Sivun näyttöjä yhteensä

14. huhtikuuta 2010

Antti Herlin



(Haastattelu. Tehty meillä, eilen.)
Sinä sanot pitäväsi rahasta.
”Niin sanon. En tarkoita kulutusta, en omaanikaan. Voisin asua huonommassa talossa ja ampua halvemmalla kiväärillä. Raha on mittari, joka mittaa yrityksen tilaa ja onnistumista.”
Miten?
”Ei neljännesvuosittain. Sellainen on hullua. Raha mahdollistaa, että sitä on ensi vuonnakin ja seuraavana.”
Sustainability eli kestävä kehitys?
”Se. Mutta on väärä ajatus, että kysymys olisi vain rahasta. Liikkeenjohdossa on kysymys ihmisistä. Jotkut heistä ovat johtajia, jotkut eivät, kaikki tärkeitä.”
Entä kun joukossa on kusipäitä?
”Ei ole kauan. Raha ei unohda.Politiikassa voi äänestäjä antaa anteeksi. Rahamaailmassa aito välistäveto, josta nyt tulee mieleen montakin esimerkkiä, johtaa siihen, että paluuta ei enää ole.”
Miksi rikkaat katoavat historiasta niin nopeasti?
”Koska firmat katoavat. Jopa Kruppit hävisivät, loppuivat. Ehkä siksi rikkailla on into toimia mesenaatteina. Syntyy luulo, että jotain jää.”
Kunnon ihmiset pelkäävät, että rahamiehet vetävät heitä ja heidän poliitikkojaan nenästä.
”Kyllä se on päin vastoin. Teollisuudella on ainainen poliitikkojen pelko. Joskus, esimerkiksi sotakorvausteollisuuden aikana, poliitikot ja teollisuus olivat pakkoavioliitossa, onneksi. Isoisäni Heikki oli sodan aikana erinäisissä tehtävissä. Mm. tekemässä kranaatteja ja perustamassa tehtaita, esim. Vanajan.”
Ja innovaatiot syntyivät hakemalla Valtion lentokonetehtaasta ne parhaat insinöörit Teknillisen korkeakoulun professoreiksi.
”Nytkin tilanne on vähän sama. Metsäteollisuus kehittää tosissaan. Wärtsilä tekee dieseleitä maille ja merille. Logistiikkajärjestelmät menevät vientiin.”
Eli osaaminen ja koulutus ovat kuitenkin teollisuuden kivijalka. – Sinä et viihtynyt koulun penkillä, et edes Suomalalaisen Yhteiskoulun.
”En. En halunnut tai osannut opetella kirjoista, olin laiska.”
Siksikö Sinua pidettiin vähemmän sopivana perheyrityksen johtoon?
”Ehkä. Joku muukin kuin minä.”
Paljonko luet?
”En koskaan ainuttakaan liikkeenjohdon oppi- tai opaskirjaa. Romaaneja ja historiaa ajoittain paljon. Viimeksi Mandelasta ja sitten Orhan Pamukia. Parhaita suomalaisia lienee Alastalo. Olli Rehn teki miehen työn hankkimalla Pamukin vapaaksi vankilasta.”
Olen ymmärtänyt, että isäsi ajoittain äänekkäitä kavereita olivat mm. Urho Kekkonen ja Paavo Rintala.
”Siitä on nyt muistelmissa. Tunnettujen itäisten klassikkojen ryhmään kuuluu Hagakure - Samurain tie. Juoksetko suojaan, jos alkaa sataa? Et juokse. Menetät arvokkuutesi ja kastut kuitenkin. Sun Tzu, tietysti. Ja Clausewitz ja Macchiavelli.”
Silti, että firmat jäävät Suomeen, on todella merkittävä asia. Onko kielen lisäksi muita päteviä syitä pysyä Suomessa?
”Se on tärkein asia. Se ei tarkoita, että Suomessa olisi tehtävä sellaistakin, mikä ei kerta kaikkiaan kannata. Meillä on vanhoja suhteita. Standertskjöld aseisti Tsaaria, Suomi luultavasti rakensi Saksalle sotakoneita jo 1920-luvulla. Meiltä mentiin oppiin Yhdysvaltoihin, oppimaan dynaamisuutta.”
Olemme eläneet ennenkin vaikeita aikoja.
”90-luku oli valtava murrosvuosikymmen. Neuvostoliitto kaatui ja idänkauppa loppui, valuuttasäännöstely vapautui ilman holttia, EU tuli ja johti kaatumiseen tai karsimiseen. ”
Eikö pankkien kaatuminen antanut sekin liikkumatilaa teollisuudelle?
”Ehkä. Pankkien valta-aika on takana. Ratkaisuja ei haeta enää pankeista eikä hallintoneuvostoista, vaan omasta keskuudesta hakemalla yhteistä näkemystä. Se ei synny pomottamalla eikä äänestämällä.”
Ehkä olisi aiheellista antaa arvoituksellisia neuvoja tätä lukevalle nuorisolle.
”Hyviä ihmisiä. Keskusteleminen. Kuunteleminen.”

