Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
Sivun näyttöjä yhteensä
18. huhtikuuta 2010
Tuhkaa, ei timantteja
Islantilaiset eivät ole toistaiseksi ilmoittaneet, että ellette maksa heidän velkojaan , he eivät sammuta tulivuortaan.
Heillä on ikäviä kokemuksia. Laki (lakagir) aiheutti suunnatonta välillistä tuhoa 1780-luvulla, mutta tapaus on samalla tavalla ammattilaisten ja harrastajien yksityistä tietoa kuin Indonesian Krakatoa ja Tambora 1800-luvulla tai Thera eli Santorini antiikin hämärissä. Toba-tulivuoresta ja katastrofiteoriasta olen kirjoittanut tässä blogissa. Uuden teorian mukaan muun muassa ihmiset – eivät enää kädelliset – uhkasivat kuolla yhdettömiin 60 000 – 70 000 vuotta sitten.
Sitä vastoin olemme nyt kaikki saaneet ilmaisen oppitunnin informaatiososiologiasta tai sosiologiasta – nimellä ei ole väliä. Kaikissa medioissa olleet graafit lentoreiteistä ja tiedot jumiin jääneiden matkustajien lukumäärästä osoittavat joillekin harvoille jumalien tai ihmisten jumalattoman menon seurauksia, mutta useimmille globalisaation suuria ongelmia. Ja globalisaatio ja ilmastonmuutos ovat saman ilmiöryhmän eri puolia.
Yhteiskunnallinen rakennemuutos, se joka on tapahtunut mm. minun elinaikanani, on VEI-luokkaa 6 tai 7 eli verrattavissa niin sanottuihin supertulivuoriin. Purkausta emme ole nähneet, seuraukset kyllä.
Helpoin tapa kirjoittaa pääkirjoitus tai kolumni on voivotella nykymaailman haavoittuvuutta ja päätellä sen jälkeen, että koska tällaiseen ei kukaan voinut varautua, asialle ei tarvitse myöskään tehdä mitään.
Väkivaltaisia luonnonmullistuksia on ollut aina. Niitä osataan kyllä pelätä. Moni odottaa, että paha saa palkkansa ja San Francisco tai Santa Barbara lohkeaa mereen. Se on täysin mahdollista. Siinä menee sitten Piilaakso mukana.
Meillä on nykyisin sekä etätyötä että etäpääomaa. On myös etäsotia ja lähiongelmia, sellaisia kuin nopeasti loppuva makea vesi.
Toivo on aivan liian hurskas, mutta esitettäköön silti. Ongelmiin ja epäkohtiin on helppo puuttua, jos ne ovat hyvin määriteltyjä ja sopivan kokoisia. Kun ongelma on suuri, kukaan ei edes näe sitä.
Suomessa kukaan ei halua olla todella ilkeä. Nykyhetken ongelmasta olisi saanut perjantaina valokuvan. Turvatarkastajien työnseisaus tyhjällä lentoaasemalla. Turva on hyhvä asia ja työtaisteluja sanotaan jostain syystä perusoikeuksiksi, joten sanotaan vain. Lentoasemakin tarvitaan, ainakin lentorahtiin ja esimerkiksi katastrofiapuun, vaikka turhanaikainen matkusteleminen kiireesti kiellettäisiin.
Minun oli määrä sivuta jälleen kerran liikkeenjohtoa ja ottaa jälleen kerran esimerkkejä sodistamme, mutta ei tuo liene erikoisen tähdellistä nyt. Olisin kuitenkin vain päätynyt sanomaan, että ydinpommit puolin ja toisin ja mannerteväliset ohjukset vaikuttivat esimerkiksi Suomen sotilaalliseen ja siis taloudelliseen asemaan ratkaisevasti.
Miksi kukaan ei huomaa, että aina kun Neuvostoliitto kiristi otettaan meistä, kuten 1962 ja 1973, talous lähti menemään päin helvettiä, mutta toisaalta neuvostomarkkinoiden katoaminen, joka ei ollut mitään politiikkaa, oli melkein täystuho.
Suomen herroihin ei ole mitään syytä luottaa. He (me) olemme kasvaneet tykkien, tautien ja teräksen maailmassa.
Nyt meillä on informaatiotalous, joka tekee mahdolliseksi senkin, että ilmatila suljetaan ilmeisen oikein havaintojen ja tietojen perusteella. Yhteiskuntamallia nimitetään verkkoyhteiskunnaksi.
