Harva se päivä asiantuntijat lausuvat painavia sanojaan mediassa, yhtenä heistä minä.
Media haluaa asiantuntijan sanovan jotain sellaista, mistä saisi otsikon. Asiantuntijalla taas ei yleensä ole mielessään mitään sellaista.
Kerran uutisissa, taisivat olla maikkarin uutiset, uutisankkuri Martikainen teki minulle tavanomaisen kysymyksen, jonka takia olin raahautunut studioon. Vastasin: ”En tiedä” ja vaikenin. Muiden hämminkin oli silmin nähtävä. Onneksi media käyttää useammin parempia asiantuntijoita, joilla on mielipiteitä enemmän kuin mieltä.
Viimeksi kuluneen viikon kaikki ovat toistelleet, että raiskaustuomiot ovat lepsuja. Sitä en ole kuullut, mihin tällainen käsitys perustuu.
Jos taustalla on oikeustilasto, voin luottaa siihen, että useimmat oikeustieteen professorit eivät osaa lukea tilastoja.
Jos kerrotaan, paljonko on keskimäärin mitattu pahoinpitelylstä (yli 30 000 vuodessa), mediaaniin peittyy esimerkiksi jako tappeluihin ja tuntemattoman ihmisen kimppuun käymiseen. Olisin kunnioittavasti sitä mieltä, että jos usea henkilö on tuomittu pahoinpitelystä saman kahakan johdosta, tilanne on toinen kuin tuntemattoman tuntemattomaan kohdistamassa teossa. Olisin vielä kunnioittavammin sitäkin mieltä, että tekijän ja uhrin erot vaikuttavat tapaukseen: ikä, sukupuoli, ruumiinvoimat, epätavallinen tilanne – jos joku mukiloi juovuspäissään vainajan äidin arkkua hautaan laskettaessa, tilanne värittyy silmissäni toisin kuin ns. nakkikioskikahakka Dagmarinkadulla, jossa kuulemma pikkutunneilla kädet käyvät kuin viitomakielisissä uutisissa.
Suomessa vuoroon valitetaan, että tuomioistuimet ovat kuin peliautomaatteja. Tosin en tiedä, mitä tämä vertaus tarkoittaa – luulin ennen sen tarkoittaneen jotain sellaista, ettei koskaan voi tietää, voittaako vai häviää. Tuomari olisi siis yksikätinen rosvo, syytetty taas kaksikätinen.
Nyt ainakin lepsuilupuheet näyttävät tarkoittavan, että aina kun kysymyksessä on tietty teko, esimerkiksi raiskaus, tuomion pitäisi olla sama tai melkein sama. Tämä manio ajatus tarkoittaa, ettei tuomareita tarvittaisi. Lipun vankilaan saisi automaatista. Kai se olisi kansantaloudellista säästöä.
Lakimiesliiton nimissä (Talentum) oleva verkkosivu siteeraa valitusta, ettei nykyinen rikoslaki anna vahvaa suojaa raiskauksia vastaan.
Eihän se anna vahvaa suojaa liioin murhia, tappoja eikä edes varkauksia vastaan, puhumattakaan rattijuoppoudesta. Sanoisivat nyt suoraan, että ihmisten kostonhimo vaatii kovempia rangaistuksia. Suomessa sotien jälkeen alle 18-vuotias saattoi saada 2 vuotta vankeutta leivän varastamisesta nälkäänsä. Omaisuusrikokset olivat silti paljon yleisempiä kuin myöhempinä vuosikymmeninä. Maahan saatiin pieni mutta ponteva ammattirikollisten joukko.
Pakkolaitoksessa kuulemani mukaan ihminen on siitä erikoinen otus, että kun hänet tuomitaaan 12 murrosta, joista hän on tehnyt vain 11, hän katkeroituu.
Elämme akkamaisuuden vahvan nousun aikaa. Naapurin hairahdukset kiinnostavat enemmän kuin toisen naapurin onnettomuudet. Pyydän naisilta anteeksi sananvalintaani, joka on Nykysuomen sanakirjasta. Akkamainen = raukkamainen. Ja meillä on nyt voimissaan raukkamaisuuden ja julmuuden kultti.
Julmuuden kultti alkaa tosiasioiden hämärtämisesllä. Se käy helposti, koska ajatteleminen on tunnetusti vaivalloista, asioihin perehtyminen aikaa vievää ja tosiasioiden selvittäminen työlästä, joten useimmat jättävät ne mielellään kokonaan väliin.
Pidättäytymiseen rikoksista on nähdäkseni kolme keskeistä syytä: pelkuruus, häpeä ja tilaisuuksien puute.Lainkuuliaisuutta en mainitse erikseen, koska se sisältyy kahteen ensin mainittuun.
