Sivun näyttöjä yhteensä

30. toukokuuta 2015

Syntiemme tähden

Eilen ehkä selvisi, miten pääministeri Juha Sipilä menestyi näin uskomattomasti, että säästötalkoot tuntuvat olevan jo ohi ja hyvä, virkeä mieli on vallannut kansan.

Kansantalous ei ole taloutta. Kysymyksessä on samanlainen monien säädösten ja niitäkin useampien tottumusten järjestelmä, tilinpito. Kirjanpito kertoo paljon kohteestaan, paitsi totuuden.

Suomen herroilta meni 20 vuotta ymmärtää, että inflaatiopohjainen toiminta eli raskaan, ylimääräisen veron asettaminen silloin tällöin ansiotulojen varassa eläville ei toimi loputtomasti. Markka-aikana valuuttakurssin muutos pudotti automaattisesti ansioita ja yhtä automaattisesti nosti vientituotteiden ja samalla maalaisliittolaisten omistamien kiinteiden peltojen ja metsien arvoa.

Eilen melkein myönnettiin, että Suomi on monessa suhteessa juuri samassa asemassa kuin Kreikka. On totta, että velkaantumisemme on paljon maltillisempaa, että elinkeinojemme rakenne on terveempi ja että byrokratiamme ei onneksi kilpaile kreikkalaisen kanssa. Korruptiokin on meillä niin hienostunutta, että emme itse käsitä sitä korruptioksi. Silti olemme monessa suhteessa samassa asemassa kuin Kreikka eli siis draamallisten tekojen tarpeessa. Kaunis puhe ei riitä. Mallina on Sofokles, ei Aristofanes. Sitä kaunista puhetta on pidetty yllä vuosikymmeniä.

Perinteisesti runous tuo mieleen autismista kärsivän henkilön. Runoilija – yhdentekevä henkilö – kirjoittaa yhdentekevistä tuntemuksistaan käsittämättömästi maailmastaan käsin. Suomessa draaman tai kertomuksen sisältävä runo meni täydellisesti muodista 1950-luvun alussa, ja siitä alkaen sana ”sinä” tarkoittaa ”minä” ja sana ”me” korkeintaan kirjoittajaa ja hänen kuviteltua lukijaansa. Taitekohdan muodostivat Koskenniemi, Hellaakoski ja ennen kaikkea P. Mustapää, viimeinen sosiaalinen runoilijamme.

Tämä valan tehnyt Sipilä esitti televisiossa aforismin: mitä ei voi merkitä kaavioon valkotaululle, sitä ei voi toteuttaa. Hän viittasi myös termiin ”implementointi”. Ehkä sitä naureskellaan yhtä paljon kuin iterointia, jota ei olisi tarvinnut ihmetellä, jos olisi katsonut kirjasta. Jakolasku kynällä ja paperilla on iterointia, nimenomaan jos tulos ei mene tasan. Jokainen rivi paperilla on iteroinnin askel.

Sipilä taisi iteroida myös porukan. Se on hyvä ja koeteltu tapa. Ellei päätöstä ala löytyä, heitetään puolet porukasta pellolle. Ellei sitä löydy vieläkään, heitetään taas puolet. Kyllä tulos alkaa häämöttää, kun jäljelle jääneet huomaavat, että äitikin siellä kotona odota, ja ruoka olisi uunissa.

Teknologian projekteissa tehdään ensin speksit eli määrittelyt, ja sitten seuraa vahvistetun suunnitelman toteuttaminen, implementointi. Ero ”toteuttamiseen” on selvä. Ei tehdä mitä tahansa laitetta, vaan proto eli toimiva mallikappale, prototyyppi.

Odotan Sipilältä seuraavaa sanaa, kun tämä on kaikki niin kovin tuttua erilaisista projekteista. Konffaus tulee toivottavasti vuoroon siinä ”maisemakonttorissa’”. Konfigurointi tarkoittaa asetusten määrittämistä. Siirrät uuteen puhelimeesi sähköpostitilisi tiedot. Poistat puhelimen näytöltä ohjelmakuvakkeita tai palikoita ja tuot tilalle toisia, oman tarpeesi mukaisia.

