Sivun näyttöjä yhteensä

31. toukokuuta 2015

Puolivillainen ajatus



Brockmanin (edge.org) keräämistä kirjoista ja pikku tiedekirjoista nousee ajatus, jota ei ehkä ole esitelty. Entä jos maailma muuttaa meitä. Toisin sanoin: jos olemmekin zombeja?

Tunnustan että valtiosääntöoikeus askarruttaa nyt vahvasti. Olen syntynyt maailmaan, jossa sekä ministeriöt että keskusvirastot ovat vahvoja linnoituksia. Liikkuminen niiden välillä muistuttaa kovasti ”Afrikan tähden” pelaamista. Punaiseksi täpläksi ajattelemaani linnoitukseen pääsee vain heittämällä nopalla juuri oikeat silmät tai maksamalla setelillä. Eräille, joihin en kuulu, on tarjolla lentoyhteys.

Kallisarvoiset kivet ovat olleet harvinaisia. Vaikka kauppa- ja teollisuusministeriöstä ei ole monta askelta sisäasiainministeriöön ja sen autotalliin, rosvoja oli ja rahat (informaatio-pääoma) menivät. Valtioneuvostossa asioin aika harvoin, mutta kyllä minua hirvitti katsella, miten torin toisella puolella oli yliopisto. Ja yliopiston päärakennuksen vahan puolen ikkunoista näkyi – valtioneuvosto. Pohjoisessa vartioi Jumala tuomiokirkon räystäillä nuokkuvine sananviejineen, ja etelässä raastuvanoikeus, maistraatti ja tietysti Sofiankadun poliisikamari, jossa oli putka.

Välineiden muuttuminen ei tarkoita välttämättä niiden parantumista. Villaisella, puolivillaisella tai tekokuiduista kehrätyllä takilla on kullakin puolensa. Itse käytän vahakangasta tehostaakseni itseäni. Jotkut Senaatintorin seudun vastaantulijat tietävät, että Barbour vaatii sekä rahaa että tietoa, vieläpä sellaista, jota joskus sanotaan sivistykseksi. Sivistys näet tarkoittaa etevämpien jäljittelemistä. Prinssi Philipillä ja hänen muijallaan oli nuorempana Barbourin rotsit Balmoralissa pyöriessään.

Halusin päästä mainitsemaan ohimennen Englannin kuninkaalliset mainitakseni, että eräiden ihmisten tehollinen työikä on lisääntynyt omana elinaikanani yli 10 vuodella. Oli näitä harvinaisen sitkeähenkisiä ihmisiä ennenkin kehissä, mutta nyt se on tavallista.

Kuninkaallisista on mainittava myös Clint Eastwood. Vaikka hänenkin tapauksessaan ei varmasti ole jäänyt kiveä kääntämättä yleiskunnon ylläpitämiseksi, kyllä se siltä on muuttuneen ajan merkki, että 85 vuotta täyttänyt henkilö tuottaa ja jopa ohjaa erinomaisia elokuvia. Tekisi suorastaan mieli paneutuvan arvostelun (NYRB) lukemisen jälkeen nähdäkin se elokuva.

Hallitsijan, korkean poliitikon ja elokuvaohjaajan tehtävien ei luulisi onnistuvan vanhoilta. Niissä joutuu jatkuvasti asuilemaan outojen tyyppien kanssa ja suhdittamaan hulluja. Tekisi mieli mainita samaan hengenvetoon kapellimestari, jonka virka on kognitiivisesti harvinaisen vaikea, mutta toisaalta voi aina epäillä, että erittäin hyvin harjoitettu orkesteri saattaa soittaa oivallisesti kapellimestarin häirintäyrityksistä huolimatta.

Vastenmielisyyteni Paavo Väyrystä kohtaan on sopimatonta ja järjenvastaista. Kuvittelen että ikätoverini panivat maan rempalleen noustessaan keskenkasvuisina ministereiksi noin vuonna 1970. Pahin oli muuan Sundqvist. Tuomiojaa muuten ei kelpuutettu ministeriksi silloin, niin sanotun nappulaliigan aikaan.

Joka tapauksessa ilmaisen mielihyväni siitä, että sekä Väyrynen että muut vanhukset sivuutettiin hallitustehtävistä; Väyrynen näyttää valittaneen ”ikärasismista”. Häntä vuoden vanhempana sanoisin oman kokemuksen perusteella, että olemme liian vanhoja jopa arvostelemaan nuorisoa.