Tuolla peliautomaattivertauksella tarkoitetaan ymmärtääkseni sitä, että alioikeuden ja vetoomustuomioistuimien tuomioilla ole hirvittävästi johdonmukaisuutta. Tuomiot saattavat kääntyä päinvastaisiksi eli heittää ns. häränpyllyä. Lisäksi syytteen nostoissa voi olla hyvinkin tarkoitushakuisuutta. Syyttäjät "hakevat uutta oikeuskäytäntöä" sillä perusteella, että se sopii heidän maailmankäsitykseensä. Syyttäjä toimii syyttäjänä asiassa jossa hän on tavallaan asianomainen.
VastaaPoistaOikeusministeri jakaa televisiossa ohjeita tuomioistuimille, että tuomioita olisi korotettava.
Näitä on paljon, eikä leipääntynyt oikeustieteilijä edes tajua asiaa. Surullista.
Rangaistusten mittaamisessa puhutaan myös "yleisestä oikeustajusta", mitä se sitten onkin. Muistelen ex-valtakunnansyyttäjän sanoneen siihen tapaan, että ikävästä teosta pitäisi koitua myös ikävä seuraamus tekijälle. Ehkä yleinen oikeustaju on sitäkin.
VastaaPoistaAinakin takavuosina väärennetty nimi vekselissä toi heti vankeusrangaistuksen. Omaisuutta on laissa suojeltu aika hyvin, vaikka vain mammonasta on kysymys.
Kerran joku tuotatti ulkomailla väärennetyjä "arvotauluja" Suomeen ja kauppa kävi. Jotkut saivat siis kauniita, mutta jäljennettyjä tauluja seinilleen. Myyjä sai puolestaan kolme vuotta ehdotonta kakkua.
Raiskaus tai pahoinpitely voi jättää elinikäisen trauman uhrille. Terapiat ovat kalliita, eikä paluuta entiseen silti ole.
-osku
Pidättäytymiseen rikoksista on yksi pääsyy: Rangaistuksen pelko. Sitten on joitain tekosyitä, kuten moraaliset ja eettiset sepustukset.
VastaaPoistaOn nollatutkimuksia, samoin tyhjänpäiväisiä blogikirjoituksia.
VastaaPoistaAd Omnia: - rangaistuksen pelotevaikutus ei ole yhtenäinen. Luultavasti sen vaikutus esim. liikennerikoksiin on suuri. Uskottavien tutkimusten mukaan sen vaikutus henkirikoksiin on olemattoman pieni.
VastaaPoistaKun tuossa näkyy olevan arvoituksellinen, luultavasti syvällinen kommentti, viittaan amerikkalaisiin kuolemanrangaistusta ja elinkautista koskeviin tutkimuksiin. Siellä on joukko väestöltään ja elinkeinorakenteeltaan hyvin vertailukelpoisia osavaltioita, joissa rangaistuskäytännöt poikkeavat jyrkästi - mutta tietty rikollisuus on sama. Joukko poenologiaan (rangaistusten vaikutusten tutkimus) erikoistuneita tutkijoita korostaa, että kuolemanrangaistuksella ei ole pelotevaikutusta. Päinvastaista tutkmustulosta ei ole USA:sta saatu.
Ad Anonyymi: - olen samaa mieltä siitä, että painotus omaisuuden suojasta ruumiillisen koskemattomuuden suojaan on siirtynyt kovin hitaasti. Valitettavasti lainsäätäjä ja lainkäyttäjä ovat puuhailleet ahkerimmin lievien pahoinpitelyjen parissa. En osaa pitää peruskysymyksenä tukistamisia ja tönimisiä.
VastaaPoistaJukka Kemppinen, mitä mieltä olet asiantuntijana SORA-työryhmän lakiehdotuksesta?
VastaaPoistaTiivistelmä
Tässä lakimiesliiton Vastine, ehkä edelliseen versioon, mutta eipä tuo näytä hirveästi muuttuneen.
Ad Omnia: - en uskaltanut kirjoittaa suoraan väitteeksi, että puhe suostumuksen puuttumisesta väkisinmakaamisessa ja sukupuoliyhteyteen pakottamisesta pelottaa minua. Todisteluvaikeudet olisivat suuria.
