Kysymyksiä vastaukseen

Erinomaisia kommentteja tuli eiliseen. Nukuksissa olivat vain ne, joiden mielestä noita vanhoja sota-asioita on turha toistella.

Aina on niitä, jotka eivät ota muistaakseen, että kaikki rikostutkimus on menneisyyden tutkimista. Ja murheellisen suuri osa menneisyyden tutkimuksesta on anaerobisesti hautaantuneiden rikosten paljastamista.

Syvä salaisuus on Saksa 1939. Miksi Saksa salli Neuvostoliiton valloittaa Suomen? Ribbentropin kanssa elokuussa tehty sopimus ei muuttanut sitä, että Hitler varustautui hyökkäämään Neuvostoliittoon ja Stalin oli siviiliammatiltaan pankkirosvo. Sekä Hitler että Stalin olivat julistaneet sotahankettaan 20 vuotta. Suomen valloittaminen olisi vapauttanut Neuvostoliiton Leningradiin tulpatun laivaston ja käytännössä katkaissut Saksan malmikuljetukset Ruotsista, joita on kuvattu elintärkeiksi.

Vastauksen vaihtoehto 1: Hitler ja Saksan kenraalikunta  pitivät Neuvostoliiton murskaamista niin varmana, että Saksan jo kerran 1918 alusmaakseen varmistama Suomi olisi tullut sivutuotteena, vaikka täältä olisi oma armeija jo tapettu.

Suomen Talvisota muutti saksalaisten ajattelun.

Sotaan johtaneista neuvotteluista puhuttaessa mainitaan yleensä vain vähäiset maa-alueet Kannaksella. Todellisuudessa Neuvostoliitto oli viikossa Suomussalmella ja muutamassa viikossa Kemijärven edessä ja Savukoskella. Lisäksi 2.12.1939 oli julistettu Kuusisen hallitus eli koko maa oli ”valloitettu” poliittisesti. ”Tanner-mannerheimilaisen koplan” kaataminen oli vain siivoustoimi ja joulua vietettäisiin Helsingissä sirpin ja vasaran merkeissä.

Väitetään että operaation suunnitteleminen olisi aloitettu vasta lokakuussa 1939. Se ei voi olla totta. Se aika ei olisi riittänyt kuljetuksiinkaan. Joka tapauksessa Moskovan neuvottelut olivat pelkästään hämäystä.

Neuvostoliiton vakoilu oli myös 1939 uskomattoman huonoa. Joukkojen liikkeet ja varusteet osoittivat, että sieltä tultiin läpimarssille Helsinkiin. Se taas on sodan historian kuuluisimpia asioita, miten käsittämättömästi Stalin jätti ottamatta huomioon omien vakoilijoitten yksityiskohtaiset tiedot ja muiden varoitukset Saksan hyökkäyksestä kesäkuussa 1941. Siinähän meni muutamassa päivässä kolmannes armeijaa ja merkittävin osa Euroopan puolella olevaa aluetta.

Talvisodan tulos vaikutti Saksan hätäisen Weser-harjoitukseen eli Tanskan ja Norjan valloittamiseen, joka maksoi Saksalle käytännössä koko toimintakykyisen laivaston ja teki aikanaan maihinnousun Englantiin siten mahdottomaksi.

Hajatiedot Saksan kuiskauksista eräille suomalaisille maaliskuussa 1940, että tehkää rauha, koska siitä ei tule pitkää, taitavat olla totta.

Saksan voitto Ranskasta kesäkuussa 1940 yllätti myös Saksan. Tuo menestys ja Neuvostoliiton menestymättömyys Talvisodassa vöyhkäännytti Saksan hyökkäämään itään huonosti valmistautuneena.

Suomen Jatkosota alkoi marraskuussa 1939. Välirauha oli vain erätauko. Joukkue oli saanut merkittävää vahvistusta ja uuden tykistön.

Paasikiven linjan keksi Mannerheim. Siksi häntä ei edes ammuttu 1944. Asiasta oli luultavasti sovittu etukäteen. Ryti oli ajatuksessa mukana. Linkomies pantiin pääministeriksi nimenomaan hakemaan mahdollisuutta rauhaan. Sotasyyllisyysoikeudenkäynti muuten oli uskomaton näytelmä. Kaikkialla muualla voittajat tuomitsivat.

Yhdestä kommentista puuttui tärkeä palanen. Kun Suomen kohtalo oli puheena Teheranissa kolmen suuren kesken, Stalin nimenomaan viittasi tarkoitukseen miehittää Suomi, jos sotakorvausten suorittaminen ei suju.

Siitä ei tarvitse keskustella, ettemme olisi olleet Stalinin armoilla. Tietysti Neuvostoliitto olisi saavuttanut tavoitteensa. Ongelma oli ajankohta. Ja Teheranissa johtava ongelma oli Puola, ja Saksan kohtelu oli vasta tulossa puheeksi. Stalinin kerrotaan ehdottaneen saksalaisten upseereiden joukkoteloittamista. Churchillin vastustettua hän olisi selittänyt ajatuksen huumoriksi.

Mutta Stalinilla oli taipumusta joukkoteloituksiin.

Teheranissa Stalinin on kirjattu myös valehdelleen, että Suomen johtajat uskoivat edelleen, siis vuoden 1944 alkaessa, Saksan voittoon.

Mannerheim oli vähintään täysin varautunut Saksan tappioon joulusta 1941. Kaikki se, mihin Saksa sortui, näkyi epäonnistumisessa Moskovan porteilla.