan.

Itse en viihtynyt Amerikassa niin hyvin että olisi ollut houkutus jäädä; tilaisuus oli. Silti olen vahvasti sitä mieltä, että Euroopan Unionin pitäisi liittyä Yhdysvaltoihin. Samalla selviäisi hankala poliittinen ongelma – eurooppalaisilla pitäisi olla äänioikeus merkittävissä vaaleissa Yhdysvalloissa. Uuden liittovaltion nimeksi voisi laittaa ”Pohjois-Amerikan ym. Yhdysvallat”, kaupallisissa yhteyksissä !AndSoOn).

Toivon että joku kommentoija kirjoittaisi tähän, että Venäjä ei hyväksyisi tuollaista ratkaisua. Ei nimittäin varman hyväksyisi.

Eräät järjestelyt olisivat tarpeen. Pariisi olisi ehkä yhdistettävä Brooklynin eläintarhaan, mutta se olisi kaiken kaikkiaankin hyvä ajatus.


Jään odottamaan ajatukselleni kannatusta. En yllättyisi, jos salaperäisesti kuvasta kadonnut Paavo Väyrynen ilmoittautuisi ehdokkaaksi uuden liittovaltion vierassihteeriksi eli valtiomiisteriksi.

24 kommenttia:

  1. Suomen ongelma 90-luvun taantumasta noustua on lukuisa määrä pavunlaskijoita (engl. bean counters). Nämä numeroniilot ovat saaneet liian paljon vaikutusvaltaa, vaikka niiden oikea asema on avustavassa henkilöstössä. Niilojen takia Suomessa ei voi a) kehittää mitään, b) luoda brändiä (vuosien tai vuosikymmenten operaatio). Aina on joku niilo sanomassa, että ei ole rahaa tai parhaassa tapauksessa ne käyttävät jotain mikkihiirirahaa eli vaihtoehtoiskustannusta ja lisäävät summan projektin kustannusarvioon oikeiden kustannusten päälle (Fail!). Suomessa mikään ei kannata näiden niilojen takia. Muistutuksena vain sellainen, että Coca-Cola Co. toimitti 2. maailmansodan aikana jokaiselle halukkaalle sotilaalle missä tahansa maapallolla pullon virvoitusjuomaa 5 senttiä pullo. Kustannuksista välittämättä. Mikä mahtaa olla tänään maailman tunnetuin ja arvoikkain brändi?

    Samaa pelleilyä niilojen kanssa on korkeakoulutuksessa, jossa mm. tuomariksi valmistuvia koulutetaan. Lainvalmistelun taso on romahtanut, koska lainoppineet eivät vain opettele tai heiltä ei vaadita kunnollista työtä. Todennäköisesti ei vaadita, koska niilot saavat rahaa valmistuneiden perusteella hassattavakseen. Enemmän valmistuneita = matalampi taso.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuule Niilo, Applehan se on arvokkain.

      Poista
  2. Olen käytettävissä ehdottamaasi tehtävään!
    Kunnioittavasti: Paavo Väyrynen

    VastaaPoista
  3. Hei,
    mitä sinulla on Paavo Väyrystä vastaan? Miten kummassa sinä jo aika vanha viisas veikko olet mennyt tähän lankaan?
    Paavo ei ole mihinkään kadonnut. Kun häntä ei ilmeisesti valita ulkoministeriksi, hän jatkaa työtään eu-parlamentissa.
    Paavo on omanlaisensa, ja niin pitää ollakin. Kunpa olisi enemmän oman tien kulkijoita tässä maassa.
    Oletko lukenut Paavon kirjan Suomen linjan? Ehkä kannattaisi.
    t. Sinikka Räsänen Rovaniemeltä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kemppinen toteuttaa osaltaan tätä Väyrysen lanseeraamaa "etelän media" hokemaa, vai olisiko ollut jopa profetiaa, eli Väyrynen oli taas oikeassa.

