Sivun näyttöjä yhteensä

11. elokuuta 2009

Silmän muistelmat



Tapani mukaan olen valehdellut – ei se silmäleikkaus niin pikkuinen asia ollut. Verkkokalvojani on nyt kaltattu niin moneen kertaan, että olen alkanut kiinnostua labradorinnoutajista ja valkoisista kepeistä.

Niinpä pidin aidosti lomaa. Olen yrittänyt muistella. Se taisikin olla ensimmäinen loma kautta aikojen.

Edes ajokortti ei muuten mennyt hyllylle. Toisaalta hämäränäkö on aika onneton ja jopa metsän poluilla saa olla tarkkana, koska syvyysnäkö on sekin sitä ja tätä.

Huomattava henkilö Georges Bataille kirjoitti ”Silmän historian” 1928. Sitä pidettiin pelkästään pornografisena. Vuosisadan lopulla se sisällytettiin valikoimiin ja jotkut, kuten Camus ja Leiris pitivät häntä vuosisadan kirjoittajana.

Breton sanoi, että B. on omahyväinen törkimys, seniili hupakko, mielenvikainen höpöttäjä ynnä muuta, ja Sartre yhtyi arvioon. Bataille oli pannut silmän ja sanat vastakkain ja tullut maininneeksi, että surrealistit ovat suurten sanojen vankeja.

Taiteilijat, kuten Miro, Picasso ja Braque, ymmärsivät tietenkin, ettei millään näen niin hyvin kuin silmällä, ja arvioivat Bataillen puhuvan asiaa.

Mutta luulen, että ensi vuonna meillä ei enää ole Finnairia.

Kuulin kerrottavan, miten nyt eronnut johtaja Jukka Hienonen oli käyttänyt blogeissaan erilaisia metaforia saadakseen lukijat eli työntekijät ymmärtämään, että tilanne on totinen.

Lentämisestä saa hyviä kielikuvia, jotka sopivat liikkeenjohdon ongelmiin. (Lomalla kävin kaksikin kertaa Keski-Suomen ilmailumuseossa ja palautin saunamökillä muistiini menneisyyden onnettomuuksia. Jaakko Hyvösen ”Kohtalokkaat lennot I-III” sisältää runsaasti tapauksia joista olen kuullut, ja joitakin, jotka olen nähnyt.

Uskomattoman suuri osa sotilasilmailun onnettomuuksista tapahtuu noin 500 metriä Kauhavan lentokentästä koilliseen. Tavallisimmin onnettomuuden aiheuttaa ylivetäminen eli siis virheliike laskussa, jolloin seurauksena on kärkisakkaus. Ilma katoaa lentokoneen alta. Kone putoaa kuin kivi taivaasta, siiven kärki edellä.

Joskus se tulee korkealta. Vauhti voi loppua kohtalokkaasti taisteluimmelmannin korkeimmassa kohdassa.

Sama seuraus voi olla liian äkäisestä kaasun käytöstä nousussa. Messerschmitt oli siitä paha. Kun kaasua kiskaisi nousussa oikein kunnolla, lentokone alkoi pyöriä potkurin ympäri, vaikka potkurin pitäisi pyöriä lentokoneen ympäri.

Muuan Mannerheim-ristin ritari, eräs lentolaivueen komentaja ja sotien jälkeen toinenkin ritari, joskus ilmailun isäksi ja joskus itsemurhalentäjäksi mainittu, menettivät kaikki henkensä harjoitushävittäjä Pyryllä virheliikkeestä. Ainakin kaksi näistä kolmesta oli ryhtynyt näyttämään, miten ei pidä tehdä.

Finnair kuten iso osa muutakin kansantaloutta on menossa lattakierteeseen, joka oli sekin Pyrylle (ja Airacobralle) tyypillinen viimeinen virsi. Putoava lentokone pyörii pohja edellä painopisteensä ympäri toisin kuin syöksykierteessä, jossa mennään nokka edellä hurlumheitä.