VastaaPoistaOttamatta vaikeaan asiaan sen enemmälti kantaa, viittaan vain tähän tuoreimpaan raiskaustuomioon. Juuri eilen oli netissä ja tänään aamulehdissä uutinen Hesperian puistossa tapahtuneesta raiskauksesta, joka mm. kestonsa, tekotapansa ym. suhteen oli mitä pöyristyttävin. Tuomio: 4 vuotta. Maksimi on 6 v. Tunnustan suoraan, etten ymmärrä, mitä pitäisi tehdä, jotta "maksimi täyttyisi"?
VastaaPoistaVeikko-setä
Muistan lukeneeni, että yli 5% ihmisistä kokee joutuneensa epäoikeudenmukaisesti, jos rangaistus tulee enemmän kuin kaksi päivää teon jälkeen. Älyllisesti he saattavat ymmärtää, että tämä rangaistus on seurausta tuosta teosta, mutta tunneperäinen yhteyspuuttuu ja sen myötä rangaistus ei tuolla tasolla toimi.
VastaaPoistaKun vasteaika kasvaa kahteen viikkoon, nousee prosenttiluku noin 25% ja jos aika menee yli vuoden, alkaa olla 90% lähellä.
Vaikka syyllisyys olisikin tiedostettua, niin rangaistusta ei enää osata tunneperäisesti kytkeä tekoon.
Tutkinpa tuossa huvikseni Tilastokeskuksen taulukkoa vuonna 2008 käräjäoikeuksissa annetuista rangaistuksista. Kiinnostavaa oli, että rangaistusten pituuden perusteella raiskaus rinnastui aika kauniisti törkeään pahoinpitelyyn ja törkeä raiskaus puolestaan tapon yritykseen. Törkeä varkaus on puolestaan huomattavasti kevyemmin rangaistu.
VastaaPoistaSiis en ole lainkaan lainoppinut, mutta lausunpa mielipiteeni mahdollisista rangaistuksen tarkoituksista:
VastaaPoista1) Kosto (eli siis tyydyttää rankaisemisen tarvetta, joka on evoluution kautta meihin syvälle iskostunut).
2) Ennalta ehkäisy (tämä saattaa toimia jossain määrin silloin kun tunteet eivät ole vahvasti mukana, eli siis tyypillisesti melko vähäpätöisissä tilanteissa, vahvojen tunteiden tapauksessa ei toimine lainkaan)
3) Ihmisten ja omaisuuden suojelu (tämä siis koskee käytännössä vankeusrangaistuksia ja pakkohoitoa)
4) Rikollisen parantaminen
5) Yhteisen arvopohjan muodostaminen ja ylläpitäminen
6) Vallan väline
Mielipiteeni:
1) Lain ei pitäisi olennaisilta osiltaan perustua tähän. Miksikö? Monesta syystä, mutta erityisesti koska meillä kaikilla on tapana vaatia kostoa ensisijaisesti Muille, siis sellaisille henkilöille, jotka kuuluvat ryhmään, johon emme itse kuulu tai tule (luultavasti) kuulumaan. Miehet/naiset, rikkaat/köyhät, alkuperäisasukkaat/maahanmuuttaneet, nuoret/vanhat, heterot/homot, me/ne. Mitä lähempänä rangaistava ryhmä on itseämme, sitä myötämielisemmin siihen asennoidumme, koska voimme itsekin joskus joutua rangaistuksen kohteeksi.
2) Tätä pitäisi käyttää hyvin harkitusti, nopeusrajoitukset on hyvä esimerkki, jossa rikettä sinänsä ei koeta vakavaksi, mutta seuraukset ovat silti äärimmäisen vakavia. Ei toimi väkivaltarikoksiin.
3) Mielestäni pahimmissa väkivaltarikoksissa täytyisi voida tehdä laskelma todennäköisistä seurauksista. Jos on tappanut juovuspäissään tai mielenhäiriössä muutaman ihmisen, niin todennäköisyys uusintarikokseen on niin korkea, että on täysin kohtuutonta (tulevia uhreja) kohtaan päästää kyseisiä henkilöitä vapaaksi. Mutta vain siis pahimmissa tapauksissa.
4) Ehkä jotkut oppivat jotain, mutta toinen asia on, mitä oppivat.
5) Jossain määrin tämäkin saattaa toimia. Tupakointikielto on ehkä toimiva esimerkki. Tupakointia ei enää pidetä oikeutena, jota pitää voida toteuttaa missä vain. Mutta sitten kun mennään laissa tukistamiskieltoon asti, niin vaarassa on että ihmiset eivät enää koe kieltoja oikeustajunsa mukaisina. Lasta voi aivan varmasti loukata paljon vakavammin parilla lauseella kuin tukistamalla – pitäisikö laissa kieltää kaikki mahdolliset loukkaavat lauseet?