      Poista
    2. Hyvä Sinikka! Lautamies puhuu aina asiaa.

      Poista
  4. Kerron kaskun.
    Kyseli taivaassa päivänä muutamana presidentti Obama lupaa päästä käymään maan päällä.
    Antoi luvan Pyhä Pietari ja laskeutui maan päälle Obama.
    Laskeutui Nykkiin oluelle ja kyseli baarimikolta, kuinkas asiat nyt jenkeillä?
    Hyvin, hyvin! Hallussamme on Afrikka ja Australia, virkkoi baarimikko.
    Ekselent, ekselent, huusi Obama, ja kiitti oluesta:
    Siihen baarimikko: Se tekee kymmenen ruplaa.

    VastaaPoista
  5. "Tietääkseni Putin ei ole asunut Yhdysvalloissa."

    No, toisaalta, eipä ole Obamakaan asunut Venäjällä. Mutta kovalla kädellä ja ehdottomalla oikeassa olemisella hän, muu USA ja yleensä länsi silti opettavat venäläisiä. Vaikka kaikki tieto ja ymmärrys Venäjän todellisuudesta, venäläisyydestä ja historiasta puuttuvat. Tässähän se ongelman ydin juuri on molemmin puolin.

    Me lännessä luulemme, että sekä arabit, ISIS-veikot että venäläiset tulevat kauhean onnellisiksi siitä, että saavat kokista ja McDonaldsin. Ja myös kiinalaiset. Luullemme, että juuri meidän "demokratiallamme" ja meidän eduksemme rakennetuilla talouden pelisäännöillä on kova kysyntä niin Vietnamissa, Irakissa kuin arabikevään maissakin. Ja kylvämme tässä uskossa lähinnä vain kärsimystä tuskaa ja terrorismia, kuten vääjäämätön näyttö pitkältä ajalta osoittaa.

    Joku kyseli, että mitä se Putinille kuluu, mitä naapurissa tapahtuu. Hyvä kysymys. Mutta toisaalta, jos nyt vaikka Venäjä ja Kiina ryhtyisivät yhteistyössä Kuuban kanssa rustaamaan Kuubaan omia tukikohtiaan, vaikkapa työnimellä "Kuuban Sevastopol", mahtaisiko tämä yhtään "kuulua" USA:lle? Tai tuomaan omaa poliittisista ja taloudellista järjestelmäänsä Meksikoon - Meksikon tuella tietysti. Afrikassa näin jo mennään eikä sekään oikein meille maistu.

    Toki Naton ohjukset Sevastopolissa ja vaikkapa Lappeenarassa olisivat eri asia. Ne olisivat niitä kuuluisa "rauhan ohjuksia", siis niitä samoja, joiden puolesta Suomenkin edistykselliset piirit joku aika sitten mieltään ponnekkaasti osoittivat. Niitä ei ole suunnattu Venäjälle, ne eivät painosta Venäjää eivätkä millään tavalla liity Venäjään eikä sen turvallisuuteen. Ne vain huokuvat rauhaa ja rakkautta erityisesti Venäjän suuntaan. Ja siitä olemme todella ravoissamme, että venäläiset eivät tätä ymmärrä.

    Niin vaihtelevat käsityksemme oikeasta ja väärästä sen mukaan, kenen oikeasta ja väärästä kulloinkin on kyse. Mutta tämähän on jo vanha tieto.

    => Siispä, pannaan USA:n presidentin pätevyysehdoksi muutaman vuoden asuminen Kiinassa ja Venäjällä. Ja päin vastoin.

    Voisi selvitä esim. se venäläisiä loukkaava ja vähättelevä väärinkäsitys, että "Venäjä on Hollanti". Nythän se joutui tiedon puutteen takia kädestä pitäen konkreettisesti näyttämään, että ei ole. Ja tämä näyttö oli mm. Suomelle huono juttu hyvin monessa mielessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä tukikohtaa sinne Sevastopoliin, saati Lappeenrantaan, oltiin perustamassa, paitsi Putinin harhaisessa mielessä? Tai tiedustelupalvelunsa, hänhän ei uutisia lue, vain salaisen poliisin raportteja.