Hallitsemattomaksi pyrkivän eli ”älyttömän” kierteen oikaisemista vaikeuttaa aistiharha: ihmisen sisäkorva uskottelee pyörimisen jatkuvan. Sama tilanne kuin monissa maantieltä suistumisissa: liioiteltu korjausliike.

Huipentaakseni tämän luentoni liikkeenjohtajille (nyt kirjallisena parin aikaisemman suullisen version jälkeen) kyllä kolmen pisteen sakkauslaskuja on tehty muuallekin kuin Hudson-joelle matkustajakoneella. On tehty Blenheimilla pommit alla. Periaatteessa se ei onnistu, mutta se on tehty.

Mielestäni kesän viestintä – jota siis en edes seurannut pariin viikkoon – on osittain tyhmyydestä johtuvaa kuljeskelua lillukanvarsissa, joita itse silmieni kanssa varoin, ja osittain selvää kusetusta.

Talous ei ole syöksyssä eikä vapaassa pudotuksessa, vaan ohjaamattomissa , ”menossa mäkeen”.

Haluaisin toimia kuin lentomestari P., joka näki oppilaansa alinopeuden ja arvasi seuraukset. Hän kääntyi selin ja sanoi:

”Katsoin juuri muualle.” Mainitsi tädin mies, joka oli kurja kersu vain, mutta lennonopettaja. Kone oli Stieglitz.

14 kommenttia:

  1. Eikös se kalttaaminen liity jotenkin karvojen poistoon esim. sialta kiehuvalla vedellä tms. Ei kai nyt tälläisia toimenpiteitä suoriteta elossa oleville olennoille, paitsi ehkä Ruotsissa?

    Itsekin silmäleikkauksen käyneenä toimenpide (ei siis kalttaus) oli varsin kivuton ja lihaksia rentouttava esilääkityksen jälkeen (Diapam). Lienee tuo sanontasi "vertauksellinen" Eli lievää väkivaltaa tehtiin.

    Itsekin mietin monta kertaa ennen leikkausta, että jos näkö menee, niin mitäs sitten tehdään? Ei ainakaan katsota.

    - Upi

    VastaaPoista
  2. Lentäjän valssin sanoin: Kotka ei vanhene milloinkaan, harmaaksi muuttuvi vaan! - Sopii sinuunkin JK!

    Mukava taas lukea juttujasi.

    osku

    VastaaPoista
  3. Taouden mäkeen menon aste selviää loppuvuodesta, kun lukuja verrataan viimesyksyisiin. Varmaan tietävimmät tietävätkin tilanteen jo nyt, mutta median - noiden päiväperhojen - poukkoilun takia on työlästä muodostaa kokonaiskuvaa.

    Veikkaus: joulukuussa meno on oiennut.

    VastaaPoista
  4. Kun täytin 20, sain syntymäpäivälahjaksi tuon Bataillen teoksen, suomeksi "Silmän tarinan". Muistan siitä oikeastaan vain sen, että jonkun mielestä kananmunat ja silmät olivat samanlaisia ja siksi munien rikkominen oli vähän kuin silmien puhkaisua. Jonkinlaista eroottista hupia joku, joka ei varmaan ollut palvelustyttö, mutta niin hänet muistan, sai siitä, kun istui munien päälle, jotta ne särkyisivät.

    Varmasti hyvin filosofista. Onneksi minun ei enää tarvitse väittää, että pidin teoksesta.

    Sinun syvyysnäköäsi ei kukaan voi viedä, vaikka silmät veisikin.

    VastaaPoista
  5. Kantarellien aika. Sato on runsas. Panin Schubertin C-molli -sonaatin soimaan, paluun kunniaksi.

    VastaaPoista
  6. Eikös verkkokalvoja "polteta" kiinni laserilla eli vaikkei nyt kiehuvalla vedellä karvoja pois niin kuumakäsittely kuitenkin.