Aforismi valkotaulusta on osuva. Sellaisia sanoja kuin ”leikkaukset” ja ”elvytys” on turha kirjoittaa taululle. Ne ovat vain sanoja, jotka aiheuttavat uusia kysymyksiä, kuten kuka, mitä, mistä, paljonko ja milloin. ”Autoveroa korotetaan juhannuksena 20 %” on toimintaohje. Se on selvää asiaa ja kannattaa panna muistiin.

Epäilen että vain laestadiolaishenkinen ja katolinen henkilö pystyivät toteuttamaan tämän operaation. Molemmissa katolisissa kirkoissa messuaminen on vanha tapa. Sanoja ei tarvitse ymmärtää; hyvin kauan käytettiin kuolleita kieliä, joita kukaan ei oikeastikaan ymmärtänyt.

Pääministerin oleellinen viesti oli, että olemme synnissä eläneet. Jos meitä on johdettukin harhaan, olemme itse vastuussa veloistamme ja velallisistamme. Monien herännäisliikkeiden saarnamiehillä ja katekeetoilla on kummallinen taito kuunnella ja katsoa. Se että he tuntuvat olevan aidosti kiinnostuneita toisista ihmisistä, saattaa johtua siitä, että he ovat aidosti kiinnostuneita. Poliitikko sen sijaan on kuin huonompi taiteilija, joka nousee lavalle ja ikään kuin panee levyn pyörimään, jotta häntä ihailtaisiin.

Synnit anteeksi! Eikä katuminen riitä. On tehtävä töitä ja ansaittava.

Voi olla aiheellista korostaa, ettei edelle kirjoitettua ole tarkoitettu pilkaksi eikä parodiaksi. On vain puhuttu niin paljon insinööristä – tietotekniikkainsinööristä – että halusin tällä täydentää kuvaa. Olen ollut paljon tekemisissä rauhanyhdistystä lähellä olevien diplomi-insinöörien kanssa ja ihmetellyt vuosikymmeniä, miten sähkö (elektroniikka) ja tuo tietty hengellinen sosiaalisuus käyvät noin hyvin yksiin.

20 kommenttia:

  1. Mutta oletkos sinä, herra Kemppinen, koskaan iteroinut roomalaisilla numeroilla? Minä kerran yritin ja... ja... ja meinasin tulla hulluksi! Niitä kirjaimia rupes pyöriin pöydällä niin paljon että osa niistä aina tipahti pöydän alle. Oli pakko lopettaa.

    Ps. Harjoituslasku: LCDMIIIXVÅCV jattuna XVIIXC:llä. (Eikä vastaus ole O-kirjain! Siis ainakaan oikea.)

    VastaaPoista
  2. Ei lisättävää.

    Lakitukseen lähdössä Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  3. Pihlaja pian kukkii, hyvä marjavuosi tulossa, myös niihin puihin.
    Hyvää kesää, blogisti!

    VastaaPoista
  4. Säästötalkoot? Ei ymmärrä minä.
    Jos minä säästän niin elän tulojeni mukaan samalla säästäen.
    Jos valtio säästää, se ottaa lainaa ja säästää.
    Mitä jää säästöön?
    Kuinka minä voisin säästää jos ottaisin lainaa, kuten valtio tekee?
    Mihin säästöihin se valtion ottama lainaraha menee?
    Ei ymmärrä minä. Mihin se valtio käyttää säästyneet rahat?
    Jos pian ostan kympillä tupakkia ja hinta nouseekin 13 euroon, niin en minä siitä mitään säästä.
    Jääkö valtiolle tuo 3 euron erotus säästöön?
    Nyt minun pitää säästää taas enemmän, että saan tupakkini ostettua.
    Eihän se ole säästämistä, eihän?


    VastaaPoista
  5. Nyt kun kaikki pitkin Eurooppaa oikein olan takaa säästävät (eli pidättäytyvät kulutuksesta ja investoinneista) niin hyvähän tästä tulee. Eikös tämän kapitalismin elinehto ole, että raha liikkuu ja kauppa käy??

    VastaaPoista
  6. Sipilä tutkinee näinä päivinä tarkasti velipoikani laatimia barometrejä. Aika kriittisiä aikoja eletään. Insinööri hallinnee numerot?

    VastaaPoista
  7. Olenko väärässä, insinööreillä on usein empatia hukasssa.