      Poista
    2. Niin, mietin vain, että kun korruptiossa ja konkurssissa rypevä Kiova innostui "alati laajenevan EU:n" höveleistä tukiaistarjouksista ja siinä samalla liputti innokkaan tulokkaan tapaan myös Nato-jäsenyyttä, mikä olisi Sevastopolin asema pidemmällä tähtäimellä Nato-Ukrainassa? Olisiko se kohta Nato-tukikohta vai edelleen Venäjän pääsy etelän merille. Voi olla, että tätä mietittiin myös Kremlissä.

      Venäjä taitaa toimia proaktiivisesti. Se ei jää odottelemaan, että tavara on jo housuissa ja ryhdy vasta sitten parkumaan, että voi voi, ei tässä näin olisi pitänyt käydä, mutta enää ei voi mitään tehdä. Ts. se, että Sevastopol ei vielä ollut Nato-tukikohta ei tarkoita Kremlissä sitä, etteikö se Nato-Ukrainan osana sitä kohta olisi. Viitaan edelleen siihen, miten toimisi esim. USA, jos Kiinan ja Venäjän yhteinen sotilasliitto saisi jalansijaa Kuubassa. Tuskin katsoisi sivusta ja odottelisi vain.

      Jos länsi fiksu olisi ollut - tai haluaisi sitä jatkossa olla - se lähtisi kehittämään Ukrainan konkurssipesää yhteistyössä Venäjän kanssa. Ei ylimielisesti ja poissulkevasti kuten tämä nyt ei niin kovin hyvin edennyt yritys oli. Tällä tavalla se olisi voinut kesyttää ja integroida Venäjää yhä enemmän yhteistyöhön.

      Taas kerran sorruttiin ylimielisyyteen, ymmärtämättömyyteen, tietämättömyyteen ja historianäkemyksen puutteeseen. Mutta oman erinomaisuuden, ylivertaisuuden ja arvojen paremmuuden suhteen ei ollut turhia epäilyksiä. Ketään ei tarvinnut kuunnella. Röyhkeästi ja poissulkevasti vain - "vain Hollannin kokoinen maa, mitä siitä". Klassinen tapaus.

      Niin, Lappeenranta. Jos Suomi on Natossa, Venäjä ei käsittääkseni voi muuta olettaa, kuin että kohta Lappeenrannassa ovat Nato-ohjukset, joiden laukaisusta ei päätetä Suomessa vaan jossakin Nato-esikunnassa ties missä. Mitä itse olettaisitte tässä tilanteessa, jos vastaisitte Venäjän puolustuksesta? Niinkö, että "ehkä ei siellä vielä mitään ole, odotellaan vain tekemättä mitään"? Tämä ei taida olla Venäjän tapa.

      Suomelle nykytila - 100 %:n Nato-yhteensopivuus, mutta kaikki sotilaalliset päätökset uskottavasti ja pelkästään suomalaisten omissa käsissä - tämä on meille optimitilanne. Oikein hyvä niin.




      Poista
    3. Viisaita kirjoittaa Matias K., tuli mieleen Matti "Matias" Klinge !

      Poista
    4. "Matias K" Hyviä ajatuksia, mutta mutta - missäs ajatuksistasi ovat venäläisyyden ylimielisyys, tietämättömyys ja kehityksen käsittäminen. Sielläkö totuus piilee ? Mihin jätät Ukrainan oman tahdon , eikö sitä ole olemassakaan ?

      Poista
    5. "... missäs ajatuksistasi ovat venäläisyyden ylimielisyys, tietämättömyys ja kehityksen käsittäminen. Sielläkö totuus piilee ? Mihin jätät Ukrainan oman tahdon , eikö sitä ole olemassakaan ?"