Minulta on joskus kysytty vakavassakin mielessä, miksen ole ängennyt Brysseliin. Olen vastannut, että kun Tintti-museon vahtimestarin kesälomittajan hanslankkarin virka oli jo täytetty. Sietämätön jaarittelu käytännössä yhdentekevästä aiheesta olisi onnistunut. Lisäksi siinä kulmalla on kiska, jossa myydään oivallisia makkaroita.

Kaikki edelle kirjoitettu oli hämäystä, sunnuntain viihdettä ennen askarruttavaa kysymystä, johon kysyisin teidän mielipidettänne.

Miten kulttuurisesti ja sosiaalisesti vauhdilla muuttuvassa maassa eli siis Suomessa poliittisessa järjestelmässä tapahtui näin nopeasti näin perinpohjainen suunnanmuutos, viidakon kosto. Olen itsekin pystyttänyt taloni Kehä III:n ulkopuolelle, koska täällä ei ole älyllistä elämää. Tunnustan että kaikki merkittävä maassa tapahtuu Kehä III:n sisäpuolella. Tiedän että maaseutu on pusikoitunut kauan sitten eikä sitä tarvita enää mihinkään, kun kesämökitkään eivät mene enää kaupaksi.


Ja nyt pöljä kansa pitelee manikyroimattomissa käsissään poliittista valtaa! Luin huolimattomasti, mutta nähdäkseni vain polkupyörälähetiksi kiinnitetty Stubb edustaa parempia piirejä – ja tämänkin luonnehdinnan esitän vain hänen kähymänsä koulun vuoksi (Lärkan). Soini, Toivakka ja J. Niinistö ovat kirjoittaneet ylioppilaaksi Espoon ja Vantaan pöpeliköstä. Yksikään ei ole Norssin tähti eikä SYK:n ylpeys.

17 kommenttia:

  1. Se on tarkoituskin, että Kehä III:n ulkopuolinen maailma on pusikoitunut. Ne pusikot kyllä tullaan puimaan kehän sisäpuolisen, turhaa, ei mitään merkittävää, jauhavan elämän ylläpitoon. Eikä Helsingin "Kehä" ole yksi ja ainoa sellainen napakeskus maailmassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. . . . onpas sinulla erinomainen käsitys kehän ulkopuolisen maailman aikaansaannoksista ja sivistyksen tasosta.

      Poista
  2. Toivoa siis on vielä?

    VastaaPoista
  3. "Ministereiksi kutsutaan rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja syntyperäisiä suomen kansalaisia"(muistin varainen lainaus) . Yhdysvaltain hallituksessa ,kongressissa eikä senaatissa ei ole yhtään työläistä eikä oikeaa farmaria. Yli puolet taitaa olla juristeja. Sama suuntaus kai Suomessakin ,paperityöläinen oikeusministerinä edustaa ohimenevää kurisioteettiä. Olisi hyvä että olisi edustajia kaikista yhteiskuntaryhmistä. En minä tiedä, syvemminin ajatellen kaikki vaikuttaa ympäripyöreältä.

    VastaaPoista
  4. kiitos, tämä oli hyvä pakina . pohsiskelu.. eiköhän vastaus kysymykseen löydy tämän postauksen sisältä..kehä ykkösen rajalla asuva ajattelee

    VastaaPoista
  5. Lukemisesta ja tuosta suomalaisen viidakon kuvasta tuli väistämättä mieleen kuva jostakusta SSS-miehestä viidakon Tarzanina leijumassa Kehä III ulkopuolella. Nuoriso lyököön omalla voimallaan sitten päätään johonkin mäntyyn niin kuin kaikilla nuorisoilla on tapana. Sehän ei kuulu enää suurille ikäluokille, jotka ovat päättämässä päiviään.

    VastaaPoista
  6. Kun kysytään, niin vastataan. Miksi kävi näin, Suomelle ja vallalle?