Luonnonmullistus antaa madhdollisuuden karistaa verkkoyhteiskunnan käsitteestä siihen kertyneen lievän positiivisen sävyn. Se on toteamus rakenteesta, ei sinänsä hyvä eikä paha, tai jos jompaakumpaa, niin sitten paha.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ilmastomuutosuskontoa ollaan levitetty mediassa ja tiellä pappein ja leviittain noin kymmenkunta vuotta.
VastaaPoistaKööpenhaminan herätyskokouksen ainoa anti oli suuri varainsiirto teollistuneilta mailta kehitysmaille; jotka käyttävät tämänkin ylimääräisen panostuksen lisääntymiseen ja väestöräjähdyksen edesauttamiseen. Niin kuin ovat aina käyttäneet.
Mutta tämän kylmän ja lumisen talven jälkeen olisi äärimmäisen mielenkiintoista ja mukavaa kuulla asiantuntijataholta, miten paljon kasvihuonekaasuja Eyjafjalla-tulivuori päästelee ilmoille pierujensa myötä.
Luulen ma, etteivät päästöt mitään pieniä lie?
Jos Kemppiskoulun viisaat tähän osaavat vastata, niin siunaus heille.
BYROKRATIAAKO
VastaaPoistaFT Week End kertoo etusivulla, etta lentoyhtioitten puhemies on antanut lausunnon, etta lentoyhtiot kylla osaavat lentaa tallaisessa tilanteessa ottamatta pienintakaan riskia. Miksi siis ilmatilat suljettu jos jotain pilvia ajelee 20000 - 35000 jalan korkeudessa?
Taitaa olla sama juttu kuin nopeusrajoituksilla. Jos saataisimme 0 km nopuskaton, ei yhtaan kolaria sattuisi, kun ei yhtaan autoa liikkuisi.
Aika pitavaa logikkaa!!
Kansantaloustieteellisessä väitöskirjassaan vuodelta 2002 Risto Ranki siteeraa Sixten Korkmannia seuraavasti:
VastaaPoista..."-Silloin ei oivallettu, että rahamarkkinoiden liberalisointi edellyttää joustavia valuuttakursseja sekä toimivaa korkokilpailua ja pankkivalvontaa; tätä pidettiin myös integraatiopoliittisesti poissuljettuna vaihtoehtona. Poliittisesti taas ei kyetty riittävän tiukkaan finanssipolitiikkaan silloin, kun se olisi ollut paikallaan vuosina 1987-1989. Kaikki muu on vähemmän olennaista."
Siis neuvostomarkkinoiden katoaminen oli myös vähemmän ollennaista. Jääräpäinen tarrautuminen vakaaseen ja lopulta vahvaan markkaan oli se varsinainen täystuho.
Kyllä elämä voittaa, vaikka Islantilaiset ovatkin omien Bankki-mokiensa kostoksi valjastaneet maahiset voimat kiusaamaan koko EU:ta. Kun tuhkasade jatkuisinkin vielä tovin, kyllä me selviämme.
VastaaPoistaTäällä Espoon puolella maa on jo niin sulaa, että saan vuotuisen perunamaani kuntoon ja syömme tänäkin vuonna.
Islantilaisesta sillistä uusien perunoiden kanssa ei ole väliksi. Norjalaista lohta Helsiki on pullollaan. Finnairi ei saa niitä rahdattua Jaappaniin. Kvarttaalin budjetoidut lohet eivät jätä kasvuaan kesken. Meillä on nyt lohi-pidot tiedossa, kiitos islantilaisten.
Tuhkan paras opetus lienee videoneuvottelujen mahdollisuus.
VastaaPoistaJo 80-luvulla aloin ihmetellä miksi pitää painaa keliin kuin keliin kuolemaa uhmaten kuin pitämään jotakin turhanpäiväistä kokousta. Joskus kuuntelemaan jonkun konsultin proaktiivisia luentoja itsestään selvistä asioista hevonpaska bingo ainoana huvina.
Minä en kuulu Kemppis-koulun viisaisiin, luultavimmin luokallejääneisiin, mutta vastaan silti ilmastonmuutosta koskevaan kymysykseen, koskapa se minua huvittaa:
VastaaPoistaJos Islannissa nyt posahtaa toinenkin tulivuori, niin ilmastonmuutos taisikin olla ja mennä. Kannattaa sijoittaa euronsa villahousuteollisuuteen mutta ei missään nimessä aurinkovoiteiden valmistukseen.
t. Maajussi eli setä joka ei nyt huijjjaa
K:
VastaaPoistaMiksi kukaan ei huomaa, että aina kun Neuvostoliitto kiristi otettaan meistä, kuten 1962 ja 1973, talous lähti menemään päin helvettiä, mutta toisaalta neuvostomarkkinoiden katoaminen, joka ei ollut mitään politiikkaa, oli melkein täystuho.