      Venäläisten, ranskalaisten, USA:n tai ruotsalaisten ylemmyydentunteelle ja mahdolliselle tietämättömyydelle emme voi mitään. Kukin noista ja monet meistä muista "oikeauskoisista" uskovat olevansa maailman ainut valo ja napa kuin kolmivuotias lapsi. Eivätkä nuo mainitut voi mitään edes toistensa ylemmyydentunteelle eikä tietämättömyydelle. Valitettavasti. Tai onko se nyt lopulta edes valitettavaa - en ole varma siitäkään.

      Pointtini venäläisten suhteen - ja yhtä hyvin ranskalaisten - on se, että annetaan niiden edelleen uskoa olevansa maailman valo. Ei yritetä pakottaa ja nöyryyttää niitä oman taloudellisen ja poliittisen saappaamme alle osaksi "parempaa" arvojärjestelmäämme, koska se on kokolailla mahdotonta. Ydinaseet paukkuvat alistamisyritysten ja "opettamisen" tiellä jne.

      Harjoitetaan sen sijaan esim. EU:na ns. "osuustoiminnallista oveluutta", aivan avoimesti toki, ja sanotaan: "Kuulkaas nyt rystyt, mitäs me tuon Ukrainan kanssa tehdään, kun eivät näy pystyvän itse asioitaan hoitamaan. Ja siinä sivussa voisimme kehitellä paria muutakin juttua." Ei suljeta Venäjää pois yhteistyöstä Ukrainassa ja Ukrainan kanssa vaan otetaan se mukaan, mutta sillä otteella, myös meillä voi olla tuossa yhteistyössä jotakin opittavaa ja jopa korjattavaa omassa erinomaisuudessamme. Toki venäläisilläkin.

      Taisin nyt paljastua pahimman laatuiseksi kukkahattuidealistiksi, mutta silläkin uhalla. Se toinen ehdottoman oikeassa olemisen ja "kovalla kädellä opettamisen" tie on nimittäin kova tie, jota on kuljettu jo monet kerrat ennen eri sotia ja kapinoita.

      Niin, Ukraina. Se on konkurssissa oleva epäonnistunut valtio, pahempi kuin Kreikka. Kummaltakaan ei paljon kysellä. Jonkun on niitä nyt holhottava. Toivottavasti Sipilä & co pelastavat Suomen tältä tilanteelta.

      Poista
  6. Kahden itsevaltiaan ura päättyi maakuoppaan, Libyassa ja Irakissa, saapas näkee, kenkä tietää, mihin tuo Itäisen naapurin valtias vielää päätyy...
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  7. Hyvä ehdotus. Kannatamme. Euroopan Unionin alueella asuu 500 miljoonaa äänioikeutettua. Senattoreita saamme vain 56 vs 100, mikä lienee instituution tarkoitus sillä POTUS ja Edustajainhuoneen enemmistö ovat sitten jatkossa Euroopasta.

    VastaaPoista
  8. Kyllähän siellä itärannikolla ainakin pohjoisempana äänestetään nytkin eurooppalaisittain "oikein". Onhan se Venäjä siitä muiruttanutkin.

    VastaaPoista
  9. Minkäs Venäjä sille voisi, jos Suomi liittyisi NATOon?

    Käyhän Venäjä nytkin kauppaa NATO-maiden kanssa, vaikka onkin pakotetoimien kohteena.

    Suomen olisi järkevää lähteä eurosta kiireesti ja palata omaan kelluvaan markkaan ja omaan keskuspankkiin. Sen jälkeen voisimme lainata omassa valuutassamme elvytysinvestointeihin ja kestävyysvajeisiimme miljarditolkulla suoraan Suomen Pankin setelipainosta.