    Suomi on menestynyt huonommin kuin muu EU viime vuodet, koska: Nokian romahdus, Venäjä ja palkkatason nousu yli tuottavuuden. Perstuntumalla, nuo riittävät selityksiksi, paitsi ehkä Saksaan ja Ruotsiin verrattuna. Kuin muillakin menee suhteellisen huonosti, niin puoli vuotta ennen vaaleja saatiin kansalle iskostettua, että meillä menee tosi huonosti ja jotain on pakko tehdä. Tässä mielentilassa sitten kansa ryhtyi valitsemaan edustajia.

    Kansantalous on niin vaikeaa että asiantuntijatkin ovat pahasti pihalla, puukkotappelun partaalla. Mutta vaalisanoman pitää olla yksinkertainen, jotain johon kansalaiset voivat tai haluavat samaistua. Sipilä iski tähän saumaan sata kertaa paremmin kuin Rinne. Stubb onnistui viime metreillä kääntämään kurssia sopivaan suuntaan. Soini luovi tuttuun tapaansa, tosin aika varovasti.

    Julkinen sektori siis esitettiin yrityksenä, josta voidaan karsia pois toimintoja ja ihmisiä ja näin tehostaa yrityksen, siis julkisen sektorin toimintaa. Todellisuudessa kansantalous on jotain aivan muuta kuin yksityinen yritys. Yrityksestä voidaan leikata ihmisiä pois, yhteiskunnasta ei. Yrityksen menestyksen mittari on omistajille jaettava osinko, yhteiskunnan mittari on ihmisten hyvinvointi. Jne. Mutta kaikki tämä on aivan liian monimutkaista vaalikampanjaa varten.

    Ihmiset saatiin siis uskomaan että jokin radikaali muutos tarvitaan, toisaalta muutoksen tekijään pitäisi voida samaistua. Vaikea yhtälö. Kouluviisaus on liian abstraktia ja ylimielistä ollakseen yleisöön vetoavaa. 50-luvulla tai aikaisemmin syntyneet eivät olleet uskottavia muutoksen airuita. AY-liikkeeseen sidottu vasemmisto oli täysin epäuskottava.

    Nyt siis päädyttiin SSS-ketjuun, mutta todelliset muutokset jäävät nähtäväksi. Toivottavasti ei käy niin kuin alussa mainitulle yritykselle, joka myös keskittyi tehostamaan toimintaansa muutoksen keskellä.

    -.- -.- @ ~

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Yrityksestä voidaan leikata ihmisiä pois, yhteiskunnasta ei."

      Sitäkö tämä tarkoittaa, että siinä missä metallimies vientiyrityksestä lähtee muutaman viikon YT:illa niin, että heilahtaa, tarpeeton virkamies istuu virassaan kuin tatti, koska hänen vapauttamisesta työmarkkinoiden käyttöön olisi "yhteiskunnan vastaista"?

      Tulemme näkemään ja kuuleman paljon valitusta siitä, että "nyt kaikkein vähäosaisimmilta leikataan", vaikka kyse on itseasiassa etuoikeutettujen virkabyrokraattien yhteiskunnalle tuottamien kustannusten sovittamisesta yhteiskunnan kantokykyyn. Ja palvelutuotannon järkeistämisestä.

      Se virkakunnan keskijohto, johon paine nyt kohdistuu, on tehokas panemaan hanttiin muutosta. Mutta toisaalta se olisi arvokas ja hyvin koulutettu resurssi vientiteollisuuden käyttöön, jos se vain voitaisiin "uudelleen allokoida".

      Tulemme myös kyllästymiseen asti kuulemaan, että sairaanhoitajat, poliisit ja opettajatko tässä nyt pitäisi saneerata pois. Ei, vaan se töpinän porukka heidän takanaan. Se porukka, joka teettää paljon turhaa työtä ja väärin organisoidusti juuri tuolla tärkeällä etulinjan porukalla. Paljon on hanketta ja hinkettä, verkostoitumista ja kokoustamista, mutta vähän villoja.

      Poista
    2. "Todellisuudessa kansantalous on jotain aivan muuta kuin yksityinen yritys."

      Valitettavasti vain - toisin kuin Arhinmäki uskoo - kumpikaan ei voi pitkällä välillä elää yli varojensa. Valtio joka sitä pitkällä välillä yrittää joutuu Kreikan tielle. Onneksi kansan enimmistö tajuaa tämän.

      Poista
    3. Yhteiskuntaan kuuluu muitakin kuin julkiselta sektorilta leipänsä tienaavat. Enimmältään juuri niitä muita.