24 kommenttia:

  1. Ohoh, Kemppi!
    Mielenkiintoista. Mahdollisuutesi ja kykysi katsella "isoja kihoja" silmän tasalta on herkkua meille perässä hiihtäjille!
    Ohitusleikkaus-unessa (-91) Koiviston Manu tuli meille ja neuvoin kyllä häntä melko pontevasti?
    Mihin suuntaan Sinä Herliniä kannustit?
    pekka s-to.

    VastaaPoista
  2. ”Hyviä ihmisiä. Keskusteleminen. Kuunteleminen.”

    Kyseenalaistaminen?

    VastaaPoista
  3. Herliiniä ei lasketa isoksi kihoksi. Se on tavi ja luulen että tykkää ollakin.

    VastaaPoista
  4. Kesy turinatuokio.

    Mitä jäi käteen: kultalusikka suussa syntynyt "kirjatoukka" kävi kylässä, puhuttiin vähän rahasta ja hiukka kirjoista, ei naisista.

    Pikavisiitti.

    VastaaPoista
  5. onko siis Herlin = Langholma ja Kemppinen = Alastalo?

    Pankinjohtajia ei Alastalossa näkynyt... kaikeksi onneksi

    VastaaPoista
  6. ..."Teollisuudella on ainainen poliitikkojen pelko"...

    Ainakin Heikki H. Herlin tavallaan kammoksui poliitikkoja ja suhtautui heihin varauksellisesti.

    Jos talouspolitiikka on pölvästien käsissä, niin siitä kärsivät kaikki köyhistä rikkaisiin.

    VastaaPoista
  7. Kiitos tästä! Vimeinen rivi vihjaa että Himanen ja Herlin ovat sielun veljiä.

    VastaaPoista
  8. Edustan vankasti sitä kantaa, että puheet ikäluokkien ylikouluttamisesta ovat a) lapsellisia, b) typeriä ja c) vaarallisia.

    Niissä soinnahtaa fasismin komea kalskahdus. Führerkin visioi, että riittää kun slaavit opettaa auttavasti lukemaan ja ymmärämään yksinkertaisia merkkejä, niin hyvä tulee - työvoimaa riittää.

    Samalla aukottomalla logiikalla pidetään kehitysmaiden tytöt lukutaidottomina. He eivät tarvitse sitä taitoa - vallanpitäjien mielestä.

    Siksipä kylmät väreet kulkevat pitkin selkäpiitäni, kun kuulen fksujen ihmisten valittavan, että meillä koulutetaan liian suuri osa ikäluokasta liian hyvin. Fiksuus ei pelasta typeryydeltä.

    On Herlinille kunniaksi, ettei hän edusta tätä kantaa, vaikkei ole itse korkeasti kouluttautunutkaan. Hän on riittävän kyvykäs pärjäämään ilman koulutustakin ja ymmärtämään, että sivistys on kansakunnan voima.

    VastaaPoista
  9. SUPPEA HORISONTTI

    Antti nayttaa kosiskelevan suurta yleisoa toteamalla, etta neljannesvuosituloksen perassa juokseminen olisi jotenkin hullua. Nain voi Koneen osalla ollakin, mutta yleistettyna tama on taytta puppua...

    On isoja ja pienia yrityksia joiden on parempi tehda hyva tulos joka paiva, niin siita syntyy sitten hyva vuosi. Eraiden maailman suurimpien yritysten olisi hyva tehda kunnon tulos joka paiva tai viikko tai kuuakausi. Kvartaali on jo liian pitka aika naissa busineksissa (finannsialan piirista loytyy isoja esimerkkeja).
    Kyl kai torikauppiasyrittajankin olis parempi katsoa paivan tulosta illalla poistuessaan...

    VastaaPoista
  10. Ad Anonyymi: (suppea)... tuskin torikauppiaalla on keino katsoa tulosta illalla. Illalla lasketaan kassa. Vrt. tuloslaskelma / tase.

    VastaaPoista
  11. Ad Tapani: mahdoillisesti ajatus nyt Aalto-yliopistona tunnetun laitoksen perustamisesta kohentamaan koulutustasoa syntyi n. 10 vuotta sitten, kun olimme Kaliforniassa etsimässä Herlinille lisää koneinsinöörejä. Yllättävää kyllä, haimme ja löysimme niitä Berkeleystä ja Stanfordista.

    Viimeksi mainitussa oli Hoover Towerin edessä Koneen huoltoauto. Yllytin Anttia jättämään tuulilasinpyyhkijän alle käyntikortin ja terveiset huoltomiehelle.

    VastaaPoista
  12. Ad Anonyymi: (Alastalosta) - eikös se ollut tämä Härnäniemi piippumiehiä, minun makuuni kyllä hiukan nopea käänteissään.