Ja jos teollisuus olisi mennyt poliitikkojen mukana, jotka Tauno Matomäen mukaan näkivät NL:n moskovalaisten luksushotellien ikkunoista, se olisi oikeasti ollut täystuho. Mutta kauppamiehet aloittivat idänkaupan ja sen investointien alasajamisen 20v. sitten, vuosi ennen talousjärjestelmän romahdusta.
catulux, paitsi kasvihuonekaasuja myös koko kasvihuonevaikutusefektiä vastaan toimivia yhdisteitä yläilmakehässä, rikki, tuhka .., ja taitaa olla vaikeahko +-0 -ennusteltava, mutta IS se tieteli jo lööpissään (kuvassa tuhkapilvi) jotain tulevan kesän lämpötiloista.
Kun mökkikautta aloittaessani lämmittelin eilen saunaa, niin väkisin tuli mieleen, että monenkohan miljardin mökkisaunan monenkohan miljardin vuoden pienhiukkaset se tulivuori tuprautti päivässä taivaan tuuliin?
VastaaPoistaMutta se on varmaan eri asia.
Ad Omnia: - isäntänä ottaisin asiakseni kehaista kommentteja.
VastaaPoistaAd Toipila et alii: erikseen rahamarkkinat, erikseen vienti eli tuotannollinen toiminta.
VastaaPoistaAd Kemppinen
VastaaPoistaVienti hiljeni, kun markalla oli väärä kurssi kertakaikkiaan väkisin pönkitettynä.
Keskeiset seikat on kuvattu Kemppisen "kirjoittamassa"(?) kerrassaan mainiossa kirjassa "Pentti Kouri Suomen omsitaja ja elämäni muut roolit.
Päivän bloggauksen viimeisestä kappaleesta:
VastaaPoistaEn osaa nähdä kuinka luonnonmullistus toisi esiin verkkoyhteiskunnasta uutta, haavoittuvausuudesta se tietysti muistuttaa. Mitä enemmän on saanut ("hyvää"), sitä enemmän on vaarassa menettää; mutta se ei ole (kuin epikurolaisesti) merkki "pahuudesta".
On se kyllä kauheata, kun herrat joutuvat vähän odottelemaan ja rahvaan kulkuneuvoilla kulkemaan! Halonenkin joutui käyttämään autoja ja laivaa! Miten meidän nyt käy?!?!
VastaaPoistaTuon rahamarkkinoiden mekanismin olisi voinut tarkistaa Kouri-Porter-mallista. Malli perustuu Kourin tutkimuksiin Saksan keskuspankin (siis sen läntisen) 1970-luvun valuuttakurssitoimenpiteistä. Juu, luin viime viikolla uudestaan Kourin Kemppisen yllyttämä.
VastaaPoistaJos luovutaan valuutan siirtorajoituksista, niin ei ole olemassa vipua jolla byrokraatti(Erkki Liikanen-Mauno Koivisto) voi määrätä valuuttakurssiputken leveyden.
Miten rahamarkkinat voidaan erottaa tuotannollisesta toiminnasta?
Vienti tuo valuuttaa, tuonti vie valuuttaa.
En tiedä kuinka paljon devalvaatiossa oli spekulaatiota, mutta kun Suomen vienti supistui nopeasti, seuraa sitä automaattisesti vähemmän valuuttatuloja -> valuutan heikkeneminen-> devalvaatio.
Toisella kerralla ymmärrettiin tosiasiat, ja jätettiin markka kellumaan.
P.S. Asiaa koskevia virallisia dokumentteja voi lueskella seuraavasta kirjasta:
Pihalla kuin lumiukko?
Toimittaja: Kustaa Hulkko
Kustantaja: Edita Publishing Oy
Painosvuosi: 2004
Sidosasu: nidottu, pehmeäkantinen, 359 sivua
Catuluxelle: Ilikan päätoimittaja Matti Kalliokoski kiriootti tänä päivänä, notta se Islannin tulivuari sylyköö ilimhan 7000 tn hiilirioksiiria päiväs, mutta sitte kun lentokonhet ei lennä, säästyy niiren hiilirioksiirin tuprutusta 200 000 tn/pv. Misthän oli mahtanu nua vertaaluluvut saara, en tiärä.
