Otsikko on lainattu jostain. Katsoin koneesta – Martti Santavuoren romaani.
Villiinnyin Bernhard Roetzelin kirjasta, jossa on Alain Delonin kuva, jossa on hattu ja kuvateksti: anonyymiyden suojaaminen kadulla.
Miten minä olen tuota miettinyt! Minun pitäisi se kulttuurihistorian opettajana ymmärtää, mutta päähine ja peruukki ovat aina uhmanneet yrityksiäni.
Alain Delonin Borsalino liittyi mielessäni heti mediaa puhuttavaan burkhaan ja siihen toiseen sangen peittävään huntuun. Mieleeni tuli myös Waltarin ”Ihmiskunnan vihollisissa” kuvattu ritarin (eques) arvon takaisin hankkiminen ja sen myötä tuleva oikeus käyttää togassa ohutta purppuranpunaista reunusta. Senaattoreilla oli leveämpi.
Pukeutumisella on kaksi historiallista tehtävää ja yksi käytännöllinen. Viimeksi mainittu on suojautuminen säältä ja vuodenajoilta. Ensin mainitut ovat erottuminen ja piiloutuminen.
Ranskan vallankumoukseen asti oli suhteellisen selvää, että säädynvastaisesta pukeutumisesta voitiin rangaista. Vallankumouksessa merimieshousuista (tarkoittaa nykytyyppisiä suoria housuja) tuli yllättäen poliittinen symboli, ja varjellakseen kallista kaulaansa aatelismiehet luopuivat polvihousuistaan ja silkkisukistaan naamioituakseen kansan ystäviksi niillä pitkillä housuilla.
Olen surrut, että oma ammatikuntani (esittelijät) luopui 1918 vihreän virkafrakin käyttämisestä. Olen miettinyt, miksi suomalaisilla virkatuomareilla ei ole viittaa (en tiedä). Ehkä se on muisto ajalta, jolloin tuomari oli ainoa asiallisesti pukeutunut oikeussalissa.
Roetzelin kirjassa, jonka löytää esimerkiksi Halikon huoltoaseman kirjapörssistä, käydään läpi Saville Row ja herrainvaatehtimojen aito historia. Edelleen käytössä oleva miehen puku saattaa olla uuden ajan historian sitkein muoti – 1920-luvulta asti käytännössä muuttumaton (emme ota huomioon vähäpätöisyyksiä, muten kraivelin leveyttä emmekä erilaisia viilekkeitä).
Mutta nykyisen herrain pukeutumisen tarkoitus on selvä: Englannissa tunnettiin huolta, joka Manner-Euroopassa oli aiheellinen: milloin tahansa voi syntyä mellakka, jonka kohokohtana kansanjoukko vetää hirteen sopivimman. Koska kansanjoukko ei tunne ihmisiä, esimerkiksi lakimiehiä tai miljonäärerjä, lyhtypylvässeen vedetään sellaiselta näyttävä.
Ja siten koko miespuolin maailma alkoi pukeutua samalla tavalla siirtyen ihanteeseen, jonka mukaan kallein puku ei saa missään tapauksessa näyttää kalleimmalta. Vain tuntija huomaa eron. Kuosi, leikkaus ja kangas näyttävät kanaljan silmissä samanlaisilta.
Joukosta erottuminen on nykyisin goottien ja hiphoppareiden, aikaisemmin punkkareiden sinänsä kiitettävä pyrkimys. Nuorisomuodissa vain käy helposti niin kuin farmarihousujen käytölle: protesti muuttuu sovinnaisuuden kuvaksi.
Burkha ja hijab eivät ole nähdäkseni missään kosketuksessa uskontoon eivätkä siveellisyyteen, vaikka tällaistakin propagandaa syötetään. Tarkoituis on tässäkin anonyymiys – mahdollisimman harvat näkevät, kuka olet, tai ainakaan saavat selville, kenen tyttäriä.
En ota tähänkään asiaan henkilökohtaista kantaa, mutta sanon pitäväni Euroopan hunnunkäyttökieltoja (kieltohankkeita) järjellisinä eli rationaalisina. Ainakin itsemurhapommittajina on toiminut jo niin paljon naisia, että viattomien hengen ja turvallisuuden valvonnan vuoksi sekä poliisien että vastaantulijoiden olisi voitava tehdä havaintoja vastaantulijoista. Puhumatakaan tunnistamisesta valvontakameroilla.