    VastaaPoista
  13. Tällaisilla olisi hyvä jatkaa monien ikävän kohdetta, Kemppinen-radio-ohjelmaa. Samanlaiset kahvikuppihaastelut aluksi vaikka vanhalta laamannilta, Aulis Aarniolta, Olavi Heinoselta ja muilta ohjelmaan ehtineiltä/toivotuilta mielenkiintoisilta henkilöiltä...

    VastaaPoista
  14. TORIKAUPPIAAN TULOS

    Onpas Jukka jaanyt kauaksi elavasta elamasta.
    Mutta minapa voin auttaa. --- Tyypillinen torikauppias tietaa tuloksensa ennen auringonlaskua tai ennen kun lahtee ryyppaamaan paivan voittoja. Siihen ei kirjanpitoja tai inventaareja tai poistolaskelmia tarvita.
    Jos Stockalla on hinnoittelukerroin 3, niin torikauppiaalla se on 5 tai 10 tilanteesta riippuen. Jos rahat on lisaantyneet 1000 EUR,
    niin paivan tulos on sitten 800 EUR tai 750 EUR riippuen muista kuluista. Tuloksen on oltava hyva, koska torilla ei kannata seista millaan tyomiehen palkalla!

    Hyvaa kevatta Jukalle toivoo
    "entinen torikauppias
    sittemmin vain kauppias"

    VastaaPoista
  15. Ad anonyymi: - torikauppias - et sinä kyllä tulostsa tiedä ennen kuin ostolaskut ovat saapuneet ja kohdistettu.

    VastaaPoista
  16. Aivan, Härkäniemi, mutta vähän hätäisestihän se piippunsa valitsi...

    VastaaPoista
  17. TORIKAUPPIAAN OSTOLASKUT
    Koneella varmaan taytyy odottaa ostolaskun tuloa, mutta torikauppias tietaa mita maksoi ja maksoiko kateisella ja tuleeko yleensa laskua.
    Ei torikauppiaan tarvii ostolaskua kohdistaa eika tahdistaa. Liiketoiminta voi olla yksinkertaistakin. -- Kaikkea hyvaa!

    VastaaPoista
  18. Toivottavasti kyseessä ei ollut fiktiivinen tapaaminen.
    Ja vaikka ei olisi ollut, Antin isä tiesi ja tunsi kenen suuhun kultalusikkansa työntää.

    VastaaPoista
  19. Ad Anonyymi: - Herlinin lapset saivat tietenkin rahaa yhdenmukaisesti. Anttia isä suosi osoittamalla ylivoimaisen äänioikeuden hänelle, ei sisaruksille. Ajatus lienee ollut, että se lapsista, joka omistautuu yhtiölle, sitten päättääkin, ja muut saavat hyvin paljon rahaa.

    Juttutuokio oli yhtä todellinen kuin monet kymmenet aikaisemmatkin.

    VastaaPoista
  20. Jos elämäkertaan on uskominen, ja miksei olisi, niin sekä Pekka että Antti tekivät tietoisen päätöksen asiasta yllättävän myöhään.

    Kuvittelen kyseessä olevan Pekan omaksuman "hiljaisen tiedon", että vastuuta ei pidä jakaa, koska se ei silloin ole kenelläkään. Se pitää antaa yhdelle, ja mieluummin sellaiselle, joka sen myös kantaa - halusipa tai ei.

    Tässä vaisto, jos se nyt sitä oli, napsahti napakymppiin.

    En ole varmaan ensimmäinen, joka näkee Pekassa paljon samaa kuin menestyksekkäässä rintamakomentajassa.

    VastaaPoista
  21. ei se niin vaikeaa oletorstaina, 15 huhtikuuta, 2010

    Hagakure eli aikana, jolloin oli vallinnut pitkään rauha ja vallitsi pitkään hänen kuoltuaankin. Todellisista sotataidoista ei ole mitään näyttöä, vaan kohtuullisen suuria epäilyjä. Ehdottomuus on toki kovaa, mutta selittynee vääristyneille perhesuhteilla.

    Nitoben teos "Bushido - Japanin sielu" kuuluu samaan sarjaan: paljon siteerattu, mutta substanssi on enemmän väkisin väännettyä, ulkokultaista. Tosin itseäni miellytti brittiläisen gentlemanniuden esittely.

    VastaaPoista
  22. ...ei sinne johda hissit, vaan täytyy kontata

    VastaaPoista
  23. Kommentoin kirjaa Koneen ruhtinas, Pekka Herlinin elämä.
    Olen täysin samaa mieltä kuin tässä joku edellä.
    Perintöään halusi vaalia eikä myydä. Ja yksi päättää tai ei kukaan. Hiljaisuus johtui siitä, että asia saatiin viedyksi rauhassa loppuun ja järjestykseen.
    Lukiessa katsoo tietsti asioita kauempaa, mutta mielestäni perijöillä ei ole syytä vihanpitoon keskenään, päin vastoin. Viisas isä, viisaat päätökset.
    Juomista en ollut seuraamassa. Mahtava lukukokemus, antoi paljon tietoa muustakin yhteiskunnasta. Kiitos.

    VastaaPoista