    VastaaPoista
  8. Uskaltaisin väittää, että kyse on tietoteorioista. Perinteisen uskonnollisuuden ja insinööritieteiden, erityisesti sähkötekniikan, tietoteoreettinen pohja on samankaltainen eli keskiaikainen.

    Sähköinsinööri tekee töitä suureilla, joita ei voi nähdä. Käytössä on joukko lakeja, jotka hän tuntee hyvin ja jotka toimivat likimain täydellisesti (esim. Kirchhoffin lait). Hän tietää, että taustalla on vielä toisten luonnonlakien joukko, jota hän ei tunne kunnolla (Maxwellin lait piiriteoreetikolle, kvanttifysiikka teoreettiselle sähköteknikolle). Eri näkökulmista katsoen ne suureet, joilla sähköinsinööri työskentelee, ovat joko abstraktioita, likimääräistyksiä tai sitten oikeasti olemassa olevia tosiolevaisia asioita. Jos olettaa viimeisen, ei käytännössä joudu koskaan pettymään. Sähköinsinööri on käytännössä realisti skolastisen filosofian tälle sanalle antamassa merkityksessä. Hän olettaa ideat olemassaoleviksi.

    Perinteisellä tapaa uskonnollinen ihminen (pohjoisessa siis melkein aina lestadiolainen) suhtautuu Jumalaan samalla tapaa. Hän jättää huomiotta kaikki länsimaisen filosofian viimeisen viidensadan vuoden aikana tekemät tietoteoreettiset oivallukset ja suhtautuu Jumalaan tosiolevaisena. Jumalan armo ja se, miten se saavutetaan, ovat samantapaisia empiirisiä tosiasioita kuin sähkötekniikan lait. Tiedän, että virran kytkiessäni se jakautuu rinnakkain olevien vastusten läpi tietyllä tapaa. Samalla tavoin tiedän, että uskomalla saan syntini anteeksi.



    Ihan samalla tapaa kuin sähköinsinööri on tietoinen, että toimivan teorian takana on paljon muuta, monimutkaisempaa, uskova tietää yksinkertaisen opin takana olevan monimutkaisempaa. Kummallakaan ei ole käytännössä väliä, sillä käsillä olevaan tarkoitukseen se oppi, mitä itsellä on riittää mainiosti. Lisäksi tiedetään kokemuksesta, että teoreettisempi lähestymistapa ei mitenkään väistämättä johda parempiin tuloksiin. Sama käytännön miehen ylpeys, jolla Paavo Ruotsalainen totesi: "Työ vilosuohvit teette Ruamatusta selevän kuin sika pottuhalmeesta", on tunnistettavissa myös monen insinöörin suhteesta teoreetikkoihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä on jotain hyvin olennaista...

      Poista
  9. Teologisesti sivistyneenä Kemppinen lienee kärryillä siitä, että Sipilä ei kuulu rauhanyhdistyksiin eikä vanhoillislestadiolaiseen liikkeeseen. Yllättävän usein epämääräisiä vihjauksia tästä oletetusta yhteydestä mediassa esiintyy, sillä ei monikaan siivosyntinen eikä pakana lestadiolaisten liikkeiden eroja luonnollisesti ymmärrä ( erityisesti vl-liikkeen eksklusiivinen seurakuntanäkemys). Ja kun peli kovenee, niin eiköhän asia (yhteydet vanhoillislestadiolaisuuteen) kytketä vieläkin määrätietoisemmin miehen identiteettiin. Seurataan tilannetta...

    VastaaPoista
  10. Julkisessa keskustelussa on ollut paljon puhetta siitä, onko taloustieteellisesti oikein leikata vai elvyttää. Leikkausideologia tuntuu istuvan paremmin suomalaiseen protestanttiseen mielenmaisemaan, vaikka taloustieteen kansainväliset suuret nimet suosittelevat muuta. Keskustelussa on minun nähdäkseni unohtunut se, ettei taloustiede ole mikään tiede, ainakaan eksakti. Moni strategia voi toimia, tärkeintä on, miten se osataan myydä. Sipilä on toistaiseksi onnistunut hyvin. Leikkaukset voivat aiheuttaa elvytyksenkaltaisen vaikutuksen, jos kansa saadaan uskomaan, että tämän ikävän lääkkeen nautittuamme kaikki kääntyy paremmaksi ja uskalletaan taas kuluttaa.