VastaaPoistaJa sitte eileeses Hesaris oli juttu "Uskonto ei enää määrää lapsilukua". Se antoo toivua:"Kaikissa maailmanuskonnoissa syntyvyys on laskenut nopeasti parin viime vuosikymmenen aikana. Muutaman lapsen perheet eivät ole enää harvinaisuuksia sen paremmin hindujen, buddhalaisten kuin muslimienkaan keskuudessa. ... Syntyvyyden lasku on ollut todella jyrkkää, ja monet maat lähestyvät vauhdilla kahden lapsen syntyvyyslukuja." (Paavi se viälä yrittää potkia tutkaanta vasthan, mutta alamaaset sen kun ehkääsöö. Vaikka kyllä kehitysmairen katolilaashin paavillon valtaa.)
Lissu
ad Toipila: Jääräpäinen tarrautuminen...jne.
VastaaPoistaMauno päästi markan kellumaan
tyhmät ei ymmärtäneet ollenkaan
"We said send CASH - not ASH"
VastaaPoistaIslanti tulisi haastaa oikeuteen, johonkin kansainväliseen tuomioistuimeen, ja laittaa maksamaan tuhkasaasteen aiheuttamat ongelmat.Häiriöpesäkehän on Islannin alueella ja eikö maanomistaja ole vastuussa tälläisissä tapauksissa ?
Ja hieman vakavammin: mikä on se oikeusperiaate että mainittu korvaushakemus ottaa tuulta purjeisiin tuskin missään eli tälläisissä asioissa ei ole syyllisiä eikä vastuullisia ?
Tässähän me nyt saamme esimakua siitä, millainen maailma olisi, jos vihreät pääsisivät valtaan.
VastaaPoistaSähkökatko vielä päälle ja bensa-asemat lakkoon, niin kattaus olisi täydellinen.
Tokset anonyymille tiedosta. Jostain muistan lukeneeni, että nuo CO2 päästöt olisivat huonmattavasti suurempia; mutta lienen sitten väärässä.
VastaaPoistaTulivuoren sylkemät rikkiyhdisteet ja tuhka vaikutta´vat myös kúten tuo rh tuossa kertoili. Aika hurja oli Hesarin juttu tuosta Islannin suuresta purkauksesta 1700-luvulla, jonka K tietenkin muisti. Euroopassakin kuoltiin purkauksen aiheuttamaan myrkkysumuun.
Väestönkasvujuttu oli Hesarissa yltiöoptimistinen ja vähätteli uskonnon osuutta väestönkasvun osatekijänä. Joissakin maissa tilanne on parantunut, mutta monessa sama meno jatkuu. Afrikasta taidettiin vaieta kokonaan; ja Saharan eteläpuolinen Afrikka laulaa jenkkaa "Kusessa ollaan".
Lisäksi onhan Kiinassakin yhden lapsen politiikka ollut vallalla vuosikymmeniä,mutta jos populaation kasvu karkaa kerran käsistä, niin jarruttaminen kestää kymmeniä vuosia jopa vuosisadan.
Esim. tällaisia maita ovat HS:n kehumat Indonesi ja Bangladesh. Hyvä esimerkki kehistysavun kiroista on Etiopia, jonka populaatio n. viisinkertaistunut 60 vuodessa; 1960 24 miljoonaa 2015 ennuste 105 miljoonaa.
No. Saa SIR Geldof taas kohta aihetta uuteen konserttiin ja muailman suvaitsevaisto hyväihminen-aneensa.
t.C
British Airways flight 9 (1982)
VastaaPoistaGapminder World shows the world’s most important trends (e.g. wealth & health of nations, CO2 emissions since 1820...)
VastaaPoistaOn se hyvä, hevonen
VastaaPoistaettei sulla ole minkinkarva
etkä mahdu kenenkään kaulalle roikkumaan,
mutta kelpaat leivän päälle, metwurstina
minua ja valheitani ruokkimaan,
missähän mahtaa olla
se suuri kaatopaikka,
jonne kaikki maailman
aborttilapset haudataan,
niitä ei sentään panna leivän päälle,
mutta eiköhän niistäkin jotain
maailman multien alla muhi,
missähän mahtaa olla, se nappula
josta räjäytetään tämä maailma,
nappula maailma.
Missähän mahtaa olla se tulivuori
joka saisi sanoa sanottavansa
ja jonka hiilipölyä siunattaisiin...