Ilman uskontoon ja kulttuuriin kytkettyä propagandaa kulkeminen naamioituna lento- ja rautatieasemilla olisi ollut jo kauan rangaistava teko. Puoli vuosisataa sitten munkin tai nunnan kaapu saattoi suojata ruumiintarkastukselta, mutta ei suojele enää. Sukkahousuja nyt kai ei kumminkaan voi kieltää, vaikka jotkut pitävätkin niitä päässään...
Itse asiassa olen huomannut että puku antaa etäisyyttä. Häiriköt harvemmin lähestyvät.
VastaaPoistaSukkahousut;
VastaaPoistaOnkos se niin, etta sukkahousja saa pitaa yhta hyvin ylapaassa kuin alapaassa? Eli onko minulla lupa kulkea mustat sukkahousut "ylapaassa" vaikka niin etta silmille on tehty reijat. Kun poikken pankkiin, niin vasta tiskilla selviaa haluanko omia rahojani vaiko kaikki mita pankissa on.
Joulupukin naamarin kanssa kaiketi saa tehda saman tempun? Vai saako?
Tanskassa, jouluviikolla kymmenkunta joulupukkia ryntäsi tavarataloon ja rupesi jakamaan lapsille kalliita lahjoja, noin vaan.
VastaaPoistaHuuto oli ollut hirveä, kun tavaratalon myyjät vaativat maksua, vaikka Joulupukki olikin lahjan antanut!
pekka s-to.
Burghan kanssa pommittaminen on kyllä kätevää!
"Burkha ja hijab eivät ole nähdäkseni missään kosketuksessa uskontoon eivätkä siveellisyyteen, vaikka tällaistakin propagandaa syötetään."
VastaaPoistaEi tietenkään ole. Ei missään nimessä. Toisenlainen väite täyttäisi tunnusmerkit rikoksesta monikulttuurisuutta(=lue ihmisyyttä) vastaan; ja olisi sitä isoa kamalaa ja halveksittavaa isoa ÄRrää.
Samalla tavoin kaikki länsimaalaiset, punavihreät, relativismin nimeen vannovat älyköt julistivat, että WTC-iskuilla ei ole mitään tekemistä islamin uskon kanssa.
Meidän Oma IslamProfeetta-Jaakko ilmeistyi myös heti iskujen jälkeen televisoon valkopesemään olettuja mustia tahroja pois tuosta suvaitsevasta ja rauhaa rakastavasta uskonnosta.
Hieman samoin kuin Kemppinen Burkha-expressissä.
Spenglerin mukaan kulttuurin ydin on uskonto; ja kun luo katseensa historiaan niin tämä aksiooma tuntuu ja näyttää uskottavalta.
Miten ihmeessä ja millaisella kirurgin veitsellä erotetaan toisistaan kulttuuri ja uskonto, vaikka kaiken maalaisjärjen mukaan molemmat kietoutuvat toisiinsa monisäikeisen langan tavoin?
Varsin pitkälle 180-0 ja 1900-lukujen vaihteen molemmin puolin otetuissa valokuvissa, esim kaduilta ja yleisiltä paikoilta (joissa on suuria ihmismääriä), on ihmisillä iästä riippumatta aina päässään hattu, lakki tms. Yrittäkääpä etsikääpä kuvista henkilöitä, joilla ei ole!
VastaaPoistaTapa vaikuttaisi olevan maasta riipppumaton. Mistähän moinen?
Olisi sangen hauskaa, jos tuomaria ei erottaisi hotellin ovimiehestä. Asianajajat voisivat laittaa päähänsä pikkolon hatun.
VastaaPoistaKaipa Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemat hovi- ja virka-asut voisi takautuvasti ottaa käyttöön.
Ja eikös se joku amerikkalainen tuomari puuhaillut äskettäin jotain siellä viittansa alla istunnon aikana? Prunkkaillut. Joutuiko pois hommistaan. Varsinainen Batman.
Papeille voisi laittaa 11. käskyn, joka kuuluu - älä viittasi alla kullittele lapsia.
Catulux puhuu kulttuurin ja uskonnon toisiinsa kietoutumisesta. Kieroutuminen sopisi paremmin.
Uskonto on ooppiumia kansalle, sanoi Marx. Uskonto on ooppiumia ja ooppiumipeltoje viljely ja vartiointi, jota harrastavat jalot uskonsoturit, talebanit, on kulttuuria.