6) Rangaistuksen uhka antaa tietyissä tapauksissa valtaa joillekin henkilöille ja ryhmille, jota valtaa voi sitten käyttää monenlaisten tarkoitusperien saavuttamiseen.
Raiskausten tapauksessa
1) Laki ei saisi perustua tähän
2) Tuskin toimii lainkaan
3) Pahimmat tapaukset pitäisi voida sulkea yhteiskunnan ulkopuolelle
4) Ei taida toimia
5) Jossain määrin varmaan toimii, mutta juuri tässä pitäisi olla varovainen
6) Tätä voi jokainen miettiä itse…
Tärkeää on ymmärtää ja sisäistää että raiskauksella ei ole mitään tekemistä seksuaalisuuden kanssa.
VastaaPoistaRaiskaus on väkivaltaa.
Myös pedofilia on raiskausta.
Seksuaalisuus on elämää.
Elämä voittaa !
Käyttämällä mu(sta)tu(ntuu)-menetelmää yleisö päättelee, että tuomarit soveltavat samaa, ja vaatii he(istä)tu(ntuu)menetelmää eli jonkinlaista proletariaatin diktatuuria. Kärjistän, koska muuten ei näy pointtia.
VastaaPoistaKuten jokin aika sitten kommentoin, on fakta että seksuaalisuus on meille suuri ongelma, Bermudan kolmio älykkäälle keskustelulle. Hyväksymme muutoin vaivatta, että esimerkiksi suunnitelmallisuus, hyötymistarkoitus, tilanne, julmuus (kuten menettelyn ja/tai seurauksen kesto) on luonnollista ottaa mukaan henkirikoksessakin, mutta raiskauksessa on jotain niin pimeää, että musta tuntuu pimentävän kaiken analyyttisyyden.
Eläköitynyt Kemppinen muisteli järkyttäneensä pian eläkkeelle siirtyvää uutisankkuria. Tietämättömyys tai Kemppisen sukkeluus tuskin Urpoakaan ylläti, vaan kielipelin rikko - studioon raahautunut on ikäänkuin suostunut "tietämään", siis pukemaan tietämättömyydenkin sanoiksi ja purkamaan epävarmuuden vaaraa.
Niin on oikeusjärjestelmäkin peli, jossa tuomioistuin on asiantuntija, ratkaisupakolla. Lailla on säädetty vähäsen, aiemmallla käytännöllä on vaihteleva merkitys. Jos asetelman fiktiivisyys paljastuu jollekulle vasta raiskausten yhteydessä, oli jo korkea aika. Ehkä on niitäkin, jotka uskoivat joulupukkiin kunnes eivät enää saaneetkaan paketteja mieleiseltään listalta; siihen astiko kannatti pitää silmiä ummessa.
Raiskaus ja monet muut asiat on hoidettava ensisijassa muutoin kuin oikeusjärjestelmällä, ei peräsimellä voi soutaa, varsinkaan ihmisyyden pahimmassa viettikoskessa. Ei ole oikeasti ollut aikaa, jolloin naiset olisivat olleet pidemmälti nyrkin ja hellan, tai miehet vapaasti reisien, välissä. Nyt on maailma avoinna, jalat ristissä. Minä ristin myös käteni.
Mutta eikö kaikki ala siitä, että on kohdeltu huonosti, väärin, epäoikeudenmukaisesti. Että muilla on enemmän ja paremmin, ovat pidettyjä ja rakastettuja. Sehän täytyy kostaa. Ja kuka kostaa mitenkin. Ja milloin se ylittää rikollisuuden rajapyykin?
VastaaPoistaRajavartijat, hei, teitä tarvitaan!
Hra K. veti täyden hutin, kun kirjoitteli rangaistusten ankaruudesta ja niiden yleisestävästä vaikutuksesta suhteessa ankaruuteen. Rikoksia nimenomaan tekevät ne, joihin rangaistuksen pelko ei vaikuta! Suuri enemmistö pysyy kaidalla polulla, koska rikoksesta voi seurata rangaistus.
VastaaPoistaMonta tuomiota olisin hyväksynyt, ellen olisi kuullut tuomion perusteluja.
VastaaPoistaToisaalta tuomioiden arvostelun takanahan on ilmiselvästi se, ettemme tiedä mitä todella on tapahtunut - tai ainakaan emme tiedä sitä mitä tuomari tietää.
Olemme median värittyneen tiedon varassa - usein se tieto ei eroa juorusta mitenkään - joten onko ihme, että mielipiteemmekin ovat värittyneitä?