    Toki sitä toivoo Suomelle parasta, mutta toisaalta perskekohallituksen onnistuminen olisi kiusallista...

    VastaaPoista
  11. Fundamentalistinen, vars. naisia laihuuteen alistava, Koivuniemen "maitobaari" uskonlahko tarjoaa IT-palveluja, joita käyttää monet valtiomme laitokset.
    ISIS ja Taleban osaavat internetin monet PR-niksit ja elektroniikkaniksejäkin jos tahtoovat jysäyttää.
    Sähkö, elektroniikka ja IT on vanhoillisenkin uskovan ystävä..?





    VastaaPoista
  12. Ad Omnia: - tervetullut kommentti, Nimitys "laestadiolainen" on todella aivan liian epämääräinen. Juuri suhde ulkopuolisiin on minunkin kokemukseni mukaan keskeinen. Tekisi mieli yrittää toista yleistystä - on "lahko" ja sitten taas toisaalta kysymys painotuksista.

    VastaaPoista
  13. Harva muistaa, että Raamattuun on kirjoitettu kuvaus siitä, kuinka Jumala rankaisee syntistä. Sanoo: "Mene, äläkä enää syntiä tee." Ei tarvitse meditoida eikä kärsiä. Sikailun ja rötöstelyn lopettaminen riittää. Mennyt on mennyttä, eikä siitä tarvitse murehtia. Eikä oikeastaan edes saa. Sama miekkonen nimenomaisesti kieltää menneiden murehtimisen syntinä senkin.

    Tämä on aivan liikaa useimmille, ja he haluavat mieluummin mennä vaikka minkälaisille kiemuroille kärsimään, ettei tarvitsisi vain koskea itse ongelmaan. Syyllisyyttä ja vaivannäköä raahataan mukana, koska siihen on kätevä suojautua todellisuudelta, jota on liian pelkuri kohtaamaan.

    VastaaPoista
  14. Syntisiä ajatuksia on insinöörillä tainnut olla siltakaaria piirrellessään.

    VastaaPoista
  15. Mielenkiintoinen kommentti E. Aleksandralaiselta. Oman kokemukseni perusteella uskonnollisuuden ääripäät korostuvat kaikilla matemaattisilla aloilla. Näkyvintä on ateismi, monesti suorastaan fundamentalistisessa muodossa, mutta yliedustettuna on myös fundamentalistinen kristillisyys, evoluutionkieltämisineen ym. Esimerkiksi TKK:lla kemian osaston johtaja järjesti "älykkään suunnittelun teorian" seminaarin.

    VastaaPoista
  16. Hallituksessa on siis lahkolainen pää-, juntti ulko-, kosmopoliitti raha-, byrokraatti elinkeino- ja apuoppilas oikeusministerinä.

    VastaaPoista
  17. Seuraavaksi Sipilän kannattaa heittää kehään termi "konvergenssi". Se oli kova sana vuosituhannen vaihteessa, kun ihmeteltiin joukolla, mitä tästä kaikesta itc-touhusta sikiäisi.

    VastaaPoista
  18. "Jos meitä on johdettukin harhaan, olemme itse vastuussa veloistamme ja velallisistamme."

    Tässä on mielenkiintoinen ero Kreikaan: siellä kun katsotaan, että kun ne roistot (edelliset hallitusherrat) ovat ottaneet lainoja, me (kansa) emme ole siitä vastuussa. Tuo ero osoittaa järjestelmän legitimiteettieroa, mutta myös etelä- ja pohjois-Euroopan erilaista suhtautumista valtiovaltaan.

    VastaaPoista
  19. Kielen käyttö ja muokkaaminen omiin tarkoituksiin, ja muihinkin, on mielenkiintoinen juttu (eikä mikään uusi) - kuten uusien sanontojen ja käsitteiden käyttö. Kimmo Mäkilä kirjoitti kivan esseen asiasta viime perjantain Hesarissa: "Kun voitosta tuli jytky ja poliitikoista insinöörejä". Usein kielen avulla yritetään taluttaa ja/tai johdatella haluttuun suuntaan. Meistä tulee sätkynukkeja - jytkynukkeja. Joskus new-speak harrastetaan siksi, että luvassa on news-peak.

    VastaaPoista