VastaaPoistaIsoenoni oli sitä sukupolvea, jolloin suomalaisten Haali sijaitsi keskellä Harlemia.
VastaaPoistaAika lailla vanhana, kumminkin yli 70-vuotiaana, hän sitten vanhasta muistista ajoi Harlemin läpi tarkoituksena mennä sen toiselle puolen. Auto oli suhteellisen uusi ja hieno ja naama oli kaiken lisäksi valkoinen.
No, hänet pysäytettiin ja ryöstettiin. Leukaluu meni murskaksi. Seuraavana kesänä Suomessa käydessään hän päivitteli asiaa ääneensä, että kun hänellä ei ollut ikinä ollut mitään mustia ihmisiä vastaan, että kuinka siinä nyt näin kävi.
Minä kerroin olleeni pari vuotta aiemmin aivan samoilla seuduilla parin ystäväni kanssa jalkaisin (125th St & Broadway) keskellä yötä. Kadulla oli meneillään afroamerikkalainen festivaali, kaikki tanssivat ja lauloivat, bändejä oli lukuisia. Haettiin viskipullo kulman kaupasta ja istuttiin kadun reunaan kuuntelemaan ja katselemaan.
Sitten tuli kaksi valkoista poliisia, jotka kehottivat meitä lähtemään oman turvallisuutemme nimissä. Me että OK, ja siirryttiin pari kadunkulmaa eteenpäin. Innostuttiin siitä tanssimaan mekin. Poliisi seurasi meitä tiiviisti koko sen pari kolme tuntia jonka olimme siellä.
Mutta siis meillähän ei ollut rahaa, risaiset farkut jalassa ja tennarit ynnä svetarit. Isoeno oli kauhuissaan kuultuaan kertomuksen. Hän sanoi että hänen uusi näkemyksensä on että neekereihin ei voi luottaa. Intin että vaarallisempia olivat ne kaksi valkoista poliisia.
Vaatteilla on merkitystä.
Jos ja kun uskonnollista säännöistä tulee väistämättä (alkuperäisestä idealismista piittaamatta) olennaisesti vallan välikappaleita, niin silloin on vaikea erottaa uskonnollista perustetta muista pyrkimyksistä, vaikkapa burkhan tapauksessa.
VastaaPoistavarmasti jotkut yksilöt uskovat että kyseessä on uskonnosta suoraan määräytyvä ohje, vaikka kyseessä on siis jonkin uskonnollisen eliitin valitsema ja ylläpitämä (sinänsä mielivaltainen) sääntö, joka on jollain tavoin ko. eliitin oman edun mukainen.
burkhassa on siis kysymys uskonnosta, mutta uskonnossa on (tältä osin) kysymys vallasta.
Yhteiskunnalla on oikeus (ja velvollisuus) kohtuuden puitteissa määritellä pukeutumisesta julkisilla paikoilla. Tunnistettavuuden vaatimus on kuuluu kohtuuden puitteisiin.
"Olen miettinyt, miksi suomalaisilla virkatuomareilla ei ole viittaa (en tiedä)."
VastaaPoistaEi ole ollut tarvetta suojautua veritahroilta?
Kun OK käyttää halattia, hienoa kuninkaallista pellavaa kotioloissa ja päässä punaista barettia, jossa on Kuntaliiton kultainen ansiomerkki kokardina, voisi oudompi ajatella kyseessä olevan pilan tai pilkan.
VastaaPoistaNiin ei ole.
Tunnistettavuus on julkisilla paikoilla avoimen yhteiskunnan peruskulmakivi ja juuri senkin tähden, että joku FBI:n tai CIA:n ja meidän ansiokkaan SUPO:n rekisterissä voi olla juuri SE henkilö, jota eri tietokonepohjaiset ohjelmat "etsivät" lentokentiltä, liikelaitoksista ja muista julkisilta asemilta ja kauppakeskuksista, nyt jos sallitaan, että voi liikkua vapaasti burkha yllänsä, niin se olisi itsemurhapommittajan paratiisi ja voi toteuttaa mahdollisen tehtävänsä vapaasti?