Mutta mitäpä voi sanoa, kun lukee lehdestä, että jengi potki ihmisen aivoinvalidiksi ja pääpotkija sai 5 kk ehdollista, ja toisaalta jengi salakuljetti maahan tupakkaa, ja pääjehu sai 7 vuotta ehdotonta.
Potkikaa toisianne, mutta valtiolta ette saatana varasta?
Lapsille luunappi, tukistaminen ja koivuniemenherra toimivat pelotteena oikein hyvin.
VastaaPoistaKuolemanrangaistuksen ei kai tarvitse ollakaan pelote, vaan toiminto/rangaistus, jolla epätyydyttävät ainekset saadaan eliminoitua.
Aikoinaan esimerkiksi Chilessä ja Argentiinassa kuolemanrangaistus toimi toivotulla tavalla vasemmistolaisuutta kohtaan.
Myös Neuvostoliitto rakentui ja jopa perustui kuolemanrangaistusten hyödyntämiseen.
Minun mielestäni minä olen siksi parempi koira kuin nainen (en ole akka) joten olen siksi ottanut miehen roolin koska miesväki on yleensä akkoja.
VastaaPoistaKauhea paikka koska odotukset ovat aina jotain "odotusten mukaan" ja siihen en oikein sovi - tai sovitan tietysti pakkaamalla kotirouvahommat äkkiä alta pois pyykit ja kukat ja pullat ja korvat (minä olen kaikkien ihmisten syntipukki ja kuuntelemiseen menee suhteetonta aikaa sinä aikana kun he uskovat, että minä olen säälittävä). Mutta tuntuu, että olisi ollut aika paljon markkinoinnin, myynnin, pienyrittäjän, pedagogin ja jopa filosofin tai pian matemaatikon rooleissa annettavaa; mutta kun olen ollut kastissa musta: täysin ilman oikeutta olla edes ihminen sillä nämä itsestä ja omasta mielstä ja äitinsä mielestä kauhian älykkäät ovat ottaneet vallan ja sitä ei vaan kumottu. Oli pakko ensin oivalluttaa joka vei aika pitkän ajan - eikä ollut vittuilua näin kauniisti sanottu - oli vain melkein ylisuuri tehtävä koska siinä meinasi mennä henki -
- eivät saaneet.
Mies pyysi, että ottaisin edes oman elämäni. Lähellä taisi sekin olla.
AD Anonyymi: ("täyden hutin...) - käväisepä tarkistuttamassa näkösi. Mainitsin esittämäsi asian, joka on yleinen selitys.
VastaaPoistaTosin sekään ei pidä paikkaansa. Ammattirikollisissa on merkittävä joukko ihmisiä, jotka ovat eteviä laskelmoimaan ja teettävät toisilla ne teot, joissa kiinni jäämisen vaara on suuri. Ns. mafia-rakenne.
Keskustelua vääristää sekin, että ns. tavalliset ihmiset eivät tee rikoksia (tarkoitan rikoslaissa kuvattuja kriminaalirikoksia). Mielikuvat voivat muutekin perustua aika heppoisiin asioihin.
Raiskaustuomioiden arvosteluun on aihetta. Esim. sen poliisinkin tapauksessa. Tuomion olisi pitänyt tulla kovennettuna jo useammankin asian perusteella, mutta niin vain saiko jopa ihan ehdollista? Ja sitten oli se Itä-Suomen hovioikeuden hieno päätös vakituisesta työstä ja perheestä lieventänä asianhaarana.
VastaaPoistaIlmeisesti epäselviä todisteita jotenkin yritetään kompensoida lievillä tuomioilla, mikä on älytöntä. Syyllisyys ei ole sellainen astekysymys, jonka mukaan rangaistuksen pituus asetetaan.
Peliautomaatti kyllä tulee mieleen kun Virolaisen blogia lukee. Tuomiot vedetään hihasta eikä niitä perustella kunnolla. Vastakkaisia näkökantoja tai perusoikeuskysymyksiä ei pohdita edes KKO:ssa. Lehdissäkin esitellyt tuomiot ovat aina erittäin epäilyttäviä ja suurta ihmetystä aiheuttavia. Tuomiot ovat epäjohdonmukaisia, vaikeasti ennustettavissa eli linjattomia sekä yleisen oikeustajun vastaisia. Siinä on automaattia kerrakseen.
On ollut kunnia olla ns. asiantuntijana lehdelle, eräänlainen puskuri median ja itse yliopistolaitoksen välillä. Koomisiakin tilanteita on se kun on tapahtunut ajankohtaista (josta mun piti olla selvillä) ja minä puulla päähän lyötynä kysyn "niinkö?" eli toimittaja tietää enempi.. :D
VastaaPoistaMrrKAT
Ja vielä: Suomi on niin pieni maa, että vähänkään erikoisala (tiedeuutinen maailmalta jne) niin joku jopa amatööri - tietää enempi tai kukaan ei paljon mitään tiedä.