    Mitään vaaraa ei olisi mistään ylenpalttisesta inflaatiosta, ennekuin kansantaloutemme lähestyisi täystyöllisyyttä ja tuotantokapasiteettimme täyskäyttöä. Hyvissä ajoin sitä ennen pitäisi ruveta pikkuhiljaa jarruttamaan rahan määrää ja finanssipolitiikkaa.

    VastaaPoista
  10. Jaa jaa. Täkyjä taas on koko blogi tulvillaan, kuten Iijoki. Tartutaan yhteen jos toiseenkin: " Kanavan sulku oli suurempi keksintö kuin ruuti ja paperi".
    Siis ruuti ja paperi, vai ruuti tai paperi? Tätä suomen salarakkautta.

    Eiköhän maailman historian kirikisassa paperikin ole kalkkiviivoilla varsinkin, jos uskoo, että helppoa se on paperilla näyttää. Joidenkin mielestä myös miellyttävämpää käyttää kuin kanavan sulkua.

    Olisihan se myös hauskaa kuulla, jos "Allons, enfants de la patrie; le jour de gloire est arrivé etc" raikuisi Brooklynista. Mutta kumpi silloin veisi ja kumpi vikisisi? Egoja kun molemmilta löytyy.

    - kale-

    VastaaPoista
  11. " Kuinka moni Suomessa ei pidä pelottavana amerikkalaisten viljelemää vahvaa vastustuskykyä tosiasioille ja tieteelle. Joskus tuntuu, että heillä on erityinen viidenkymmenen tähden geeni, joka panee heidät pitämään satuja totena."

    Tarkoitatko Kemppinen näitä evoluutioteorioita ? Tieteeseen nähdäkseni kuuluu epäileminen ja kyseenalaistaminen. Suomessa, jossa toitotetaan yhtä virallisesti hyväksyttyä totuutta, ja joka taitaa sittenkin olla enemmän filosofiaa kuin kylmää faktaa. Ihmetyttää monesti joidenkin virnuilu tiettyjä asioita kohtaan, mutta kun tulee kyseeseen heidän oma "totuutensa" niin sokeus on silmiinpistävää. Kirjaimellisesti.

    Jätetään tieteessä filosofia muille areenoille, eikä sokaistuta materialismista kun se sopii hyvin joidenkin pirtaan, niin ehkäpä olemme kaikki tyytyväisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Evoluutio on fakta, maapallous on fakta, maan kierto auringon ympäri on fakta.
      Näitä koskevia teorioita voi sitten kehitellä, epäillä ja parannella.
      Mutta noiden faktojen epäily on ajanhukkaa ja ekologisten resurssien tuhlausta.

      M

      Poista
    2. Kyllä faktojakin kannattaa epäillä, ehkä paljastuu että se ei ollutkaan "fakta". "Tämän hetken tietämyksen mukaan se on fakta". Kehitysopissa on mukana paljon ideologiaa, negatiivista sellaista, ja se on huono juttu. Voi pian nähdä faktoja sielläkin missä niitä ei ole.

      Poista
  12. Oi Nato, Nato, Nato.
    Sä olet rauhan perikato.
    Mikä rimmaa kanssa Usan?
    Hävitys ja kuolema, terrorismi ja tuho.
    Pantaisko pois tämä Usa?

    VastaaPoista
  13. Eivät venäläiset ole hiljaa ydinaseistaan ole olleet, sehän tulee heillä suusta kuin erouhkaus keski-ikäisen avioliiton riidassa.

    VastaaPoista
  14. TTIP sopimusneuvotteluita käydään salassa ja ei-demokraattisten elinten johdolla. Amerikkalaiset ylivertaiset juristit ovat sorvanneet paperit, joilla päästään demokratian aiheuttamasta mieliharmista suuryrityksille ja suurpääomalle. Unohtakaamme EU ja Yhdysvallat. Uusi perustuslakimme olkoon TTIP

    http://rooseveltinstitute.org/joseph-stiglitz-and-trans-pacific-partnership-tpp

    VastaaPoista