VastaaPoistaEOA:n ratkaisu pitäisi kumota, että oikeussaliin saa mennä vaikkapa "vesiämpäri" päässään tai joku kääriliina, pyyhe, ettei syytettyä vain vahingossakaan "tunnistettaisi", vaikka hänen valokuvansa olisi jo viikkotolkulla levinneet kaikissa päivälehdissä? Itse edustan sitä katsantokantaa, että jos syyllistyy oikeussalissa kasvojensa peittämiseen, niin siitä pitäisi räpsäyttää sakot oikeuden halventamisesta. Oikeushan ideaalisesti on tarkoitettu johdettavaksi korkeammasta eli jumalasta ja herran huoneeseen ei mennä kasvot peitettynä! Eikös ne pitäisi toimittaa sinne kadotukseen ja kuumaan "lättiin", noin niinku raamatullisesti ajateltuna ja mikä tuomari se on joka tämän sallii?
JK otti kantaa pukeutumiseen, että esittelijät aikoinaan pukeutuivat tyylikkäästi. Niin, mielestäni meillä voisi olla tuomareiden, syyttäjien ja asianajajien osalta joku pukeutumisnormisto. Ajatellaanpa miltä se näyttäisi, kun oikeussaliin astelisi tunnettu ja hyvätapainen, sekä taitavaksi tunnettu asianajaja maalarinhaalarit päällään, attaseasalkku kädessänsä ja tohkeissaan pahoitellen tuomarille, ettei "kiireiltänsä kerinnyt vaihtamaan vaatteitansa, kun tuli juuri mökiltä rantamökkiä valttaamasta".. Tuosta saisi kyllä hyvät otsikot ja niin ilmeisesti pitäisikin, että aihe saisi arvollisensa keskustelun aikaiseksi?
Ooppium-bisnestä pyörittää CIA renkinään NATO ja Venäjä.
VastaaPoistaKatsoin minäkin koneelta ja ilmeni, että Sopivin hirteen ilmestyi 1959. Teos oli lapsuudenkotini kirjahyllyssä ja luin sen melko tuoreeltaan. En vaan muista sisältöä enkä sitä, mihin Suomen sotahistorian vaiheeseen se tarkaan ottaen liittyy - arvatenkin 1700-lukuun(?).
VastaaPoistaNimihän on loistava, on se Santavuoren tai kustuannustoimittajan tekoa.
Muistan vaan vaikutelman, että teksti oli hirtehinen ja otsikko sisältöä vastaava.
Pitänee kaivaa kaupunkininkirjaston varastosta. Tällä meinaan vaan sitä, että 61-vuotiaana alkaa olla lukematon määrä kirjoja, joista ei muista yhtään mitään. Sitten huomaa, että muistikuva heittää.
"Jos ja kun uskonnollista säännöistä tulee väistämättä (alkuperäisestä idealismista piittaamatta) olennaisesti vallan välikappaleita, niin silloin on vaikea erottaa uskonnollista perustetta muista pyrkimyksistä,"
VastaaPoistaEntä jos sitä alkuperäistä idealismia ei edes ollutkaan kuin roponen; tunnetusti erään profeetan eskatologinen vaihe päättyi melko nopeasti; ja sen jälkeen mies perusti teokratian Medinaan.
Tämän jälkeen ko. uskonto muuttuikin vain vallan välikappaleeksi ja alistamisen keinoksi.
Ristiretkistä kyllä vaahdotaan aina ja ikuisesti; mutta joidenkin erittäin ekspansiivisten uskontojen leviäminen miekalla ja pakkoverotuksella kyllä unohdetaan.
"Olen miettinyt, miksi suomalaisilla virkatuomareilla ei ole viittaa (en tiedä). Ehkä se on muisto ajalta, jolloin tuomari oli ainoa asiallisesti pukeutunut oikeussalissa."
VastaaPoistaYksi merkittävä syy/vaikuttaja oli edesmennyt kihlakunnantuomari ja aktiivinen vapaa-ajattelija Väinö Voipio, joka Lakimieslehdessä 1950/60-luvulla "ampui alas" viitan käytön perustellen sitä niin, että viitta edustaa mystistä, jumalallista vallankäyttö kun taas lainkäyttö on inhimmillista toimintaa. Tämä yhdessä 60-luvun radikalismin ja skandinavisen vallan vähättelyn kanssa tappoi viittakeskustelun kehtoonsa. Sääli, nyt kun olemme päässeet tekemisiin eurooppalaisten kultuurikansojen kanssa, havaitsemme me metsäläiset vihdoinkin, että siellä on viitan avulla osattu luoda ero virkaa hoitavan ihmisen ja insituution ("Oikeus") välillä.