VastaaPoistaMrrKAT
"Myös pedofilia on raiskausta".
VastaaPoistaEi ole. Se on sairaustila, jossa seksuaalinen mielenkiinto kohdistuu esipuberteettiseen lapseen.
Se siitä seuraa, kun kohta eläköityvä puhuu studiossa toiselle kohta eläköityvälle.
VastaaPoista"Pidättäytymiseen rikoksista on nähdäkseni kolme keskeistä syytä: pelkuruus, häpeä ja tilaisuuksien puute."
VastaaPoistaHuhuh, onpas nihilistinen asenne. Onneksi se ei ole totta missään mielessä. Rikoksista pidättäytymien on perinnöllistä, syvälle kulttuurin rakennettua ja usein vielä peliteoreettisesti perusteltua. Joku psykopaatti tietysti saattaa olla raiskaamatta mainitsemistasi syistä.
"raiskauksella ei ole mitään tekemistä seksuaalisuuden kanssa"
VastaaPoistaTätä kuulee usein, tekisikö joku palveluksen ja selostaisi mitä tämä tarkoittaa? Totta kai kyse on vläkivallasta, mutta ei varmaankaan tarkoiteta, että olisi sukupuoli- ja/tai seksuaalineutraalia valikoituuko tietyssä tilanteessa teoksi lyöminen, ryöstäminen tai raiskaaminen - noin aivan pintatasolla pysyäkseni.
Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi.
VastaaPoistaJK: "Pidättäytymiseen rikoksista on nähdäkseni kolme keskeistä syytä: pelkuruus, häpeä ja tilaisuuksien puute."
VastaaPoistaKyllä tästä jokin puuttuu. Olisiko vaikka "tarve turvallisuuteen", jonka seurauksena yhteisö tekee sopimuksen, ettei omia tapeta eikä heiltä varasteta.
Vierailta kylläkin, kuten maailmanpolitiikasta opimme.
Mielestäni asiantuntijoita on olemassa ja olen laskenyt, että heitä on ainakin kolmea tyyppiä: a) On heitä, jotka kommentoivat mediassa harvakseltaan ja pitää tarkoituksellisesti tiettyä "etäisyyttä" ja perustaa arviointinsa kokemusperäiseen tietoon ja faktaan. b) On heitä, jotka jokaiseen haastattelukutsuun suostuu ilomielin ja innosta täyttyneenä saamastaan "huomiosta", laukoo välillä lapsuksia ja ns. epätotuuksiakin, vailla faktista todellisuutta. Sitten on heitä, jotka niin itseriittoisena ryhtyvät (omassa blogissaan) arvuuttelemaan kuka milloinkin kirjoittaa (ottaa kantaa) omalla nimellään, anonyymisti tai nimimerkin takaa..
VastaaPoistaMeitä on moneksi ja nöyryys on paras opettaja asiantuntijallekin!
Joskus tulee kyllä mieleen, että tuomioistuinkäsittely on tuomion suhteen niin epävarmaa, lepsua ja yllätyksellistä, että helpompaa olisi vahingonkärsineen palkata joku pyssymies ampumaan ja kuittaamaan asiat sillä tavalla.
VastaaPoistaAd Anonyymi: (raiskaustuomion arvosteluun...) - kommenttisi menee lähes kokonaisuudessaan metsään. "Teost ilmenevä tekijän syyllisyys" eli syyllisyyden aste on ollut 120 vuotta rikoslain mukaan rangaistuksen mittaamisperuste. "Syyllisyys" ei ole binaarinen on / ei. Kuolemantuottamuksen (rakennustelineet pettävät) aiheuttajan syyllisyys on vähäisempi kuin sen, joka lyö toisen hengiltä kakkosnelosen pätkällä.
VastaaPoistaVirolaisen blogia olen aiheellisesti kiitellyt, mutta nyt varoitan: hän ottaa esiin kiinnostavat eli epäselvät asiat. Lukija ei välttämättä käsitä, että KKO käsittelee pari tuhatta juttua vuodessa, hovioikeudet kymmenkertaisen määrän ja alioikeudet satakertaisen (karkeasti). 98 % niistä ei anna aihetta kommentteihin.
Yksittäisen jutun, kuten mainitsemasi poliisin tapuksen, arvostelijan olisi syytä muistaa, että tapauksen tosiasiat eivät ole tiedossa. Lehtiuutisen perusteella olisin vaistomaisesti samaa mieltä kuin sinä. Luettuani sata lehtiuutista itse käsittelemistäni seksuaalirikoksista tiedä, missä määrin niistä välittyvä käsitys on oikea. Hyvin vähäisessä määrin.