      Poista
  7. "...miten torin toisella puolella oli yliopisto. Ja yliopiston päärakennuksen vanhan puolen ikkunoista näkyi – valtioneuvosto. Pohjoisessa vartioi Jumala tuomiokirkon räystäillä nuokkuvine sananviejineen..."

    Senaatintori on loistava kansallisaukio. Se on oman ja myöhemmän aikansa historian kyllästämä, aina torin yliopiston puolelle haudattujen vainajien luita myöten. Se on täynnään noita symboliarvoltaan merkittävien instituutioitten rakennuksia yhteen ryppääseen koottuna, Ja kaiken keskellä keisari seisomassa kämmen armeliaasti avoinna.

    Outoa on, että valtioneuvoston linnaan ja tuomiokirkon torniin on saatu sijoitettua kello mittaamaan aikaa. Yliopiston päärakennus taas katselee senaatintoria kellotta. Äkkiä tuntuisi siltä, että kyllä yliopiston tulee elää ajassa kutakuinkin samaan tapaa kuin valtioneuvostonkin. Ja että kirkon voisi jättää kellotta iäisempiä kysymyksiä hoitamaan. Jostain syystä yliopisto on kuitenkin päätynyt tuohon yliaikaisten tai ajan ulkopuolisten instituutioiden kategoriaan.

    Lukija Laihialta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Engelin suunnitelmissa, ja sadan vuoden ajan elävässä katukuvassakin, Yliopiston päärakennuksen frontonin koristuksena oli keisari Aleksanteri I:n monogrammi vastinparina Senaatintalon kellolle. 1920-luvun aitosuomalaisessa (hurma)hengessä keisarin nimikirjaimet tervattiin (ylioppilas Urho Kekkosen avustaessa) ja sittemmin poistettiin kokonaan. Eräistä yrityksistä huolimatta monogrammin palauttamista ei yliopiston hallinnossa ole katsottu aiheelliseksi, mikä on "Senaatintorin sanoman" kannalta kadunkulkijoiden suuri menetys.

      Poista
  8. Eräät viime vuosina kuolleet elokuva-alan seniorit työskentelivät loppuun asti. Alain Resnais oli kuollessaan 91-vuotias, Kaneto Shindo 100 ja Manoel de Oliveira 106. Kehuttuja ne viimeisetkin elokuvat.

    VastaaPoista
  9. "Yrityksestä voidaan leikata ihmisiä pois, yhteiskunnasta ei." Vai ei, nyt ovat vanhat hyvät ajat päässeet unohtumaan. Luin juuri ylen tekstiteeveestä, että v. 1969 kuoli Suomessa 320 lasta onnettomuuksissa tai väkivallan takia. Nyt noin 20 per vuosi. Jos leipää on liian vähän, sitä ei jaeta kaikille. Eipä ole näkynyt enää niitä, jota ruokkivat tuhansia muutamalla kalalla ja leivällä. Hube.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja tällä hetkellä kuolee jokin määrä vanhuksia vuodessa hoidon puutteeseen, miten leikkausten jälkeen?

      Poista
  10. JK: "Pahin oli muuan Sundqvist."

    Mitä pahaa Sunkku oikeastaan 70-luvulla tekikään, saisiko hieman muistinvirkistystä?

    Toki muistan saman pikkuporvariston, joka nyt halveksuu peruskoulupohjaista työmiestä ministeripestistä, paheksuneen kiivaasti koko peruskoulua. Suomen Kuvalehdessäkin oli 70-luvun alussa kuva opetusministeri Sundqvistista otsikolla: ”Tällä miehellä on mutkaton ohjelma: tulevaisuuden kansasta tehdään tasapäinen”.

    VastaaPoista
  11. "Ja nyt pöljä kansa pitelee manikyroimattomissa käsissään poliittista valtaa!"

    'On takanansa monta muuta, kokonainen kansa'

    Jotenkin kehä III sisällä asustavalta "kuplalta" tahtoo päästä unohtumaan, että III:n pohjoispuolellakin on elämää, itse asiassa Suomen kansan enemmistö. Tuon enemmistön arvot poikkeavat eteläpuolen suvaitsevaistosta - tai välinpitämättöläistöstä - hyvin paljon.

    VastaaPoista