    Sarveiskalvon haavautumisarpia poistetaan (tai ainakin poistettiin 30 vuotta sitten) kryokoagulaatiolla, jossa nestemäiseen typpeen kastetulla tylpällä terässauvalla (halkaisija n. 2mm eli ei rautakanki) nypitään arpikudosta pois. Se tarttuu kylmään teräkseen ja sitten nyppistään. Äänen kuulee suoraan sisäkorvaan. Ei satu ollenkaan kun on puudutteet. Paitsi puudutteen vaikutuksen häivyttyä, jolloin sattuu aivan perhanasti.

    Tsemppiä Jukalle, kyllä nämä silmälääkärit aika hyvin hommansa osaavat ja heidän ennusteensa, kun niitä antavat, pitävät paikkansa.

    VastaaPoista
  7. Se, että kamreerien sisäkorva heittää kuin Kemppisen mainitsemassa kierteessä, näkyy lentämisen vanhentuneessa luokittelussa väljäksi luksukseksi: useat työnantajat meillä ja ulkomailla ovat julistaneet muka säästöjen vuoksi täyskiellon liikelentämiselle. Ikäänkuin junalla kolkuttelu ja muu ajan- tai tilaisuuksienhukka olisi halpaa tai lentoliput oikeasti kalliita niiden turhien toimistotekniikkahankintojen rinnalla, joihin käyttöjärjestelmien "kehitys" johtaa. Tämä mustavalkea ylikorjaus tukahduttaa sinivalkoisetkin siivet.

    VastaaPoista
  8. Pitääköhän sensoreilta välillä poistaa karvoja silmästä?

    VastaaPoista
  9. Voin vahvistaa tiedon siitä, että Blenheimilla on laskeuduttu pommit kiinni. BL-129:n tähystäjänä toiminut isäni kertoi olleensa laivueen toimistossa, olisiko ollut Tiiksjärvellä, kun eräs lentäjä tuli tekemään raporttia. "Onnistunut lento, pommit pudotettu kohteeseen", kuului ilmoitus. Kirjuri katsoi ikkunasta kentälle ja vastasi, että seuraavalla kerralla kannattaa ehkä varmistaa että pommit ovat todella irronneet.

    Matti Virtanen

    VastaaPoista
  10. "Edes ajokortti ei muuten mennyt hyllylle."

    Lääkärillä taitaa olla velvollisuus kertoa poliisille, jos ajokortti pitäisi poistaa. Tosin itselläne ei ole tiedossa yhtään tapausta, jossa näin olisi toimittu.

    Ilmiantovelvollisuus ei taida muutenkaan olla hyvästä. Jos lääkäri kieltää potilasta ajamasta, niin mihin tarvitaan enää poliisia? Luulisi, että lääkärin sana olisi huomattavasti painavampi.

    Uskon, että joissakin tapauksissa esim. päihderiippuvuuksissa hoidon aloittaminen voi siirtyä, koska pelätään ajokortin puolesta.

    VastaaPoista
  11. Stieglitz oli aikansa ultrakevyt, sillä oli helppo mennä liian hiljaa. Mutta pitäisikö blogisti Kemppistä nyt oikein virallisesti tituleerata "silmäätekeväksi". Sen hän ansaitsisi niin hyvässä kuin pahassakin.

    VastaaPoista
  12. Länsimainen yhteiskunta perustuu sopimukseen.
    Jos luottamus sopimukseen murtuu, murtuu järjestelmä.

    VastaaPoista
  13. Hieno maisema, lainasin taustakuvaksi koneelleni, kiitos!

    Jäin miettimään, mikä silmiä ärsytti niin paljon, että piti leikata? Kaikki johtuu jostakin, eikös?

    VastaaPoista
  14. Talous menossa mäkeen? ehei. ei se koskaan mene. Hölmöt vain menettävät rahojaan, kun ovat rahaan uskoneet. Velaton jussi maalta voi kurkistaa nousevaa aurinkoa ja popsia uunipuuroa - kuten ennenkin. Ei se kaikille riitä. Eikä riitä kaikille.
    Vähentykää onnellisuuteen asti. Älkää ihmeessä lisääntykö ja täyttäkö maata. sitä se ei kestä.

    VastaaPoista