Faktojen salassapidolla suojellaan uhria ja mm. tekijän omaisia.
Ei yksikään lehtimies tiennyt, että muuan 90-luvulla rajua arvostelua aiheuttanut Helsingin HO:n raiskaustuomio oli tapaus, jossa naisella oli vireillä 98 raiskausjuttua ja rikoksilmoitus tehtynä yli 200:sta. Sanalla sanoen hän oli perin pohjin henkisesti häiriintynyt, mutta Suomessa asianomistajaa eli rikoksen uhria ei voi panna mielentilatutkimukseen.
Ad Just Another: mainitsemani häpeä on sama asia kuin kulttuurisidonnaisuus eli kulttuuristen arvojen vaikutus.
VastaaPoistaKirjoitan näin, koska halulan jättää vetoamatta eettisiin periaatteisiin silloin kun kliinisesti havainnoitavissa oleva ilmiö - tunne - on olemassa.
Psykopaatin yksi määritelmä on häpeän (ja säälin) tunteen puuttuminen.
Synnytäänkö psykopaatiksi?
VastaaPoistaJK: "Ei yksikään lehtimies tiennyt, että muuan 90-luvulla rajua arvostelua aiheuttanut Helsingin HO:n raiskaustuomio oli tapaus, jossa..."
VastaaPoistaNo, eikö juuri tällaisia tapauksia varten ole se lähdesuoja-työkalu?
Miksei kukaan soita toimittajalle, vaikkapa nimettömänä, ja vihjaa asian todellisesta laidasta?
Onko pykälä pyhempi kuin kansan kiihotus?
Ad Erkki K. Laakso: - paras suomalainen immateriaalioikeuden asiantuntija (Pirkko-Liisa Haarmann) ei esiinny koskaan asiantuntijana eikä usein puhujanakaan.
VastaaPoistaTyypillistä nuoleskelua jälleen, parhaat asiantuntijat taitavat JK:nkin mielestä esiintyä vain täyssalaisissa välimiesmenettelyissä
VastaaPoistaNiin arvon blogisti, tätä tahdoin juuri tarkoittaa.
VastaaPoistaAd anonyymi : Kiitos aiheellisesta oikaisusta.Karahdin kiville kirjoittaessani : " Myös pedofilia on raiskausta ."
VastaaPoistaEi ole.
Raiskausta on se mitä pedofiili tekee alkaessaan toteuttaa sairasta mielenkiintoaan.
ad Rienzi : Seilttäisikö joku... "Raiskauksella ei ole mitään tekemistä seksuaalisuuden kanssa."
VastaaPoistaPieni osa kaipaamaasi selitystä on se , että uhri saa yhtä paljon (ei lainkaan) seksuaalista nautintoa joutuu hän sitten ryöstetyksi tai raiskatuksi.
Lyömisestä en sano mitään koska masokisteja on.
Psykopaatiksi ei ehkä synnytä, mutta psykopatian siemen on jo istutettuna häneen, josta psykkopaatti tietyllä kastelulla ja lannoituksella kasvaa/kasvatetaan. Tai sitten ei.
VastaaPoistaNiin paljon on Herrassa (ja Rouvassa).
"Syyllisyys ei ole sellainen astekysymys, jonka mukaan rangaistuksen pituus asetetaan."
VastaaPoista""Teost ilmenevä tekijän syyllisyys" eli syyllisyyden aste on ollut 120 vuotta rikoslain mukaan rangaistuksen mittaamisperuste. "Syyllisyys" ei ole binaarinen on / ei. Kuolemantuottamuksen (rakennustelineet pettävät) aiheuttajan syyllisyys on vähäisempi kuin sen, joka lyö toisen hengiltä kakkosnelosen pätkällä."
Jaahas. En osannut kirjoittaa mitä tarkoitin.
Mietitäänpä siis.
Tarkoitan kai sitä, että raiskaus on joko tapahtunut tai ei ole tapahtunut. Ei ole välimuotoja.
Mikäli raiskaus tuomitaan tapahtuneeksi, tulee tuomita teko sen asianhaarojen mukaan. Mikäli taas oikeus ei näe sitä tapahtuneen, tulee jättää tuomio antamatta. En oikein näe, miten epäselvyyden tai työpaikan tai avioliiton vuoksi voidaan syytetylle antaa pienempi rangaistus. Joko jokin asia tuomitaan tapahtuneeksi (ja asianhaara lieventäväksi/raskauttavaksi) tai sitten ei.
Ei rangaistuksia saa antaa varmuuden vuoksi lievempänä. Ehkä rangaistukset menevät tällöin keskimäärin oikein, mutta lähes jokainen tuomio (tai ainakin rangaistus) on tällöin väärin.
Tiedän kaksi tai kolmekin epäselvää tapausta ja kaikissa niissä olisi vähintäänkin em. anonyymin kirjoitukseen viitaten pitänyt jättää tuomitsematta,
VastaaPoistaLyhyesti:
A) Mistä syytettiin raiskauksesta, vaikka asiantuntijalääkärin lausunto kiistatta todisti naisen (tytön) olleen neitsyt. Tuomio tuli!
B) Mistä syytettiin raiskauksesta ja raiskauksen yrityksestä ja "yritystä oli se, että oli toiselta naiselta nostanut paidanhelmaa housuista ja miehen poistuttua toiseen huoneeseen oli tämä nainen "hipsaissut ikkunasta ulos".. No, toisen kohdalla homma onnistui ja se oli niin "väkistä touhua", että nainen esitutkinnassakin kertoi, että mies oli riisunut hänet niin, että oli "pitänyt molemmilla käsillä naisen käsiä seläntakana ja samanaikaisesti riisunut housut (farkut) ja pikkuhousut". Sitten yhdyntä oli kauheaa.. nainen oli ratsastanut miehen päällä. Tuomio tuli yrityksestä ja väkisinmakaamisesta lähes 2 vuotta ehdotonta!!
C) Tämä viimeinen verrokkitapaus oli sellainen, että nainen oli tullut raiskatuksi hotellissa ja hänet oli kertomansa mukaan raahattu hotelliin- ja huoneeseen "kadulta käsistä raahaten" ja ohi reseptionin. Kun rikos oli tapahtunut hotellihuoneessa ja taas oli nainen kuulusteluissa kertonut "ratsastaneen miehen päällä", niin oli hän mennyt huoneen WC:n alapäänpesulle ennen poistumistaan ko. hotellista. Tuomio tuli lähes 2 vuotta ehdotonta!!
Mikä yhteinen nimittäjä näillä kolmella tapauksella on, vaikka selostus oli lyhykäinen? Ne ovat mahdottomia ja (tahdonvastaisus) ei saata tulla kahdessa viimeisessä kyseeseen, sekä se seikka viimeisessä, että jo yleisen elämänkokemuksen valossa väkivaltaa kohdannut henkilö ei olisi mennyt ja vieläpä saman huoneen VC:n alapään pesulle, jossa oli tullut "rauskatuksi". Ensimmäinen taisi olla jopa raamatullista?
Montakohan "munatonta" miestä suomessa olisi syyttömänä, jos kansan huutama "vehkeet pois" linja olisi voimassa rangaistuksena (kastrointi)?
"Mikäli raiskaus tuomitaan tapahtuneeksi, tulee tuomita teko sen asianhaarojen mukaan. Mikäli taas oikeus ei näe sitä tapahtuneen, tulee jättää tuomio antamatta. En oikein näe, miten epäselvyyden tai työpaikan tai avioliiton vuoksi voidaan syytetylle antaa pienempi rangaistus. Joko jokin asia tuomitaan tapahtuneeksi (ja asianhaara lieventäväksi/raskauttavaksi) tai sitten ei.
VastaaPoistaEi rangaistuksia saa antaa varmuuden vuoksi lievempänä. Ehkä rangaistukset menevät tällöin keskimäärin oikein, mutta lähes jokainen tuomio (tai ainakin rangaistus) on tällöin väärin."
Väitän, että kukaa ammattitaitoinen virkatuomari ei näin tee: ensi mietintään näyttö joko/tai ja vasta sen jälkeen rangaistus teon laadun mukaan.
Rangaistusta mitattaessa tulee huomioida paitsi muuta teon laatu, tekijän ensikertaisuus/rikoshistoria sekä yleinen rangaistuskäytäntö (normaalirangaistus). Rangaistuskäytäntö raiskausrikoksissa on ankarahkoa ja linjassa muiden vakavien rikosten kanssa. Se mikä tuottaa ongelmia on se ylempien tuomioistuinten linja, että ensikertaiselle pyritään vakavissakin rikoksissa antamaan ehdollinen vankeusrangaistus, jota ei koeta seuraamuksena lainkaan. Raiskauksissa tästä pääsäännöistä usein luovutaan ja ensikertalainenkin tuomitaan ehdottomaan. Sen vuoksi ehdolliset herättävät huomiota.